Nykyään on kovasti muotia tuollainen separointi...

Nyt olen päivittänyt satotiedot ja ravinnetaseet Peltotukeen, vuodelta 2014.
Aika hyvin näkyy Ravinnetaseet-toimenpiteestä, kasvukauden sademäärän
vaikutus ravinnetaseeseen.

Sademäärät huhtikuu .. heinäkuu
2012         2013        2014
189,1 mm  67,1 mm   138,1mm

N-ravinnetaseet kg keskiarvo:
2012         2013        2014
11,0 kg     47,9 kg    25,4 kg

P-ravinnetaseet kg keskiarvo:
2012         2013        2014
-11,5 kg    -2,3 kg    -11,25 kg

2014 tuloksissa merkille pantavaa on muiden lohkojen <20 N tase, mutta luohon valtaamilla lohkoilla
kaikilla huonompi kuin 45 kg ! Eli kerääjäkasviksi luoho, ei hyvä idea , ei ollenkaan !
Huomattava myös, että en lisännyt toimenpidesuunnitelman typpilannoitusta vuodelle 2013, joten
pääsääntöisesti sama lannoitus näiden kolmen vuoden aikana ! Tein myös ennusteen saadun riippuvuden
mukaan, ja 240 mm kesän sateet antaisivat käytetyillä lannoitustasoilla 100% hyväksikäytön. Normisademäärä
on joskus 30 vuotta sitten ollut 200 mm. Ei enää. Varmaankaan.

Totuus voi joskus olla ympäristötoimenpiteitä
ihmeellisempää ?

-SS-

Kyllä tietotekniikka on ihmeellistä !

Laskeskelin hiukan sademäärämillimetrien vaikutusta satokiloihin,
ja näyttäisi laskemallani funktiolla pitävän melko hyvin paikkansa,
että täysin kuivana kasvukautena satotaso olisi noin 1800 kg/ha. Meidän
aukealla se oli 800-3360 kg/ha, keskiarvo varmastikin juuri tuossa 1500
kilon kahden puolen, kattilamaisessa laaksossa reunoilla pienimmät,
keskellä suurimmat. 1990-luvun alkupuolella tämmöinenkin
vuosi oli.

Sitten joka milli tuo lisäsatoa kuivempana vuotena noin 21 kg/mm, mutta
200 mm:n tasossa lisäsato on 16 kg/mm, mikä on tietenkin luonnollista.
Lannoituksen rajoittaminen lyö jarrut päälle kosteana kesänä !

Eli nähtävissä tuloksissa on sekä iloa tuottava asia, että myös masentava asia.
Iloa tuottaa se, että voi seurata jo melkein parikymmentä vuotta taaksepäin
tarkkaan kirjattuja  satoja, ja aika hyvin sademääräriippuvainen se on,
kun vesi on minimitekijä. Se masentaa, että jopa 250 mm:n kesäsateilla olisi
maksimisatoennuste vain noin 5 t/ha, näillä keinolannoitusten tasoilla. Ja jos liittyisi
uuteen ympäristökorvaukseen, merkitsisi edelleen 5% - 10% pienempiä satoja, samalla
kun korvaustasokin pienenisi sen 50€ verrattuna vanhaan ympäristötukeen.

No, olen lukuihin tyytyväinen, pimeällä apulannalla ei saa omiaan pois.

-SS-

Kyllä tietotekniikka on ihmeellistä !

Laskeskelin hiukan sademäärämillimetrien vaikutusta satokiloihion,
ja näyttäisi laskemallani funktiolla pitävän melko hyvin paikkansa,
että täysin kuivana kasvukautena satotaso olisi noin 1800 kg/ha. Meidän
aukealla se oli 800-3360 kg/ha, keskiarvo varmastikin juuri tuossa 1500
kilon kahden puolen, kattilamaisessa laaksossa reunoilla pienimmät,
keskellä suurimmat. 1990-luvun allkupuolella tämmöinenkin
vuosi oli.

Sitten joka milli tuo lisäsatoa kuivempana vuotna noin 21 kg/mm, mutta
200 mm:n tasossa lisäsato on 16 kg/mm, mikä on tietenkin luonnollista.

Eli nähtävissä tuloksissa on sekä iloa tuottava asia, että myös masentava asia.
Iloa tuottaa se, että voi seurata jo melkein parikymmentä vuotta taaksepäin
tarkkaan kirjattuja  satoja, ja aika hyvin sademääräriippuvainen se on,
kun vesi on minimitekijä. Se masentaa, että jopa 250 mm:n kesäsateilla olisi
maksimisatoennuste vain noin 5 t/ha, näillä keinolannoitusten tasoilla. Ja jos liittyisi
ympäristökorvaukseen, merkitsisi edelleen 5% - 10% pienempiä satoja, samalla
kun korvaustasokin pienenisi sen 50€ verrattuna ympäristötukeen.

