antti-x, minkä hintaisella kalustolla - lyhyt lista koneista, ja niiden hinnasta, nuo työt tehdään omalla kalustolla? Listata voisit koneet ja niiden arvo, työtunnit huoltoineen, koko setin vuotuisen huolto ja korjauskustannuksen, sekä polttoainekulu. Kun nähdään pääoma, käytetty aika ja huollon arvo ja polttoaine, niin voidaankin jo nopeasti päätellä millaisiin tuottoihin omalla työllä tai ainakin missä on raja mitä kalusto saa maksaa kunnossapitoineen.

Laske itse. Ja ota mukaan se arvo mikä on sillä että työt tulevat aina tehtyä haluttuun aikaan ja esim lietteen levitys kevyellä, matoja säätästävällä kalustolla eikä jollain yhteesä 40 tonnin Samson + 9sarjan Fendt jyrällä . Ja sillä että Rehun D-arvo on täsmälleen se mitä halutaan eikä esim. 15 pistettä huonompi kokska urakoitsija ei voi olla joka paikassa samaan aikaan.

Kuten sanottu, tapauskohtaista. Meillä on varmaan reilu 200 000 euron jälleenhankinta-arvosta koneita ( tärkeimpinä reilu 100 000 euron traktorit, 20 tonnin ajosilppuri, 25 tonnilla kärryjä, 15 tonnilla niittokoneita, 20 tonnin karhotin, 10 tonnin äes, 20 tonnin puimuri, 8 tonnin vaa-allinen pintalevitin).  Ja satunnainen paalaus (olkia ja heiniä lähinnä) ja osa niitosta ja toistaiseksi lietteen levitys urakointina, hintaan about 30 tonnia vuodessa. polttoainetta menee pellolla 10 000 euron arvosta (alv 0 ja energiaveron palautukset huomioituina). Koneiden huoltoon menee ehkä 15 000 vuodessa, yli puolet traktoreihin. Kaluston jälleenhankinta-arvo alenee ehkä 10% vuodessa.

Jos ja kun sitä peltotyötä tulee noin 500 tuntia tehtyä vuodessa , niin työkustannus on 12500 euroa jos oma työ maksaa 25€/tunti. Jos oman työn arvo on vähemmän, niin sitten voi laskea siihen vähemmän.

Mutta noilla traktoireilla esim. tehdään myös appeen sekoitus ja kuormaus, lumiurakointia yms yms. eli niiden arvon alenemisen, pääomakulujen ja huoltokulujen vyöryttäminen peltotöiden hintaan olisi aika tyhmää kun niissä töissä ovat ehkä 20% ajasta.

Kaikki on alv 0 koska urakointikin on aina alv 0.

Kannatta tosiaan muistaa laskelmissa ettei sekoita koneiden ja polttoaineen alvillisia hintoja urakoinnin alvittomiin hintoihin.

Tehokkaan tuotannon ABC

Karkeasti ottaen tuotantoprosessissa on kahdenlaisia vaiheita:
   -ne jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaan kannalta
   -ne jotka eivät tuota. Tämä osuus on hukkaa.
-tuotantoprosesseja tulee kehittää jatkuvasti
-prosessit tulee standardoida, eli jokainen työntekijä suorittaa työn samalla tavalla.
 Muussa tapauksessa kehittäminen on hankalaa

-tuotetaan sitä mistä asiakas maksaa, ei ali- mutta ei myöskään ylilaatua
-poistetaan tuotannosta hukka:
   -ei tuoteta sellaista jota ei voi myydä
   -poistetaan tuotantoprosessista sellaiset vaiheet jotka eivät tuota lisäarvoa asiakkaan kannalta

-minimoidaan tuotantoon ja varastoihin sidottu pääoma
-minimoidaan tuoteyksikköä kohti käytetty työaika unohtamatta kuitenkaan laatua
-ongelmat ratkaistaan selvittämällä niiden perussyy, ei ainoastaan siivoamalla seurauksia
-käytetään ainoastaan luotettavaa perusteellisesti testattua teknologiaa joka palvelee ihmisiä ja prosesseja

