http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/yli-kolmannes-tiloista-voi-luopua-ymp%C3%A4rist%C3%B6tuesta-1.98343

Vapaaehtoisuuteen perustuva korvausperusteinen ympäristösitoumus ei nähtävästi saavutakaan samanlaista suosiota  kuin vanha ympäristötuki. Artikkelissakin virheellisesti puhutaan ympäristötuesta. Perusteina sanotaan mm., että "ei tiedetä tarpeeksi ehdoista". Se nyt ei välttämättä ole ihan totuus. Ehdoista tiedetään ERITTÄIN paljon, ja viime hallituksessa sekä uuden tukikauuden 2015-2020 valmistelussa olleiden Vihreiden kädenjälki ja samalla osaamattomuus nähdä ehtosuunnitelmien todelliset vaikutukset ovat näkyneet koko ajan.

Tilakohtaisen toimenpiteen vetäminen pakolliseksi suunnittelun kesken johtui varmastikin rahoituksen niukkuudesta. Naurettava 200 miljoonaa ja rahakkaita toimenpiteitä taulukko täynnä. Ehkä suunnittelijoiden joukossa oli kuin olikin päässälaskutaitoinen ihminen, ja nähtiin, että hoi, laitetaanpas joku kusipäinen pakkotoimenpide pohjalle, porttitoimenpiteeksi, saavat sitten sisään uskaltautuneet leikkiä rahakkaammilla toimenpiteillä.

Edelleenkin, en ymmärrä, miten pakollisen tilakohtaisen toimenpiteen lannoitusrajat voivat vaikuttaa esimerkiksi kerääjäkasvien ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden tehoon; koska sitä parempihan noiden kerääjien ja siepparien vaikutus on, mitä enemmän vapaita ravinteita syksyllä liikkuu maassa.

Nyt nimenomaan kituliasta ryöstöviljelyä harjoittavia palkitaan hintelien heinäpiikkien kylväskelystä hintelän viljaoraan sekaan.

-SS-

Ympäristökorvausjärjestelmän ennakoitua suurempi vieroksunta aiheuttaa pitkiä iltoja hallinnon suunnitteluportaassa. Viimeisenä keppinä ympäristökorvausjärjestelmään siirtymisen avittajana voisi olla yleisten ehtojen ja lannoitevalmisteasetuksen lopullisen version viivästyttäminen ja sen jälkeen, päivää ennen Suurta Allekirjoitustilaisuutta, tikarin-isku sydänalaan, tiukemmat ehdot poisjääville.

Tälä hetkellä (18.03) on ainoana uutena säännöksenä tullut muutos asetukseen 1250/2014, jossa mainittiin siirtymäsäännöksenä "Lantalaan, joka on otettu käyttöön tai jota koskeva rakennuslupahakemus on vireillä tämän asetuksen voimaan tullessa, sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä lantaloiden vähimmäistilavuuksista.

Uusi asetusteksti on:

"Lantalaan, joka on otettu käyttöön tai jota koskeva ympäristö- tai rakennuslupahakemus on vireillä tämän asetuksen voimaan tullessa, sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä lantaloiden vähimmäistilavuuksista."

Eli pelkästään ympäristölupaa hakenut on jäänyt rannalle, olisi pitänyt muokata lantalasuunnitelmaa nykysäännösten mukaiseksi. Nyt asia on korjattu.

-SS-

Viljavuustutkimuskiertoa aiennettu. Pikatoimituksella saa ensi kuun alkuun tulokset, ja niistä riippuu siten, miltä uusi ympäristösitoumuksen tilakohtainen toimenpide oikeasti näyttää. Koska näytteenohtokohtien GPS-tietoa ei ole pakottavilla ohjeilla määrätty, kiersin nyt vähän eri reittiä kuin aiempina vuosina.

Sitähän ei ollut kielletty, vaikka vastustinkin houkutusta murentaa sitä kellertävää jankkia siitä kairan päästä purkkiin.

