Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe mullila  (Luettu 16019 kertaa)

antti-x

  • Vieras
Vs: mullila

Muuttuisi homma järkevämmäksi kaikille ja kotimaisen lihan laatuimago parantuisi kun olisi paljon enemmän nuorta lihaa tarjolla (ja saman imagon takia lehmät pitäisi jauhaa kokonaan jauhelihaksi, tai arvo-osat korkeintaan joksikin palapaistiksi ja aidoksi paistijauhelihaksi. Joku soppaliha sitten ehkä erikseen.).
Just just. Ehkä se laatuimago paranisi mutta entäpä eettisyys kun koko lihantuotantoa pidetään pahana alana ???

Onko se reilun vuoden ikäinen sonni jotenkin epäeettisempi kuin vajaa puolen vuoden sika tai kuuden viikon broileri? Ainakin 2 vuoden ikäinen sonni on aiheuttanut metaanipäästöjä ja kuluttanut resursseja yli tuplat verrattuna vuoden ikäiseen. Lihakiloihinkin verrattuna selvästi enemmän kuin se nuori.

Herpertti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13078
Vs: mullila

Muuttuisi homma järkevämmäksi kaikille ja kotimaisen lihan laatuimago parantuisi kun olisi paljon enemmän nuorta lihaa tarjolla (ja saman imagon takia lehmät pitäisi jauhaa kokonaan jauhelihaksi, tai arvo-osat korkeintaan joksikin palapaistiksi ja aidoksi paistijauhelihaksi. Joku soppaliha sitten ehkä erikseen.).
Just just. Ehkä se laatuimago paranisi mutta entäpä eettisyys kun koko lihantuotantoa pidetään pahana alana ???

Onko se reilun vuoden ikäinen sonni jotenkin epäeettisempi kuin vajaa puolen vuoden sika tai kuuden viikon broileri? Ainakin 2 vuoden ikäinen sonni on aiheuttanut metaanipäästöjä ja kuluttanut resursseja yli tuplat verrattuna vuoden ikäiseen. Lihakiloihinkin verrattuna selvästi enemmän kuin se nuori.

Ei ole ja suurissa nautakarjamaissa, kuten espanja tavalliset sonnit kasvatetaan vain 250 kg teuraspainoon, sanottiin jossakin alan lehdessä  8)
Se vaan ei ole teurastamojen etu, niille on etua siitä että käsiteltävät ruhot on mahdollisimman suuria  ;)
Hyvää yötä, sano mummo kun silmä puhkes

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7085
Vs: mullila
Perusongelma tämmöisessä mullilassa on se, että yleensä niillä on vaan liian vähän peltoa  :o

Ja sitten jos on "riittävästi" peltoa, ei oo mitään järkeä kierrättää pellon tuotteita mullien kautta, ellei ole olemassa olevaa tuotantoa. MOT.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

Maakalle

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 826
Vs: mullila
Perusongelma tämmöisessä mullilassa on se, että yleensä niillä on vaan liian vähän peltoa  :o
Mutta jos on lehmiä,niin peltoo ei sais olla enempää kuin nurmiala vaatii :o Ainakin jos kuuntelee agronetin viisaimpia :P
Nimenomaan ;)nurmistakin kolme huippusatoo pitäs ottaa aina. ::) ja antaa ylimääräpelto pois :D

Pois antaminen on vähän eri asia kuin pääoman käyttäminen tehokkaimmalla mahdollisella tavalla

Täpinäreiska

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1231
Vs: mullila
Perusongelma tämmöisessä mullilassa on se, että yleensä niillä on vaan liian vähän peltoa  :o

Ja sitten jos on "riittävästi" peltoa, ei oo mitään järkeä kierrättää pellon tuotteita mullien kautta, ellei ole olemassa olevaa tuotantoa. MOT.

 Se menee juuri näin.
Täp-management. Sponsored by yhteiskunta.