Ihan helppoa 

Mistä sää tämän lainasit 

Lainaus käyttäjältä: Rami - 30.08.14 - klo:22:20

antti-x, minkä hintaisella kalustolla - lyhyt lista koneista, ja niiden hinnasta, nuo työt tehdään omalla kalustolla? Listata voisit koneet ja niiden arvo, työtunnit huoltoineen, koko setin vuotuisen huolto ja korjauskustannuksen, sekä polttoainekulu. Kun nähdään pääoma, käytetty aika ja huollon arvo ja polttoaine, niin voidaankin jo nopeasti päätellä millaisiin tuottoihin omalla työllä tai ainakin missä on raja mitä kalusto saa maksaa kunnossapitoineen.

Laske itse. Ja ota mukaan se arvo mikä on sillä että työt tulevat aina tehtyä haluttuun aikaan ja esim lietteen levitys kevyellä, matoja säätästävällä kalustolla eikä jollain yhteesä 40 tonnin Samson + 9sarjan Fendt jyrällä . Ja sillä että Rehun D-arvo on täsmälleen se mitä halutaan eikä esim. 15 pistettä huonompi kokska urakoitsija ei voi olla joka paikassa samaan aikaan.

Kuten sanottu, tapauskohtaista. Meillä on varmaan reilu 200 000 euron jälleenhankinta-arvosta koneita ( tärkeimpinä reilu 100 000 euron traktorit, 20 tonnin ajosilppuri, 25 tonnilla kärryjä, 15 tonnilla niittokoneita, 20 tonnin karhotin, 10 tonnin äes, 20 tonnin puimuri, 8 tonnin vaa-allinen pintalevitin).  Ja satunnainen paalaus (olkia ja heiniä lähinnä) ja osa niitosta ja toistaiseksi lietteen levitys urakointina, hintaan about 30 tonnia vuodessa. polttoainetta menee pellolla 10 000 euron arvosta (alv 0 ja energiaveron palautukset huomioituina). Koneiden huoltoon menee ehkä 15 000 vuodessa, yli puolet traktoreihin. Kaluston jälleenhankinta-arvo alenee ehkä 10% vuodessa.

Jos ja kun sitä peltotyötä tulee noin 500 tuntia tehtyä vuodessa , niin työkustannus on 12500 euroa jos oma työ maksaa 25€/tunti. Jos oman työn arvo on vähemmän, niin sitten voi laskea siihen vähemmän.

Mutta noilla traktoireilla esim. tehdään myös appeen sekoitus ja kuormaus, lumiurakointia yms yms. eli niiden arvon alenemisen, pääomakulujen ja huoltokulujen vyöryttäminen peltotöiden hintaan olisi aika tyhmää kun niissä töissä ovat ehkä 20% ajasta.

Kaikki on alv 0 koska urakointikin on aina alv 0.

Kannatta tosiaan muistaa laskelmissa ettei sekoita koneiden ja polttoaineen alvillisia hintoja urakoinnin alvittomiin hintoihin.

Kyllä teillä ainakin tehokasta on tuo homma, kun 150 ha/500 tuntia, sis huollot yms. (ei lannanlevitystä). Tuhraatte aikaa kaikkeen vain 3,3 h/ha (kynnöt, kylvöt, logistiikka, huollot jne. tuolla kalustolla. 

Kyllä teillä ainakin tehokasta on tuo homma, kun 150 ha/500 tuntia, sis huollot yms. (ei lannanlevitystä). Tuhraatte aikaa kaikkeen vain 3,3 h/ha (kynnöt, kylvöt, logistiikka, huollot jne. tuolla kalustolla. 

Ei kun se huoltojen aika sisältyi siihen huoltojen hintaan lähinnä. Ja meillä on yhteensä vain joku vajaa 120ha, 150 ha oli arvio mitä 2 robon tilalla yleensä on. Enkä sen tarkemmin laskenut, voi olla että arvioin vähän alakanttiin. Mutta toisaalta 5 tonnia eli 200 tuntia enemmän työtä, ei ihan hirveästi muuta kokonaisuutta.

