Itse pidän suurimpina lähteinä, joita ei mitata, metsien, sekä soiden ojitusta ja metsien lannoitusta 
Tuossa on metsä suomen suurin totuus, varsinkin tulevaisuudessa kun aukot tehokkaasti ojitetaan mätästettäessä. Mutta, mutta mites varsinais suomeen pätee kun siellä pellon ja metsäsuhde lie liki päinvastoin kuin täällä?
Onhan siellä Torronsuo, sieltäkö valuisi ravinnetta. Mihin päin sieltä yleensäkään valumat lähtee.
On tuossa vanha turvesuokin ihan lähistöllä. Sitä metaanin haihtumista olen ajatellut, siis onko totta , että joka suo päästää kasvihuonekaasuja enemmän kuin sitoo kasvihuonekaasuja. Silloinhan pitäisi kiireen vilkkaa raivata suot pelloksi, tai ainakin joksikin muuksi kuin suoksi.
Jos siis ollenkaan tunnustetaan kasvihuoneilmiötä. Silloin ei kannattaisi ollenkaan lähteä keskustelemaan, mikä tuo kaasuja tai vie, jos koko kasvhuoneilmiötä ei ole, että meidän kylä kylmenee ikiroutaan ihankohta. Sama tuon rehevöitymisen kanssa. Ensin todetaan, että rehevöitymistä ei edes olekaan olemassa, että sitä levää jne jne on aina ollut, sitten selitetään, että niin, jos kuitenkin rehevöitymistä on, ollut okei, onhan sitä, mut fosforikuorma ei aiheudu maataloudesta. Sitten selitetään, että jos aiheutuu maataloudesta, mut siis ei ainakaan karjatiloilta.
Joltakin salpeetariviljelijältä ihan varmaan penkka vyöryy jokeen.
Eroosio siis on uusi syntipukki. Entäpäs suorakylvön ja luomun sekä LHP:n lisääntyminen täällä etelässä ? Miten se sitten ei ole näkynyt fosforin vähenemisenä ? Vai palaako tämä siihen, että ei edes ole mitään fosforipäästöjä, että ne ovat kaikki keksittyä.
Tiedä tässä sitten, mikä on oikein. Mutta huomasin siinä hurrien ohjelmassa , että aivan samasta asiasta puhuttiin, että miten voi olla, jos karjanlannassa ei ole fosforia, niin monin paikoin ovat fosforiluvut ylikin sadan, vasitenkin arveluttavan korkeat, vaikka ei ole käytetty fosforilannosta, eikä lannassa sitä siis ole, ainakaan omavalvonnan mukaan. Ja sitten taas keinolannoitealueilla voittopuolisesti välttävää ja heikkoa, liukoisen fosforin määrä alle 15 . Sitten luonnonhoitopellot, liukoista fosforia on rikastunut pintakerroksen kunttaan ja kasvijätteisiin, ja valumavesissä on mitattu korkeitakin fosforipitoisuuksia.
Eli kaikesta päätellen me voisimme saada tilanteen
parantumaan palaamalla 50 kuution sianlietelevitykseen siinä kevättalvella ja parin tonnin supervosfaattiannokseen joka kolmas vuosi. Silloin ennen oli kaikki paremmin.
Tai jotain.
-SS-
