Siitä laskemaan mistä se kasitonnari kasvaa jos kasvaa.


https://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_Elaimet/kasvuohjelmat/viljat/ravinnetaseanalyysi/

Lisäksi pitää tajuta, että juurimassaan ja olkiin sitoutuu helposti talven aikana haihtuvaa typpeä lisäksi. Typen hyväksikäyttöprosentti ei voi pitemmällä juoksulla olla yli 100%. Suomessa ilmasta sataa maksimissaan 5 - 10 kg/ha typpeä, eteläisessä Suomessa. Keski-Euroopassa jopa 60 kg/ha. Typenkerääjäkasvit ovat asia erikseen, toimiiko typpiymppi vehnällä, muka ?

Ravinnetaselaskenta on hyödyllinen näkemään eri peltolohkojen suorituskyvyn eroja. Kuitenkin, sääolojen vaihtelut vaikeimmilla viljelyalueilla ovat niin suuret, että vuosivaihtelu ylittää viljelypanosten vaikutuksen. Ravinnetaselaskenta nykyiseen lisätoimenpiteen tapaan lannoituksen perustana antaa kummallisia tuloksia, kuten lannoituksen ja saadun satotason kääntäen verrannollisuuden ! Viljelypanoksella on vaikutusta, kun vertaa kerranteita, mutta silti, onko lopultakaan iloa siitä, että rutikuivana vuotena kaikki panokset mättämällä saa kolmetonnarin sijasta kolme-ja-puoli tonnarin ?

Siksi lähinnä tuhahdan väsyneen huv i t tuneesti kymppitonnariuutisen nähdessäni.

-SS-

Lisäksi pitää tajuta, että juurimassaan ja olkiin sitoutuu helposti talven aikana haihtuvaa typpeä lisäksi. Typen hyväksikäyttöprosentti ei voi pitemmällä juoksulla olla yli 100%. Suomessa ilmasta sataa maksimissaan 5 - 10 kg/ha typpeä, eteläisessä Suomessa. Keski-Euroopassa jopa 60 kg/ha. Typenkerääjäkasvit ovat asia erikseen, toimiiko typpiymppi vehnällä, muka ?

Ravinnetaselaskenta on hyödyllinen näkemään eri peltolohkojen suorituskyvyn eroja. Kuitenkin, sääolojen vaihtelut vaikeimmilla viljelyalueilla ovat niin suuret, että vuosivaihtelu ylittää viljelypanosten vaikutuksen. Ravinnetaselaskenta nykyiseen lisätoimenpiteen tapaan lannoituksen perustana antaa kummallisia tuloksia, kuten lannoituksen ja saadun satotason kääntäen verrannollisuuden ! Viljelypanoksella on vaikutusta, kun vertaa kerranteita, mutta silti, onko lopultakaan iloa siitä, että rutikuivana vuotena kaikki panokset mättämällä saa kolmetonnarin sijasta kolme-ja-puoli tonnarin ?

Siksi lähinnä tuhahdan väsyneen huv i t tuneesti kymppitonnariuutisen nähdessäni.

-SS-

Naudan kuivalannan taulukkoarvoilla https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=kuivalanta+taulukkoarvot&spell=1  kevätlevityksenä 50mottia ja sihen päälle 500-600kg Pellon Kasvu Hiven Y ykköstä, niin johan alkaa olemaan ravinteiden saanti kohdallaan. Pitää muistaa syksyinen levitys samalla kuivalantamäärällä. Siis hehtaarilta.

Toki tämä vaatii kerran Solatrellin ja kerran Gramitrellin.

Ja laariin tuleekin 6500kg/hehtaari kuivaa viljaa...............

Siitä laskemaan mistä se kasitonnari kasvaa jos kasvaa.

Kyllähän semmosella keskisatotasolla jo vuokraviljelijäkin omilleen pääsee...jos pääsee.