Jos uutisoitu sitomuksista ulosjäänti toteutuu, on hyvinkin mahdollista pyrkiä keräilyerissä mukaan. Tämä 1. vuosi muutenkin olisi heikompi lähteä mihinkään mukaan, perusteena:
- viljavuustutkimusten optimointi multavuuden osalta vaati useita näytekierooksia ja vähintään kahta eri tutkmuslaitosta
- satotasokorjaukset pitää saada kohdalleen, ja siihen jää parempi mahdollisuus 2015, ravinnetoimenpiteen ulkopuolella
- Heinäkasvustot pääsee rauhassa perustamaan tänä vuonna, suojaviljaan tai syksyllä, jotta on riittävästi nurmea 2016 vuodeksi suojavyöhykkeiden ja LHP-nurmien perustamiseen, EFA-alan lisäksi. Suojaviljatta ei oikein taida näillä kuivilla alueilla nurmen perustamisesta tulla mitään.
- muistiinpanojen ja todellisen IPM kasvinsuojelun harjoittelu ja Neuvo2020 koulutuksen riittävä hyödyntäminen on paremmin mahdollista, ottamatta tarpeetonta valvontariskiä harjoittelusta
-kerääjäkasvilaitteiden ja siementen markkinat ovat ylikuumenneet, saattaisi nyt pystyä keräämään vaikka puntarpään omatoimisiementä reilusti ojanpyörtänöiltä ensi kesäksi sitten.

-SS-

Onhan kaikilla yli 0,50 lohkoja sillon tehtävä joka lohkosta laatutesti,,meneekö se niin..

Onhan kaikilla yli 0,50 lohkoja sillon tehtävä joka lohkosta laatutesti,,meneekö se niin..

Viljavuustutkimus joka lohkosta, alle 5 v vanha
Peltomaan laatutestissä mainittu itsearviointilomake täytettävä ja palautettava maaseututoimistoon. Aikaa muutama vuosi.

Kaikkea muuta jumppaa saa harrastaa, mutta enempää ei toistaiseksi hakuohjeissa löydy.

-SS-

Kyllähän nyt kunnollisen ja tunnollisen viljelijän pitäis laatutesti tehdä ilman hallinnon keppiä tai porkkanaa, jotta tietäisi maidensa todellisen tilan.

Kyllähän nyt kunnollisen ja tunnollisen viljelijän pitäis laatutesti tehdä ilman hallinnon keppiä tai porkkanaa, jotta tietäisi maidensa todellisen tilan.

Toki toki, kuin myös viiden vuoden viljelykiertosuunnitelman. Mutta se että noita pitää viranomaisille lähettää ja byrokraattia siten elättää niin lievästi sanottuna hieman pistää korpeamaan. Nämä lappuset kun voivat olla sisällöltään ihan mitä tahansa, tuo viiden vuoden viljelykiertosuunnitelma taatusti muuttuu lähes vuosittain. Ja vaikkei muuttuisikaan, niin mitä sillä kuvitellaan saavutettavan?

Oikeastaan ihan hyvä että tämä kuoppatesti vaatimus kirjattiin ylös sillä nämä nykyajan viljelijät tunnustelevat mieluummin pimppiä kuin isänmaata pelloillaan. Tuntuu että pellolla käyminen on vaan välttämätön paha ja siellä vietetään niin vähän aikaa kuin mahdollista.

Oikeastaan ihan hyvä että tämä kuoppatesti vaatimus kirjattiin ylös sillä nämä nykyajan viljelijät tunnustelevat mieluummin pimppiä kuin isänmaata pelloillaan.

No eiköhän jokainen terve ja viriili mies (tai lepakko, ei nyt olla ahdasmielisiä) tuossa valintatilanteessa jätä sen pellolla möyrimisen myöhempään ajankohtaan. Ehtii sen kasvinviljelyn tehdä sillä välin kun emäntä lepää, se etu meillä sentään on karjatilallisiin verraten.

Se kyllä on totta, että tunnollinen ja järkevä isäntä selvittää viljelymaan kasvukunnon, eikä siihen oikein ole muuta keinoa kuin kuopan kaivaminen ja maan tutkiminen, mutta en minä silti haluaisi hallinnolle kertoa isänmaan tunnustelemisen tuloksista (sen enempää kuin sen toisen hipelöimisen yksityiskohdista), kun en tiedä mihin hallinto niitä tuloksia käyttää: käykö tässä niin, että hyviksi itsearvioiduilta pelloilta leikataan tukia seuraavalla sopimuskaudella? Vai niin, että huonoiksi itsearvioiduille pelloille läimäistään sanktioita ja pakotteita?

