Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: optimisti - 13.09.14 - klo:07:57
-
Eipä ole kuulemma kolmannella hakukierroksella kovin montaa mullilaa tulossa.
Ja hyvä niin, huonosti kannattavaan tuotannonhaaraan ei kannata jonkun teurastamon vöyhötyksen takia hypätä.
-
Eipä ole kuulemma kolmannella hakukierroksella kovin montaa mullilaa tulossa.
Ja hyvä niin, huonosti kannattavaan tuotannonhaaraan ei kannata jonkun teurastamon vöyhötyksen takia hypätä.
Optimisti on oikeilla jäljillä. Se on vaan niin että tässä maataloustuotannon alalla kustannukset vyörytetään
sinne tuottajalle ja ketjun muut lenkit nostavat palkkaansa niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Viime viikkojen hyvinä esimerkkeinä Valio ja Atria ja pikkuhiljaa muut toimijat perässä...
Naudanliha on myös pudonnut pikkuteurastamoja myöten kun isot näyttää mallia... >:(
-
Luulis et just nyt mullila kannattaa hyvin kun tonnin viljaa saa satasella ja holstikki-vasikoita jaellaan ilmaiseksi ???
-
Ja mä kun ymmärsin yhden kasvattajan puheista, että on ollut vaikea saada vasikoita viime aikoina. Eli ei se auta jos hinta on alhaalla, jos ei ole mistä ottaa. Ja moni panttaa ohransa parempia aikoja odotellen.
-
Ja mä kun ymmärsin yhden kasvattajan puheista, että on ollut vaikea saada vasikoita viime aikoina. Eli ei se auta jos hinta on alhaalla, jos ei ole mistä ottaa. Ja moni panttaa ohransa parempia aikoja odotellen.
Täs on vielä sekin muuttuja, että teurastamot tukehtuvat lehmiin tänä syksynä...
-
Tää lehmä homma on muuten mielenkiintoinen juttu. Eilen laskeskelin että se 4 sentin alennus maidonhintaan ei oikeastaan vaikutakkaan mitään taloudeliseen tulokseen. Nyt saa rv 23%ka olevaa rehua halvemmalla kuin viime talvena rehua jossa oli valkuaista n.20-21%ka. ;D
-
Perusongelma tämmöisessä mullilassa on se, että yleensä niillä on vaan liian vähän peltoa :o
-
Perusongelma tämmöisessä mullilassa on se, että yleensä niillä on vaan liian vähän peltoa :o
Mutta jos on lehmiä,niin peltoo ei sais olla enempää kuin nurmiala vaatii :o Ainakin jos kuuntelee agronetin viisaimpia :P
-
Perusongelma tämmöisessä mullilassa on se, että yleensä niillä on vaan liian vähän peltoa :o
Mutta jos on lehmiä,niin peltoo ei sais olla enempää kuin nurmiala vaatii :o Ainakin jos kuuntelee agronetin viisaimpia :P
Nimenomaan ;)nurmistakin kolme huippusatoo pitäs ottaa aina. ::) ja antaa ylimääräpelto pois :D
-
Luulis et just nyt mullila kannattaa hyvin kun tonnin viljaa saa satasella ja holstikki-vasikoita jaellaan ilmaiseksi ???
Niin mutta jos se 11päiväänen holstikki kuoleekin maksaa se 130€ honkajoelle , muuten läänineläinlääkäri tulee nuhtelemahan.
-
Perusongelma tämmöisessä mullilassa on se, että yleensä niillä on vaan liian vähän peltoa :o
Perusongelma naudanlihantuotannossa on se ettei se ole nykyisillä hinnoilla kannattavaa toimintaa. Tukihaikkulat ja muut erikoistapaukset on erikseen.
-
Perusongelma tämmöisessä mullilassa on se, että yleensä niillä on vaan liian vähän peltoa :o
Perusongelma naudanlihantuotannossa on se ettei se ole nykyisillä hinnoilla kannattavaa toimintaa. Tukihaikkulat ja muut erikoistapaukset on erikseen.
Silti niitä navetoita tulee. Onhan se mukavaa puuhastella uudessa navetassa. Kymmenen vuoden päästä huomaa, että ois voinu jättää tekemättä...
-
Sonneille pitäisi määrittää pitämistuen sijaan samanlainen teuraspalkkio kuin hiehoilla, ja rajaksi joku 200 kiloa. Rajan ylittämisestä ei mitään lisätukea, alittamisesta vähennetään prosentteja mutta ei oteta koko tukea. Jos haluaa 100kg teuraspainolla teurastaa vasikan, niin siitä saa sitten puolet siitä tuesta.
Muuttuisi homma järkevämmäksi kaikille ja kotimaisen lihan laatuimago parantuisi kun olisi paljon enemmän nuorta lihaa tarjolla (ja saman imagon takia lehmät pitäisi jauhaa kokonaan jauhelihaksi, tai arvo-osat korkeintaan joksikin palapaistiksi ja aidoksi paistijauhelihaksi. Joku soppaliha sitten ehkä erikseen.).
Just syötiin reilu vuoden vanhan risteytyshiehon ulkofilettä. Pajon parempi kuin rinnalla ollut reilu 2vuotiaan itsensä teloneen lehmän sisäfile. Molemmat samalla tavalla käsiteltyjä ja yhtä pitkään pakastimessa olleita.
-
Muuttuisi homma järkevämmäksi kaikille ja kotimaisen lihan laatuimago parantuisi kun olisi paljon enemmän nuorta lihaa tarjolla (ja saman imagon takia lehmät pitäisi jauhaa kokonaan jauhelihaksi, tai arvo-osat korkeintaan joksikin palapaistiksi ja aidoksi paistijauhelihaksi. Joku soppaliha sitten ehkä erikseen.).
Just just. Ehkä se laatuimago paranisi mutta entäpä eettisyys kun koko lihantuotantoa pidetään pahana alana ???
-
Sonneille pitäisi määrittää pitämistuen sijaan samanlainen teuraspalkkio kuin hiehoilla, ja rajaksi joku 200 kiloa. Rajan ylittämisestä ei mitään lisätukea, alittamisesta vähennetään prosentteja mutta ei oteta koko tukea. Jos haluaa 100kg teuraspainolla teurastaa vasikan, niin siitä saa sitten puolet siitä tuesta.
Muuttuisi homma järkevämmäksi kaikille ja kotimaisen lihan laatuimago parantuisi kun olisi paljon enemmän nuorta lihaa tarjolla (ja saman imagon takia lehmät pitäisi jauhaa kokonaan jauhelihaksi, tai arvo-osat korkeintaan joksikin palapaistiksi ja aidoksi paistijauhelihaksi. Joku soppaliha sitten ehkä erikseen.).
Just syötiin reilu vuoden vanhan risteytyshiehon ulkofilettä. Pajon parempi kuin rinnalla ollut reilu 2vuotiaan itsensä teloneen lehmän sisäfile. Molemmat samalla tavalla käsiteltyjä ja yhtä pitkään pakastimessa olleita.
Se oli kato risteytyshieho, aina parempi kuin maitorotu 8)
-
Muuttuisi homma järkevämmäksi kaikille ja kotimaisen lihan laatuimago parantuisi kun olisi paljon enemmän nuorta lihaa tarjolla (ja saman imagon takia lehmät pitäisi jauhaa kokonaan jauhelihaksi, tai arvo-osat korkeintaan joksikin palapaistiksi ja aidoksi paistijauhelihaksi. Joku soppaliha sitten ehkä erikseen.).
Just just. Ehkä se laatuimago paranisi mutta entäpä eettisyys kun koko lihantuotantoa pidetään pahana alana ???
Onko se reilun vuoden ikäinen sonni jotenkin epäeettisempi kuin vajaa puolen vuoden sika tai kuuden viikon broileri? Ainakin 2 vuoden ikäinen sonni on aiheuttanut metaanipäästöjä ja kuluttanut resursseja yli tuplat verrattuna vuoden ikäiseen. Lihakiloihinkin verrattuna selvästi enemmän kuin se nuori.
