Ympäristökorvauksen ideologiana on vähentää pääravinteiden käyttöä, kuvitellen, että sillä tavalla poistuisi satoon enemmän ravinteita ja ilmaan, ja vesistöihin huuhtoutuisi vähemmän rehevöittävää ainesta. Kyseinen ideologia on vain täysin väärä.

Kotkaniemessä on ollut 1966 vuodesta asti koe, jossa on käytetty 3 eri lannoitustasoa, typpitason luokittelemana N50 , N100 ja N150 kg. Lannoitteena moniravinteinen lannoite, joten myös fosforin suhteet ovat menneet samalla tavalla.

Sitten lannoitettiin kyseiset lohkot noin 35 v jälkeen samalla ravinnetasolla, 100 kgN, tyypillinen kivennäismaan ympäristökorvauksen ehdon mukainen taso. Nähdään, että pitkäaikainen ravinteiden pihtaaminen heikentää riittävänkin lannoituksen aikana sadonmuodostusta ! Lisäksi kuviosta nähdään, että keltainen palkki, eli pelkkä salpeetari, johon laaja viljelijäjoukko on lannoiteravinnetetriksen peluun kyrpiinnyttämänä siirtynyt, tuottaa huomattavan heikosti juuri valmiiksi fosforiköyhissä maissa. (2000 vs 3600 kg/ha)



Olen kirjannut taulukkoon tuoreen nitraattiasetuksen ja ympäristökorvauksen protodokumenttien typpitasoja, typen käytön erot ovat rm kivennäismaalla 60 - 70 kg, jos satotasokorjauksia ei ole tehtävissä. Jos satotasokorjaukset saadaan apusäilörehunurmilla tms virityksillä  5 - 6 tonniin, mikä siis vaatii jo edullisen vuodenkulunkin, eroksi silti jää 20 kg:sta(syysvehnä) 50 kg:oon (ohra, kaura)

Sillä 60 kg:lla tulee vähintään noin 1.5 tonnia valkuaispitoista leipäkevätvehnää enempi, rehuvehnän sijasta, vastaako se 54 euron tasapainoinen ravinne- toimenpiteen  lisätuottoa, herää kysymys.



-SS-

Hienoja laskelmia.

Vielä kun lisäät niihin sääriskin, on laskelma täydellinen jättäytymiselle ympän ulkopuolelle.

Kenkäheinä kun kasvaa vaikka satais vanhoja ämmiä ja numerot kulkee verkossa euroina tilille.

Hienoja laskelmia.

Vielä kun lisäät niihin sääriskin, on laskelma täydellinen jättäytymiselle ympän ulkopuolelle.

Kenkäheinä kun kasvaa vaikka satais vanhoja ämmiä ja numerot kulkee verkossa euroina tilille.

Sääriskin kyllä unohdan, kun tietääkseni ei ole puimatta jäänyt 1960 - vuoden jälkeen koskaan.
Toisaalta, nurmet vei jääpolte monenakin talvena. Eli paikkuukylvöjä tiedossa.

Laskeskelin kokeeksi yhtä lohkoa, joka on ollut 3 v rukiilla , yhden mallasohralla ja sitä edellisenä vuonna olikin
kuivaa, 2010 sahara, ei paljon yli 4 tonnin päässyt. Nyt sitten jos laittaisin keskimyöhäistä kevätvehnää
ympäristökorvauksen alla, ilman satotasokorjausta, tai pelkän nitraattiasetuksen säätelemänä, pääsisin seuraaviin
numeroihin:



Oletuksia:
Leipävehnän ja rehuvehnän hinta nykyinen, rehuvehnän alakulo ei tule helpottumaan,
koska sitä on valtavasti vielä varastoissakin. Rehuvehnän liipaisu 12% valkuaispitoisuudesta

Kuivaus: 16€/tn
Rahti: 13€/tn
Lannoite: Yaramila Y1 tammikuu 2015
Muut muuttuvat kulut ovat samat eri vaihtoehdoissa, mikseivät olisi ?
Satotasot, omista ja Kotkaniemen koetilan dokumentaatiosta. Olen ollut pessimisti
nimenomaan korkeiden lannoitustasojen osalta.
Ympäristökorvauksen käytettävissä olevat toimenpiteet vain nuo kolme.
Ympäristökorvauksen toimenpiteiden satotuotto on oletettu nollaksi, eli vain tuet olisivat
tuloa. En ala uskottelemaan itselleni, että sato paranisi jollakin 2 kg valkoapilan
kylvöllä merkittävästi. Ympäristökorvauksen toimenpiteethän eivät maksaneet
mitään, että en kuluakaan niille kirjaa.

