Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 17.01.15 - klo:13:23

minkä näette syynä sille, että lantapoikkeuksen käyttö fosforilannoituksessa estetään uudessa ohjelmassa lannan vastaanottajilta?

eikö itämeri juuri siten pelastuisi, että lantaa otettaisiin innolla vastaan ja levityspinta-ala olisi isompi.

nyt naapurit sanovat paikalliselle kotieläinparonille, etteivät voi enää ottaa lantaa vastaan kun fosforiraja tulee niin pian vastaan. ja paroni jää ympistä pois ja ajaa kaikki kakkendaalit kotinummelle karheelle.

Siis näen ympäristökorvauksen tässäkin tilanteessa haittaavan kokonaisuutta enemmän kuin sen osuus on kokonaistuista. Ympäristökorvauksen ulkopuolinen vehnänviljelijä  saa ottaa lantaa vuosittain typpenä 170 kg ja fosforina 60 kg. Asiallisia määriä.

Ravinneummetus lähtee jo siitä 54 eurosta. Ja sekö on hyvä korvaus ravinteiden pihtaamisesta ?

-SS-

Ois muuten kiva tietää että miten kävisi jos jäisi ympäristökorvauksesta pois, mutta käyttäisi aluskasveja ynm. ympäristökorvauksen lisätoimenpiteitä sen lisäksi että sais käyttää vapaamin lannoiteita. Korreloitusko tukien menetys parempana satona ja sitä kautta parempana tuloksena?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.01.15 - klo:17:19

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 17.01.15 - klo:13:23

minkä näette syynä sille, että lantapoikkeuksen käyttö fosforilannoituksessa estetään uudessa ohjelmassa lannan vastaanottajilta?

eikö itämeri juuri siten pelastuisi, että lantaa otettaisiin innolla vastaan ja levityspinta-ala olisi isompi.

nyt naapurit sanovat paikalliselle kotieläinparonille, etteivät voi enää ottaa lantaa vastaan kun fosforiraja tulee niin pian vastaan. ja paroni jää ympistä pois ja ajaa kaikki kakkendaalit kotinummelle karheelle.

Siis näen ympäristökorvauksen tässäkin tilanteessa haittaavan kokonaisuutta enemmän kuin sen osuus on kokonaistuista. Ympäristökorvauksen ulkopuolinen vehnänviljelijä  saa ottaa lantaa vuosittain typpenä 170 kg ja fosforina 60 kg. Asiallisia määriä.

Ravinneummetus lähtee jo siitä 54 eurosta. Ja sekö on hyvä korvaus ravinteiden pihtaamisesta ?

-SS-

Ois muuten kiva tietää että miten kävisi jos jäisi ympäristökorvauksesta pois, mutta käyttäisi aluskasveja ynm. ympäristökorvauksen lisätoimenpiteitä sen lisäksi että sais käyttää vapaamin lannoiteita. Korreloitusko tukien menetys parempana satona ja sitä kautta parempana tuloksena?

Tuo on aivan olennainen kysymys. Kerääjäkasvithan kerrotaan äärimmäisen tuottoisiksi, ainakin silloin kun siihen ympäristökorvauksen toimenpiteen  menetelmään sitoutumista ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Miksi sen teho poistuisi,  jos ei nosta siitä erinomaisen tuottavasta menetelmästä tukea ?

-SS-

Kertokaas nyt, että saako tuon kasvipeitteisyys rahan joka hehtaarille. Niin kuin se oli edellisessäkin ympissä vai pelkästään sille 80%? Tästä taisi olla juttua kyllä jossakin, mutta ei nyt löytynyt.
Ja oliko se nyt niin, että kerääjäkasvi kerrytti tuota kasvipeitteisyys alaa, mutta peitteisyydestä ei enää maksettu erikseen?

Äkkiä ajatellen keskimäärin jos jonkun 100€/ha saisi niin ei ole kyllä iso raha, kun miettii mitä sen vuoksi joutuu tekemään. Kerääjäkasvit pitäisi ottaa käyttöön ja keksiä jokin järkevä, halpa ja toimiva kylvökonsti. Lietettä joutuisi sijoittelemaan isommalle alalle. Kasvipeitteisyyttä täytyisi ottaa maksimi 80%. Jotenkin alkaa tuntumaan, että onkohan tässä järkeä.. 

saa mut ei LHP:lle. mut sekin kerryttää prosenttia. kässäsiks?