-
Muuttuisi homma järkevämmäksi kaikille ja kotimaisen lihan laatuimago parantuisi kun olisi paljon enemmän nuorta lihaa tarjolla (ja saman imagon takia lehmät pitäisi jauhaa kokonaan jauhelihaksi, tai arvo-osat korkeintaan joksikin palapaistiksi ja aidoksi paistijauhelihaksi. Joku soppaliha sitten ehkä erikseen.).
Just just. Ehkä se laatuimago paranisi mutta entäpä eettisyys kun koko lihantuotantoa pidetään pahana alana ???
Onko se reilun vuoden ikäinen sonni jotenkin epäeettisempi kuin vajaa puolen vuoden sika tai kuuden viikon broileri? Ainakin 2 vuoden ikäinen sonni on aiheuttanut metaanipäästöjä ja kuluttanut resursseja yli tuplat verrattuna vuoden ikäiseen. Lihakiloihinkin verrattuna selvästi enemmän kuin se nuori.
Ei ole ja suurissa nautakarjamaissa, kuten espanja tavalliset sonnit kasvatetaan vain 250 kg teuraspainoon, sanottiin jossakin alan lehdessä 8)
Se vaan ei ole teurastamojen etu, niille on etua siitä että käsiteltävät ruhot on mahdollisimman suuria ;)
-
Perusongelma tämmöisessä mullilassa on se, että yleensä niillä on vaan liian vähän peltoa :o
Ja sitten jos on "riittävästi" peltoa, ei oo mitään järkeä kierrättää pellon tuotteita mullien kautta, ellei ole olemassa olevaa tuotantoa. MOT.
-
Perusongelma tämmöisessä mullilassa on se, että yleensä niillä on vaan liian vähän peltoa :o
Mutta jos on lehmiä,niin peltoo ei sais olla enempää kuin nurmiala vaatii :o Ainakin jos kuuntelee agronetin viisaimpia :P
Nimenomaan ;)nurmistakin kolme huippusatoo pitäs ottaa aina. ::) ja antaa ylimääräpelto pois :D
Pois antaminen on vähän eri asia kuin pääoman käyttäminen tehokkaimmalla mahdollisella tavalla
-
Perusongelma tämmöisessä mullilassa on se, että yleensä niillä on vaan liian vähän peltoa :o
Ja sitten jos on "riittävästi" peltoa, ei oo mitään järkeä kierrättää pellon tuotteita mullien kautta, ellei ole olemassa olevaa tuotantoa. MOT.
Se menee juuri näin.
-
Näillä sonnin teuraspainoilla (yli 330kg) ruhokilon tuottamiseen menee 17,5kg/ka. Teuraspainolla 220kg päästään 12kg/ka /ruhokilo.
Siitä voidaan laskea nopeasti mikä on rehun jalostusarvo.
Tietenkin pohjoinen tuki mikä lasketaan päivää kohden vääristää tuotantoa suuntaan mikä muuten olisi mahdotonta.
Emopuolella ruhokilon tuottamiseen menee 1,5 kertainen määrä rehua.
-
Näillä sonnin teuraspainoilla (yli 330kg) ruhokilon tuottamiseen menee 17,5kg/ka. Teuraspainolla 220kg päästään 12kg/ka /ruhokilo.
Siitä voidaan laskea nopeasti mikä on rehun jalostusarvo.
Tietenkin pohjoinen tuki mikä lasketaan päivää kohden vääristää tuotantoa suuntaan mikä muuten olisi mahdotonta.
Emopuolella ruhokilon tuottamiseen menee 1,5 kertainen määrä rehua.
Hyvin laskettu... hyötysuhde on valitettavasti usein just noin
-
Suurilla teuraspainoilla tulee kasvanut tilantarve sekä suurentuneena lattiapinta-alana, suurentuneena eläin määränä per myyty eläin.
Tuotantoon sitoutuu enemmän pääomaa ja sen kierto on hidasta.
-
Suurilla teuraspainoilla tulee kasvanut tilantarve sekä suurentuneena lattiapinta-alana, suurentuneena eläin määränä per myyty eläin.
Tuotantoon sitoutuu enemmän pääomaa ja sen kierto on hidasta.
+riski kasvaa.
-
Näillä sonnin teuraspainoilla (yli 330kg) ruhokilon tuottamiseen menee 17,5kg/ka. Teuraspainolla 220kg päästään 12kg/ka /ruhokilo.
Siitä voidaan laskea nopeasti mikä on rehun jalostusarvo.
Tietenkin pohjoinen tuki mikä lasketaan päivää kohden vääristää tuotantoa suuntaan mikä muuten olisi mahdotonta.
Emopuolella ruhokilon tuottamiseen menee 1,5 kertainen määrä rehua.
Se voi olla noin, mutta teurastamolle kulut on samat, oli teuraspaino kumpi hyvänsä, joten teurastamon kannalta sillä on oleellinen ero kumman kokoisia eläimiä teurastetaan :o
-
Teurastamolle saanto on isosta ruhosta perempi. Kuitenkin teuraspainon noustessa myös yksikköhinnan olisi pitänyt nousta koska sen tuottaminen on kalliimpaa.
Esim. Kun myydään puuta niin järeyden kasvaessa myöskin e/m3 nousee.
Eli teurastamo on maksattanut tuottavuuden kasvun alkutuotannolla, noin karkeasti ajateltuna.
Lihateollisuus on pitänyt huolta siitä ettei MTK pidä asiaa ongelmana.
-
Teurastamolle saanto on isosta ruhosta perempi. Kuitenkin teuraspainon noustessa myös yksikköhinnan olisi pitänyt nousta koska sen tuottaminen on kalliimpaa.
Esim. Kun myydään puuta niin järeyden kasvaessa myöskin e/m3 nousee.
Eli teurastamo on maksattanut tuottavuuden kasvun alkutuotannolla, noin karkeasti ajateltuna.
Lihateollisuus on pitänyt huolta siitä ettei MTK pidä asiaa ongelmana.
Nouseehan se yksikköhinta, kun ruho kasvaa ja luokitukset paranee ???
Tosin saisi ehkä nousta enempikin, mutta jos eroa halutaan lisää, niin tapahtuu vain niin, että pienten eläinten kilohinta laskee entistä enempi :(
-
HK:N hinnastosta katsoin lypsyrotuisen (ja risteytys) hiehon hintoja. Alkaen 170kg hiehosta irtoaa 2,47 euroa. Ja Alkaen 210 kiloisesta saa 2,49 euroa. Eikä korkeampia portaita ole. En sitten tiedä miten tuo muka kertoo että isompi olisi teurastamolle parempi. nuo 170-220 kiloiset ovat kaikki aika pieniä ja kaikista maksetaan about saman verran. Eikä 250 kiloisesta tai vaikka 300 kiloisesta yhtään enempää.
Liharotupuolella erot ovat hinnaston mukaan selvästi isompia, missä ei siinäkään sinänsä ole mitään järkeä. Miksi ne siellä ovat isompia? Ja millä tavalla esim. AY-BA risteytyshiehon 250kg ei anna aihetta korkeampaan hintaan (verrattuna samaan hiehoon 210 kiloisena), mutta esim. puhtaalla Herefordilla tai Blondilla antaa? ???
edit: Ja toinen jännä juttu. Miksi hiehoilla on niin paljon vähemmän painoportaita hinnoittelussa sekä liha- että maitorotuisissa? Tyyliin niin että kunhan teuraspalkkiopaino tulee täyteen niin hiehosta saa kohtuuhinnan, ja muuten sitten ei. Mikä juttu siinä on? Jotenkin vaikuttaisi että teurastamojen hinnoittelu perustuu tukipolitiikkaan enemmän kuin markkinatalouteen?
