Jos suojavyöhykenurmen perustaa tänä vuonna, on se säilytettävä kauden loppuun. Siis 5 vuotta. Pysyvä nurmi.....?

Eikös siitä tehdä erillinen kasvulohko pperuslohon sisään?

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 11.01.15 - klo:11:04

Jos suojavyöhykenurmen perustaa tänä vuonna, on se säilytettävä kauden loppuun. Siis 5 vuotta. Pysyvä nurmi.....?

Eikös siitä tehdä erillinen kasvulohko pperuslohon sisään?

Koko lohkonkin voi laittaa suojavyöhykenurmelle, vaikka vain pieni kulma osuisi valtaojaan tai vesistöön. Kasvulohkosysteeminä tosiaan voisi kai välttää pysyvän nurmen.
Minulla olisi jopa 100 ha peltoa kosketuksissa valtaojiin. Kieltämättä houkuttelee tuo ainakin 900/ha. Huonokasvuista heinää ei tarvitse paljoa siirtää kompostiin tai metsään, joten ei se hirmuinen kustannuskaan olisi. Saisikohan siihen vielä luomutuen päälle? Tuotantoehtojen noudattamisessa voi ainakin tulla vaikeuksia ainakin viljelykierron osalta.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 11.01.15 - klo:11:09

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 11.01.15 - klo:11:04

Jos suojavyöhykenurmen perustaa tänä vuonna, on se säilytettävä kauden loppuun. Siis 5 vuotta. Pysyvä nurmi.....?

Eikös siitä tehdä erillinen kasvulohko pperuslohon sisään?

Koko lohkonkin voi laittaa suojavyöhykenurmelle, vaikka vain pieni kulma osuisi valtaojaan tai vesistöön. Kasvulohkosysteeminä tosiaan voisi kai välttää pysyvän nurmen.
Minulla olisi jopa 100 ha peltoa kosketuksissa valtaojiin. Kieltämättä houkuttelee tuo ainakin 900/ha. Huonokasvuista heinää ei tarvitse paljoa siirtää kompostiin tai metsään, joten ei se hirmuinen kustannuskaan olisi. Saisikohan siihen vielä luomutuen päälle? Tuotantoehtojen noudattamisessa voi ainakin tulla vaikeuksia ainakin viljelykierron osalta.

900€/Hehtaari! Multakin löytyy heti varmaan 30 hehtaaria mitkä tuon määritelmän täyttää!

Jos oikein ymmärsin, perustuki 110 + viherryttäminen 68 + LFA 217 + suojavyöhykenurmi kohdentamisalueella 500. Yhteensä  tulee 895 €.
Yhdessä koulutuksessa eräs viljelijä kysyi, että kun hänellä on 4 ha pitkulainen lohko, jossa yhteyttä valtaojaan reilut 10 m voiko perustaa suojavyöhykenurmen koko alalle, vastaus oli kyllä. Koulutuksesta on kuitenkin jo aikaa, mutta aion itse selvittää asian.

ihan mielenkiintoinen. mulla kaatuu tosi moni lohko valtaojaan tai loimijokeen. en vaan tiedä onko ne semmosia valtaojia. sanokaas mistä näen sen onko valtaojissani valtaojia, johon liittyvät lohkot saisi suojavyöhykkeeksi. vipun kartta häh?

Tukiehdoissa on myös kokonaistukimaksimit, siksi en vielä nuolaise suojavyöhykenurmea. Valtaoja tai joki on 80% lohkoista. Pohjavesialue samoilla lohkoilla ja lopuilla. Eli 5% ekologisen alan verran jäisi suojavyöhykenurmen ulkopuolelle. Meillä se olisi kuitenkin hyväkasvuinen maa, niittosilppurilla ei silloin karja-aikana kauas päässyt, kun oli 15 m3 täynnä. Eli pelkään, että pitää jokin keinotekoinen vuori tehdä sopivaan paikkaan. Ja kurottaja ostaa sitä sekoittelemaan ja ja ja...eikä kyllä jaksa niittosilppurilla päkistää, urakoitsija pitänee hakia tekemään, täällä päin on yksi talonkokoinen jonteere, jossa on mchale ja käärijä. On varmaan kalliita palleroita ne.

