Kuinka paljon on näissä muissa tuissa ja palkkioissa kytköksiä esim ymppisitoutumiseen? Ei olisi kovin ihmeellistä, jos parin vuoden kuluttua kun sitoutumisaste laskee, niin kytkisivät tukia yhteen imagon parantamiseksi.
Nämä maksetaan nähtävästi täydentävien ehtojen täyttämisvaatimuksella pelkästään:
- Tilatuen tasaosa AB noin 100 €/ha
- Luonnonhaittakorvaus AB pelto 217 €ha
Ihan okei tämäkin. Sitten saa vetää kaikki lohkot samalla lannoitteella, samalla asetuksella eikä tarvitse pihdata ja pimeitä apulantoja ostella lukemien tasaamiseksi. Viljavuuspalvelun laskukin on melkoinen, ja voi lopettaa wisujen ja muiden vuosimaksut. Pienellä tilalla jo nämä kulut kuormittavat hehtaaria, samoin vehnän valkuaisrangaistukset kahtena syksynä kolmesta helposti tekee jo viisikymppiä / ha .
Sitten
Viherryttämistuki AB noin 70 €/ha, 5% peltoalasta kuitenkin jää pois tuotannosta kohdentamisalueella, ja
parempihintaisia ympäristökorvauksia jäänee ainakin siltä osalta saamatta. En ole oikein varma, onko viherryttämistuen haku pakollinen, jos hakee perustukea tai luonnonhaittakorvausta. Tuo ekologinen ala on sen verran kiusa, että menee plus miinus nolla, perustamiskulujen tuodessa vielä lisäkuluja sellaisenaankin. 50 ha tilalla viherryttämistuki on 3500 €, sen pakollisen viljelemättömäksi jäävän 2.5 ha:n käytännössä vanhalla voimalla otettava ruissato olisi helposti 2000 € . Eli menetykset eivät välttämättä olekaan bruttomääräiset. Ja "Viljelijä saa ilmoittaa kunkin alan vain yhteen kertaan ekologiseksi alaksi vuosittain." - ehto pakottaa nähtävästi kierrättämään tuota ekologista alaa eri puolilla tilaa ? Aina vaan kiusallisempi juttu, jos se noin on.
Ympäristökorvaus AB 60% kasvipeitteisyydestä eli noin 90€ /ha on käytännössä maksimi., jonka voisi saada, jos ei sitten syysvehnässä rehevöityvä luoho kelpaisi kerääjäkasviksi
Kas kun kaikki nurmimuodot, joista maksetaan esim. suojavyöhyke, viherkesanto, monimuotoisuusala, jäävät ilman tuota 54 egeä, samoin kasvipeitteisyyskorvattava ala alenee samaa tahtia kuin korvauksenalaiset viheralat lisääntyvät.
"Ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpiteestä ei makseta korvausta kesannoille. Korvausta ei makseta myöskään suojavyöhykkeille, luonnonhoitopeltonurmille, viherlannoitusnurmille, monimuotoisuuspelloille eikä kurki-, hanhi- ja joutsenpelloille." sekä "Peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ei makseta lohkoille: 1) joille on ilmoitettu ympäristösitoumukseen sisältyvä suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto ...tai kesanto"
Suoraan sanoen, ympäristökorvaukseen sitoutuminen kohdentamisalueella näyttäisi olevan perusviljanviljelyssä todella huono diili, jos tilalle ei ole ennestään haalittu nin huonoja peltoheittoja, ettei sinne viitsi mennä mitenkään. Jos taas tilanne on semmoinen tehoviljely, että ei millään kerkiä viimeistä viittäsataa hehtaaria kylvää parintuhannen jälkeen, silloin ympäristökorvaushakemukset tappiin, ja voi pyytää vaikka sitten pohjavesialuetta laajennettavaksi ja tukkia valtaojia ja tehdä vesistöjä joka mettäpellonreunaan....ja laittaa satasen vuokrapeltoja tienaamaan viideksi vuodeksi.
Eli summa summarum: huonompi ja epätäydellisempi sekä epäjohdonmukaisempi viljelyjärjestelmä kuin luomussa, kuitenkin yhtä hankala ja lähes yhtä työläs ajatuksellisesti, mutta ei lähellekään samaa korvaustasoa. Luomupainostusta havaittavissa selvästi, ja onhan se pitkän ajan EU-tavoiteohjelmissakin, että luomun osuutta pitää nostaa runsaasti.
-SS-