Lainaus käyttäjältä: 4viljanpuuro - 18.03.15 - klo:19:06

Oikeastaan ihan hyvä että tämä kuoppatesti vaatimus kirjattiin ylös sillä nämä nykyajan viljelijät tunnustelevat mieluummin pimppiä kuin isänmaata pelloillaan.

No eiköhän jokainen terve ja viriili mies (tai lepakko, ei nyt olla ahdasmielisiä) tuossa valintatilanteessa jätä sen pellolla möyrimisen myöhempään ajankohtaan. Ehtii sen kasvinviljelyn tehdä sillä välin kun emäntä lepää, se etu meillä sentään on karjatilallisiin verraten.

Se kyllä on totta, että tunnollinen ja järkevä isäntä selvittää viljelymaan kasvukunnon, eikä siihen oikein ole muuta keinoa kuin kuopan kaivaminen ja maan tutkiminen, mutta en minä silti haluaisi hallinnolle kertoa isänmaan tunnustelemisen tuloksista (sen enempää kuin sen toisen hipelöimisen yksityiskohdista), kun en tiedä mihin hallinto niitä tuloksia käyttää: käykö tässä niin, että hyviksi itsearvioiduilta pelloilta leikataan tukia seuraavalla sopimuskaudella? Vai niin, että huonoiksi itsearvioiduille pelloille läimäistään sanktioita ja pakotteita?

No ei sinne hallinnolle jätettävässä lomakkeessa ole kuin se yleinen pellon viljavuus ja kunto - itsearviointi. Jos se siis on se mikä proagrian ohjelmasta malliksi löytyy. Sitten vasta alkaa se laatutestin kokeellinen osa kun se itsearvionti on tehty. Mutta ainoa maaseututoimistoon lähetettävä dokumentti näkyisi toistaiseksi olevan se itsearviointiosio. Mavin hakuohjeessa 2015 lukee: "Tee peltomaan laatutesti kerran sitoumuskauden aikana täyttämällä itsearviointilomake "

http://www.virtuaali.info/efarmer/peltomaan_laatutesti/

Lukekaa ihmeessä se peltomaan laatutesti -esittely antamastani linkistä, missä vaiheessa sitä Peltomaan Laatutestiä se itsearviointi tehdään. Ei tuossa hakuoppaassa vaadita lähettämään niitä testituloksia, vain se itsearviointi. Eli homma näkyisi toimivan täyttämällä lomake eikä kaivamalla kuoppia. Totta kai sitä kuopankaivuuta saa harrastaa. Mutta ympäristökorvauksista ovat kiinnostuneita, mihin sitä laatutestiä todellisuudessa tarvitaan, jos koko tila melkein on ei-viljelyssä ? Täällä vaan kasitonnarilaiset intoilevat kuopista, kuinka sinne saataisiin se liero tekemään kasi ja puolitonnari. Heidän silmissäänhän 90% Suomen pelloista on täysin viljelykelvottomia,. keskisadot kun pyörivät siinä 3.5 tonnin paikkeilla ?

-SS-

Lukekaa ihmeessä se peltomaan laatutesti -esittely antamastani linkistä, missä vaiheessa sitä Peltomaan Laatutestiä se itsearviointi tehdään. Ei tuossa hakuoppaassa vaadita lähettämään niitä testituloksia, vain se itsearviointi.

No sitähän minä juuri ihmettelin: mihin niitä itsearviointilomakkeita aiotaan käyttää?

Kyllähän minä sen verran sentään ymmärsin, että lomake ja kuoppa ovat eri asioita, eivätkä välttämättä liity toisiinsa. Senkin minä oivalsin, että lomakkeita täyttämällä ei opi samoja asioita kuin kuoppia kaivelemalla. Ja vielä senkin mitenkuten ymmärsin, että kuoppien kaivelulla oppimiaan asioita ei ole ihan pakko kirjata yhteenkään hallinnon lomakkeeseen.