-
Muuttuisi homma järkevämmäksi kaikille ja kotimaisen lihan laatuimago parantuisi kun olisi paljon enemmän nuorta lihaa tarjolla (ja saman imagon takia lehmät pitäisi jauhaa kokonaan jauhelihaksi, tai arvo-osat korkeintaan joksikin palapaistiksi ja aidoksi paistijauhelihaksi. Joku soppaliha sitten ehkä erikseen.).
Just just. Ehkä se laatuimago paranisi mutta entäpä eettisyys kun koko lihantuotantoa pidetään pahana alana ???
Onko se reilun vuoden ikäinen sonni jotenkin epäeettisempi kuin vajaa puolen vuoden sika tai kuuden viikon broileri? Ainakin 2 vuoden ikäinen sonni on aiheuttanut metaanipäästöjä ja kuluttanut resursseja yli tuplat verrattuna vuoden ikäiseen. Lihakiloihinkin verrattuna selvästi enemmän kuin se nuori.
Sillä ei ole mitään merkitystä. Luuletko että kuluttajat oikeasti ajattelevat järjellä ???
-
Teurastamolle saanto on isosta ruhosta perempi. Kuitenkin teuraspainon noustessa myös yksikköhinnan olisi pitänyt nousta koska sen tuottaminen on kalliimpaa.
Esim. Kun myydään puuta niin järeyden kasvaessa myöskin e/m3 nousee.
Eli teurastamo on maksattanut tuottavuuden kasvun alkutuotannolla, noin karkeasti ajateltuna.
Lihateollisuus on pitänyt huolta siitä ettei MTK pidä asiaa ongelmana.
Nouseehan se yksikköhinta, kun ruho kasvaa ja luokitukset paranee ???
Tosin saisi ehkä nousta enempikin, mutta jos eroa halutaan lisää, niin tapahtuu vain niin, että pienten eläinten kilohinta laskee entistä enempi :(
Rukouksiinne on vastattu, A puottaa pienten teuraspainojen hintaa sekä myöskin luokituksen parantumisen vaikutusta hintaan... :( :(
-
HK:N hinnastosta katsoin lypsyrotuisen (ja risteytys) hiehon hintoja. Alkaen 170kg hiehosta irtoaa 2,47 euroa. Ja Alkaen 210 kiloisesta saa 2,49 euroa. Eikä korkeampia portaita ole. En sitten tiedä miten tuo muka kertoo että isompi olisi teurastamolle parempi. nuo 170-220 kiloiset ovat kaikki aika pieniä ja kaikista maksetaan about saman verran. Eikä 250 kiloisesta tai vaikka 300 kiloisesta yhtään enempää.
Liharotupuolella erot ovat hinnaston mukaan selvästi isompia, missä ei siinäkään sinänsä ole mitään järkeä. Miksi ne siellä ovat isompia? Ja millä tavalla esim. AY-BA risteytyshiehon 250kg ei anna aihetta korkeampaan hintaan (verrattuna samaan hiehoon 210 kiloisena), mutta esim. puhtaalla Herefordilla tai Blondilla antaa? ???
edit: Ja toinen jännä juttu. Miksi hiehoilla on niin paljon vähemmän painoportaita hinnoittelussa sekä liha- että maitorotuisissa? Tyyliin niin että kunhan teuraspalkkiopaino tulee täyteen niin hiehosta saa kohtuuhinnan, ja muuten sitten ei. Mikä juttu siinä on? Jotenkin vaikuttaisi että teurastamojen hinnoittelu perustuu tukipolitiikkaan enemmän kuin markkinatalouteen?
Hiehon hinnoittelua ohjaa se että se on teurastamolle ongelmajäte, leikkuu saanto on todella huono verrattuna sonniin. Leikkuu ja teurastus vie saman ajan liki kuin 400 sonnilla. Arvo-osat, on niin pieniä ettei voi käyttää ravintoloissa. Jauhelihan tekoon taas kallista verrattuna lehmää, ja taas siinä leikkauksen tehokkuudessa häviää lehmälle.
Se että lypsyrotu pohjaisesta maksetaan on täysin järkevää, lihan SYÖNTI laatu on selvästi heikompaa, liha ei ole niin maukasta kuin liharotuisilla, koska liha ei ole marmoroitunutta, siis lihaksen sisällä ei ole rasvaa. Suomessahan lihan hinnoittelu perusteena on EUROP- luokitus johon ei kuulu lihan laadun arvostaminen, vaan rasvaisuus ja paistien pyöreys, eli lihakkuus.
Teuraspalkkion maksu rajat määrää nykyisellään hiehon teurastus ajankohdan, tuki maksetaan liian pienille hiehoille. Siis hiehon kasvattajat laittavat keskenkasvuiset hiehot teuraaksi kun saavat tuen, pienestä hiehosta taas teurastamo ei voi maksaa korkeiden kustannuksien takia kunnon (sonnin) hintaa.
-
Hiehon hinnoittelua ohjaa se että se on teurastamolle ongelmajäte, leikkuu saanto on todella huono verrattuna sonniin. Leikkuu ja teurastus vie saman ajan liki kuin 400 sonnilla. Arvo-osat, on niin pieniä ettei voi käyttää ravintoloissa. Jauhelihan tekoon taas kallista verrattuna lehmää, ja taas siinä leikkauksen tehokkuudessa häviää lehmälle.
Se että lypsyrotu pohjaisesta maksetaan on täysin järkevää, lihan SYÖNTI laatu on selvästi heikompaa, liha ei ole niin maukasta kuin liharotuisilla, koska liha ei ole marmoroitunutta, siis lihaksen sisällä ei ole rasvaa. Suomessahan lihan hinnoittelu perusteena on EUROP- luokitus johon ei kuulu lihan laadun arvostaminen, vaan rasvaisuus ja paistien pyöreys, eli lihakkuus.
Teuraspalkkion maksu rajat määrää nykyisellään hiehon teurastus ajankohdan, tuki maksetaan liian pienille hiehoille. Siis hiehon kasvattajat laittavat keskenkasvuiset hiehot teuraaksi kun saavat tuen, pienestä hiehosta taas teurastamo ei voi maksaa korkeiden kustannuksien takia kunnon (sonnin) hintaa.
Eli sinä olet sitä mieltä että kaikki elukat kuuluu kasvattaa vielä nykyistä isommaksi ja esim. pienempänä teurastavat Espanjalaiset eivät ymmärrä hyvän lihan päälle? Puhumattakaan vasikkaa syovistä Hollantilaisista?
Ja toisekseen, kaiken kokoinen lypsyrotuinen(tai risteytys) hieho on ongelmajätettä, mutta vain pieni liharotuinen hieho on ongelmajätettä?
-
Enpä tiedä mihin tuo HK käyttää tuota hiehon lihaa, mutta hyvän lisän maksavat jos enempi niitä kasvattaa... ;D
-
En tarkemmin ole perehtynyt espanjalaiseen naudanlihan tuotantoon, luulisin et maitorotuiset teurastetaan melko pieniä, mutta eiköhän sielä tuotanto perustu liharotuihin, eikä suolisäkkeihin (holstain). En tarkoita et ruhoissa pitäisi olla nahan alla irto rasvaa, vaan lihaksessa sisäisesti rasvaa joka on sitä MARMOROITUMISTA.
-
En tarkemmin ole perehtynyt espanjalaiseen naudanlihan tuotantoon, luulisin et maitorotuiset teurastetaan melko pieniä, mutta eiköhän sielä tuotanto perustu liharotuihin, eikä suolisäkkeihin (holstain). En tarkoita et ruhoissa pitäisi olla nahan alla irto rasvaa, vaan lihaksessa sisäisesti rasvaa joka on sitä MARMOROITUMISTA.
