Kyllähän se ihan tosiasia on, että suurimmat häviäjät tukiuudistuksessa on kohdentamisalueen ulkopuoliset nurmea viljelevät tilat.

Viljanviljelijöille uudistus on oikea kädenojennus. Kaikken takapajuisimmatkin juntit tutustutetaan nykypäivän viljelykäytäntöihin ja siitä vielä maksetaan avokätisesti.

60%  ois kylvettävä jotain muuta kuin vln:ää tai skn "apusäulörehunurmea!"

Joku ihan varmasti kohta tulee kertomaan, että tasaista ja onnistunutta kerääjäaluskasvia tullaan valvomaan, ettei korvausta voi saada sillä, että kesätuulessa riepottelee nurmiseossäkkiä pellonnurkassa ?

Hep! Uskallan luvata, jos sama parivaljakko tekee tarkastuksen kun mulle joskus teki, niin varmasti saa tuuleen nakellun satasensa unohtaa. Ja kerrointa peliin mitä useampi hehtaari on ilmotettuna, jollain % alkaa rapsuttaa muita tukia ja jossain kohtaa % estää jo tuen maksun kokonaan... ihan sama vaikka paperis lukis mitä, niin jotain kylvöön viittaavaa on syytä löytää pellolta. IRL mitä järkiä sitä muutaman kympinkään huiskauskierrosta on tehdä jos ei oo aikomustakaan saada sillä humusta, mutta sehän nyt ei liity taas tuki-ketjuun

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.01.15 - klo:23:04

Joku ihan varmasti kohta tulee kertomaan, että tasaista ja onnistunutta kerääjäaluskasvia tullaan valvomaan, ettei korvausta voi saada sillä, että kesätuulessa riepottelee nurmiseossäkkiä pellonnurkassa ?

Hep! Uskallan luvata, jos sama parivaljakko tekee tarkastuksen kun mulle joskus teki, niin varmasti saa tuuleen nakellun satasensa unohtaa. Ja kerrointa peliin mitä useampi hehtaari on ilmotettuna, jollain % alkaa rapsuttaa muita tukia ja jossain kohtaa % estää jo tuen maksun kokonaan... ihan sama vaikka paperis lukis mitä, niin jotain kylvöön viittaavaa on syytä löytää pellolta. IRL mitä järkiä sitä muutaman kympinkään huiskauskierrosta on tehdä jos ei oo aikomustakaan saada sillä humusta, mutta sehän nyt ei liity taas tuki-ketjuun

Jos asia on noin, voisi sanoa, että on tuottoisa mutta korkean riskin sijoitus.
Hankala on kesällä suurennuslasillakaan maasta löytää heinänsiemeniä,
kun tutkailin suojakaistojen itämistä. Ja kuivana kevätkesänä oli
tuskaisan hidasta, se pienen rihmalehden orastuminen.
Pujot olivat jo metrisiä siinä vaiheessa.

Tämä tavan viljelyn kerääjäkasvin vaikutus on tukien varassa. Ei löydy
edes luomupuolelta pitävää tutkimusta, että humus suuresti lisääntyisi jonkun
vaaksanmittaisen heinänoraan pohjakasvustosta, verrattuna kasitonnarisadon
juurimassaan.

Esimerkiksi viittaamassani julkaisussa väitetään loppulauseessa
kirkkain silmin uskomus, esikasvin osalta:
"Vaikka ei esikasvista varsinaista typpilannoitushyötyä olisikaan,
on viljelykierrolla merkitystä satotason kasvuun maan rakenteen
paranemisen myötä."

Sitten sisällä julkaisussa kerrotaan:

"Suomalaisessa tutkimuksessa ei luomualueiden
maaperässä havaittu olevan sen enempää
hiiltä kuin tavanomaisilla pelloillakaan, joilla oli viljelty
pelkästään yksivuotisia viljoja (Palojärvi ym. 2002). Tulos
on yllättävä, sillä luomukiertoihin kuuluu aina nurmi,
useimmiten myös nurmipalkokasvi, ja peltoja lannoitetaan
orgaanisilla lannoitteilla."

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/102387/TEHO%20Plus%20-hankkeen%20julkaisu%204_2014.pdf?sequence=2

Yksi isäntä kylällä piti 10 v avokesantoa.
Multa loppui siitä pellosta täysin.
Eli sen voi kyllä omin silmin todeta.