No, olen lukuihin tyytyväinen, pimeällä apulannalla ei saa omiaan pois.

-SS-

 

No, olen lukuihin tyytyväinen, pimeällä apulannalla ei saa omiaan pois.

-SS-

Niin purin asiaa siten, että pelkän halvimman typpilannoitteen hinnan mukaan
jos lannoittaisi pimeällä apulannalla 100-110 kg/ha ylittävän osuuden,
tappio ALV-vähennysoikeudesta ja myös verotettavan tulon kohoamisesta olisi
170N kg lannoitustasolla noin 70€ ja 150N kg lannoitustasolla noin 50€. Eli
ympäristökorvauksen perusosa menee päikseen (mukana tulevat kaikki ehdot
kaupan päälle) , ja osa kasvipeitteisyydestäkin.

Jos fosforilannoitus on mukana, moniravinteiset ovat kalliimpia, tappio nousee
jopa >100€/ha , ero alkaa tukea ympin ulkopuolelle jäämistä joka tapauksessa.

Eli ei mitään järkeä laittomissa pimeissä lannoituksissa. Metsälannoitukset lienevät
asia erikseen, jos on riittävän paljon lannoituskelpoista metsää. Jollekin 20 ha palstalle ei
voi vuosikausien ajan paperilla mättää tonneja apulantaa, vai voiko ?

Sitten ns. apusäilörehunurmi, jos se todella jatkossa menee niin, että saa
niittää maahan , eikä tarvitse osoittaa lannoitusta, niin jos semmoinen
200+ kg typpeä siirretään hehtaarilta 4 x viljahehtaarin +50 N lannoitukseksi
tai  3 x +70N kg lannoitukseksi, ero ilman ymppiä lannoittamiseen tulee 150N
tasolla noin +75€ ja 170N tasolla noin +98€. Ymmärrän kyllä tämän "kikkailun"
houkuttelevuuden.

Tässä siis on oletettu noin puolet kerääjäkasvialaa, koska puolet on
syysvilja-alaa, tavoitteena. Toimenpiteet 54 + 56 max kasvip + 50 €
eli joka toinen vuosi kerääjäkasvi. Mutta jos apusäilis pysyvänä
nurmena jää kasvipeitteisyyden ulkopuolelle, heikentää se edelleen
ymppikorvauksen etua.

Mutta siis tämä "apusäilis" ei varmastikaan ole ravinteiden tasapainoinen
käyttö -ehtojen tarkoituksen mukainen.

Disclaimer: Tämä vain on siis eri vaihtoehtojen tarkastelua, Pro-Agrian Tukipuntarissa
ei varmastikaan ole näitä. Tukipuntarin laskelmat ovat aika lailla sellaiset,
joihin itse olen päätynyt. Tämä ei ole kehotus alkaa käyttää tämmöisiä "kikkoja" missään
tilanteessa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.01.15 - klo:18:02

No, olen lukuihin tyytyväinen, pimeällä apulannalla ei saa omiaan pois.

-SS-

Niin purin asiaa siten, että pelkän halvimman typpilannoitteen hinnan mukaan
jos lannoittaisi pimeällä apulannalla 100-110 kg/ha ylittävän osuuden,
tappio ALV-vähennysoikeudesta ja myös verotettavan tulon kohoamisesta olisi
170N kg lannoitustasolla noin 70€ ja 150N kg lannoitustasolla noin 50€. Eli
ympäristökorvauksen perusosa menee päikseen (mukana tulevat kaikki ehdot
kaupan päälle) , ja osa kasvipeitteisyydestäkin.

Jos fosforilannoitus on mukana, moniravinteiset ovat kalliimpia, tappio nousee
jopa >100€/ha , ero alkaa tukea ympin ulkopuolelle jäämistä joka tapauksessa.

Eli ei mitään järkeä laittomissa pimeissä lannoituksissa. Metsälannoitukset lienevät
asia erikseen, jos on riittävän paljon lannoituskelpoista metsää. Jollekin 20 ha palstalle ei
voi vuosikausien ajan paperilla mättää tonneja apulantaa, vai voiko ?

Sitten ns. apusäilörehunurmi, jos se todella jatkossa menee niin, että saa
niittää maahan , eikä tarvitse osoittaa lannoitusta, niin jos semmoinen
200+ kg typpeä siirretään hehtaarilta 4 x viljahehtaarin +50 N lannoitukseksi
tai  3 x +70N kg lannoitukseksi, ero ilman ymppiä lannoittamiseen tulee 150N
tasolla noin +75€ ja 170N tasolla noin +98€. Ymmärrän kyllä tämän "kikkailun"
houkuttelevuuden.