En minä nyt ole missään vaiheessa valittanut pihvirotuisten korkeammista hinnoista. Sitä ihmettelin, miksi lypsy- tai risteytyshiehon hinta ei nouse juurikaan painon noustessa, mutta lypsyrotuisen sonnin tai liharotuisen hiehon hinta nousee? Ja AY-BA risteytyshiehossa on enemmän sitä MARMOROITUMISTA kuin puhtaassa holsteinsonnissa, veikkaan.
Piti oikein taas googletella asioita ja ilmeisesti jenkkilän feedlot-nauta teurastetaan reilu vuoden ikäisenä, ja laidunnettu nauta 2 vuoden ikäisenä. Voisi varmaan sopia suomeenkin. Ne sonnit joita laidunnetaan paljon (siis ihan teurastusikään asti), voitasiin teurastaa 2 vuoden iässä, ja ne jotka ovat feedlotissa, eli suomeksi sisällä tai jaloittelutarhassa, teurastettasiin reilu vuoden iässä.
Kuinka moni muuten Suomessa tuottaa muuta kuin "feedlot" rotukarjan lihaa sonneista?
-
Se menee vaan niin, että jos erehtyy joskus syömään ihan oikeaa liharotuisen naudan lihaa, niin sen jälkeen ei saa enää syötyä kaupan "takuumureaa" kammotusta. Tai sit se pitää peittää kermaan ja sianlihaan :-X
-
Se menee vaan niin, että jos erehtyy joskus syömään ihan oikeaa liharotuisen naudan lihaa, niin sen jälkeen ei saa enää syötyä kaupan "takuumureaa" kammotusta. Tai sit se pitää peittää kermaan ja sianlihaan :-X
Tuo "liha" pitää sitten sisässään kaiken lihan, ja varsinkin jauhelihan. Ja nyt voit sitten selittää millä tavalla se liharotuisen jauheliha samalla rasva- ja sidekudosprosentilla on parempaa kuin maitorotuisen? ;)
-
Se menee vaan niin, että jos erehtyy joskus syömään ihan oikeaa liharotuisen naudan lihaa, niin sen jälkeen ei saa enää syötyä kaupan "takuumureaa" kammotusta. Tai sit se pitää peittää kermaan ja sianlihaan :-X
Tuo "liha" pitää sitten sisässään kaiken lihan, ja varsinkin jauhelihan. Ja nyt voit sitten selittää millä tavalla se liharotuisen jauheliha samalla rasva- ja sidekudosprosentilla on parempaa kuin maitorotuisen? ;)
Mä en tiedä jauhelihasta mitään, tähän mun lähes vegaanin ruokavaliooni jauheliha ei ole kuulunut moneen vuoteen :D Siis se sotkuliha, jossa on just kaikki "sitko"
-
Se menee vaan niin, että jos erehtyy joskus syömään ihan oikeaa liharotuisen naudan lihaa, niin sen jälkeen ei saa enää syötyä kaupan "takuumureaa" kammotusta. Tai sit se pitää peittää kermaan ja sianlihaan :-X
Tuo "liha" pitää sitten sisässään kaiken lihan, ja varsinkin jauhelihan. Ja nyt voit sitten selittää millä tavalla se liharotuisen jauheliha samalla rasva- ja sidekudosprosentilla on parempaa kuin maitorotuisen? ;)
Mä en tiedä jauhelihasta mitään, tähän mun lähes vegaanin ruokavaliooni jauheliha ei ole kuulunut moneen vuoteen :D Siis se sotkuliha, jossa on just kaikki "sitko"
No vegaanille tiedoksi että maito on siten taas valkoista nestettä josta tehdään juustoa, sellaista sitkeää kumimaista tofun korviketta. ;)
-
Se menee vaan niin, että jos erehtyy joskus syömään ihan oikeaa liharotuisen naudan lihaa, niin sen jälkeen ei saa enää syötyä kaupan "takuumureaa" kammotusta. Tai sit se pitää peittää kermaan ja sianlihaan :-X
Tuo "liha" pitää sitten sisässään kaiken lihan, ja varsinkin jauhelihan. Ja nyt voit sitten selittää millä tavalla se liharotuisen jauheliha samalla rasva- ja sidekudosprosentilla on parempaa kuin maitorotuisen? ;)
Mä en tiedä jauhelihasta mitään, tähän mun lähes vegaanin ruokavaliooni jauheliha ei ole kuulunut moneen vuoteen :D Siis se sotkuliha, jossa on just kaikki "sitko"
Jahas täältä sitten asiantuntija löytyi, melkein vegaani...
Liharotuisen lihasta saadaan parempaa jauhelihaa vain sen takia, kun ne roipelihatkin sisältää enemmän lihaa kuin maitorotuisten.. Ja sitä roipetta saa melkoisen paljon laittaa,että saa yhtä huonoa kuin kaupan tarjousjauheliha.
-
Se menee vaan niin, että jos erehtyy joskus syömään ihan oikeaa liharotuisen naudan lihaa, niin sen jälkeen ei saa enää syötyä kaupan "takuumureaa" kammotusta. Tai sit se pitää peittää kermaan ja sianlihaan :-X
Tuo "liha" pitää sitten sisässään kaiken lihan, ja varsinkin jauhelihan. Ja nyt voit sitten selittää millä tavalla se liharotuisen jauheliha samalla rasva- ja sidekudosprosentilla on parempaa kuin maitorotuisen? ;)
Mä en tiedä jauhelihasta mitään, tähän mun lähes vegaanin ruokavaliooni jauheliha ei ole kuulunut moneen vuoteen :D Siis se sotkuliha, jossa on just kaikki "sitko"
No vegaanille tiedoksi että maito on siten taas valkoista nestettä josta tehdään juustoa, sellaista sitkeää kumimaista tofun korviketta. ;)
En mä nyt niin hullu ole, että tofua söisin :P
-
Maitorotuisen lehmävasikan kasvu ei varmaankaan riitä kovin suuriin teuraspainoihin, joten jos paras kilohinta olisi korkealla, niin kukaan täysjärkinen ei ottaisi hiehoja kasvatukseen ja teurastamon lehmävasikkavälitys olisi enemmän kuin tukossa. Eli nopea kasvatus teuraspalkkiopainoon ja sitten uutta tilalle.
Ainakin liharotuisten osalta hiehon ja lehmän liha on Suomessa aliarvostettua, kun mittarina käytetään syöntilaatua. Kunhan suomalainen oppii arvostamaan syöntilaatua halvan hinnan sijaan niin yli 18 kk sonnia ei arvosteta samaan tapaan. Erinäisiä vuosia sitten vietiin kaveriporukan juhannusjuhliin hiukan ulkofilettä ja siinä alkuillasta se kietaistiin huiviin (ennen liiallista alkoholin nauttimista). Kaikki kehuivat ja kyselivät, että mitä lihaa se oli, niin paljastin, että vanhaa (liharotuista) lehmää syötiin. Olis voinu olla aika kovia ennakkoluuloja, jos etukäteen olisin asian kertonut.
-
Mullit padassa.
-
Näillä sonnin teuraspainoilla (yli 330kg) ruhokilon tuottamiseen menee 17,5kg/ka. Teuraspainolla 220kg päästään 12kg/ka /ruhokilo.
Siitä voidaan laskea nopeasti mikä on rehun jalostusarvo.
Tietenkin pohjoinen tuki mikä lasketaan päivää kohden vääristää tuotantoa suuntaan mikä muuten olisi mahdotonta.
Emopuolella ruhokilon tuottamiseen menee 1,5 kertainen määrä rehua.
Tuossahan sen olennaisimman jo sanoit. Lisäksi rehukustannus ei ole suinkaan suurin kuluerä naudanlihantuotannossa, vaan se on vasikkakustannus (saa vetää herneet nenään). Ei vasikan hinta, vaan uudistamisesta aiheutuvat kokonaiskulut. Kokonaisuus huomioon ottaen naudan optimikasvatusaika on jotain aivan muuta kuin optimirehunkäyttö. Tämä ei ole vieläkään mitään maidontuotantoa.