Sitä minä vaan, että vaikka kaikki muut ovatkin vähän hitaita verrattuna nimim. SS:n säkenöivän älyn salamaa nopeampaan päättelyyn, voisiko kuitenkin olla niin, että päätös jättäytyä ympäristökorvauksen ulkopuolelle ei ole ihan kaikille tiloille ja isännille yhtä itsestäänselvä?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 18.03.15 - klo:20:19

Lukekaa ihmeessä se peltomaan laatutesti -esittely antamastani linkistä, missä vaiheessa sitä Peltomaan Laatutestiä se itsearviointi tehdään. Ei tuossa hakuoppaassa vaadita lähettämään niitä testituloksia, vain se itsearviointi.

No sitähän minä juuri ihmettelin: mihin niitä itsearviointilomakkeita aiotaan käyttää?

Kyllähän minä sen verran sentään ymmärsin, että lomake ja kuoppa ovat eri asioita, eivätkä välttämättä liity toisiinsa. Senkin minä oivalsin, että lomakkeita täyttämällä ei opi samoja asioita kuin kuoppia kaivelemalla. Ja vielä senkin mitenkuten ymmärsin, että kuoppien kaivelulla oppimiaan asioita ei ole ihan pakko kirjata yhteenkään hallinnon lomakkeeseen.

Sitä minä vaan, että vaikka kaikki muut ovatkin vähän hitaita verrattuna nimim. SS:n säkenöivän älyn salamaa nopeampaan päättelyyn, voisiko kuitenkin olla niin, että päätös jättäytyä ympäristökorvauksen ulkopuolelle ei ole ihan kaikille tiloille ja isännille yhtä itsestäänselvä?

No jos ei saa lukemastaan selvää, silloin pitää mennä niihin viljelijätilaisuuksiin, ainakin Lounais-Suomessa on 2 kertaa viikossa nyt jo ollut. Päivällä ja illalla, töistäkin ehtii. Meille viime viikolla selvästi sanottiin, että tämä Peltomaan Laatutesti on nyt sitten jostakin syystä tullut sinne, ja koska useimmat sanktiot tulevat vajavaisista tai puuttuvista viljavuustutkimuksista, he eivät halua että tästä Peltomaan Laatutestistä tulisi samanlainen sanktioimuri, eli se on heille lähetettävä se paperi, jotta se voidaan niikö kuitata tehdyksi ja on yksi asia vähemmän sanktioitavaa. No miksi olen ollut kuuntelemassa ympäristökorvausjärjestelmän luentoja ? No siksi, että yleisistä ehdoista, viherryttämisestä ja tilatuesta myös on luennoitu siellä.  Ja on pullakahvit, yleensä.

Kun ei ole kaivuria, olen minä salaojia ja kaivoja kaivellut lapparilla auki, jos pistolapio puree siihen pohjamaahan, onhan se sitten jo melko kuohkeaa, eikö. Olen löytänyt sammakoita ja vanhoja puukansia niistä kaivoista.

-SS-

No jos ei saa lukemastaan selvää, silloin pitää mennä niihin viljelijätilaisuuksiin, ainakin Lounais-Suomessa on 2 kertaa viikossa nyt jo ollut. Päivällä ja illalla, töistäkin ehtii. Meille viime viikolla selvästi sanottiin, että

Luetun ymmärtämisestä on pelkän tekstin pohjalta paha sanoa juuta taikka jaata, ja Lounais-Suomesta en tiedä enempää kuin että se ehkä on täältä katsoen etelään ja länteen, mutta meillä päin niissä viljelijätilaisuuksissa ei ihan noin selvästi sanottu mitään. Ja pullakahveilla pulla oli kuivaa ja kahvi laihaa.

Mutta jos pistolapion saa uppoamaan jankkosaveen, maa varmasti on hyvinkin kuohkeassa kunnossa. Öljyretikkaa ei silloin tarvita.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 18.03.15 - klo:21:18

No jos ei saa lukemastaan selvää, silloin pitää mennä niihin viljelijätilaisuuksiin, ainakin Lounais-Suomessa on 2 kertaa viikossa nyt jo ollut. Päivällä ja illalla, töistäkin ehtii. Meille viime viikolla selvästi sanottiin, että

Luetun ymmärtämisestä on pelkän tekstin pohjalta paha sanoa juuta taikka jaata, ja Lounais-Suomesta en tiedä enempää kuin että se ehkä on täältä katsoen etelään ja länteen, mutta meillä päin niissä viljelijätilaisuuksissa ei ihan noin selvästi sanottu mitään. Ja pullakahveilla pulla oli kuivaa ja kahvi laihaa.