Kivahan se olisi jos juuriheinällä saisi valtavan lisäsadon,
eikä tarvitsisi lannoittaa ei mitään, voisi sen tehdä ilman
kerääjäkasvi-ilmoitustakin sitten. Valvontariskin realisoituminen
kyllä johtaa siihen, että pitää harjoitella omin päin, ja kun löytää
maalajikohtaisen varman tavan, laittaa vasta hakemukset eteenpäin.

Siinä voi kyllä tämä ensimmäinen 5-vuotisjakso loppua kesken.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Jompero - 09.01.15 - klo:09:31

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.01.15 - klo:23:04

Joku ihan varmasti kohta tulee kertomaan, että tasaista ja onnistunutta kerääjäaluskasvia tullaan valvomaan, ettei korvausta voi saada sillä, että kesätuulessa riepottelee nurmiseossäkkiä pellonnurkassa ?

Hep! Uskallan luvata, jos sama parivaljakko tekee tarkastuksen kun mulle joskus teki, niin varmasti saa tuuleen nakellun satasensa unohtaa. Ja kerrointa peliin mitä useampi hehtaari on ilmotettuna, jollain % alkaa rapsuttaa muita tukia ja jossain kohtaa % estää jo tuen maksun kokonaan... ihan sama vaikka paperis lukis mitä, niin jotain kylvöön viittaavaa on syytä löytää pellolta. IRL mitä järkiä sitä muutaman kympinkään huiskauskierrosta on tehdä jos ei oo aikomustakaan saada sillä humusta, mutta sehän nyt ei liity taas tuki-ketjuun

Jos asia on noin, voisi sanoa, että on tuottoisa mutta korkean riskin sijoitus.
Hankala on kesällä suurennuslasillakaan maasta löytää heinänsiemeniä,
kun tutkailin suojakaistojen itämistä. Ja kuivana kevätkesänä oli
tuskaisan hidasta, se pienen rihmalehden orastuminen.
Pujot olivat jo metrisiä siinä vaiheessa.

Tämä tavan viljelyn kerääjäkasvin vaikutus on tukien varassa. Ei löydy
edes luomupuolelta pitävää tutkimusta, että humus suuresti lisääntyisi jonkun
vaaksanmittaisen heinänoraan pohjakasvustosta, verrattuna kasitonnarisadon
juurimassaan.

Esimerkiksi viittaamassani julkaisussa väitetään loppulauseessa
kirkkain silmin uskomus, esikasvin osalta:
"Vaikka ei esikasvista varsinaista typpilannoitushyötyä olisikaan,
on viljelykierrolla merkitystä satotason kasvuun maan rakenteen
paranemisen myötä."

Sitten sisällä julkaisussa kerrotaan:

"Suomalaisessa tutkimuksessa ei luomualueiden
maaperässä havaittu olevan sen enempää
hiiltä kuin tavanomaisilla pelloillakaan, joilla oli viljelty
pelkästään yksivuotisia viljoja (Palojärvi ym. 2002). Tulos
on yllättävä, sillä luomukiertoihin kuuluu aina nurmi,
useimmiten myös nurmipalkokasvi, ja peltoja lannoitetaan
orgaanisilla lannoitteilla."

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/102387/TEHO%20Plus%20-hankkeen%20julkaisu%204_2014.pdf?sequence=2

Yksi isäntä kylällä piti 10 v avokesantoa.
Multa loppui siitä pellosta täysin.
Eli sen voi kyllä omin silmin todeta.

Kivahan se olisi jos juuriheinällä saisi valtavan lisäsadon,
eikä tarvitsisi lannoittaa ei mitään, voisi sen tehdä ilman
kerääjäkasvi-ilmoitustakin sitten. Valvontariskin realisoituminen
kyllä johtaa siihen, että pitää harjoitella omin päin, ja kun löytää
maalajikohtaisen varman tavan, laittaa vasta hakemukset eteenpäin.

Siinä voi kyllä tämä ensimmäinen 5-vuotisjakso loppua kesken.