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1527
Vs: mullila
Näillä sonnin teuraspainoilla (yli 330kg) ruhokilon tuottamiseen menee 17,5kg/ka. Teuraspainolla 220kg päästään 12kg/ka /ruhokilo.
Siitä voidaan laskea nopeasti mikä on rehun jalostusarvo.
Tietenkin pohjoinen tuki mikä lasketaan päivää kohden vääristää tuotantoa suuntaan mikä muuten olisi mahdotonta.
Emopuolella ruhokilon tuottamiseen menee 1,5 kertainen määrä rehua.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: mullila
Näillä sonnin teuraspainoilla (yli 330kg) ruhokilon tuottamiseen menee 17,5kg/ka. Teuraspainolla 220kg päästään 12kg/ka /ruhokilo.
Siitä voidaan laskea nopeasti mikä on rehun jalostusarvo.
Tietenkin pohjoinen tuki mikä lasketaan päivää kohden vääristää tuotantoa suuntaan mikä muuten olisi mahdotonta.
Emopuolella ruhokilon tuottamiseen menee 1,5 kertainen määrä rehua.
Hyvin laskettu... hyötysuhde on valitettavasti usein just noin
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1527
Vs: mullila
Suurilla teuraspainoilla tulee kasvanut tilantarve sekä suurentuneena lattiapinta-alana, suurentuneena eläin määränä per myyty eläin.
Tuotantoon sitoutuu enemmän pääomaa ja sen kierto on hidasta.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: mullila
Suurilla teuraspainoilla tulee kasvanut tilantarve sekä suurentuneena lattiapinta-alana, suurentuneena eläin määränä per myyty eläin.
Tuotantoon sitoutuu enemmän pääomaa ja sen kierto on hidasta.
+riski kasvaa.
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

Herpertti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13078
Vs: mullila
Näillä sonnin teuraspainoilla (yli 330kg) ruhokilon tuottamiseen menee 17,5kg/ka. Teuraspainolla 220kg päästään 12kg/ka /ruhokilo.
Siitä voidaan laskea nopeasti mikä on rehun jalostusarvo.
Tietenkin pohjoinen tuki mikä lasketaan päivää kohden vääristää tuotantoa suuntaan mikä muuten olisi mahdotonta.
Emopuolella ruhokilon tuottamiseen menee 1,5 kertainen määrä rehua.

Se voi olla noin, mutta teurastamolle kulut on samat, oli teuraspaino kumpi hyvänsä, joten teurastamon kannalta sillä on oleellinen ero kumman kokoisia eläimiä teurastetaan  :o
Hyvää yötä, sano mummo kun silmä puhkes

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1527
Vs: mullila
Teurastamolle saanto on isosta ruhosta perempi. Kuitenkin teuraspainon noustessa myös yksikköhinnan olisi pitänyt nousta koska sen tuottaminen on kalliimpaa.
Esim. Kun myydään puuta niin järeyden kasvaessa myöskin e/m3 nousee.
Eli teurastamo on maksattanut tuottavuuden kasvun alkutuotannolla, noin karkeasti ajateltuna.
Lihateollisuus on pitänyt huolta siitä ettei MTK pidä asiaa ongelmana.

Herpertti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13078
Vs: mullila
Teurastamolle saanto on isosta ruhosta perempi. Kuitenkin teuraspainon noustessa myös yksikköhinnan olisi pitänyt nousta koska sen tuottaminen on kalliimpaa.
Esim. Kun myydään puuta niin järeyden kasvaessa myöskin e/m3 nousee.
Eli teurastamo on maksattanut tuottavuuden kasvun alkutuotannolla, noin karkeasti ajateltuna.
Lihateollisuus on pitänyt huolta siitä ettei MTK pidä asiaa ongelmana.