Vielä monimutkaisemmalta näyttää. En pikaisella selauksella löytänyt selvää tietoa, mutta muistaakseni näin:
Kaikki syysviljat, nurmet ja sänget täyttävät kasvipeitteisyyttä.
Myöskin 20 % saa kevytmuokata, ja sekin luetaan kasvipeitteisyyteen.
Eli kaikkiaan muokata voi 40 % josta 20 kevyesti, ja silti saa 80% kasvipeitteisyyden.
Kerääjäkasvisänki täyttää kasvipeitteisyyttä ja sille maksetaan korvaus.

Sitten hankalampaa:
LHP:lle ja suojavyöhykkeille ym monimuotoisuuksille ei maksettaisi kasvipeitteisyydestä.
Ilmeisesti myös ruis ja syysöljykasvit jäävät korvauksien ulkopuolelle.
Syynä olisi se, ettei kahta korvausta voitaisi maksaa samalle alalle (öljykasvipalkkio, rukiin tuotantopalkkio, LHP-korvaus, monimuotoisuuskorvaus versus kasvipeitteisyys)
Sitten tuo 20% vaikkapa kynnettynä ehkä saisi tuon korvauksen.

Hankalaa. Toivottavasti tulee tarkennusta tietoihin vielä.

Eli AB alueelta kannattaa ostaa ~20% lisää peltoa C puolelta ja heittää se LHP:lle? Saa prosentit ja ei haittaa että siellä C aluella kasvipeitteisyydestä ei makseta kun se on kuitenkin olematon korvaus?

Ilmeisesti myös ruis ja syysöljykasvit jäävät korvauksien ulkopuolelle.
Syynä olisi se, ettei kahta korvausta voitaisi maksaa samalle alalle

Jos näin on, niin saattaa ruisruuhka helpottaa hiukan seuraavina vuosina ... Sekä entistä enemmän nimenomaan rukiinviljely, enemmistökasvilajina, kampeaa viljelijää jäämään ympäristökorvauksien ulkopuolelle.

Mutta ei kai tuo varmaa ole. Noin 20 vuoden aikana koskaan ei näin paljon ole kiinnostuneita kyselijöitä ja katselijoita ollut, ennestään melko vähän ruista viljelleiden keskuudessa. Siis tuo harrastepelto kun on tullut monelle kaupungillakin tutuksi. Enimmäkseen epäonnistumisineen ja muutamine onnistumisineen.

Paras kehu, jonka olen saanut silloin kerran, kun kasvoi koripalloilijan mittaista Elviä, oli edesmenneeltä naapurilta, "jos noin hyvät kasvustot saa aikaiseksi noilla vehkeillä (vanha foorti, Hankmo piiikkiäes, sininen Juko) , niin olisin sinuna laittanut ihan kunnollisen alan kasvamaan" Niin aina, pienviljelijällä kun ei mitään isoja aukeita ole. No, seuraavana kahtena vuotena oli isojakin, yli 50 ha peltoja rukiilla, saivat kynsilleen, kun tuli heikompia vuosia, oli melkein 10 vuoden väli isommalla viljelyllä sitten.

Nyt taas on Saloon mennessä olisiko 100 ha yhdessä aukeassa. Ja hybriidiä vielä. Tänä vuonna siitä tulee jackpot, arvelen.

-SS-

Ois muuten kiva tietää että miten kävisi jos jäisi ympäristökorvauksesta pois, mutta käyttäisi aluskasveja ynm. ympäristökorvauksen lisätoimenpiteitä sen lisäksi että sais käyttää vapaamin lannoiteita. Korreloitusko tukien menetys parempana satona ja sitä kautta parempana tuloksena?

Vielä tähän, jos tosiaan alkaisi luomumaisesti maan rakennetta viljellä, niin ongelmaksi tulisi se ainokainen satovuosi, viherlannoistamisien välissä, sitten sitä ohraa satasella ja ruista sadallaviidelläkympillä myymään, kun kuivuri on kylmillään ollut parikin vuotta. Jos tosiaan satoa kertyisikin sitten sen kerran paremmin kuin peräkkäisviljelyllä, hinta ei muutu miksikään. Pilkkahinnalla lähtee.

