No rukiinviljely sitten loppuu, sen verran ollut muutenkin riskikasvi talvituhoineen ym. 
Tippuuko ne tuet täällä MTK:n valtakunnassa, C-alueellakin? 

No rukiinviljely sitten loppuu, sen verran ollut muutenkin riskikasvi talvituhoineen ym. 
Tippuuko ne tuet täällä MTK:n valtakunnassa, C-alueellakin? 

Joku taulukko lupailee satasta pohosta haa-tukia. 

Mutta sitä mää en saa mahtumaan peänuppiini että miten rukkiin vilijely voi olla karjatilalle 60 euroa luonnonhaitallisempaa kuin kasvinviljelytilalle. Miten ne luonnonhaitat korostuu sen kuudenkympin verran enempi karjatilalla rukiin viljelyssä? Vähän huonosti tietysti elukat syö ruista, mutta siltikin tuntuu pikkusen erikoiselta.
Ai niin, emteekoo. Sehän sen selittääkin.

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 13.03.15 - klo:09:59

No rukiinviljely sitten loppuu, sen verran ollut muutenkin riskikasvi talvituhoineen ym. 
Tippuuko ne tuet täällä MTK:n valtakunnassa, C-alueellakin? 

Joku taulukko lupailee satasta pohosta haa-tukia. 

Mutta sitä mää en saa mahtumaan peänuppiini että miten rukkiin vilijely voi olla karjatilalle 60 euroa luonnonhaitallisempaa kuin kasvinviljelytilalle. Miten ne luonnonhaitat korostuu sen kuudenkympin verran enempi karjatilalla rukiin viljelyssä? Vähän huonosti tietysti elukat syö ruista, mutta siltikin tuntuu pikkusen erikoiselta.
Ai niin, emteekoo. Sehän sen selittääkin.

Onhan se karja ny helvetinmoinen luonnonhaitta 

Mutta sitä mää en saa mahtumaan peänuppiini että miten rukkiin vilijely voi olla karjatilalle 60 euroa luonnonhaitallisempaa kuin kasvinviljelytilalle.

Karjapuolen luonnonhaittaa varmaankin verrataan eteläisemmän Euroopan karjapuolen luonnonoloihin ja tarvittaviin erityisjärjestelyihin, ja näin saadaan luonnonhaittakorvauksen kokonaistaso. On varmaankin hallinnossa joskus päätetty maksaa se hehtaareille eikä eläinyksiköille. Joku tukien historiaan perehtynyt voisi tätä valaista. Onhan kasvinviljelytiloillakin erilaisia hehtaaritukia samasta kasvista, riippuen siitä, onko tila jokin erikoisviljelyä harjoittava tai harjoittanut tila. Nämä lisäosat häviävät CAP-tuesta muutaman vuoden kuluessa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: talkkari - 13.03.15 - klo:17:02

Mutta sitä mää en saa mahtumaan peänuppiini että miten rukkiin vilijely voi olla karjatilalle 60 euroa luonnonhaitallisempaa kuin kasvinviljelytilalle.

Karjapuolen luonnonhaittaa varmaankin verrataan eteläisemmän Euroopan karjapuolen luonnonoloihin ja tarvittaviin erityisjärjestelyihin, ja näin saadaan luonnonhaittakorvauksen kokonaistaso. On varmaankin hallinnossa joskus päätetty maksaa se hehtaareille eikä eläinyksiköille. Joku tukien historiaan perehtynyt voisi tätä valaista. Onhan kasvinviljelytiloillakin erilaisia hehtaaritukia samasta kasvista, riippuen siitä, onko tila jokin erikoisviljelyä harjoittava tai harjoittanut tila. Nämä lisäosat häviävät CAP-tuesta muutaman vuoden kuluessa.

-SS-

Aiemmilla tukikausilla mm. rukiin viljelystä maksettiin ojan toisella puolen pohjoista ha-tukea mutta toisella puolella ei maksettu. Tukialuejaon kukkasia, joista osa onneksi poistuu tämän uuden tukikauden ansiosta.

Nyt kuulemma ympäristösitoumuksen kasvipeitteisyyskorvaus
ei olekaan kasvipalkkion kanssa poissulkeva ?
Eli rukiilla saisi sen 40 + (kasvipeitteisyys)

Eli uusimmassa Mavin sivuilla olevassa dokumentissa

                             AB-tukialue    C-tukialue
                             euroa              euroa
valkuaiskasvit         90                   90
ruis                       40                   40
sokerijuurikas         70                    70
tärkkelysperuna     600                 600
avomaanvihannekset 180                 -

-SS-

Valtioneuvoston asetus 137/2015 vuodelta 2015 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, lammas- ja vuohipalkkioista sekä
peltokasvipalkkiosta; Annettu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2015

Siinä ovat peltokasvipalkkion vahvistetut maksimimäärät. Samat kuin Mavin sivuilla.

