Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.02.15 - klo:16:18

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.02.15 - klo:16:10

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.02.15 - klo:16:04

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.02.15 - klo:15:58

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.02.15 - klo:15:16

Yksvuotinen säilörehunurmi/seoskasvusto.

Heruuko valkuaispalkkiota jos kylvösiemenestä on yli 50% hernettä ja/tai papua? Vai oliko se niin et seoskasvustolle ei makseta ekstratukea? Olis niin otollista kasvupohjaa sekametelisopalle, keväällä paskat 15kuutio (40euroa), valkuaispalkkio (90e), kerääjäkasvi vielä kyytipojaks (100e). Sit sais vielä olla ens suveen niin tulis kasvipeitteisyyden täyttöä.

Miksi seoskasvustoa ? Et sä sitä kaura-herneseostakaan ylös sillä doitsilla saa.
Sihen tarvitaan avarruusohjaamollinen leissoni tai joku premium-klaassi.

Eli murskaajalla vaan siliä kerääjäpohja talveksi.

-SS-

Ei sitä puida vaan paalataan....

No jos tosiaan joku navetta tai kanalasikala siinä ikkunas alla on, niin vuokraa 600 egellä se pelto
pois sille äpylihemmolle, siitä hernerokasta saat tukina vaan kolmekymppiä enemmän ja on kaikki se vaiva.

Voit levyttää äksänä kylvöaikana sängys ja kattoo uusintana kolumboo telkkarista.

-SS-

 

Mä en millään malta ku on helppoa tukirahaa jaossa pilvin pimein....

Seuraavana vuonna se olis niinkö apusäilistä ja sit sen jälkeen ruista. Elikäs sit tulis taas 40euroo paskasta, 70e rukiista ja sit vois käyttää sen kuluvan vuoden apulannan vehnälle.

Apusäilis on nurmea. Kerääjäkasvilla ei voinut perustaa nurmea.

-SS-

Ainahan sinne varsikupillinen voi vahingossa ruokonaseosta mennä.

Minä tiedän paremman tukiversion. Laita suojavyöhykkeeksi koko ala, ja laita kunnon kaura kasvamaan.

900 euroo ja viistonnari myyntiin.

Sitten jos valvonta tulee - jos yleensäkään tulee, niin sanot vaan, et pimeessä erehdyit heinänsiemensäkistä.
Sit seuraavana vuonna, jos valvonta palaa paikalle, ja katsoo siinä lainehtivaa kauraa, sanot vaan, että pimeessä
erehdyit pellosta, naapurille piti mennä kylvöille. Kukaniitä kaikkia lohkoja muistaa.
Seuraavana vuonna, jos valvonta edelleen vainoaa, sano, et en tosiaankaan tiedä, kuka on käynyt tuonne kauraa
tiputtelemasa. Olisko linnut. Ja nostat lintupeltotuen päälle.

Viimäset pari vuotta voit antaakin olla hylyn hallussa, kun paalua on paikat täys.

-SS-

Minä tiedän paremman tukiversion. Laita suojavyöhykkeeksi koko ala, ja laita kunnon kaura kasvamaan.

900 euroo ja viistonnari myyntiin.

Sitten jos valvonta tulee - jos yleensäkään tulee, niin sanot vaan, et pimeessä erehdyit heinänsiemensäkistä.
Sit seuraavana vuonna, jos valvonta palaa paikalle, ja katsoo siinä lainehtivaa kauraa, sanot vaan, että pimeessä
erehdyit pellosta, naapurille piti mennä kylvöille. Kukaniitä kaikkia lohkoja muistaa.
Seuraavana vuonna, jos valvonta edelleen vainoaa, sano, et en tosiaankaan tiedä, kuka on käynyt tuonne kauraa
tiputtelemasa. Olisko linnut. Ja nostat lintupeltotuen päälle.

Viimäset pari vuotta voit antaakin olla hylyn hallussa, kun paalua on paikat täys.

-SS-

Tiäksää et yks mies ilmotti liki puolsataa hehtaaria luomumarjapuskaina ja loppu onkin historiaa...