Eikä niinkö luomuruista 330:lla niin kertyyhän kuorma-autollisesta tiliäkin silloin. Eli tämä se varsinainen huijaus on, toivottavasti eivät tavanomaisen viljelyn piiska-porkkanaviherryksen valinneet viljelijät tunne itseään petkutetuksi kuluvan viisivuotiskauden jälkeen: että luomusopimukset maistuvat kunnolla sitten 2020. Huomatkaa , se yli 20% pitäisi olla silloin kasassa, ihan hallitusohjelmankin  mukaan.

-SS-

Vielä monimutkaisemmalta näyttää. En pikaisella selauksella löytänyt selvää tietoa, mutta muistaakseni näin:
Kaikki syysviljat, nurmet ja sänget täyttävät kasvipeitteisyyttä.
Myöskin 20 % saa kevytmuokata, ja sekin luetaan kasvipeitteisyyteen.
Eli kaikkiaan muokata voi 40 % josta 20 kevyesti, ja silti saa 80% kasvipeitteisyyden.
Kerääjäkasvisänki täyttää kasvipeitteisyyttä ja sille maksetaan korvaus.

Sitten hankalampaa:
LHP:lle ja suojavyöhykkeille ym monimuotoisuuksille ei maksettaisi kasvipeitteisyydestä.
Ilmeisesti myös ruis ja syysöljykasvit jäävät korvauksien ulkopuolelle.
Syynä olisi se, ettei kahta korvausta voitaisi maksaa samalle alalle (öljykasvipalkkio, rukiin tuotantopalkkio, LHP-korvaus, monimuotoisuuskorvaus versus kasvipeitteisyys)
Sitten tuo 20% vaikkapa kynnettynä ehkä saisi tuon korvauksen.

Hankalaa. Toivottavasti tulee tarkennusta tietoihin vielä.

Mut jos sillä pellolla kasvaa kerääjäkasvi ja sehän on silloin myös kasvipeitteisenä niin saako raha molemmista eli 100€ + 54€? Tuossahan maksetaan molemmista, jos noin on. Samalla tavalla kuin vaikka rukiilla ja syysöljykasveilla. Eikös se ollut juuri niin, että tuplasta ei maksettu. Toisaalta taas jos molemmista saa rahan niin sitten joutuu kyllä vielä harkitsemaan. Mutta osaakos kukaan sanoa saako tuon kasvipeitteisyys rahan koko alalle jos, ei ole LHP tms. Eli samaan tyyliin kuin edellisellä kaudella?

LHP ovat itsellä niin pienessä osassa, että noista ei tarvitse huolehtia. Eikä ole muutenkaan mitään monimuotoisuus suojavyöhyke sekoiluja. 

Ei se kerääjäkasvi automaattisesti kasvipeitteinen ole, kerran sen saa muokata lokakuusta alkaen.

Ei se kerääjäkasvi automaattisesti kasvipeitteinen ole, kerran sen saa muokata lokakuusta alkaen.

Totta, mutta jos sen säilyttää niin tuleeko 100€ ja päälle kasvipeitteisyydestä maksimissaan 54€?

Hyvä kysymys. Koulutuksessa sanottiin, että tulee, koska kerääjäkasvitoimenpide on syystoimi, kasvipeitteisyys talvitoimi. Kuten huomataan, lisätietoa todella tarvitaan. Toivottavasti viranomaiset ja neuvojat lukevat näitä palstoja, jotta osaavat tiedottaa ja neuvoa ajoissa.

Kyllä sen torppaa "eräs etujärjestö" epätasa-arvoisena. Koska kohdentamisalueen ulkopuolella ei saa tukea tai se on huomattavasti pienempi (tai siis suurempi AB-alue)

Voi sitä kitinän määrää kun ensimmäiset taulukot pistetään julkisuuteen eri vaihtoehdoista ja tukialueista.

Täydentävät ehdot tuoreessa asetuksessa.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150004

Ollaan taas askel lähempänä ympäristökorvauksetonta viljelyä, kun nitraattiasetuskin jo on vahvistettu,
niin eipä noissa täydentävissä ehdoissa niin kauheita rajoituksia ollut. Eli se viljelysuunnitelma-Zumbajumppa keskittynee
enimmäkseen tuohon ympäristökorvaukseen. Ja mitä siitä saa ? 54 eukkoa/ha ?

-SS-

Ja mitä siitä saa ? 54 eukkoa/ha ?

-SS-

Tommosta haaremia ei kyllä kenenkään talous kestä.