Nouseehan se yksikköhinta, kun ruho kasvaa ja luokitukset paranee  ???
Tosin saisi ehkä nousta enempikin, mutta jos eroa halutaan lisää, niin tapahtuu vain niin, että pienten eläinten kilohinta laskee entistä enempi  :(
Hyvää yötä, sano mummo kun silmä puhkes

antti-x

  • Vieras
Vs: mullila
HK:N hinnastosta katsoin lypsyrotuisen (ja risteytys) hiehon hintoja. Alkaen 170kg hiehosta irtoaa 2,47 euroa. Ja Alkaen 210 kiloisesta saa 2,49 euroa. Eikä korkeampia portaita ole. En sitten tiedä miten tuo muka kertoo että isompi olisi teurastamolle parempi. nuo 170-220 kiloiset ovat kaikki aika pieniä ja kaikista maksetaan about saman verran. Eikä 250 kiloisesta tai vaikka 300 kiloisesta yhtään enempää.

Liharotupuolella erot ovat hinnaston mukaan selvästi isompia, missä ei siinäkään sinänsä ole mitään järkeä. Miksi ne siellä ovat isompia? Ja millä tavalla esim. AY-BA risteytyshiehon 250kg ei anna aihetta korkeampaan hintaan (verrattuna samaan hiehoon 210 kiloisena), mutta esim. puhtaalla Herefordilla tai Blondilla antaa?  ???

edit: Ja toinen jännä juttu. Miksi hiehoilla on niin paljon vähemmän painoportaita hinnoittelussa sekä liha- että maitorotuisissa? Tyyliin niin että kunhan teuraspalkkiopaino tulee täyteen niin hiehosta saa kohtuuhinnan, ja muuten sitten ei. Mikä juttu siinä on? Jotenkin vaikuttaisi että teurastamojen hinnoittelu perustuu tukipolitiikkaan enemmän kuin markkinatalouteen?

Viimeksi muokattu: 14.09.14 - klo:17:52 kirjoittanut antti-x

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5501
Vs: mullila

Muuttuisi homma järkevämmäksi kaikille ja kotimaisen lihan laatuimago parantuisi kun olisi paljon enemmän nuorta lihaa tarjolla (ja saman imagon takia lehmät pitäisi jauhaa kokonaan jauhelihaksi, tai arvo-osat korkeintaan joksikin palapaistiksi ja aidoksi paistijauhelihaksi. Joku soppaliha sitten ehkä erikseen.).
Just just. Ehkä se laatuimago paranisi mutta entäpä eettisyys kun koko lihantuotantoa pidetään pahana alana ???

Onko se reilun vuoden ikäinen sonni jotenkin epäeettisempi kuin vajaa puolen vuoden sika tai kuuden viikon broileri? Ainakin 2 vuoden ikäinen sonni on aiheuttanut metaanipäästöjä ja kuluttanut resursseja yli tuplat verrattuna vuoden ikäiseen. Lihakiloihinkin verrattuna selvästi enemmän kuin se nuori.
Sillä ei ole mitään merkitystä. Luuletko että kuluttajat oikeasti ajattelevat järjellä ???

mikko9b

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1159
  • Agronet - epäsosiaalinen media?
Vs: mullila
Teurastamolle saanto on isosta ruhosta perempi. Kuitenkin teuraspainon noustessa myös yksikköhinnan olisi pitänyt nousta koska sen tuottaminen on kalliimpaa.
Esim. Kun myydään puuta niin järeyden kasvaessa myöskin e/m3 nousee.
Eli teurastamo on maksattanut tuottavuuden kasvun alkutuotannolla, noin karkeasti ajateltuna.
Lihateollisuus on pitänyt huolta siitä ettei MTK pidä asiaa ongelmana.

Nouseehan se yksikköhinta, kun ruho kasvaa ja luokitukset paranee  ???
Tosin saisi ehkä nousta enempikin, mutta jos eroa halutaan lisää, niin tapahtuu vain niin, että pienten eläinten kilohinta laskee entistä enempi  :(

Rukouksiinne on vastattu, A puottaa pienten teuraspainojen hintaa sekä myöskin luokituksen parantumisen vaikutusta hintaan... :( :(
anteeksi, kirotukshärötykset, oikoluku kaipaa selkeästi treeniä :-)