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.02.15 - klo:16:28

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.02.15 - klo:16:18

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.02.15 - klo:16:10

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.02.15 - klo:16:04

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.02.15 - klo:15:58

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.02.15 - klo:15:16

Yksvuotinen säilörehunurmi/seoskasvusto.

Heruuko valkuaispalkkiota jos kylvösiemenestä on yli 50% hernettä ja/tai papua? Vai oliko se niin et seoskasvustolle ei makseta ekstratukea? Olis niin otollista kasvupohjaa sekametelisopalle, keväällä paskat 15kuutio (40euroa), valkuaispalkkio (90e), kerääjäkasvi vielä kyytipojaks (100e). Sit sais vielä olla ens suveen niin tulis kasvipeitteisyyden täyttöä.

Miksi seoskasvustoa ? Et sä sitä kaura-herneseostakaan ylös sillä doitsilla saa.
Sihen tarvitaan avarruusohjaamollinen leissoni tai joku premium-klaassi.

Eli murskaajalla vaan siliä kerääjäpohja talveksi.

-SS-

Ei sitä puida vaan paalataan....

No jos tosiaan joku navetta tai kanalasikala siinä ikkunas alla on, niin vuokraa 600 egellä se pelto
pois sille äpylihemmolle, siitä hernerokasta saat tukina vaan kolmekymppiä enemmän ja on kaikki se vaiva.

Voit levyttää äksänä kylvöaikana sängys ja kattoo uusintana kolumboo telkkarista.

-SS-

 

Mä en millään malta ku on helppoa tukirahaa jaossa pilvin pimein....

Seuraavana vuonna se olis niinkö apusäilistä ja sit sen jälkeen ruista. Elikäs sit tulis taas 40euroo paskasta, 70e rukiista ja sit vois käyttää sen kuluvan vuoden apulannan vehnälle.

Apusäilis on nurmea. Kerääjäkasvilla ei voinut perustaa nurmea.

-SS-

Ainahan sinne varsikupillinen voi vahingossa ruokonaseosta mennä.

Kevväällä, paperilla.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.02.15 - klo:16:30

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.02.15 - klo:16:28

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.02.15 - klo:16:18

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.02.15 - klo:16:10

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.02.15 - klo:16:04

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.02.15 - klo:15:58

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.02.15 - klo:15:16

Yksvuotinen säilörehunurmi/seoskasvusto.

Heruuko valkuaispalkkiota jos kylvösiemenestä on yli 50% hernettä ja/tai papua? Vai oliko se niin et seoskasvustolle ei makseta ekstratukea? Olis niin otollista kasvupohjaa sekametelisopalle, keväällä paskat 15kuutio (40euroa), valkuaispalkkio (90e), kerääjäkasvi vielä kyytipojaks (100e). Sit sais vielä olla ens suveen niin tulis kasvipeitteisyyden täyttöä.

Miksi seoskasvustoa ? Et sä sitä kaura-herneseostakaan ylös sillä doitsilla saa.
Sihen tarvitaan avarruusohjaamollinen leissoni tai joku premium-klaassi.

Eli murskaajalla vaan siliä kerääjäpohja talveksi.

-SS-

Ei sitä puida vaan paalataan....

No jos tosiaan joku navetta tai kanalasikala siinä ikkunas alla on, niin vuokraa 600 egellä se pelto
pois sille äpylihemmolle, siitä hernerokasta saat tukina vaan kolmekymppiä enemmän ja on kaikki se vaiva.

Voit levyttää äksänä kylvöaikana sängys ja kattoo uusintana kolumboo telkkarista.

-SS-

 

Mä en millään malta ku on helppoa tukirahaa jaossa pilvin pimein....

Seuraavana vuonna se olis niinkö apusäilistä ja sit sen jälkeen ruista. Elikäs sit tulis taas 40euroo paskasta, 70e rukiista ja sit vois käyttää sen kuluvan vuoden apulannan vehnälle.

Apusäilis on nurmea. Kerääjäkasvilla ei voinut perustaa nurmea.