Itse tein päätelmän, että LHP-nurmet ja muut monimuotoisuushömpät tuottavat paremmin,
niillä on vain se maksimiosuusrajoitus, suojavyöhyke konetöineen on siinä ja siinä,
mutta ravinnepihtaamis-viljanviljely on se huonoin vaihtoehto, ympäristökorvauksen
ulkopuolella voi panostaa vapaammin ja palkitsevammin.

Enkä ehkä tulevana viisivuotiskautena vielä ole 100% nurmialan himossa. Ehkä sitten
kun oikeasti haluaa kipata koneet kuoppaan ja ajattaa heinät urakoijalla kerran vuoteen,
jotain siitä jää, tai mikseipä sitten vuokraisi ulos saman tien, ja ottaa sen 500€ / ha  ?

-SS-

Mulle tulee 20%, menee vähän ylikin, LHP-riistaa(n.700e+40e). Sitten sitä "hyvästi jää vilja"-vyöhykettä jokunen pala (900e). Säilistä jää reilu 5hehtaaria(apulantaa), tulee sitten 6. vuosi täyteen joten se on sitten siitä eteenpäin ikinurmea(lisää apulantaa).

Syysnisua on valmiina pieni tippa, jotain pikalaitumen tynkää olis tarkotus soveltaa lantarahan saantiin ja ehkä hippanen hernettä/härkäpapua, sekin tuen takia. Ruis kiehtoo kovasti sen 70euron palkinnon vuoksi ja kasvipeitteisyyden täyttöön, vaan lienee ongelma mihin sen tökkää elokuussa, pikalaitumeen, ehkä).

Tuosta sitten kasvipeitteisyyttä syksyn mukaan määrällisesti.

Noilla pitäs jäädä keskimääräsenä tukena 30-50 euroo enemän kun ennen, siis jaettuna yhteissumma koko alalle.

Kokonaisuutena näyttää valoisalta tulevaisuus.

Ja mitä tulee sihen kerääjävalkoapilaan niin siemenkustannus jää 15euroon hehtaarilta, iik apua, ei jää ku 85euroo vaivan palkkaa.

Säilistä jää reilu 5hehtaaria(apulantaa), tulee sitten 6. vuosi täyteen joten se on sitten siitä eteenpäin ikinurmea(lisää apulantaa).

Miksi ihmeessä aiot päästää ne alat ikinurmeksi? Viisi hehtaaria ei olisi paha rasti kyntää nurin ja perustaa uusiksi jonnekin toisaalle. Välttäisi sen ikinurmi-statuksen, ja työtä kuluisi jonkin verran, mutta muuten mikään ei muuttuisi.

Ei sillä että asia minulle tai agronetille mitenkään kuuluisi, mutta varmaan sinulla on jokin perustelu tuolle ajatukselle. Minua mikään lohkon pysyvän statuksen muutos ei innosta lainkaan, ja ajattelin parhaani mukaan välttää ikinurmet, suojavyöhykkeet sun muut pitkäaikaiset ja seurauksiltaan arvaamattomat rajoitukset - mutta en kai minä ole vainoharhainen tuossa asiassa? Niin että miksi, jos haluat valaista asiaa?

Lainaus käyttäjältä: SKN - 25.01.15 - klo:19:33

Säilistä jää reilu 5hehtaaria(apulantaa), tulee sitten 6. vuosi täyteen joten se on sitten siitä eteenpäin ikinurmea(lisää apulantaa).

Miksi ihmeessä aiot päästää ne alat ikinurmeksi? Viisi hehtaaria ei olisi paha rasti kyntää nurin ja perustaa uusiksi jonnekin toisaalle. Välttäisi sen ikinurmi-statuksen, ja työtä kuluisi jonkin verran, mutta muuten mikään ei muuttuisi.