-SS-

En minäkään usko että humus ja typpi maahan ilmestyy ihan taikatempulla. Valkoapila kasvattaa juurimassaa yhtäpaljon kuin on maanpäälinen sato. Jos ajatellaan että haluttaisi humuksenlisääntymistä ja maan ravinnevarojen kasvavan, niin 3 vuotta VLN:NÄÄ että kasvusto niitetään maahan. Silloin voisi jotain maahan sitoutuakkin ja multavuus lisääntyä. Eihän suollakaan rahkasammal kasva kuin muistaakseni sentin vuoteen.

Äskeiseen : tavan viljelyn ympäristökorvauksessa VLN ei taida olla mikään supertukitoimi.

Nyt oikeastaan on päätösten pohjaksi riittävästi tietoa: Ainoa, mitä toivoisin loppuvaiheen muutokseksi, että
ympäristösitoumuksen voisi tehdä vasta 2018 - tai sitten vasta 2020, ja pääsisi siitä eteenpäin
mukaan. Varmaan sama järjestelmä jatkuu toiset 5 v 2020 - eteenpäin. Melko vähän omin päin
harjoitellessa - ympäristökorvauksen ulkopuolella -  menettäisi ainakaan 3 v aikana, kun ottaa
huomioon valvontariskin vähenemisen ja työkulujensäästön. Kun omat resurssit menevät heti kaupaksi
jos vain on mitä myydä. Kuoppatestistä ei ikinä tule samaa kuin sijaan
otettavasta mistä tahansa sekatyöstä.

Muita perusteluja orastavan päätöksen tueksi:
- siemenen hinnannousu jo 2015 vuodelle voi olla valtava, kerääjäkasvit ja muut vihernurmet sopivat lähinnä niille, jotka ovat jo harjoitelleet
- puhdasjankko-kynnökset 2015 keväällä eivät ole nurmen perustamiseen tai kerääjäkasviin todellakaan soveliaat, ei tule idun itua, se on melko varmaa, hyvä
  jos viljan saa tulemaan joltiseenkin.
- pelkässä pakkokesanto-ekologisessa alassa on riittävästi päänraapimista ja kustannusta vuodelle 2015
- halvan nurmikoneketjun käytettynä löytäminen vie useamman vuoden: karhoharava, jonkinlainen paalain,
  heinänsiemenen kylvölaitteisto, kesanto- tai sänkimurskain, ainoa mikä löytyisi, on niittokone, mutta voi olla
  toimimaton, kun ei ole vielä pyöritetty muuta kuin käsin.
- suorakylvöurakoinnin ennakkoselvitys tai jostakin jonkun käytetyn 2 m greatplainsin uittaminen
- heinänsiementä ja apilaa pitää yrittää rakentaa siemeneksi jollakin harrastelupalstalla. Lavakuivurin modifiointi että saa kuivaksi.
- suunnitteluohjelmistojen toiminta keväällä 2015 ei ole ollenkaan varmaa, ettei vaan joutuisi käsin laskeskelemaan toimenpiteitä, ei kiitos.
- lannanlevitysalan tarkentaminen kunnan kanssa, mihin oikeastaan edes saa laittaa vai jääkö se vain haaveeksi.
  Itäisen Varsinais- Suomen perämettien kiertoajelukatselmus, löytyisikö jotakin nautatiloja järkevän matkan päästä.
  Sitten vaan mytyn kanssa pirttiin ja kuivalantaa ostamaan kysymään.
- lanta-auman rakentaminen, tarkkojen vaatimusten selvittäminen etukäteen

Voisi todeta, että omien aikaresurssien kanssa ei kolme vuotta välttämättä edes riitä, siksi sitoutuminen
järjestelmään, jota ei aluksi voi kunnolla toteuttaa, on suorastaan  tyhmää. Kasvipeitteisyydellä
ei kuuhun mennä. Saahan rukiista sentään tuotantopalkkion.

Voihan päätöksenteon tilanne vielä muuttua, mutta kun lumet jo sulaneet pelloilta pois,
ja pitäisi alkaa kylvökonetta jo valmistella ! Saisi siispä vielä kerran elämässään
ihan vaan ajaa pellon viereen , pyöräyttää 600 kg Y2 vaihteeseen ja suunnata katseen taivaanrantaan
ja vedellä kaikki sarat samalla asetuksella, muuttamatta niitä koko aikana, ihan siis
aivansama, onko suunnitteluohjelmassa siinä kohdalla punaista tai vihreää, EVVK !