-SS-

Ainahan sinne varsikupillinen voi vahingossa ruokonaseosta mennä.

Kevväällä, paperilla.

Nii nii.

Nyt olen päivittänyt satotiedot ja ravinnetaseet Peltotukeen, vuodelta 2014.
Aika hyvin näkyy Ravinnetaseet-toimenpiteestä, kasvukauden sademäärän
vaikutus ravinnetaseeseen.

Sademäärät huhtikuu .. heinäkuu
2012         2013        2014
189,1 mm  67,1 mm   138,1mm

N-ravinnetaseet kg keskiarvo:
2012         2013        2014
11,0 kg     47,9 kg    25,4 kg

P-ravinnetaseet kg keskiarvo:
2012         2013        2014
-11,5 kg    -2,3 kg    -11,25 kg

2014 tuloksissa merkille pantavaa on muiden lohkojen <20 N tase, mutta luohon valtaamilla lohkoilla
kaikilla huonompi kuin 45 kg ! Eli kerääjäkasviksi luoho, ei hyvä idea , ei ollenkaan !
Huomattava myös, että en lisännyt toimenpidesuunnitelman typpilannoitusta vuodelle 2013, joten
pääsääntöisesti sama lannoitus näiden kolmen vuoden aikana ! Tein myös ennusteen saadun riippuvuden
mukaan, ja 240 mm kesän sateet antaisivat käytetyillä lannoitustasoilla 100% hyväksikäytön. Normisademäärä
on joskus 30 vuotta sitten ollut 200 mm. Ei enää. Varmaankaan.

Totuus voi joskus olla ympäristötoimenpiteitä
ihmeellisempää ?

-SS-

 

Kylläpä sitä tiedemiehet tutkivat monenmoista:

Hakojärvi M. Hautala M. Ristolainen, A. Alakukku L.  Maan vesipitoisuuteen vaikuttavien ominaisuuksien ja sateen vaikutus maksimaaliseen biomassan kertymiseen sekä paikkakohtaiseen vaihteluun.Helsingin Yliopisto, Mataloustieteiden laitos.  Maataloustieteen Päivät 2014

He saivat hienot käyrät, ja pääsivät aivan samaan tulokseen kuin meikäläinen tuolla omalla sekatyömiehen kokeella:
Sato riippuu varsinkin kuivalla alueella vahvasti sademäärästä !

Mutta tää Agronet kun ei ole tiedelehti, niin jää sitten pojot saamatta, agronoomin etätutkintoa siis ajatellen 

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.01.15 - klo:17:19

Nyt olen päivittänyt satotiedot ja ravinnetaseet Peltotukeen, vuodelta 2014.
Aika hyvin näkyy Ravinnetaseet-toimenpiteestä, kasvukauden sademäärän
vaikutus ravinnetaseeseen.

Sademäärät huhtikuu .. heinäkuu
2012         2013        2014
189,1 mm  67,1 mm   138,1mm

N-ravinnetaseet kg keskiarvo:
2012         2013        2014
11,0 kg     47,9 kg    25,4 kg

P-ravinnetaseet kg keskiarvo:
2012         2013        2014
-11,5 kg    -2,3 kg    -11,25 kg

2014 tuloksissa merkille pantavaa on muiden lohkojen <20 N tase, mutta luohon valtaamilla lohkoilla
kaikilla huonompi kuin 45 kg ! Eli kerääjäkasviksi luoho, ei hyvä idea , ei ollenkaan !
Huomattava myös, että en lisännyt toimenpidesuunnitelman typpilannoitusta vuodelle 2013, joten
pääsääntöisesti sama lannoitus näiden kolmen vuoden aikana ! Tein myös ennusteen saadun riippuvuden
mukaan, ja 240 mm kesän sateet antaisivat käytetyillä lannoitustasoilla 100% hyväksikäytön. Normisademäärä
on joskus 30 vuotta sitten ollut 200 mm. Ei enää. Varmaankaan.

Totuus voi joskus olla ympäristötoimenpiteitä
ihmeellisempää ?