Mulla ei ole etes paalipihtiä. 

-SS-

ihan mielenkiintoinen. mulla kaatuu tosi moni lohko valtaojaan tai loimijokeen. en vaan tiedä onko ne semmosia valtaojia. sanokaas mistä näen sen onko valtaojissani valtaojia, johon liittyvät lohkot saisi suojavyöhykkeeksi. vipun kartta häh?

Vipukartastapa hyvinnii.

Ainakin meilläpäin täällä jumalan sorsimalla c alueella on ollut 10 metriä suojavyöhyke.

Tää tekee nyt näennäisviljelystä ihan virallisesti hyväksyttyä, tämä korvausjärjestelmä, ei voi enää noilla ehdoilla oikein kunnolla panostaa viljelyyn.

Ymmärtääkseni ainoa, mitä rajoitetaan, on väkilannoitus. Jos muut kasvuun vaikuttavat asiat eivät mielestäsi ole "panostusta", niin aika kapea on viljelytekninen keinovalikoimasi. Vaikkapa näillä kerääjäkasveilla saa helposti 20 kgN/ha lisää ( eli noin 600 kg viljaa, korkeillakin lannoitustasoilla) aika lyhyelläkin tähtäimellä, ei "ilmaista" mutta "ilmasta".

Petri

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 07.01.15 - klo:21:36

Tää tekee nyt näennäisviljelystä ihan virallisesti hyväksyttyä, tämä korvausjärjestelmä, ei voi enää noilla ehdoilla oikein kunnolla panostaa viljelyyn.

Ymmärtääkseni ainoa, mitä rajoitetaan, on väkilannoitus. Jos muut kasvuun vaikuttavat asiat eivät mielestäsi ole "panostusta", niin aika kapea on viljelytekninen keinovalikoimasi. Vaikkapa näillä kerääjäkasveilla saa helposti 20 kgN/ha lisää ( eli noin 600 kg viljaa, korkeillakin lannoitustasoilla) aika lyhyelläkin tähtäimellä, ei "ilmaista" mutta "ilmasta".

Petri

Nii mut nääs hei katos tiäksää et kaikki uusi on Saatanasta ja koituu kuolemaks.

Säkäkn:nä pistää timpan siemenet mahorkan sekaan kun ajaa apusäiliksen lantoja vehnäpeltoo. 

Lainaus käyttäjältä: Petri - 11.01.15 - klo:18:51

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 07.01.15 - klo:21:36

Tää tekee nyt näennäisviljelystä ihan virallisesti hyväksyttyä, tämä korvausjärjestelmä, ei voi enää noilla ehdoilla oikein kunnolla panostaa viljelyyn.

Ymmärtääkseni ainoa, mitä rajoitetaan, on väkilannoitus. Jos muut kasvuun vaikuttavat asiat eivät mielestäsi ole "panostusta", niin aika kapea on viljelytekninen keinovalikoimasi. Vaikkapa näillä kerääjäkasveilla saa helposti 20 kgN/ha lisää ( eli noin 600 kg viljaa, korkeillakin lannoitustasoilla) aika lyhyelläkin tähtäimellä, ei "ilmaista" mutta "ilmasta".

Petri

Nii mut nääs hei katos tiäksää et kaikki uusi on Saatanasta ja koituu kuolemaks.

Just joo... Nyt välikevennyksenä pieni luomumuistelus.

Olin -91 mukana toteuttamassa ensimmäistä pitkää luomuneuvojille tarkoitettua täydennyskoulutuskurssia. Yhtenä vierailevana tähtenä oli maatalousekonomian yksi aikansa guruja, Aimo Turkki, tämä vieremäläisten maitotilojen taloustutkija. Saapui paikalle pari tuntia aikaisemmin, kyseli sitten minulta, millaista materiaalia on ollut jaossa kurssikokonaisuuden siihen asti. "Mutta nämähän ovat ihan perusasioita", hän tokaisi ensivaikutelmana. Kerroin, ettei tässä juuri muusta olekaan kyse. "Mutta nämähän ovat ihan perusasioita!".