Mutta jos pistolapion saa uppoamaan jankkosaveen, maa varmasti on hyvinkin kuohkeassa kunnossa. Öljyretikkaa ei silloin tarvita.

Toi pullan tarpeeton tysevyys on huonompi juttu. Kyllä sen pitää olla nin pehmiää, että hampaat vaan vastatusten louskuu ja kun kahveeseen toppaa niin voi melkein pullan ryystää siittä kupin reunalta.

Mut siis jotkut Mavin asiantuntijat ovat ihan sekasin ja valmistautumattomia sinne puhujan pönttään. Minä laitoin almanakkaan listalle luennot, joissa eri luennoitsijoita, niin saakin paremman käsityksen. Olen nyt viime syksystä ollut kolme kertaa, joista yksi taisi olla MTK tilaisuus. Joka kerta tupa lyötynä täyteen ja kiukkuisia isäntiä. Itsellä pienet ympyrät ja pienet tappiot, siksikin kun näin niitä tärkeämpiä kultakellonperäisäntiäkin vihaisena noihin ympäristökorvausehtoihin, niin olen saanut semmoisen ajatuksen, että ei se voi meikäläisellekään mikään hyvä juttu olla. Kun ei päätoiminen tukioptimoija kumminkaan ole.

Eli viljelyn olen joten kuten oppinut, lähinnä kotoa käsin, ja Maatalouden Pikkujättiläistä lukemalla, mutta nämä ympäristökorvaustoimenpiteethän ne vasta työläitä ja teoreettisia ovat, ja vaativatkin todellista omistautumista. Tai sitten huijarin luontoa olla vaan tekevinään tuen-nosto-mielessä, ja sitähän ei pysty, ei ole semmoista eläytymiskykyä. Mut voihan sitä muille neuvoa, ei se, että ei itse pysty, estä asiaa miettimästä, miten se menisi. Pelkään kuitenkin, että alkaa heti omassa silmässä tuo vasen luomi nykiä petollisen paljastavasti, jos valvonta tulisi semmoiset melko keksityt tarinat tarkastamaan, jos siis ovat vaan tarinoita. Ja paljastuisi meikäläinen näin sitten surkeasti. Eli parempi kuin ei ryhdy semmoisia vaaroja haeskelemaan. Muutenkin olen semmoinen pelokas; pidän narusta kiinni kuivurin katolla, kun kollega vaan seisoo naruitta ja muina miehinä räystäällä ja kurkkii, että onpas pitkä matka alas.

Pitkä matka alas olisi sanktioiden syövereihinkin.

-SS-

Se kyllä on totta, että tunnollinen ja järkevä isäntä selvittää viljelymaan kasvukunnon, eikä siihen oikein ole muuta keinoa kuin kuopan kaivaminen ja maan tutkiminen, mutta en minä silti haluaisi hallinnolle kertoa isänmaan tunnustelemisen tuloksista (sen enempää kuin sen toisen hipelöimisen yksityiskohdista), kun en tiedä mihin hallinto niitä tuloksia käyttää: käykö tässä niin, että hyviksi itsearvioiduilta pelloilta leikataan tukia seuraavalla sopimuskaudella? Vai niin, että huonoiksi itsearvioiduille pelloille läimäistään sanktioita ja pakotteita?

Kyllä siellä taustalla taas häämöttää joku uusi koukku viljelijän pään menoksi. Ihmetyttää miksi jussin pitää luovuttaa kaikki strategiset tietonsa julkisesti pällisteltäväksi. Eivät teollisuusyrityksetkään anna liikesalaisuuksiaan julki. Btw eikö ne viime syksynä tulleissa ajankohtaisohjelmissa itämeren pelastamiseksi, jurputtaneet viljavuustutkimusten julkistamisesta? Tätä kautta ne tiedot saadan sitten ongittua kätevästi, silirimpsis.