Tässä siis on oletettu noin puolet kerääjäkasvialaa, koska puolet on
syysvilja-alaa, tavoitteena. Toimenpiteet 54 + 56 max kasvip + 50 €
eli joka toinen vuosi kerääjäkasvi. Mutta jos apusäilis pysyvänä
nurmena jää kasvipeitteisyyden ulkopuolelle, heikentää se edelleen
ymppikorvauksen etua.

Mutta siis tämä "apusäilis" ei varmastikaan ole ravinteiden tasapainoinen
käyttö -ehtojen tarkoituksen mukainen.

Disclaimer: Tämä vain on siis eri vaihtoehtojen tarkastelua, Pro-Agrian Tukipuntarissa
ei varmastikaan ole näitä. Tukipuntarin laskelmat ovat aika lailla sellaiset,
joihin itse olen päätynyt. Tämä ei ole kehotus alkaa käyttää tämmöisiä "kikkoja" missään
tilanteessa.

-SS-

HEi äijä, ootas vähä...

Niiiii herra SS... onko nää päässä asenne kohdallaan??

Pro-Agrian Neuvo2020 - rahoitus on nähtävästi kaikille käytettävissä. Sen 3500€ puitteissa.
Eli se kannattanee ainakin tilata mahdollisimman aikaisin, ennen ruuhkia. En tiedä, miten
hyvin nämä neuvojat ovat asioista perillä, mutta ainakin tuo Tukipuntari näyttää jo
toiminnassa olevalta systeemiltä.

Jeps, satotasokorjaus-kikat on vielä käymättä läpi. Kauppiaat nähtävästi ovat kyllä lähdössä mukaan upouuden
YaraMila Y0 - tuotteen kanssa, NPKS  0-0-15-4, tuote, tarkoitettu ympäristökorvauksen alaisten
peltojen lannoitukseen 400 kg ylittävältä osalta. Pussin sisältö sovittaneen sitten suullisesti.

-SS-

No just, kyllä taas lesoillaan:

https://www.maaseutu.fi/fi/maaseutuohjelma/viestinta/Uutiset/uutiset-2015/Sivut/150112-ravinteiden-kierratyksen-mallimaa.aspx

"Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa - Varsinais-Suomesta ravinneneutraali maakunta ....Ministerit Petteri Orpo ja Sanni Grahn-Laasonen lupaavat korvamerkittyä rahoitusta kiertotalouden edistämiselle ravinteiden kierrätyksessä. Sitä on saatavilla alkuvuoden aikana käynnistyvässä uudessa maaseutuohjelmassa ..."

V.M.P.   

Niin aina ravinnepäästöt muka loppuvat, kun esimerkiksi lantapoikkeusta ei pötkön vastaanottamisessa aiota luvata, ja jos luvattaisiinkin, vaadittaisiiin 20 v fosforintasausjakso, jotta sen yhden kerran voisi ottaa. Ei, kyllä seuraava ohjelmakausi voidaan jo valmiiksi nimetä näennäisjuuriheinän viisivuotisohjelmaksi.

-SS-

2014 aloittaessani törmäsin sääntöön jossa sai olla ohraa vain 40% peltoalasta. Tuo rehuohra on siitä mukava kasvi että sen saa aina puitua. Jos oikein ymmärsin niin saan laittaa 75% ohraa keväällä?

"Vähintään kolme viljelykasvia Pääkasvin osuus enintään 75% peltoalasta Kahden pääkasvin osuus enintään 95% peltoalasta"

Samaa lajiketta sai viljellä ennen 2 vuotta peräkkäin lohkolla, entäs nyt?

Mitä vähemmäksi puristan maatilalla kulutetun ajan sitä enemmän voin olla päivätöissä keräämäsä rahaa maatilan kehittämiseen 

2014 aloittaessani törmäsin sääntöön jossa sai olla ohraa vain 40% peltoalasta. Tuo rehuohra on siitä mukava kasvi että sen saa aina puitua. Jos oikein ymmärsin niin saan laittaa 75% ohraa keväällä?

"Vähintään kolme viljelykasvia Pääkasvin osuus enintään 75% peltoalasta Kahden pääkasvin osuus enintään 95% peltoalasta"

Samaa lajiketta sai viljellä ennen 2 vuotta peräkkäin lohkolla, entäs nyt?