Fosfaattiasetuksia ei ole näkynyt. Säädösnumero 210/2015 on viimeisin. Mielenkiintoista
on, että ministeriön omat asetukset ovat "salaisia", eli esimerkiksi tiedotteessa "Maa- ja
metsätalousministeriön ilmoitus 171/2015 eräistä maa- ja metsätalousministeriön asetuksista"
sanotaan, että seuraavia MMM:n asetuksia on muutettu:

MMM:n asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun asetuksen muuttamisesta  9/2015
MMM:n asetus nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta annetun asetuksen muuttamisesta  10/2015

Nämähän voivat olla jotakin täysin epäolennaisia juttuja, mutta niitä ei kuitenkaan saa netistä, ne pitää tilata MMM:n kirjaamosta.

-SS-

Valtioneuvoston asetus 137/2015 vuodelta 2015 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, lammas- ja vuohipalkkioista sekä
peltokasvipalkkiosta; Annettu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2015

Siinä ovat peltokasvipalkkion vahvistetut maksimimäärät. Samat kuin Mavin sivuilla.

Fosfaattiasetuksia ei ole näkynyt. Säädösnumero 210/2015 on viimeisin. Mielenkiintoista
on, että ministeriön omat asetukset ovat "salaisia", eli esimerkiksi tiedotteessa "Maa- ja
metsätalousministeriön ilmoitus 171/2015 eräistä maa- ja metsätalousministeriön asetuksista"
sanotaan, että seuraavia MMM:n asetuksia on muutettu:

MMM:n asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun asetuksen muuttamisesta  9/2015
MMM:n asetus nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta annetun asetuksen muuttamisesta  10/2015

Nämähän voivat olla jotakin täysin epäolennaisia juttuja, mutta niitä ei kuitenkaan saa netistä, ne pitää tilata MMM:n kirjaamosta.

Todennäköisesti nuo koskee lajikerajoitusten poistumista.

http://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/03/09/ohraa-vehnaa-kauraa-ja-hernetta-koskevat-lajikerajoitukset-siemenviljelyssa

-SS-

Todennäköisesti nuo koskee lajikerajoitusten poistumista.

http://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/03/09/ohraa-vehnaa-kauraa-ja-hernetta-koskevat-lajikerajoitukset-siemenviljelyssa

Nonnii se olis si hakuopas luettavissa netissä      Huomasin sattumalta. Eli jos haluatte pilata lauantai-iltanne niin lukemaan. Suosittelisin ottamaan pientä neuvoa-antavaa jotta hermot kestäisi paremmin knoppitiedon valtavirtaa 

Nonnii se olis si hakuopas luettavissa netissä      Huomasin sattumalta. Eli jos haluatte pilata lauantai-iltanne niin lukemaan. Suosittelisin ottamaan pientä neuvoa-antavaa jotta hermot kestäisi paremmin knoppitiedon valtavirtaa 

Kyllä se tukiluennoitsijalle vinkuminen vaan auttoi.    Nyt ekologisen alan viherkesantoa ja typensitojakasvia kohdellaan samalla tavalla, kemiallisen päättämisen osalta, eli 15.07. . Muokkaus kuitenkin on typensitojilla mahdollista jo aikaisemmin, eli samana aikana 15.07 (no suorakylvö varmaan on tämä jutska) , kesannolla vasta 15.08 on kylvö ja maan kähjääminen mahdollista.

Täydentävät ehdot eivät ole vieläkään lukukelpoisessa kunnossa. Eikä siis fosforirajoja ympin ulkopuolella ole vieläkään kerrottu.

Sitten se alle 1 kg fosforin levitysmahdollisuus ympäristösitoumuksen alla, se on uusi asia tässä. Eli ei tarvitse kirjata fosforilannoitusta ylös, jos jää alle 1 kg/ha. On kyllä järkevä sääntö, koska jotkut lehtilannoitteet sisältävät vähäisen määrän fosfaatteja. Eli arveluttavan korkeilla fosforitasoilla 0 kg muuttuu 4,99 kg:ksi viiden vuoden aikana ! Se on jo melkeen samansuuruinen kuin naurettava satotasokorjaus.

Lantanieluna käytettävä nurmi on hiukan ongelmallinen, jos sitä ei korjata: "Jos sinulta jää sato korjaamatta, tulee lohkolle levitetty fosfori kuitenkin huomioida seuraavana keväänä täysimääräisesti,". Tämä lause on melko merkittävä asia.

Lantapoikkeus koskee kaikkia lantaa levittäviä, ei erotella omia ja vieraan kotieläimiä.

