Meillä nelisiipinen paluuaura, edessä tukeva veturi, niin olisiko järkeä rakennella/ ostaa jonkin sortin kyntöanturan rikkoja? Nysyisin ei viellä mitään isompaa ongelmaa tiivistymistä mutta kyllähän on silti paikkoja jotka tiivistyvät. Ajattelin, että jos ois 1 ja 3 siiven takana niin vetorengas ei vetäisi murustetussa vaossa, mutta pitkässä juoksussa suurin piirtein joka paikka tulisi käsiteltyä...

Kunnon routa murustaa jankon aikanaan. Ja kunnon routatalven jälkeen se maa on helppo pilatakkin taas vuosiksi, hosumalla.

mutta sitä routaa odotellessa voi kait noinkin mänetellä jos pussi ja värkit kestää, ei kait se niiiin paljon haittaakaan?

Tätä on palstalla pohdittu joka syksy. Ratkaisuksi ehdotetaan jonkinlaisen jankkuriterän kiinnittämistä mainittujen siipien alle.

Sitten hiesumaa-ihmiset sanovat, että märkänä vuotena tuo aiheutaa maan todella pahan liettymisen (=vesi valuu niihin uriin ja niissä urissa se vesi sitten pysyy). Ja kivimaa-miehet sanovat, että tuo repii kaikki kivet pintaan.

Jankon rikkomiskeskustelulistalta puuttuvat vielä ainakin heinä- ym höpppä/viherlannoituskasvit ja matoja suosivat viljelystavat.

Jos jankkoa yrittää rikkoa mekaanisesti, niin maan pitää olla kosteanakin murtuvaa ja murustuvaa, "ei-muovautuvaa". Märässä, savisessa maassa kaikenlaiset viiltävät terät taitavat tehdä enemmän huonoa kuin hyvää.

Meillä nelisiipinen paluuaura, edessä tukeva veturi, niin olisiko järkeä rakennella/ ostaa jonkin sortin kyntöanturan rikkoja? Nysyisin ei viellä mitään isompaa ongelmaa tiivistymistä mutta kyllähän on silti paikkoja jotka tiivistyvät. Ajattelin, että jos ois 1 ja 3 siiven takana niin vetorengas ei vetäisi murustetussa vaossa, mutta pitkässä juoksussa suurin piirtein joka paikka tulisi käsiteltyä...

Märkänä syksynä kynnä matalaan ja kuivan syksynä kuten nyt, niin syvään. Tolla pääsee aika pitkälle.

Tilasin jankkoterän auroihin mutta vielä ei ole tullut... Kaikki suurin piirtein kynnetty. Jankkoa tulee varmaan väkisinkin intensiivisessä nurmiviljelyssä karkeilla kivennäismailla vaikka onkin kevyet koneet käytössä. Ainakin penetrometrin mukaan tiivistymiä löytyy joiltakin pelloilta nimen omaan kyntöanturan muodossa Sinimailanen olisi hyvä parantamaan maan rakennetta, mutta oman kokemuksen mukaan vaatii sekaan esim. apilaa. On nimittäin kovin vaihtelevaa menestyminen samalla peltolohkollakin Käänsin pari päivää sitten sinimailasella höystetyn nurmen ja oli mahtavaa juurakkoa. Aivan kuin puun juuria olisi pelto täynnä

Tässä nyt joitain vuosia jankkoa kiusannut, suosittelen mekaanista kuohkeutusta yhdistettynä biologiseen.

Eli jankkurointi apila tai vastaavaan nurmeen. Sitten käy niittämässä sen vasta seuraavana vuonna, niin ei tule ylimääräistä ajoa.

Tuo syksyisin sängen jankkurointi saattaa olla vaikutukseltaan lyhytaikaisempi. Ainakin tutkimuksissa näin on todettu. Kuitenkin ite oon huomannu, että auttaa se ainakin vesitalouteen ja rikkoohan se nyt sen kyntöanturan.

Tosin mie kyllä käytän mielummin tuota pitkän kaavan menetelmää.

Ja maan rakenteen saa tosiaan pilattua paljon helpommin, kuin korjattua.

Tilasin jankkoterän auroihin mutta vielä ei ole tullut... Kaikki suurin piirtein kynnetty. Jankkoa tulee varmaan väkisinkin intensiivisessä nurmiviljelyssä karkeilla kivennäismailla vaikka onkin kevyet koneet käytössä. Ainakin penetrometrin mukaan tiivistymiä löytyy joiltakin pelloilta nimen omaan kyntöanturan muodossa Sinimailanen olisi hyvä parantamaan maan rakennetta, mutta oman kokemuksen mukaan vaatii sekaan esim. apilaa. On nimittäin kovin vaihtelevaa menestyminen samalla peltolohkollakin Käänsin pari päivää sitten sinimailasella höystetyn nurmen ja oli mahtavaa juurakkoa. Aivan kuin puun juuria olisi pelto täynnä

Sinimailasta käytän ite viherlannoitukseen ja maan rakenteen stabiloimissen jankkuroinnin yhteydessä.

