Ajeleeko moni agrolainen nurmet keväällä rikkaäkellä, vähän kuin pihan haravoisi? Paikkaatteko / täydennättekö samalla nurmea?

Ajeleeko moni agrolainen nurmet keväällä rikkaäkellä, vähän kuin pihan haravoisi? Paikkaatteko / täydennättekö samalla nurmea?

kyllävain, 6m rikkaäes takana ja nordmillsin sähköviska nokalla. Apilaa lisätään ja varsinkin laitumia täydennetään, myös nurmia on perustettu ja kylvetty suojaviljan 'sekaan' em koneilla. Tulos on 100% kun maa on vielä kostea.

Justahan. Mietinnässä on tuo sinimailasen / apilan kylväminen vasta ensimmäisenä nurmi vuonna, jotta saa perustaessa käyttää normi kasvisuojelua.

Ei sitten luonaa siinä kotonurkissa hiasusavella mikkään pintakylvöt. Sama heitellä seteleitä tuuleen. Pikatiän takana ruapalla voi luanata.

Sentti/puolikas maan sisään millä hyvänsä, niin a'vot.

Ei sitten luonaa siinä kotonurkissa hiasusavella mikkään pintakylvöt. Sama heitellä seteleitä tuuleen. Pikatiän takana ruapalla voi luanata.

Sentti/puolikas maan sisään millä hyvänsä, niin a'vot.

Ei vaikka tekis sen heti, kun pinta hiukan kuivahtaa? Yhteinen heinän viljelijä tuttumme on paikannut laahavannaskoneella nurmiaan menestyksekkäästi... Vai vaatiiko tuo apila / sinimailanen maa peitteen?

Ei vaikka tekis sen heti, kun pinta hiukan kuivahtaa? Yhteinen heinän viljelijä tuttumme on paikannut laahavannaskoneella nurmiaan menestyksekkäästi... Vai vaatiiko tuo apila / sinimailanen maa peitteen?

Tiedätkös mitä mailasen siemen maksaa? Vähän eri hintoja kuin mustan pörssin kesanto-timoteit.
Tuo rikkaäkeellä perustaminen sopii apilalle joka saattaa jopa jättää suojaviljan alleen (niinku siinä Pahkaparatiisin luona viitisen vuotta sitten). Mailanen on hitaampi, vaikkei sitä ihan suoraan sanota:
http://www.naturcom.fi/kasvikoh.htm#Sinimailanen
http://www.luomusa.fi/lavilaky/kasvkoht.htm
Pellon muodot kuntoon, kalkitus vehnälukemiin ja hiveniäkin voisi vähän huomioida. Juolavehnä pois etukäteen. Ja sitten kylvämään. Ainakin eka kerralla kannattaa ympätä typpibakteereilla, joita voi tilata kätevästi vaikka tällä palstalla  . Kyllä mailaselle sopivia torjunta-aineita on, eri asia sitten että saisiko niitä käyttää:

http://alfalfa.okstate.edu/weeds/alfalfa_weed_control_suggestions.htm
http://www.bayercropscience.com.au/cs/products/productdetail.asp?id=64
http://www.taskforceherbicide.com/papers/glassh1.html
http://www.agric.wa.gov.au/aboutus/Pubns/cropupdate/2001/farming/Fedorenko.htm

Laitoin edellisvuotiset mailasensiemenet sekaan tänäkeväänä. Suojaviljaohra kasvoi turhankin hyvin mutta näyttää siellä mailastakin kasvavan. Kasvinsuojeluna oli tabletti Expressiä ja puolilitraa MCPA:ta. Savikkateho jäi vajavaiseksi.

Joo..Samalla ajolla tuleepi apulannan levitys..mitään paikkakylvöjä ei ole tarvinnut tehdä.

Toi einböck harava/kylvökone kiikarissa itellä, kun työ leveyttäkin sais 12m. Ennen kierrelly noita nurmia 3m underhaugilla mut siillä vähä hidasta ja vantaista aina joku tukossa.