Mjaa,pitäisköhän sitä pari tuhatta kiloo italianraiheinää käyä ostamas

http://www.maaseutumedia.fi/keraajakasvi-palvelee-joka-tahoa/

Mjaa,pitäisköhän sitä pari tuhatta kiloo italianraiheinää käyä ostamas

http://www.maaseutumedia.fi/keraajakasvi-palvelee-joka-tahoa/

No ei ainakaan pääsis muijas vinkuun ettei oo rairuohon siemeniä pääsiäisex...

Tuolta kerääjäkasviartikkelin lopusta löytyi tuollainen:
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%203,%20Ymp%C3%A4rist%C3%B6sitoumukset.pdf

Sallitut fosforimäärät näyttää tipahtavan melkoisesti.

Tuolta kerääjäkasviartikkelin lopusta löytyi tuollainen:
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%203,%20Ymp%C3%A4rist%C3%B6sitoumukset.pdf

Sallitut fosforimäärät näyttää tipahtavan melkoisesti.

Tää oli tän vuoden ehkä yks parhaista tietolinkeistä.

Kiitos.

Tuolta kerääjäkasviartikkelin lopusta löytyi tuollainen:
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%203,%20Ymp%C3%A4rist%C3%B6sitoumukset.pdf

Sallitut fosforimäärät näyttää tipahtavan melkoisesti.

Mitähän ihmeitä ovat lintukasvit 

Pikkuusen alkaa ympäristötukeen sitouminen arveluttaa,jo edellisten kausien
fosfori tasot laskeneet melko reippaasti arvoja.Koska tulee piste jossa kasvu
rupiaa kärsimähän.

Pikkuusen alkaa ympäristötukeen sitouminen arveluttaa,jo edellisten kausien
fosfori tasot laskeneet melko reippaasti arvoja.Koska tulee piste jossa kasvu
rupiaa kärsimähän.

Se on kärsinyt jo, karjattomalla alueella. Eli satotasokorjaukset eivät auta,
koska laahaavat perässä, ja ovat kovasti riippuvaisia
viljelykierrosta ja niille osuvista satunnaisvaihteluista.

Turkiseläimien lanta näyttäisi parhaalta strategialta.

-SS-

Pikkuusen alkaa ympäristötukeen sitouminen arveluttaa,jo edellisten kausien
fosfori tasot laskeneet melko reippaasti arvoja.Koska tulee piste jossa kasvu
rupiaa kärsimähän.

Tää toimii, kun näyttää ja kuulostaa siltä että sikatilat jää ympäristötuen ulkopuolelle. Ympäristö pelastuu, kun sianpska katoaa järjestelmään kuulumattomille pelloille.

On tää pelleilyä, fosforia ei saa lisätä keväällä luokassa hyvä/korkea, vaikka parilla fosforikilolla olisi otettavissa enemmän lisääntyneessä sadossa plus typen hyötysuhde nousee uudelle tasolle. Mutta ei, parempi kun ei laiteta sitä _ylimääräistä_ fosforia ja jätetään käyttämättä satopotentiaali, joka olisi saatavissa käyttöön pienelläkin fosforilisällä kevätkylmään maahan. Pikkaisen eriasia keskieuroopassa, jossa kylvetään syysviljoja syksyllä, jolloin fosfori irtoaa lämpimästä maasta.

Sikatilat on jääny pois ympäristötuesta jo tällä tukikaudella.

mutta saamma  paljon kauppakelpoista tavaraa markkinoille, - luomua.   kun ei kohta kait saa ollenkaan antaa mitään ravinnetta kasvin kasvua varten.   on meillä kyllä vaan niiin viisaat päättäjät joita viedään kuin laskipankia pitkin ketoja, kaikenmaailman hörhöjen toimesta.

mutta saamma  paljon kauppakelpoista tavaraa markkinoille, - luomua.   kun ei kohta kait saa ollenkaan antaa mitään ravinnetta kasvin kasvua varten.   on meillä kyllä vaan niiin viisaat päättäjät joita viedään kuin laskipankia pitkin ketoja, kaikenmaailman hörhöjen toimesta.

Eikös se Ollilan tulevaisuu työryhmä ideoinut että puolet pitäisi Suomen maataloustuotannosta olla luomua.