-SS-

 

Kylläpä sitä tiedemiehet tutkivat monenmoista:

Hakojärvi M. Hautala M. Ristolainen, A. Alakukku L.  Maan vesipitoisuuteen vaikuttavien ominaisuuksien ja sateen vaikutus maksimaaliseen biomassan kertymiseen sekä paikkakohtaiseen vaihteluun.Helsingin Yliopisto, Mataloustieteiden laitos.  Maataloustieteen Päivät 2014

He saivat hienot käyrät, ja pääsivät aivan samaan tulokseen kuin meikäläinen tuolla omalla sekatyömiehen kokeella:
Sato riippuu varsinkin kuivalla alueella vahvasti sademäärästä !

Mutta tää Agronet kun ei ole tiedelehti, niin jää sitten pojot saamatta, agronoomin etätutkintoa siis ajatellen 

-SS-

Mutta sun kokeen "tulokset" voi nähdä useampi silmäpari?
Tai sitten ei...

Kuinka leveitä suojakaista nurmet saavat maksimissaan olla ?

Eikö koko lohko voi olla ?

Kuinka leveitä suojakaista nurmet saavat maksimissaan olla ?

En usko, että määritelmää aletaan muuttamaan.
Vanhassa ympissä 1- 3 m oli piennar, riippuen ojan koosta.
Oli osa lohkoa.

Sitten suojakaista: "suojakaista voi olla 3 - 10
(tai enemmänkin)  metriä leveä. Suojakaista on erotettava
omaksi kasvulohkoksi, jos se on yli 3 metriä leveä. Suojakaista
on pidettävä hoidettuna esimerkiksi  niittämällä. Sadon saa
käyttää hyödyksi, mutta korjuuvelvoitetta  ei ole. Erillisenä
kasvulohkona ilmoitettavalle suojakaistalle  maksetaan
normaalit tuet , jos lohko on vähintään 0,05 ha. Eli mitään
lisätukia ei tule.

Mielestäni nämä suojakaistat kannattaa laittaa EFA-alaksi, kun
ei EFA:sta mitään hyötyäkään oikein saa olla.

Sitten suojavyöhyke:

"Suojavyöhyke on peltoalueelle valtaojan tai vesistön
varteen perustettava vähintään keskimäärin
15 metriä leveä monivuotisen kasvillisuuden
peittämä hoidettu alue, jolle ei levitetä
lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. Niittojäte on
korjattava pois. Suojavyöhyke voidaan perustaa myös
luokitellulla pohjavesialueella olevalle pellolle."

Suojavyöhykkeestä saa 450 (500) € tukea, joten
lähes 15 m leveät suojakaistat kannattaa levittää
yli 15 m leveäksi suojavyöhykkeeksi, ja nostaa tuet.

Jos ei halua korjuuvaivaa, niin jättää sitten suojakaistaksi.

-SS-

Eikö koko lohko voi olla ?

Itse asiassa voi ollakin niin, että koko lohko voisi olla suojakaistaa.
Ei sitäkään ole varsinaisesti kielletty, joissakin neuvonnan ohjeissa
on puhuttu 3-10 m. Mutta miksei samalla ota LHP tai suojavyöhyketukea ?

Toinen mahdollisuus, että kysyit tätä siksi, että arvelit
milkboin kysyvän suojavyöhykkeen eikä suojakaistan
maksimileveyttä ? Suojavyöhykkeelläkään sitä ei ole.
Mutta epämääräisesti on suojakaistankin maksimileveys kerrottu.

-SS-

Uutiskatsaus  MT ( 23.02.2015):

"Uusi maaseutuohjelmakausi saattaa kääntää riistapeltojen määrän kasvuun, uskoo Markus von Weissenberg Riistasiemen Oy:stä. "

"Tuki on kuitenkin viiden prosentin ekologisen alan osalta vain 172 euroa hehtaarilta, kun tuki varsinaiselle riistapellolle on 300 euroa hehtaarilta."

Tässä on se rahan seuraaminen mahdollista, mutta en nyt ala, koska tulee heti niitä vainoharhaisuuskommentteja  .