-
Näillä sonnin teuraspainoilla (yli 330kg) ruhokilon tuottamiseen menee 17,5kg/ka. Teuraspainolla 220kg päästään 12kg/ka /ruhokilo.
Siitä voidaan laskea nopeasti mikä on rehun jalostusarvo.
Tietenkin pohjoinen tuki mikä lasketaan päivää kohden vääristää tuotantoa suuntaan mikä muuten olisi mahdotonta.
Emopuolella ruhokilon tuottamiseen menee 1,5 kertainen määrä rehua.
Tuossahan sen olennaisimman jo sanoit. Lisäksi rehukustannus ei ole suinkaan suurin kuluerä naudanlihantuotannossa, vaan se on vasikkakustannus (saa vetää herneet nenään). Ei vasikan hinta, vaan uudistamisesta aiheutuvat kokonaiskulut. Kokonaisuus huomioon ottaen naudan optimikasvatusaika on jotain aivan muuta kuin optimirehunkäyttö. Tämä ei ole vieläkään mitään maidontuotantoa.
Ja perustelut.
-
Kyllä se tonnin hintainen vasikka täytyy kasvattaa aikast isoksi, että saa ns omansa pois.
Ps Marmoroituminen alkaa vasta melko isoissa painoissa.
-
Näillä sonnin teuraspainoilla (yli 330kg) ruhokilon tuottamiseen menee 17,5kg/ka. Teuraspainolla 220kg päästään 12kg/ka /ruhokilo.
Siitä voidaan laskea nopeasti mikä on rehun jalostusarvo.
Tietenkin pohjoinen tuki mikä lasketaan päivää kohden vääristää tuotantoa suuntaan mikä muuten olisi mahdotonta.
Emopuolella ruhokilon tuottamiseen menee 1,5 kertainen määrä rehua.
Tuossahan sen olennaisimman jo sanoit. Lisäksi rehukustannus ei ole suinkaan suurin kuluerä naudanlihantuotannossa, vaan se on vasikkakustannus (saa vetää herneet nenään). Ei vasikan hinta, vaan uudistamisesta aiheutuvat kokonaiskulut. Kokonaisuus huomioon ottaen naudan optimikasvatusaika on jotain aivan muuta kuin optimirehunkäyttö. Tämä ei ole vieläkään mitään maidontuotantoa.
Ja perustelut.
Tuosta on ollut joskus aiemminkin.
Lainaus käyttäjältä: Regent - 01.02.14 - klo:16:58
Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 01.02.14 - klo:16:38
Lainaus käyttäjältä: jps - 01.02.14 - klo:15:27
Lainaus käyttäjältä: vms1 - 01.02.14 - klo:13:21
Tähän koko sonnihommaan olisi helpohko lääke. Eli alettaisi teurastaa sonneka nuorempina jolloin yhdestä eläimestä ei saisi niin paljoa lihaa ja eläimiä tarvittaisi vastaavasti enemmän. Kaikkeahan voisi hallinnoida sitten muutamalla teurasikää aina tarpeen mukaan
. Ongelmana taitaa vaan olla Se että matkan varrella on niin monta ottajaa joilla kaikilla on intressejä tehdä tulosta omalla osuudellaan jolloin kokonaisuuden tuloksen teko jää taka-alalle. Tarvitaan osuuskunta
Lähtötilanne: Sonnin nykyinen optimi kasvatusaika kaikki tekijät huomioon ottaen on n.21kk. --> vasikkaruuhka.
Ratkaisu: Kärkihinta 250 kg teuraasta, rasvasakko pois --> vasikkaruuhka katoaa.
Ongelma: 250kg:n sonnin teurastus ja paloittelu + logistiikka maksaa jotakuinkin saman kuin 350 kg:n sonnin --> maksaja??kuluttaja!
Tuolla konstilla saatsaisiin myös lihamäärää tiputettua markkinoilta.
Onhan 250kg sonni huomattavasti halvempi tuottaa kuin 350kg sonni. Vert 500kg sonni tarvitsee päivässä n 100Mj/pv kasvaakseen kilon ja 700kg sonni tarvitsee 130Mj/pv kasvaakseen kilon. Ainoastaan EU-tuella kannattaa kasvattaa liharotuisiakaan yli 320kg teuraspainon....
Sonneja kannata muutenkaan kasvattaa kuin EU-tuella...
Lisää numeroleikkejä:
Teuraspaino 350kg , myynti 200 kpl/vuosi, lihaa 70 000kg * 3,50 = 245 000€
Vasikkakustannus 200 * 500 = 100 000 € + hävikki 5% = 105 000 €
Teuraspaino 250kg, myynti 400kpl/vuosi, lihaa 100 000kg * 2,65 = 265 000€
Vasikkakustannus 400 * 500 = 200 000€ + hävikki 5% = 210 000 €
Oletus on että kasvatuspaikat on kokoajan täynnä, jolloin kasvatuspäiviä tulee saman verran, siis sama tuki.
Numerot eivät ole ihan absoluuttisia mutta suhde nykytilanteessa on tuo.
Saa ne isot sonnit hieman enemmän kuluttaakin siihen ruokaansa.
-
Näillä sonnin teuraspainoilla (yli 330kg) ruhokilon tuottamiseen menee 17,5kg/ka. Teuraspainolla 220kg päästään 12kg/ka /ruhokilo.
Siitä voidaan laskea nopeasti mikä on rehun jalostusarvo.
Tietenkin pohjoinen tuki mikä lasketaan päivää kohden vääristää tuotantoa suuntaan mikä muuten olisi mahdotonta.
Emopuolella ruhokilon tuottamiseen menee 1,5 kertainen määrä rehua.
Tuossahan sen olennaisimman jo sanoit. Lisäksi rehukustannus ei ole suinkaan suurin kuluerä naudanlihantuotannossa, vaan se on vasikkakustannus (saa vetää herneet nenään). Ei vasikan hinta, vaan uudistamisesta aiheutuvat kokonaiskulut. Kokonaisuus huomioon ottaen naudan optimikasvatusaika on jotain aivan muuta kuin optimirehunkäyttö. Tämä ei ole vieläkään mitään maidontuotantoa.
Ja perustelut.
Tuosta on ollut joskus aiemminkin.
Lainaus käyttäjältä: Regent - 01.02.14 - klo:16:58
Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 01.02.14 - klo:16:38
Lainaus käyttäjältä: jps - 01.02.14 - klo:15:27
Lainaus käyttäjältä: vms1 - 01.02.14 - klo:13:21
Tähän koko sonnihommaan olisi helpohko lääke. Eli alettaisi teurastaa sonneka nuorempina jolloin yhdestä eläimestä ei saisi niin paljoa lihaa ja eläimiä tarvittaisi vastaavasti enemmän. Kaikkeahan voisi hallinnoida sitten muutamalla teurasikää aina tarpeen mukaan
. Ongelmana taitaa vaan olla Se että matkan varrella on niin monta ottajaa joilla kaikilla on intressejä tehdä tulosta omalla osuudellaan jolloin kokonaisuuden tuloksen teko jää taka-alalle. Tarvitaan osuuskunta
Lähtötilanne: Sonnin nykyinen optimi kasvatusaika kaikki tekijät huomioon ottaen on n.21kk. --> vasikkaruuhka.
Ratkaisu: Kärkihinta 250 kg teuraasta, rasvasakko pois --> vasikkaruuhka katoaa.
Ongelma: 250kg:n sonnin teurastus ja paloittelu + logistiikka maksaa jotakuinkin saman kuin 350 kg:n sonnin --> maksaja??kuluttaja!
Tuolla konstilla saatsaisiin myös lihamäärää tiputettua markkinoilta.