Lainaus käyttäjältä: SKN - 11.01.15 - klo:19:01

Lainaus käyttäjältä: Petri - 11.01.15 - klo:18:51

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 07.01.15 - klo:21:36

Tää tekee nyt näennäisviljelystä ihan virallisesti hyväksyttyä, tämä korvausjärjestelmä, ei voi enää noilla ehdoilla oikein kunnolla panostaa viljelyyn.

Ymmärtääkseni ainoa, mitä rajoitetaan, on väkilannoitus. Jos muut kasvuun vaikuttavat asiat eivät mielestäsi ole "panostusta", niin aika kapea on viljelytekninen keinovalikoimasi. Vaikkapa näillä kerääjäkasveilla saa helposti 20 kgN/ha lisää ( eli noin 600 kg viljaa, korkeillakin lannoitustasoilla) aika lyhyelläkin tähtäimellä, ei "ilmaista" mutta "ilmasta".

Petri

Nii mut nääs hei katos tiäksää et kaikki uusi on Saatanasta ja koituu kuolemaks.

Just joo... Nyt välikevennyksenä pieni luomumuistelus.

Olin -91 mukana toteuttamassa ensimmäistä pitkää luomuneuvojille tarkoitettua täydennyskoulutuskurssia. Yhtenä vierailevana tähtenä oli maatalousekonomian yksi aikansa guruja, Aimo Turkki, tämä vieremäläisten maitotilojen taloustutkija. Saapui paikalle pari tuntia aikaisemmin, kyseli sitten minulta, millaista materiaalia on ollut jaossa kurssikokonaisuuden siihen asti. "Mutta nämähän ovat ihan perusasioita", hän tokaisi ensivaikutelmana. Kerroin, ettei tässä juuri muusta olekaan kyse. "Mutta nämähän ovat ihan perusasioita!".

 

Ei ollu turha tuokaan Turkki.

ihan mielenkiintoinen. mulla kaatuu tosi moni lohko valtaojaan tai loimijokeen. en vaan tiedä onko ne semmosia valtaojia. sanokaas mistä näen sen onko valtaojissani valtaojia, johon liittyvät lohkot saisi suojavyöhykkeeksi. vipun kartta häh?

OIVA-palvelusta: https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/rekisteroityminen.asp

Kohdentamisalueella max. 20% pellosta saa olla suojavyöhykettä, ilmeisesti LHP:tä saa olla lisäksi 20%? Mitä sitten tapahtuu jos laitat suojavyöhykettä maksimit ja esim. osa vuokrapelloista häviää kokonaisalasta viiden vuoden sopimuskauden aikana?

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 11.01.15 - klo:16:27

ihan mielenkiintoinen. mulla kaatuu tosi moni lohko valtaojaan tai loimijokeen. en vaan tiedä onko ne semmosia valtaojia. sanokaas mistä näen sen onko valtaojissani valtaojia, johon liittyvät lohkot saisi suojavyöhykkeeksi. vipun kartta häh?

OIVA-palvelusta: https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/rekisteroityminen.asp

Kohdentamisalueella max. 20% pellosta saa olla suojavyöhykettä, ilmeisesti LHP:tä saa olla lisäksi 20%? Mitä sitten tapahtuu jos laitat suojavyöhykettä maksimit ja esim. osa vuokrapelloista häviää kokonaisalasta viiden vuoden sopimuskauden aikana?

Materiaaleissa puhutaan vain monimuotoisuuspelloista ja luonnonhoitopeltonurmista, mitä tulee siihen 20% maksimiosuuteen kohdentamisalueella. Jos suojavyöhykkeille MYÖS tulee jokin maksimiosuus, unohdettavahan se on. Helpoin suunnitella koko tilan viljelyteknoloigia ja laskea kokonaisajankäyttö sille 895€/ha bruttosummalle, kun saa laittaa pääosan alasta suojavyöhykkeelle. Muuten ei.

-SS-