Mites noi ympätyt siemenet menee läpi tosta puhallin kylvökoneesta? Ei ole viel kokemusta noista ymmpäys hommista olleskaan

Ei sitten luonaa siinä kotonurkissa hiasusavella mikkään pintakylvöt. Sama heitellä seteleitä tuuleen. Pikatiän takana ruapalla voi luanata.

Sentti/puolikas maan sisään millä hyvänsä, niin a'vot.

Maalajikysymys mitä suurimmassa määrin. Hiesusavea helpommilla maalajeilla toimii useimmiten.  Etelä-Savon moreenitaivaassa usemman viljelijän kimppakoneena Hatzlenbichlerin Vertikator, jossa nurmen "suora"kylvöä varten kaikki oleellinen: rikkaäes, tippulaatikko ja kumipyöräjyrä. Tämä voisi toimia vielä sillä hiesusavellakin?

Mailanen ei ole parhaimmillaan täydennyskylvössä; meillä kasvukausi silleen äärirajoilla, että perustaminen mielellään ilman mitään suojakasvia tai joku vihanta. Apilat toimivat keskimäärin hyvin.

Petri

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 03.11.08 - klo:12:50

Ei sitten luonaa siinä kotonurkissa hiasusavella mikkään pintakylvöt. Sama heitellä seteleitä tuuleen. Pikatiän takana ruapalla voi luanata.

Sentti/puolikas maan sisään millä hyvänsä, niin a'vot.

Maalajikysymys mitä suurimmassa määrin. Hiesusavea helpommilla maalajeilla toimii useimmiten.  Etelä-Savon moreenitaivaassa usemman viljelijän kimppakoneena Hatzlenbichlerin Vertikator, jossa nurmen "suora"kylvöä varten kaikki oleellinen: rikkaäes, tippulaatikko ja kumipyöräjyrä. Tämä voisi toimia vielä sillä hiesusavellakin?

Hatzenbichlerihän se on näiden rikkaäkeiden "Isoäiti":
http://www.hatzenbichler.com/en/products.html


Tuollainen Terminaattori olis kiva

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 03.11.08 - klo:13:15

Ei vaikka tekis sen heti, kun pinta hiukan kuivahtaa? Yhteinen heinän viljelijä tuttumme on paikannut laahavannaskoneella nurmiaan menestyksekkäästi... Vai vaatiiko tuo apila / sinimailanen maa peitteen?

Tiedätkös mitä mailasen siemen maksaa? Vähän eri hintoja kuin mustan pörssin kesanto-timoteit.
Tuo rikkaäkeellä perustaminen sopii apilalle joka saattaa jopa jättää suojaviljan alleen (niinku siinä Pahkaparatiisin luona viitisen vuotta sitten). Mailanen on hitaampi, vaikkei sitä ihan suoraan sanota:
http://www.naturcom.fi/kasvikoh.htm#Sinimailanen
http://www.luomusa.fi/lavilaky/kasvkoht.htm
Pellon muodot kuntoon, kalkitus vehnälukemiin ja hiveniäkin voisi vähän huomioida. Juolavehnä pois etukäteen. Ja sitten kylvämään. Ainakin eka kerralla kannattaa ympätä typpibakteereilla, joita voi tilata kätevästi vaikka tällä palstalla  . Kyllä mailaselle sopivia torjunta-aineita on, eri asia sitten että saisiko niitä käyttää:

http://alfalfa.okstate.edu/weeds/alfalfa_weed_control_suggestions.htm
http://www.bayercropscience.com.au/cs/products/productdetail.asp?id=64
http://www.taskforceherbicide.com/papers/glassh1.html
http://www.agric.wa.gov.au/aboutus/Pubns/cropupdate/2001/farming/Fedorenko.htm