Onhan 250kg sonni huomattavasti halvempi tuottaa kuin 350kg sonni. Vert 500kg sonni tarvitsee päivässä n 100Mj/pv kasvaakseen kilon ja 700kg sonni tarvitsee 130Mj/pv kasvaakseen kilon. Ainoastaan EU-tuella kannattaa kasvattaa liharotuisiakaan yli 320kg teuraspainon....
Sonneja kannata muutenkaan kasvattaa kuin EU-tuella...
Lisää numeroleikkejä:
Teuraspaino 350kg , myynti 200 kpl/vuosi, lihaa 70 000kg * 3,50 = 245 000€
Vasikkakustannus 200 * 500 = 100 000 € + hävikki 5% = 105 000 €
Teuraspaino 250kg, myynti 400kpl/vuosi, lihaa 100 000kg * 2,65 = 265 000€
Vasikkakustannus 400 * 500 = 200 000€ + hävikki 5% = 210 000 €
Oletus on että kasvatuspaikat on kokoajan täynnä, jolloin kasvatuspäiviä tulee saman verran, siis sama tuki.
Numerot eivät ole ihan absoluuttisia mutta suhde nykytilanteessa on tuo.
Saa ne isot sonnit hieman enemmän kuluttaakin siihen ruokaansa.
Siis nykysysteemi tosiaan suosii tuota isoa painoa. Vaan jos se (lypsyrotuisen eläimen kuten esimerkin hinnoissa) liha arvostettaisiin painon ohella laadun mukaan ja näin ollen kilohinta olisi kaikilla sama, se 3,5 € / kg, (tässä voitaisiin esim. vaatia hyviin hintoihin tiettyjä päiväkasvuja kuitenkin etteivät ihmiset myisi pieniä ja vanhoja) niin ekalla versiolla tuloja tulisi 140 tonnia vasikoiden jälkeen, ja tokalla 145 tonnia vasikoiden jälkeen.
Onko sonnihävikki muuten oikeasti teineissä 5%? Tuntuu isolta? Ei meillä ainakaan kuole kuin ehkä 1% vieroitetuista hiehoista ennen poikimista (esim. tapaturmaan). Joku kitukasvuinen voi olla lisäksi, mutta se kyllä paljastuu ennen teini-ikää eikä sitä kai kukaan ostaisi? Ja toisekseen luulisi että hävikki olisi puolet pienempänä kasvatusaikana puolet pienempi, eikös?
-
Näillä sonnin teuraspainoilla (yli 330kg) ruhokilon tuottamiseen menee 17,5kg/ka. Teuraspainolla 220kg päästään 12kg/ka /ruhokilo.
Siitä voidaan laskea nopeasti mikä on rehun jalostusarvo.
Tietenkin pohjoinen tuki mikä lasketaan päivää kohden vääristää tuotantoa suuntaan mikä muuten olisi mahdotonta.
Emopuolella ruhokilon tuottamiseen menee 1,5 kertainen määrä rehua.
Tuossahan sen olennaisimman jo sanoit. Lisäksi rehukustannus ei ole suinkaan suurin kuluerä naudanlihantuotannossa, vaan se on vasikkakustannus (saa vetää herneet nenään). Ei vasikan hinta, vaan uudistamisesta aiheutuvat kokonaiskulut. Kokonaisuus huomioon ottaen naudan optimikasvatusaika on jotain aivan muuta kuin optimirehunkäyttö. Tämä ei ole vieläkään mitään maidontuotantoa.
Ja perustelut.
Tuosta on ollut joskus aiemminkin.
Lainaus käyttäjältä: Regent - 01.02.14 - klo:16:58
Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 01.02.14 - klo:16:38
Lainaus käyttäjältä: jps - 01.02.14 - klo:15:27
Lainaus käyttäjältä: vms1 - 01.02.14 - klo:13:21
Tähän koko sonnihommaan olisi helpohko lääke. Eli alettaisi teurastaa sonneka nuorempina jolloin yhdestä eläimestä ei saisi niin paljoa lihaa ja eläimiä tarvittaisi vastaavasti enemmän. Kaikkeahan voisi hallinnoida sitten muutamalla teurasikää aina tarpeen mukaan
. Ongelmana taitaa vaan olla Se että matkan varrella on niin monta ottajaa joilla kaikilla on intressejä tehdä tulosta omalla osuudellaan jolloin kokonaisuuden tuloksen teko jää taka-alalle. Tarvitaan osuuskunta
Lähtötilanne: Sonnin nykyinen optimi kasvatusaika kaikki tekijät huomioon ottaen on n.21kk. --> vasikkaruuhka.
Ratkaisu: Kärkihinta 250 kg teuraasta, rasvasakko pois --> vasikkaruuhka katoaa.
Ongelma: 250kg:n sonnin teurastus ja paloittelu + logistiikka maksaa jotakuinkin saman kuin 350 kg:n sonnin --> maksaja??kuluttaja!
Tuolla konstilla saatsaisiin myös lihamäärää tiputettua markkinoilta.
Onhan 250kg sonni huomattavasti halvempi tuottaa kuin 350kg sonni. Vert 500kg sonni tarvitsee päivässä n 100Mj/pv kasvaakseen kilon ja 700kg sonni tarvitsee 130Mj/pv kasvaakseen kilon. Ainoastaan EU-tuella kannattaa kasvattaa liharotuisiakaan yli 320kg teuraspainon....
Sonneja kannata muutenkaan kasvattaa kuin EU-tuella...
Lisää numeroleikkejä:
Teuraspaino 350kg , myynti 200 kpl/vuosi, lihaa 70 000kg * 3,50 = 245 000€
Vasikkakustannus 200 * 500 = 100 000 € + hävikki 5% = 105 000 €
Teuraspaino 250kg, myynti 400kpl/vuosi, lihaa 100 000kg * 2,65 = 265 000€
Vasikkakustannus 400 * 500 = 200 000€ + hävikki 5% = 210 000 €
Oletus on että kasvatuspaikat on kokoajan täynnä, jolloin kasvatuspäiviä tulee saman verran, siis sama tuki.
Numerot eivät ole ihan absoluuttisia mutta suhde nykytilanteessa on tuo.
Saa ne isot sonnit hieman enemmän kuluttaakin siihen ruokaansa.
Siis nykysysteemi tosiaan suosii tuota isoa painoa. Vaan jos se (lypsyrotuisen eläimen kuten esimerkin hinnoissa) liha arvostettaisiin painon ohella laadun mukaan ja näin ollen kilohinta olisi kaikilla sama, se 3,5 € / kg, (tässä voitaisiin esim. vaatia hyviin hintoihin tiettyjä päiväkasvuja kuitenkin etteivät ihmiset myisi pieniä ja vanhoja) niin ekalla versiolla tuloja tulisi 140 tonnia vasikoiden jälkeen, ja tokalla 145 tonnia vasikoiden jälkeen.
Onko sonnihävikki muuten oikeasti teineissä 5%? Tuntuu isolta? Ei meillä ainakaan kuole kuin ehkä 1% vieroitetuista hiehoista ennen poikimista (esim. tapaturmaan). Joku kitukasvuinen voi olla lisäksi, mutta se kyllä paljastuu ennen teini-ikää eikä sitä kai kukaan ostaisi? Ja toisekseen luulisi että hävikki olisi puolet pienempänä kasvatusaikana puolet pienempi, eikös?
+ Myytävän lihan osuus on noilla 250kg elukoilla n.65-75%. yli 350kg elukoilla on enemmän luuta ja muuta jouto kudosta, niin että hyvä jos 65% pääsee.
-
Kyllähän se teuraspainon pienentämine on toiveajattelua. Kerran oli siitä oli teurastamon johtajan kanssa juttua, sanoi vaan että, mahdotonta.
Kuiva-ainetta menee 250 kilosta 350kiloon noin 2400-2600kg.