Mitä vähemmäksi puristan maatilalla kulutetun ajan sitä enemmän voin olla päivätöissä keräämäsä rahaa maatilan kehittämiseen 

Samaa lajiketta saa olla maksimissaan 2 vuotta peräkkäin luomutuotannossa, mutta tavanomaisessa vaikka sinne seuraavaan tukiuudistukseen asti, ellei sitten takautuvasti muutu pysyväksi ohralohkoksi 

Kyllä ympäristönsuojelijat ovatkin aktiivisia olleet ravinneummetuksen säätämisessä; esimerkiksi MTK:n eriävässä mielipiteessä syytetään selvästi tietojen pimittämisestä, ja esimerkiksi fosforirajojen säätämisestä, nitraattidirektiiviin kuulumattomana asiana.

http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Nitraattiasetuksen_korvaava_uusi_asetus_(17174)

Kuitenkin, kartalla hyvin nähdään, missä päin Suomea maaperän fosforit ovat ähkyllään, ja tulevat edelleen lisääntymään, oheinen kuva esittää lantakasojen paikat Varsinais-Suomen maakunnassa. Hyvähän noista on käydä mättämässä, jos vieressä asuu.


Kuva: karjalantafosforin keskittymät punaisella/keltaisella
/1/Salmi, Pasi; Kulmala, Airi; Lillunen, Anu; Koskinen, Joni. Karjanlannan typpi- ja fosforimäärät sekä niiden jakautuminen Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. TEHO-hanke, ELY-keskus (2010)

Sitten tämä suorakylvö ja minimimuokkaus, vesistöjen fosforiin niillä saattaa olla jopa pahentava vaikutus: Erie-järven alueella tehtiin jonkinnäköinen perusmaatalousteknologiaan liittyvä muutos, nurmia, suorakylvöä, kaikkea sellaista toimenpidettä, joka rikasti liukoista fosforia kasvijätteisiin ja pintamultaan. Ja mikä oli tulos ?


"agricultural land under no-till practices yields consistently more DRP compared to the baseline or conventional tillage scenarios (Figure 4c) and that the shift from conventional to no-till appears to contribute to the overall trend/2/"

/2/Irem Daloğlu,Kyung Hwa Cho,Donald Scavia. Evaluating Causes of Trends in Long-Term Dissolved Reactive Phosphorus Loads to Lake Erie. School of Natural Resources & Environment, University of Michigan, Ann Arbor, Michigan 48109, United States. Environ. Sci. Technol. 2012, 46, 10660−10666

-SS-

Kyllä ympäristönsuojelijat ovatkin aktiivisia olleet ravinneummetuksen säätämisessä; esimerkiksi MTK:n eriävässä mielipiteessä syytetään selvästi tietojen pimittämisestä, ja esimerkiksi fosforirajojen säätämisestä, nitraattidirektiiviin kuulumattomana asiana.

http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Nitraattiasetuksen_korvaava_uusi_asetus_(17174)

Kuitenkin, kartalla hyvin nähdään, missä päin Suomea maaperän fosforit ovat ähkyllään, ja tulevat edelleen lisääntymään, oheinen kuva esittää lantakasojen paikat Varsinais-Suomen maakunnassa. Hyvähän noista on käydä mättämässä, jos vieressä asuu.


Kuva: karjalantafosforin keskittymät punaisella/keltaisella
/1/Salmi, Pasi; Kulmala, Airi; Lillunen, Anu; Koskinen, Joni. Karjanlannan typpi- ja fosforimäärät sekä niiden jakautuminen Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. TEHO-hanke, ELY-keskus (2010)

Sitten tämä suorakylvö ja minimimuokkaus, vesistöjen fosforiin niillä saattaa olla jopa pahentava vaikutus: Erie-järven alueella tehtiin jonkinnäköinen perusmaatalousteknologiaan liittyvä muutos, nurmia, suorakylvöä, kaikkea sellaista toimenpidettä, joka rikasti liukoista fosforia kasvijätteisiin ja pintamultaan. Ja mikä oli tulos ?


"agricultural land under no-till practices yields consistently more DRP compared to the baseline or conventional tillage scenarios (Figure 4c) and that the shift from conventional to no-till appears to contribute to the overall trend/2/"

/2/Irem Daloğlu,Kyung Hwa Cho,Donald Scavia. Evaluating Causes of Trends in Long-Term Dissolved Reactive Phosphorus Loads to Lake Erie. School of Natural Resources & Environment, University of Michigan, Ann Arbor, Michigan 48109, United States. Environ. Sci. Technol. 2012, 46, 10660−10666

-SS-

Syvämuokkaus ja viljoille typppee 200 kg ja fosforii 30-60 kg olis siis kaikkein ympäristöystävällisin tapa viljellä, mutta edellyttää riittävän sateista kasvukautta?

Läikkyykö fosforit yli,jos ymppihakemukseen pyyhkii perseen?.Kysyy nimim.epätietoinen.

Läikkyykö fosforit yli,jos ymppihakemukseen pyyhkii perseen?.Kysyy nimim.epätietoinen.

Eiköhän niiden kanssa pärjäile jos ei skeidaa ole 5 kertaa yli levityspinta-alan?