Ennen jankkurointia mailanen saattaa kasvaa epätasaisesti ja tämä kielii siitä, että huonot kohdat ovat tiivistyneitä. Penametrillä kannataa tehdä vertailevaa tutkimusta.

Jankkuroinnin jälkeen mailanen kasvaa tasaisesti, jopa oikein innostuu kasvamaan.

Jos esim. juhannuksen korvilla tai sen jälkeen (maa tarpeeksi kuiva) menee sohimaan pellolle, niin sitten oon menny niittämään tai murskaamaan kasvustoa n. vuoden päästä.

Ja sitten jos vielä "keyline-desing" systeemiä käyttää (on kiinnostusta) jankkuroinnissa, niin parempi. Avoimesta laserkeilausaineistosta näkee peltonsa korkoja tosi hienosti.

Ilmaisia tulkkiohjelmia löytyy netistä. Ite käytän FugroVieweriä. Tosin laserkeilauspakettitiedosto pitää ensin purkaa. Lastools ohjelmapaketilla se onnistuu. Vähän ehkä hankalaa, mutta juutubesta löytyy videoita niiden käyttämiseen.

Mulla on pinta-alaa sen verran vähän ettei pysty harrastaa syväkuohkeutusta yhdistettynä syväjuurisiin kasveihin.  Nurmissa pitää vaan yrittää käyttää syväjuurisia kasveja ja kuohkeuttaa syvemmältä sitten kun on vilja vuorossa.

Onko kukaan kokeillut ylileveiden renkaiden käyttöä kynnössä. Ajatuksena, että jos rengas ei mahdu vakoon siten, että vaon pohjaan tulisi painetta. Luulisi ainakin vähentävän kyntöanturan syntymistä. Itse ajattelin seuraavaksi kokeilla kyntöä paripyörillä. Pyöränjälki näkyy kynnöksellä, mutta onko sillä nyt niin paljon väliä.
Jossain tällä keskustelualueella on myös kuva, kun joku rakensi kultivaattorin piikistä jankkoterän kyntöauraan. En nyt malta alkaa etsiä sitä.
Yksi tuttava hankki jankkoterän, mutta ei oikein pitänyt siitä. Otti kuulemma hurjasti voimaa. Ja useana vuonna on kynnettäessä ollut liian kosteaa jankkoterän käyttöön, eikä myöskään saanut biologista vakautusta kasvin juurilla aikaan, jolloin hänen mielestään ei ollut tarpeeksi toimiva hänelle.
Tuo syväkuohkeutus ja jankkurointi taitavat vain olla eri asioita. Sinänsä jankkurointi olisi varmasti pastaa tehdä ennen nurmea, niin nurmen juuret vakauttaisivat kuohkeutusta.

Onko kukaan kokeillut ylileveiden renkaiden käyttöä kynnössä. Ajatuksena, että jos rengas ei mahdu vakoon siten, että vaon pohjaan tulisi painetta. Luulisi ainakin vähentävän kyntöanturan syntymistä. Itse ajattelin seuraavaksi kokeilla kyntöä paripyörillä. Pyöränjälki näkyy kynnöksellä, mutta onko sillä nyt niin paljon väliä.
Jossain tällä keskustelualueella on myös kuva, kun joku rakensi kultivaattorin piikistä jankkoterän kyntöauraan. En nyt malta alkaa etsiä sitä.
Yksi tuttava hankki jankkoterän, mutta ei oikein pitänyt siitä. Otti kuulemma hurjasti voimaa. Ja useana vuonna on kynnettäessä ollut liian kosteaa jankkoterän käyttöön, eikä myöskään saanut biologista vakautusta kasvin juurilla aikaan, jolloin hänen mielestään ei ollut tarpeeksi toimiva hänelle.
Tuo syväkuohkeutus ja jankkurointi taitavat vain olla eri asioita. Sinänsä jankkurointi olisi varmasti pastaa tehdä ennen nurmea, niin nurmen juuret vakauttaisivat kuohkeutusta.

Ihan ekan vuoden nurmen tai edellisvuonna perustettuun nurmeen vaan ajaa nurmijankkurilla. Kaikennäköisiä jankkureita on tullut viime vuosina markkinoille. En vaan nurmijankkuria vaihtais pois.

http://www.eversagro.com/tillage-machines/grassland_maintenance/grassland_subsoiler/

Ei niitä kynnön aiheuttamia vahinkoja pysty vippaskonsteilla korjaamaan. Kultivointi ja viljelykiertoon maanrakennetta elvyttäviä kasveja.

Jos lykkäis salaojiin niitä armeijan porapatruunoita ja räjähtävä tulilanka sisään. Mahtaisko kyntöantura haljeta 

Itse ajattelin seuraavaksi kokeilla kyntöä paripyörillä. Pyöränjälki näkyy kynnöksellä, mutta onko sillä nyt niin paljon väliä.

Aikaisemmin ruoppamaat kynnettiin levikkeet päällä. Ongelmana tässä on suuri rasitus pyöränpulteille jotka katkeilevat muutaman vuoden päästä.