Vasikka kustannuksena olen pitänyt 160e kpl, toki teini maksaa sen 400-500e/kpl niin onhan se vasikka kustannus silloin iso kuluerä.
Ruotsissa muuten sonnit teurastetaan 250kilon painossa, lähteenä on kesän 2014 nautaparlamentin luento.
Kaiken kaikkiaan jos energian hinta alkaa nousta niin se iskee näihin huonon hyötysuhteen tuotannon aloihin koska niihin tulee korotuspainetta eniten ja hintajousto karkottaa ainakin köyhemmät kuluttajat.
-
Kyllähän se teuraspainon pienentämine on toiveajattelua. Kerran oli siitä oli teurastamon johtajan kanssa juttua, sanoi vaan että, mahdotonta.
Kuiva-ainetta menee 250 kilosta 350kiloon noin 2400-2600kg.
Vasikka kustannuksena olen pitänyt 160e kpl, toki teini maksaa sen 400-500e/kpl niin onhan se vasikka kustannus silloin iso kuluerä.
Ruotsissa muuten sonnit teurastetaan 250kilon painossa, lähteenä on kesän 2014 nautaparlamentin luento.
Kaiken kaikkiaan jos energian hinta alkaa nousta niin se iskee näihin huonon hyötysuhteen tuotannon aloihin koska niihin tulee korotuspainetta eniten ja hintajousto karkottaa ainakin köyhemmät kuluttajat.
Meinaatko että jos kuiva-ainekg maksaa 20snt, ni melki 500€ lisää kustannusta?
-
Kyllähän se teuraspainon pienentämine on toiveajattelua. Kerran oli siitä oli teurastamon johtajan kanssa juttua, sanoi vaan että, mahdotonta.
Kuiva-ainetta menee 250 kilosta 350kiloon noin 2400-2600kg.
Vasikka kustannuksena olen pitänyt 160e kpl, toki teini maksaa sen 400-500e/kpl niin onhan se vasikka kustannus silloin iso kuluerä.
Ruotsissa muuten sonnit teurastetaan 250kilon painossa, lähteenä on kesän 2014 nautaparlamentin luento.
Kaiken kaikkiaan jos energian hinta alkaa nousta niin se iskee näihin huonon hyötysuhteen tuotannon aloihin koska niihin tulee korotuspainetta eniten ja hintajousto karkottaa ainakin köyhemmät kuluttajat.
Meinaatko että jos kuiva-ainekg maksaa 20snt, ni melki 500€ lisää kustannusta?
Silloinhan tuo isoksi venyttäminen on teoriassa taloudellisesti järkevää... maailmanpelastaminen täytyy vain jättää muille...
Mites toi säilis muuten mikä on tuotantokustannus muilla, toi 20 snt kuulostaa paljolta???, ha kulut 1400 ekua???
-
Kyllä. Ja kyseessä on vasta rehun kulu. Lisäksi tulevat sähkö , vesi, työ, korko.
Noista painorajoista vielä, rajahinnoitteluhan on mennyt niin että, uudesta painosta on maksettu vanhan painoluokan hintaa, vaikka suhteessa ne on niitä kalleimpia kiloja. Asia olisi pitänyt hoitaa niin että, uudesta painoluokasta pitäisi saada myös kovempaa hintaa.
-
Kyllähän se teuraspainon pienentämine on toiveajattelua. Kerran oli siitä oli teurastamon johtajan kanssa juttua, sanoi vaan että, mahdotonta.
Kuiva-ainetta menee 250 kilosta 350kiloon noin 2400-2600kg.
Vasikka kustannuksena olen pitänyt 160e kpl, toki teini maksaa sen 400-500e/kpl niin onhan se vasikka kustannus silloin iso kuluerä.
Ruotsissa muuten sonnit teurastetaan 250kilon painossa, lähteenä on kesän 2014 nautaparlamentin luento.
Kaiken kaikkiaan jos energian hinta alkaa nousta niin se iskee näihin huonon hyötysuhteen tuotannon aloihin koska niihin tulee korotuspainetta eniten ja hintajousto karkottaa ainakin köyhemmät kuluttajat.
Meinaatko että jos kuiva-ainekg maksaa 20snt, ni melki 500€ lisää kustannusta?
Silloinhan tuo isoksi venyttäminen on teoriassa taloudellisesti järkevää... maailmanpelastaminen täytyy vain jättää muille...
Mites toi säilis muuten mikä on tuotantokustannus muilla, toi 20 snt kuulostaa paljolta???, ha kulut 1400 ekua???
Eikös se ole lähellä keskimääräisiä tuo 20 snt. Tekee muuten 5€/tuotetturuhokg tuo kustannus jo pelkästään niille viimeiselle 100kg:lle. Pitää olla rehun halpaa että tämä tuotantomuoto kannattaisi oikeassa elämässä.
-
Kyllähän se teuraspainon pienentämine on toiveajattelua. Kerran oli siitä oli teurastamon johtajan kanssa juttua, sanoi vaan että, mahdotonta.
Kuiva-ainetta menee 250 kilosta 350kiloon noin 2400-2600kg.
Vasikka kustannuksena olen pitänyt 160e kpl, toki teini maksaa sen 400-500e/kpl niin onhan se vasikka kustannus silloin iso kuluerä.
Ruotsissa muuten sonnit teurastetaan 250kilon painossa, lähteenä on kesän 2014 nautaparlamentin luento.
Kaiken kaikkiaan jos energian hinta alkaa nousta niin se iskee näihin huonon hyötysuhteen tuotannon aloihin koska niihin tulee korotuspainetta eniten ja hintajousto karkottaa ainakin köyhemmät kuluttajat.
Meinaatko että jos kuiva-ainekg maksaa 20snt, ni melki 500€ lisää kustannusta?
Silloinhan tuo isoksi venyttäminen on teoriassa taloudellisesti järkevää... maailmanpelastaminen täytyy vain jättää muille...
Mites toi säilis muuten mikä on tuotantokustannus muilla, toi 20 snt kuulostaa paljolta???, ha kulut 1400 ekua???
Eikös se ole lähellä keskimääräisiä tuo 20 snt. Tekee muuten 5€/tuotetturuhokg tuo kustannus jo pelkästään niille viimeiselle 100kg:lle. Pitää olla rehun halpaa että tämä tuotantomuoto kannattaisi oikeassa elämässä.
Tukematon tuotantokustannus taitaa olla 23 snt mikäli kaikki lasketaan. Hyvä tuki ja huono sato aiheuttavat tietysti sen, että tuettu hinta voi olla lähellä nollaa ;D Sit kannattaa
-
Hyvä huomio.
Muinoin laskeskeltiin että, naudanlihaa varten ei kärsisi rakennella uusia rakennuksia, vanhat saisivat kelvata.
Sama pätee kalustopuolella.
-
Kyllähän se teuraspainon pienentämine on toiveajattelua. Kerran oli siitä oli teurastamon johtajan kanssa juttua, sanoi vaan että, mahdotonta.
Kuiva-ainetta menee 250 kilosta 350kiloon noin 2400-2600kg.
Vasikka kustannuksena olen pitänyt 160e kpl, toki teini maksaa sen 400-500e/kpl niin onhan se vasikka kustannus silloin iso kuluerä.
Ruotsissa muuten sonnit teurastetaan 250kilon painossa, lähteenä on kesän 2014 nautaparlamentin luento.
Kaiken kaikkiaan jos energian hinta alkaa nousta niin se iskee näihin huonon hyötysuhteen tuotannon aloihin koska niihin tulee korotuspainetta eniten ja hintajousto karkottaa ainakin köyhemmät kuluttajat.
Meinaatko että jos kuiva-ainekg maksaa 20snt, ni melki 500€ lisää kustannusta?
Silloinhan tuo isoksi venyttäminen on teoriassa taloudellisesti järkevää... maailmanpelastaminen täytyy vain jättää muille...