-SS-

Äskeiseen : tavan viljelyn ympäristökorvauksessa VLN ei taida olla mikään supertukitoimi.

Nyt oikeastaan on päätösten pohjaksi riittävästi tietoa: Ainoa, mitä toivoisin loppuvaiheen muutokseksi, että
ympäristösitoumuksen voisi tehdä vasta 2018 - tai sitten vasta 2020, ja pääsisi siitä eteenpäin
mukaan. Varmaan sama järjestelmä jatkuu toiset 5 v 2020 - eteenpäin. Melko vähän omin päin
harjoitellessa - ympäristökorvauksen ulkopuolella -  menettäisi ainakaan 3 v aikana, kun ottaa
huomioon valvontariskin vähenemisen ja työkulujensäästön. Kun omat resurssit menevät heti kaupaksi
jos vain on mitä myydä. Kuoppatestistä ei ikinä tule samaa kuin sijaan
otettavasta mistä tahansa sekatyöstä.

Muita perusteluja orastavan päätöksen tueksi:
- siemenen hinnannousu jo 2015 vuodelle voi olla valtava, kerääjäkasvit ja muut vihernurmet sopivat lähinnä niille, jotka ovat jo harjoitelleet
- puhdasjankko-kynnökset 2015 keväällä eivät ole nurmen perustamiseen tai kerääjäkasviin todellakaan soveliaat, ei tule idun itua, se on melko varmaa, hyvä
  jos viljan saa tulemaan joltiseenkin.
- pelkässä pakkokesanto-ekologisessa alassa on riittävästi päänraapimista ja kustannusta vuodelle 2015
- halvan nurmikoneketjun käytettynä löytäminen vie useamman vuoden: karhoharava, jonkinlainen paalain,
  heinänsiemenen kylvölaitteisto, kesanto- tai sänkimurskain, ainoa mikä löytyisi, on niittokone, mutta voi olla
  toimimaton, kun ei ole vielä pyöritetty muuta kuin käsin.
- suorakylvöurakoinnin ennakkoselvitys tai jostakin jonkun käytetyn 2 m greatplainsin uittaminen
- heinänsiementä ja apilaa pitää yrittää rakentaa siemeneksi jollakin harrastelupalstalla. Lavakuivurin modifiointi että saa kuivaksi.
- suunnitteluohjelmistojen toiminta keväällä 2015 ei ole ollenkaan varmaa, ettei vaan joutuisi käsin laskeskelemaan toimenpiteitä, ei kiitos.
- lannanlevitysalan tarkentaminen kunnan kanssa, mihin oikeastaan edes saa laittaa vai jääkö se vain haaveeksi.
  Itäisen Varsinais- Suomen perämettien kiertoajelukatselmus, löytyisikö jotakin nautatiloja järkevän matkan päästä.
  Sitten vaan mytyn kanssa pirttiin ja kuivalantaa ostamaan kysymään.
- lanta-auman rakentaminen, tarkkojen vaatimusten selvittäminen etukäteen

Voisi todeta, että omien aikaresurssien kanssa ei kolme vuotta välttämättä edes riitä, siksi sitoutuminen
järjestelmään, jota ei aluksi voi kunnolla toteuttaa, on suorastaan  tyhmää. Kasvipeitteisyydellä
ei kuuhun mennä. Saahan rukiista sentään tuotantopalkkion.

Voihan päätöksenteon tilanne vielä muuttua, mutta kun lumet jo sulaneet pelloilta pois,
ja pitäisi alkaa kylvökonetta jo valmistella ! Saisi siispä vielä kerran elämässään
ihan vaan ajaa pellon viereen , pyöräyttää 600 kg Y2 vaihteeseen ja suunnata katseen taivaanrantaan
ja vedellä kaikki sarat samalla asetuksella, muuttamatta niitä koko aikana, ihan siis
aivansama, onko suunnitteluohjelmassa siinä kohdalla punaista tai vihreää, EVVK !

-SS-

Puit ajatukseni sanoiksi. Voi kun taas sais ajaa rauhassa kohti auringon laskua pölypilvi perässä. Eikä ois byrogratian kiemutoista huolta.

Viestissä tuli seuraavan luomukurssin aikataulu. Näinkö raakasti meikän ympäristökorvauksissa järkkynyttä mieltä
meinataan käyttää hyväksi lahkoon värväämisessä ?