Lohkojen muoto on mitä on, mutta keskikoko on noin 7ha, joten kai se vähä paikkaa... Hivenet on ok ja pH:t on punajuuren jäljiltä 6,5-7,1 luokkaa. Kertailin eilen noita tätäkin aihetta kommentoineen kotisivut. Se voi olla tosiaan sen verta kallista siementä, että sen on paree onnistua kerralla. Varsinkin kun Petri meinaa, että se sovellu täydennys kylvöön. Typpiymppi on tietty pakollinen ensimmäisellä kertaa. Apilat olisi tietysti yksi vaihtoehto. Sitä meillä tulee kesantoihin ihan luontaisestikin (älä kysy mistä) Mulla on vaan käsitys, että lypsäville sinimailanen olisi maittavampi ja parempi ravinnon lähde. Vai onko apila vaan liian voimakasta, jota pitää tasapainottaa appeessa esim. oljella?
Eikö tuo express mcpa coctail tosiaan tapa sinimailasta? Mulla on kokoajan ollu käsitys, että ainostaan basagrania voisi käyttää. Se tietysti helpottaisi perustamista, mutta hiukan tuo läpi kasvu huolettaa...

Hatzenbichlerihän se on näiden rikkaäkeiden "Isoäiti":
http://www.hatzenbichler.com/en/products.html
Tuollainen Terminaattori olis kiva

Onhan tietysti näitä muitakin isoäitejä: köckerling ja einböck

http://www.koeckerling.de/

http://www.einboeck.at/

Mulla on vaan käsitys, että lypsäville sinimailanen olisi maittavampi ja parempi ravinnon lähde. Vai onko apila vaan liian voimakasta, jota pitää tasapainottaa appeessa esim. oljella?

Muinoin Jokioistan yksi vanha kasvinjalostajanainen (nimi on nyt hukassa) totesi, että sinimailanen on kyllä nurmikasvien kuningatar, mutta suomalaisen talonpojan on useimmiten kyllä tyytyminen navettapolulla astelevaan emäntään, siis apiloihin.

En tiedä, mikä on ero ruokintapuolella (tähän pitäisi kysyä vastausta sieltä Jokioisten ruokintatutkijoilta), sinimailanen on maailmanlaajuisesti merkittävämpi, noin karkean ravintoarvoanalyysin perusteella merkittäviä eroja ei pitäisi olla. Ja noilla viljavuuslukemilla mailasta ehdottomasti kannattaa kokeilla, vaikka sitä täydennyskylvön kautta peltoon saattamista hieman epäilenkin. Mutta en kiellä, etteikö voisi onnistuakin.

Rikkaäkeitä on myös muunlaisia kun pienviljelijän listaamat pitkäpiikkiäkeet (ml. Hatzlenbichler), kotimaassakin Rantsilan Rako-tuote valmisti aikanaa aika hiottua versiota. Vähän eri mallia on verkkoäes (tää oli sitten mainos), jolla on omat hyvät ja huonot puolensa.

petri

Rikkaäkeitä on myös muunlaisia kun pienviljelijän listaamat pitkäpiikkiäkeet (ml. Hatzlenbichler), kotimaassakin Rantsilan Rako-tuote valmisti aikanaa aika hiottua versiota. Vähän eri mallia on verkkoäes (tää oli sitten mainos), jolla on omat hyvät ja huonot puolensa.

Niin, selvyyden vuoksi: pienviljelijä yritti vaan sanoa, ettei hatzenbichler ole suinkaan rikkaäkeiden "alma mater". On köckerlingit, einböckit jne, tai vaikkapa tanskalainen doublet record:
http://www.he-va.com/index.php?page=4&id=59

Kotimaiset, rakoa myöten, ovat olleet lähinnä "kotimaisia". Rako kylläkin parhaasta päästä.

Verkkoäes on tuo vanhoista maatalousoppikirjoista tuttu "tuhatpiikki", jota (hevosvetoisena) voitiin käyttää kahdella tavalla: joko toisiinpäin pitkäpiikkisenä tai käännettynä toisiinpäin, hieman lyhyemmänpiikkisenä (tämä muuten EI ollut mainos).

Nothing new under our common sun...