Mites toi säilis muuten mikä on tuotantokustannus muilla, toi 20 snt kuulostaa paljolta???, ha kulut 1400 ekua???
Eikös se ole lähellä keskimääräisiä tuo 20 snt. Tekee muuten 5€/tuotetturuhokg tuo kustannus jo pelkästään niille viimeiselle 100kg:lle. Pitää olla rehun halpaa että tämä tuotantomuoto kannattaisi oikeassa elämässä.
Tukematon tuotantokustannus taitaa olla 23 snt mikäli kaikki lasketaan. Hyvä tuki ja huono sato aiheuttavat tietysti sen, että tuettu hinta voi olla lähellä nollaa ;D Sit kannattaa
Kun oot siellä tilastojen äärellä viittikkö kahtoo paljonko parhaalla neljänneksellä tuotantokustannus sitten on?
-
Vasikka kustannuksena olen pitänyt 160e kpl, toki teini maksaa sen 400-500e/kpl niin onhan se vasikka kustannus silloin iso kuluerä.
Onko nuo jotain 4kk miniteinejä? Mulle VKvasikat ovat maksaneet 550-650€/kpl
-
Kyllähän se teuraspainon pienentämine on toiveajattelua. Kerran oli siitä oli teurastamon johtajan kanssa juttua, sanoi vaan että, mahdotonta.
Kuiva-ainetta menee 250 kilosta 350kiloon noin 2400-2600kg.
Vasikka kustannuksena olen pitänyt 160e kpl, toki teini maksaa sen 400-500e/kpl niin onhan se vasikka kustannus silloin iso kuluerä.
Ruotsissa muuten sonnit teurastetaan 250kilon painossa, lähteenä on kesän 2014 nautaparlamentin luento.
Kaiken kaikkiaan jos energian hinta alkaa nousta niin se iskee näihin huonon hyötysuhteen tuotannon aloihin koska niihin tulee korotuspainetta eniten ja hintajousto karkottaa ainakin köyhemmät kuluttajat.
Meinaatko että jos kuiva-ainekg maksaa 20snt, ni melki 500€ lisää kustannusta?
Silloinhan tuo isoksi venyttäminen on teoriassa taloudellisesti järkevää... maailmanpelastaminen täytyy vain jättää muille...
Mites toi säilis muuten mikä on tuotantokustannus muilla, toi 20 snt kuulostaa paljolta???, ha kulut 1400 ekua???
Eikös se ole lähellä keskimääräisiä tuo 20 snt. Tekee muuten 5€/tuotetturuhokg tuo kustannus jo pelkästään niille viimeiselle 100kg:lle. Pitää olla rehun halpaa että tämä tuotantomuoto kannattaisi oikeassa elämässä.
Tukematon tuotantokustannus taitaa olla 23 snt mikäli kaikki lasketaan. Hyvä tuki ja huono sato aiheuttavat tietysti sen, että tuettu hinta voi olla lähellä nollaa ;D Sit kannattaa
Kun oot siellä tilastojen äärellä viittikkö kahtoo paljonko parhaalla neljänneksellä tuotantokustannus sitten on?
Ei mulla oo noita lukuja nyt missään.. voin kyl etsiä jos kaipaat
-
Kyllähän se teuraspainon pienentämine on toiveajattelua. Kerran oli siitä oli teurastamon johtajan kanssa juttua, sanoi vaan että, mahdotonta.
Kuiva-ainetta menee 250 kilosta 350kiloon noin 2400-2600kg.
Vasikka kustannuksena olen pitänyt 160e kpl, toki teini maksaa sen 400-500e/kpl niin onhan se vasikka kustannus silloin iso kuluerä.
Ruotsissa muuten sonnit teurastetaan 250kilon painossa, lähteenä on kesän 2014 nautaparlamentin luento.
Kaiken kaikkiaan jos energian hinta alkaa nousta niin se iskee näihin huonon hyötysuhteen tuotannon aloihin koska niihin tulee korotuspainetta eniten ja hintajousto karkottaa ainakin köyhemmät kuluttajat.
Meinaatko että jos kuiva-ainekg maksaa 20snt, ni melki 500€ lisää kustannusta?
Silloinhan tuo isoksi venyttäminen on teoriassa taloudellisesti järkevää... maailmanpelastaminen täytyy vain jättää muille...
Mites toi säilis muuten mikä on tuotantokustannus muilla, toi 20 snt kuulostaa paljolta???, ha kulut 1400 ekua???
Eikös se ole lähellä keskimääräisiä tuo 20 snt. Tekee muuten 5€/tuotetturuhokg tuo kustannus jo pelkästään niille viimeiselle 100kg:lle. Pitää olla rehun halpaa että tämä tuotantomuoto kannattaisi oikeassa elämässä.
Tukematon tuotantokustannus taitaa olla 23 snt mikäli kaikki lasketaan. Hyvä tuki ja huono sato aiheuttavat tietysti sen, että tuettu hinta voi olla lähellä nollaa ;D Sit kannattaa
Kun oot siellä tilastojen äärellä viittikkö kahtoo paljonko parhaalla neljänneksellä tuotantokustannus sitten on?
Ei mulla oo noita lukuja nyt missään.. voin kyl etsiä jos kaipaat
jos vuan kehtoot...
-
Kyllähän se teuraspainon pienentämine on toiveajattelua. Kerran oli siitä oli teurastamon johtajan kanssa juttua, sanoi vaan että, mahdotonta.
Kuiva-ainetta menee 250 kilosta 350kiloon noin 2400-2600kg.
Vasikka kustannuksena olen pitänyt 160e kpl, toki teini maksaa sen 400-500e/kpl niin onhan se vasikka kustannus silloin iso kuluerä.
Ruotsissa muuten sonnit teurastetaan 250kilon painossa, lähteenä on kesän 2014 nautaparlamentin luento.
Kaiken kaikkiaan jos energian hinta alkaa nousta niin se iskee näihin huonon hyötysuhteen tuotannon aloihin koska niihin tulee korotuspainetta eniten ja hintajousto karkottaa ainakin köyhemmät kuluttajat.
Meinaatko että jos kuiva-ainekg maksaa 20snt, ni melki 500€ lisää kustannusta?
Silloinhan tuo isoksi venyttäminen on teoriassa taloudellisesti järkevää... maailmanpelastaminen täytyy vain jättää muille...
Mites toi säilis muuten mikä on tuotantokustannus muilla, toi 20 snt kuulostaa paljolta???, ha kulut 1400 ekua???
Eikös se ole lähellä keskimääräisiä tuo 20 snt. Tekee muuten 5€/tuotetturuhokg tuo kustannus jo pelkästään niille viimeiselle 100kg:lle. Pitää olla rehun halpaa että tämä tuotantomuoto kannattaisi oikeassa elämässä.
Tukematon tuotantokustannus taitaa olla 23 snt mikäli kaikki lasketaan. Hyvä tuki ja huono sato aiheuttavat tietysti sen, että tuettu hinta voi olla lähellä nollaa ;D Sit kannattaa
Kun oot siellä tilastojen äärellä viittikkö kahtoo paljonko parhaalla neljänneksellä tuotantokustannus sitten on?
Ei mulla oo noita lukuja nyt missään.. voin kyl etsiä jos kaipaat
jos vuan kehtoot...
Totuuden nimissä on sanottava, että en kyllä viitsisi ;D
Sehän on se kustannusvahinko tapahtunut sillä hetkellä kun rehu on korjattu, että mitä se siitä laskemisesta enää paranee. Halpaa rehua saa vain jos koneet ovat romuja, konekustannus on kuitenkin 70% kaikesta.
-
Atria ilmoitti että 14.9. alkaen maksavat 30 euroa vähemmän välitysvasikasta tiloille jotka eivät myy heille teuraseläimiä. Ei taida jatkokasvattajan maksamassa hinnassa näkyä tuo vähennys.
-
hulluhan se on joka täyden hinnan maksaa.