Ei sillä että asia minulle tai agronetille mitenkään kuuluisi, mutta varmaan sinulla on jokin perustelu tuolle ajatukselle. Minua mikään lohkon pysyvän statuksen muutos ei innosta lainkaan, ja ajattelin parhaani mukaan välttää ikinurmet, suojavyöhykkeet sun muut pitkäaikaiset ja seurauksiltaan arvaamattomat rajoitukset - mutta en kai minä ole vainoharhainen tuossa asiassa? Niin että miksi, jos haluat valaista asiaa?

Kaupungin vuokramaa...

Kokonaisuutena näyttää valoisalta tulevaisuus.

Ja mitä tulee sihen kerääjävalkoapilaan niin siemenkustannus jää 15euroon hehtaarilta, iik apua, ei jää ku 85euroo vaivan palkkaa.

Nii voisithan hakea ADHD sairaseläkkeelle, niin ei tarvitsisi edes sitä apilaa ostaa
Enemmän tippuisi tilille, 500€ vuokrat ja sairaseläke.

Että silleen.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 25.01.15 - klo:19:33

Kokonaisuutena näyttää valoisalta tulevaisuus.

Ja mitä tulee sihen kerääjävalkoapilaan niin siemenkustannus jää 15euroon hehtaarilta, iik apua, ei jää ku 85euroo vaivan palkkaa.

Nii voisithan hakea ADHD sairaseläkkeelle, niin ei tarvitsisi edes sitä apilaa ostaa
Enemmän tippuisi tilille, 500€ vuokrat ja sairaseläke.

Että silleen.

-SS-

Sir, what you mean, sir?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 25.01.15 - klo:21:31

Lainaus käyttäjältä: SKN - 25.01.15 - klo:19:33

Kokonaisuutena näyttää valoisalta tulevaisuus.

Ja mitä tulee sihen kerääjävalkoapilaan niin siemenkustannus jää 15euroon hehtaarilta, iik apua, ei jää ku 85euroo vaivan palkkaa.

Nii voisithan hakea ADHD sairaseläkkeelle, niin ei tarvitsisi edes sitä apilaa ostaa
Enemmän tippuisi tilille, 500€ vuokrat ja sairaseläke.

Että silleen.

-SS-

Sir, what you mean, sir?

Nii mä jossakin aikaisemmassa kirjoituksessa mainitsin, että yhteiskunnalta jos **helpolla**  haluaa täyden ylöspidon, niin menee lääkärille, tunkee ison greipin kuorineen suuhn, mumisee rivoja ja ottaa hullunpaperit ulos. Ja eläke napsahtaa siitä sitten tilille.

Sekin olisi satahelppoa tukea se.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 25.01.15 - klo:21:34

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 25.01.15 - klo:21:31

Lainaus käyttäjältä: SKN - 25.01.15 - klo:19:33

Kokonaisuutena näyttää valoisalta tulevaisuus.

Ja mitä tulee sihen kerääjävalkoapilaan niin siemenkustannus jää 15euroon hehtaarilta, iik apua, ei jää ku 85euroo vaivan palkkaa.

Nii voisithan hakea ADHD sairaseläkkeelle, niin ei tarvitsisi edes sitä apilaa ostaa
Enemmän tippuisi tilille, 500€ vuokrat ja sairaseläke.

Että silleen.

-SS-

Sir, what you mean, sir?

Nii mä jossakin aikaisemmassa kirjoituksessa mainitsin, että yhteiskunnalta jos **helpolla**  haluaa täyden ylöspidon, niin menee lääkärille, tunkee ison greipin kuorineen suuhn, mumisee rivoja ja ottaa hullunpaperit ulos. Ja eläke napsahtaa siitä sitten tilille.

Sekin olisi satahelppoa tukea se.

-SS-

Olekko sää vieläkin siitä ravinnetaseesta noin synkillä mielin et maalailet piruja seinille ja salaliittoteorioita?

Älä ny helvetissä teilaa loistavaa tukipakettia.

Olekko sää vieläkin siitä ravinnetaseesta noin synkillä mielin et maalailet piruja seinille ja salaliittoteorioita?