Kasvinsuojelussa tulee noudattaa integroidun tuotannon periaatteita, tämä itse asiassa on aika kova vaatimus !
1. Kasvintuhoojien ennakoivat viljelytekniset torjunta- ja hävittämisvaihtoehdot
    Ilman viljelykiertoa ei tautiaineita puisutella, voisi näin todeta, jos valvonta  on saivartelevaista
2. kasvintuhoojein seuranta. Eli kelta-ansat pitää olla
3. Kasvinsuojelutoimenpiteestä päättäminen. Sen pitää näkyä, varmaankin muistiinpanoissa
4. Muut kuin kemialliset kasvinsuojelumenetelmät / pitää käyttää ennen kuin kemiallisia.
     Riittääkö syyksi, ettei ole talossa rikkaäestä ?
5. Kasvinsuojeluaineiden käytön ja torjuntatoimien rajoittaminen sekä resistenssin ehkäiseminen
   Joo samaan henkäykseen todetaan, että pitää käyttää pieninä annoksina mutta ei saa päästää resistenssiä
    syntymään.
6. Kasvinsuojelutoimien tulosten tarkastelu Tämä siten tietty on muistiinpanoihin laitettava,
     Peltotuessahan on oletusteho, se ei varmaan riitä.

Yhtiön kuivalantaa ei voi korvauksella levittää osakkaiden pelloille, se määräys sinne nyt jäi.

Kyllä tämä nyt tunnelmallisen koti-illan voittaa, tätä 177 - sivuista - vieläkin keskeneräistä - opusta lukiessa. Esim. lannanlevitystaulukot puuttuvat vielä, en ainakaan löytänyt niitä äkkiä.

-SS-

voi taivas 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 13.03.15 - klo:18:29

Lainaus käyttäjältä: talkkari - 13.03.15 - klo:17:02

Mutta sitä mää en saa mahtumaan peänuppiini että miten rukkiin vilijely voi olla karjatilalle 60 euroa luonnonhaitallisempaa kuin kasvinviljelytilalle.

Karjapuolen luonnonhaittaa varmaankin verrataan eteläisemmän Euroopan karjapuolen luonnonoloihin ja tarvittaviin erityisjärjestelyihin, ja näin saadaan luonnonhaittakorvauksen kokonaistaso. On varmaankin hallinnossa joskus päätetty maksaa se hehtaareille eikä eläinyksiköille. Joku tukien historiaan perehtynyt voisi tätä valaista. Onhan kasvinviljelytiloillakin erilaisia hehtaaritukia samasta kasvista, riippuen siitä, onko tila jokin erikoisviljelyä harjoittava tai harjoittanut tila. Nämä lisäosat häviävät CAP-tuesta muutaman vuoden kuluessa.

-SS-

Aiemmilla tukikausilla mm. rukiin viljelystä maksettiin ojan toisella puolen pohjoista ha-tukea mutta toisella puolella ei maksettu. Tukialuejaon kukkasia, joista osa onneksi poistuu tämän uuden tukikauden ansiosta.

Tuota noin. Tämä taulukko näkyy olevan hakuoppaassa. Miten noita sitten lasketaan, en tiedä. Mutta jonkinlainen kansallinen tukimuoto siellä vielä on. Enkä tiedä, onko tämä peltokasvipalkkion sijasta vai lisänä. Ei viime kaudellakaan etelässä maksettu näitä.



-SS-

Kuin helvatan tarkat muistiinpanot noista kasvinsuojelutoimenpiteistä pitää tehdä? Tähän asti olen peltotukeen tehnyt ihan perusmuistiinpanot, eli aineen käyttöpäivä, nimi ja määrä per hehtaari, pitääkö tästä lähtien kirjoittaa paksukin romaani tehdyistä havainnoista ja toimenpiteistä?

Kuin helvatan tarkat muistiinpanot noista kasvinsuojelutoimenpiteistä pitää tehdä? Tähän asti olen peltotukeen tehnyt ihan perusmuistiinpanot, eli aineen käyttöpäivä, nimi ja määrä per hehtaari, pitääkö tästä lähtien kirjoittaa paksukin romaani tehdyistä havainnoista ja toimenpiteistä?

Kyllä. Nuo mustalla merkitsemäni kohdat löyrtyvät hakuohjeesta ss 72 - 74 !

Siis nuo ovat ympäristösitoumuksessa pakolliset, oletettavasti eivät yleisiin ehtoihin silloin tule ?

IPM menetelmien käyttö tuli Tukesin ohjeen mukaan pakolliseksi 1.1.2014. Eli alapas laittaa tarinaa viljelymuistiinpanoihisi myös vuodelle 2014.

-SS-

Eikös muut ole täyttäny tuota kasvinsuojelu-stooria sinne wisuun?

Mulla on ainakin tarvetta jatkaa lehtilaikun ja punahomern torjuntaa, jos katsotaan viime vuoden muistiinpanoja.