 

-SS-

Viestissä tuli seuraavan luomukurssin aikataulu. Näinkö raakasti meikän ympäristökorvauksissa järkkynyttä mieltä
meinataan käyttää hyväksi lahkoon värväämisessä ?

 

-SS-

Taitaa luomu olla seuraava kyykytyksen kohde.

Luomussa on hyviäkin puolia. Jos hinta on hyvä, niin huonollakin sadolla tienaa ja jos hinta on huono, niin ei tee liikaa tappiota.

Luomussa on toki hyvääkin.Itsekin toteutan joillain kuvioilla vaikken muuten luomussa olekaan.
Mutta ei näillä ymp.toimilla ole kyllä mitään houkutusta sitoutua.Pitää varmaan koluta iso-isän laarin kulmat makasiinista,jotta pääsee edes johonki satoon.Nyky lajikkeet tarvisi kunnon lannoituksen.
Jotenkin tuntuu kotikutoiselta sekoilulta tämä,puhumattakaan pysyvistä nurmista.Kaiketi lopputulos on ,että mennään taas vuosi ettenpäin...

Oliko fosforin käytön suhteen rajoituksia, mikäli jättää liittymättä ymppitukeen? Mikäli viljavuustutkimus näyttää arveluttavan korkeaa, niin saako käyttää fosforia?

SS, ei kannata vielä laittaa maitaan myyntiin, onhan se satotasokorjaus edelleen voimassa sekä typen että fosforin kohdalla uudessakin systeemissä , ja on fosforintasauksestakin jotain apua kasitonnarien tavoittelussa.

Oliko fosforin käytön suhteen rajoituksia, mikäli jättää liittymättä ymppitukeen? Mikäli viljavuustutkimus näyttää arveluttavan korkeaa, niin saako käyttää fosforia?

Nitraattidirektiivin mukaan:
Kokonaisfosforin enimmäislannoitus-määrä vuodessa on peltokasveille 60 kg/ha, puutarhakasveille 100 kg/ha ja sokerijuurikkaalle sekä perunoille 80 kg/ha. Fosforilannoituksessa voidaan käyttää enintään viiden vuoden tasausjaksoa. Kokonaisfosforin enimmäismäärään sisältyy epäorgaanisten lannoitteiden, tuotantoeläinten lannan, ja orgaanisten lannoite-valmisteiden sisältämä analysoitu liukoinen fosfori.

Kokonaisfosforin enimmäismäärään sisältyy epäorgaanisten lannoitteiden, tuotantoeläinten lannan, ja orgaanisten lannoite-valmisteiden sisältämä analysoitu liukoinen fosfori.

Noiden kolmen sanan tulkinta on suuri kysymys karjanlantaa ylituottaville. Kokemus osoittaa että päättäjillä ei ole aavistustakaan niiden merkityksestä, eli millä tavalla analysoitu.

http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti82.pdf

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.01.15 - klo:23:04

Joku ihan varmasti kohta tulee kertomaan, että tasaista ja onnistunutta kerääjäaluskasvia tullaan valvomaan, ettei korvausta voi saada sillä, että kesätuulessa riepottelee nurmiseossäkkiä pellonnurkassa ?

Hep! Uskallan luvata, jos sama parivaljakko tekee tarkastuksen kun mulle joskus teki, niin varmasti saa tuuleen nakellun satasensa unohtaa. Ja kerrointa peliin mitä useampi hehtaari on ilmotettuna, jollain % alkaa rapsuttaa muita tukia ja jossain kohtaa % estää jo tuen maksun kokonaan... ihan sama vaikka paperis lukis mitä, niin jotain kylvöön viittaavaa on syytä löytää pellolta. IRL mitä järkiä sitä muutaman kympinkään huiskauskierrosta on tehdä jos ei oo aikomustakaan saada sillä humusta, mutta sehän nyt ei liity taas tuki-ketjuun

Juuri näin, olen kyllä samaa mieltä että kyllä siitä kannattas sitten se muukin hyöty ottaa kuin vain tuen takia jotakin.. Tuolta kun luomumiehiä varsinkin kuuntelee jotka hommansa osaa, noista kasveista kun ne oikein tehään on ihan oikeasti hyötyä