Älä ny helvetissä teilaa loistavaa tukipakettia.

Ravinnetase-lisätoimi toimi todella hyvin sellaisenaan. Mutta yhdistettynä viljanviljelyyn, se ei toiminut, vaan teki tappiota. Sama noilla ympäristökorvauksen parhailla toimenpiteillä. Jos hakee vaan tukia, toimivat todella hyvin, eikä tarvita kuivuria ei haittaa viljanhinta. Niitä voisi kuvata ylituotannonrajoitus-sosiaaliavuksi, koska ei tuoteta mitään, pidetään viljelijä puuhakkaana ja iloisena.

Mutta myyntiviljan tuottamisen yhteyteen eivät tarjolla olevat toimenpiteet anna muuta kuin tosiasiallisen tappion, joka on vähintään toimenpiteestä maksetun korvauksen suuruinen. Sitten pitää vielä tehdä niitä toimenpiteitä, viljanviljelyn lisäksi, ja valvontariski tulee kaupan päälle. No thanks.

No sadan euron kerääjäkasvi joka toinen vuosi* häviää rukiin 70 eurolle, jota varten ei tarvitse ostaa apilansiementäkään.

*jos ruista haluaa viljellä ennen 1.10, ei kerääjäkasvia rukiinkylvökesänä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 25.01.15 - klo:22:03

Olekko sää vieläkin siitä ravinnetaseesta noin synkillä mielin et maalailet piruja seinille ja salaliittoteorioita?

Älä ny helvetissä teilaa loistavaa tukipakettia.

Ravinnetase-lisätoimi toimi todella hyvin sellaisenaan. Mutta yhdistettynä viljanviljelyyn, se ei toiminut, vaan teki tappiota. Sama noilla ympäristökorvauksen parhailla toimenpiteillä. Jos hakee vaan tukia, toimivat todella hyvin, eikä tarvita kuivuria ei haittaa viljanhinta. Niitä voisi kuvata ylituotannonrajoitus-sosiaaliavuksi, koska ei tuoteta mitään, pidetään viljelijä puuhakkaana ja iloisena.

Mutta myyntiviljan tuottamisen yhteyteen eivät tarjolla olevat toimenpiteet anna muuta kuin tosiasiallisen tappion, joka on vähintään toimenpiteestä maksetun korvauksen suuruinen. Sitten pitää vielä tehdä niitä toimenpiteitä, viljanviljelyn lisäksi, ja valvontariski tulee kaupan päälle. No thanks.

No sadan euron kerääjäkasvi joka toinen vuosi* häviää rukiin 70 eurolle, jota varten ei tarvitse ostaa apilansiementäkään.

*jos ruista haluaa viljellä ennen 1.10, ei kerääjäkasvia rukiinkylvökesänä.

-SS-

Vai niin.

Sää taidat olla vähän jäärä?

TUleeko sulle KM? Siinä tuli mukana iso tietopaketti opuksen muodossa tuosta viherryttämisestä ja sen hyödyistä.

....iso tietopaketti opuksen muodossa tuosta viherryttämisestä ja sen hyödyistä.

Heh, täällähän on se viherryttämispakko 5% , myöhemmin 7%, "ekologista alaa". Ja se on todellakin kaikkiin tukiin liitetty pakko, josta maksetaan se 68 euroa. Luonnonsuojeluliitto muun muassa vaati, että sen alan pitäisi olla ehdottomasti viherkesantona, ympäristönurmena tai kerääjäkasvilla. Mutta ilman ympäristökorvausken toimenpidetukea. Onneksi tavanomainen kesanto hyväksytään, muuallakin Euroopassa näin.

Minä hinkkaan kestorikkakasveja pois, ja rukiin alle avokesannolla saadaan aikaan terve ja runsas sato.

Voi olla, että muutaman vuoden päästä huomataan, että laajat joutoniittyalueet vilja-alueiden keskellä kasvattavat viirukaskasepidemioita, kyllä punertavankeltaiset syysvehnäpellot kiittävät.