Mutta tuo rahasumma EFA-alalle, miten tuo 172 euroa on saatu ? Olisiko siinä otettu huomioon se, että kesantoja, tilapäisesti viljelemättömiä aloja sekä LHP nurmia, joihin riistapeltokin kuuluu, saa olla vain 25% vuodesta 2016 eteenpäin, jolloin ylimenevä osuus jää luonnonhaittakorvauksen ulkopuolelle. Samoin kesannot lasketaan tähän alaan. Viherlannoitukset ja korvattava monimuotoisuuspellot-toimenpide katsotaan viljellyksi alaksi, ne eivät vähennä luonnonhaittakorvausta.

Ja tuo 300 euroa selvästikin on ympäristökorvauksen tukimäärä, tuleehan siihenkin muut tuet päälle, eli yhteensä jotain 700 euroa.

-SS-

Saakohan suojavyöhykkeellä kasvaa apilaa?

Saakohan suojavyöhykkeellä kasvaa apilaa?

Karjatilat, jotka näkevät de facto säilörehunurmille paremman tukimoottorin
suojavyöhykkeeksi merkitsemällä , olettavat, että saa.

Toiset sanovat, että maksimissaan 20% saa olla typenkerääjiä - siemenseoksessa.

Kolmannet sanovat, ettei ollenkaan.

Suojavyöhykkeen perustaminen sadalla tonnilla karjanlantaa, viideksi vuodeksi
apilaheinä ja viskottimella salaa lisää apilaa, jos se häviää. Satotaso voi olla
optimisäillä ja niitoilla ihan hyväkin.

Ja rahasato ylivoimainen.

Edit: Maaseutumediassa on vahvistettu tämä asia:

"Suojavyöhykkeellä EI OLE typensitojakasville minkäänlaista vaatimusta. Eli riittää että on vaikka pelkkää timoteitä. Mutta saa olla myös pelkkää apilaa."

Eli nautavaltaisessa viljelyssä voi tehdä apilapitoisen suojavyöhykkeen, jossa tuotetaan rehua, jos fosforit ovat kunnossa, kasvu on vähintään 3 vuotta apilapohjalla, ja voihan sinne täydennyskylvääkin apilaa tai muuta typensitojaa ?

Tällöin kasvusto ei jää kituvaksi vaan muistuttaa normaalia viljelynurmea. 900 € kokonaistuki ei voi olla näkymättä viljelyn kokonaistuloksessa !

-SS-

Lainaus käyttäjältä: milkboi - 24.02.15 - klo:15:39

Saakohan suojavyöhykkeellä kasvaa apilaa?

Karjatilat, jotka näkevät de facto säilörehunurmille paremman tukimoottorin
suojavyöhykkeeksi merkitsemällä , olettavat, että saa.

Toiset sanovat, että maksimissaan 20% saa olla typenkerääjiä - siemenseoksessa.

Kolmannet sanovat, ettei ollenkaan.

Suojavyöhykkeen perustaminen sadalla tonnilla karjanlantaa, viideksi vuodeksi
apilaheinä ja viskottimella salaa lisää apilaa, jos se häviää. Satotaso voi olla
optimisäillä ja niitoilla ihan hyväkin.

Ja rahasato ylivoimainen.

Edit: Maaseutumediassa on vahvistettu tämä asia:

"Suojavyöhykkeellä EI OLE typensitojakasville minkäänlaista vaatimusta. Eli riittää että on vaikka pelkkää timoteitä. Mutta saa olla myös pelkkää apilaa."

Eli nautavaltaisessa viljelyssä voi tehdä apilapitoisen suojavyöhykkeen, jossa tuotetaan rehua, jos fosforit ovat kunnossa, kasvu on vähintään 3 vuotta apilapohjalla, ja voihan sinne täydennyskylvääkin apilaa tai muuta typensitojaa ?

Tällöin kasvusto ei jää kituvaksi vaan muistuttaa normaalia viljelynurmea. 900 € kokonaistuki ei voi olla näkymättä viljelyn kokonaistuloksessa !

-SS-

tää olis ainut pointti sitoutua ymppiin ja korvata muita tukimenetyksiä.