-SS-

Mä jättäydyn pois koko ympäristökorvauspelleilystä, tervetuloa vapaus ja isot sadot. Tämä on ihana tunne tuon päätöksen jälkeen. Ei enää tarvitse herrojen oikkujen mukaan sätkiä kuin joku tahdoton sätkynukke, saan  taas olla isäntä omilla pelloillani, voin heitellä visut ja lohkokortit vaikka pitkin peltoja ja kusta niiden päälle.

Mä jättäydyn pois koko ympäristökorvauspelleilystä, tervetuloa vapaus ja isot sadot. Tämä on ihana tunne tuon päätöksen jälkeen. Ei enää tarvitse herrojen oikkujen mukaan sätkiä kuin joku tahdoton sätkynukke, saan  taas olla isäntä omilla pelloillani, voin heitellä visut ja lohkokortit vaikka pitkin peltoja ja kusta niiden päälle.

Minulla on hiukan eri tavoite. Teen mielelläni sellaisia toimenpiteitä, joilla olisi tutkimuksen mukaan oikeasti merkitystä, testaan niitä, kuitenkin jos ne edellyttävät ravinnepuutoksien tarjoamista kasvustolle, niin koko muu tavanomainen viljely kasvinsuojeluineen ja muine kustannuksineen on älytöntä, koska ravinnepuutos on se minimitekijä. ProsaroDelaroCOmetproChemikaali-aliro ei ole lannoite, päinvastoin kuin Cemagro muistattehan ?    Eli järkevät lannoitustasot ja hyödylliset toimenpiteet.

Teen Peltotukiprolla kortit edelleen, onhan nitraattiasetuksen kirjanpitovelvollisuus olemassa. Samoin kasvinsuojeluaineilla. Varastokortti on ovessa, postilaatikossa. Voi tulla milloin vaan kuka vaan Eviran mies katsomaan. Että onko imeytysaiinetta ja muuta. Tein nuokin kirjanpidot itsestään selvänä hommana jo vuosia sitten, kun kemikaalin käsittely tehtaassa vaatii sekatyömieheltäkin dokumentointitaitoa. Ja sitten joku ittupää tulee vielä meikäläiselle sanomaan, että vastustan ymppisitoumuksen dokumentaatiota ja byrokratiaa. Olen itse elänyt byrokraattina sen verran monta vuotta, että MIKÄÄN ei ole minulle liian byrokraattista, jos oikein "koittamaan lähdetään".

Ravinnetaselaskenta on siitä hyvä, että heikosti lannoitetussa vaaleuteen nahistuneessa kasvustossa näkyy loppupelissä olevan ne huonoimmat taseprosentit. Siksi ei tarvitse keinotekoisesti vakuuttaa itselleen, että jonnekin se vähäkin ravinne karkaa, kärsivässä kasvustossa. Se kun karkaa ihan oikeasti. Ja miksi minä ravinteita hankin, jos en meinaa satoa niillä saada aikaiseksi ?

Lantakasan vieressä kun tila ei ole, ei pysty sitä 40 eurostakaan ilman keräilemään. Nyt kuitenkin on vinha paikka vastaanottaa esimerkiksi kananlantaa kauempaa, vaikka 20 kuutiota / ha, naudanlantaa vaikka 50 kuutiota / ha !! Lantahan on tasapainoista ravinnetta sellaisenaan, ravinteiden tasapainoinen käyttö-toimenpide ei sitä todellakaan ole !

Mutta Tupajumi nähtävästi myös on löytänyt punaisen langan sieltä ympäristösitoumuksen sisältä, joka siis tympii itseänikin: kyseessähän on suomalaiskansallisen virkamiestyöllistämisen malliesimerkki: tämähän on aivan kokonaan täkäläistä kehitystyötä, keskeneräinen ja ristiriitainen, tilojen sijainnin mukaan lokeroiva, ja antaa joillekin pölhöille jopa mahdollisuuden ilakoida, että helppoa rahaa, ei tarvii tehdä mitään.

Kyllä veronmaksaja nyökyttelee ystävällisesti, juu, onhan se tärkeää, että jostakin 10 :stä joutomaahehtaarista maksetaan haltijalleen vuodessa enemmän kuin kansaneläkeläismummulle ?

-SS-

Kaupungin vuokramaa...

No niinpä tietysti. Arvasinhan minä että siihen on jokin ihan tol*****nen syy.