Ja sitten taas urakoinnissakin yleensä jotain logistiikkaa päätyy se tila hoitamaan kuitenkin vaikka "kaikki" olisi periaatteessa urakoitsijoiden hoitamaa. Esim. arviooni 400 euron urakointikustannuksista / viljahehtaari ei sitten taas sisältynyt se että urakoitsija siirtäisi viljaa missään kohtaa mihinkään.

Tehokas maidontuotanto on jännittävää. Sillälailla jännittävä laji, että ainoa mikä siihen tuntuu vaikuttavan, tehdäänkö rehu omin vai muiden konein....

Tehokas maidontuotanto on jännittävää. Sillälailla jännittävä laji, että ainoa mikä siihen tuntuu vaikuttavan, tehdäänkö rehu omin vai muiden konein....

Tottakai siihen vaikuttaa paljon muutkin asiat mutta silläkin on todella iso merkitys että toimiiko peltohommat niin että ajosilppuriketju hoitaa rehut siiloon ja paikalliselta viljamieheltä ostetaan tarvittava vilja. Rahallinen vaikutus voi olla pieni mutta ajankäytöllisesti sillä on todella iso merkitys. Ylimäärä pelto voi vaikka olla vuokrattuna sille viljamiehelle.

Tehokas maidontuotanto on jännittävää. Sillälailla jännittävä laji, että ainoa mikä siihen tuntuu vaikuttavan, tehdäänkö rehu omin vai muiden konein....

Jos pari viesti jäädään yhdestä asiasta vänkäämään niin heti joku tulee viisastelemaan.  Kerro mieluummin mikä on olennaisempi pointti ja hyvä tehostuskohde.

Shrekin lista on hyvä mutta aika abtrakti.

"ne jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaan kannalta" ovat ainoat olennaiset prosessit. Valio asiakkaana haluaa e-luokan maitoa mahdollsimman paljon. Tai ei oikeastaan halua mutta maksaa sen mukaan minkä verran sitä tulee. Ja teurastamot asiakkaina haluavat mitä haluavat, ja tukien maksaja asiakkaana haluaa mitä haluaa. Ei ole ihan helppoa sanoa mikä kaikki auttaa merkittävästi ja taloudellisesti näiden kolmen asiakkaan tarpeiden tyydyttämisessä.

Tuosta käteen jäävästä tuntipalkasta kyllä jaksetaan aina jauhaa.

Tätä palstaa lukiessa maitotilan isännän ei kannata tehdä mitään muuta kuin ehkä miettiä mihin rahat tuhlaisi ja käyttää ostettua työvoimaa paskakolan varresta kirjanpitoon asti.
Siihen prosessinhoitoonkin kannattais varmaan palkata joku oikeesti ammattilainen.

Kertokaa sitten montako euroa jäi käteen kun työntekijät hoiti navetan ja urakoitsijat peltohommat.

Btw, toi prosessi sana tuntuu olevan kovassa huudossa tällä hetkellä maataloudessa.

Tuosta käteen jäävästä tuntipalkasta kyllä jaksetaan aina jauhaa.

Tätä palstaa lukiessa maitotilan isännän ei kannata tehdä mitään muuta kuin ehkä miettiä mihin rahat tuhlaisi ja käyttää ostettua työvoimaa paskakolan varresta kirjanpitoon asti.
Siihen prosessinhoitoonkin kannattais varmaan palkata joku oikeesti ammattilainen.

Kertokaa sitten montako euroa jäi käteen kun työntekijät hoiti navetan ja urakoitsijat peltohommat.

Btw, toi prosessi sana tuntuu olevan kovassa huudossa tällä hetkellä maataloudessa.

Vähän samanlaisia fiiliksiä. Mittakaava tahtoo myös unohtua.. pikkutilalla ei kannata olla mitään omia koneita mutta jos kaikki työ ostetaan urakkana niin saa kyllä olla takamettiä millä kassa pyörii.. jos ite tekee 1000 tuntia töitä vuodessa niin saattaa saada hyvän tuntiliksan MUTTA EIHÄN SILLÄ ELÄ.

Voi myös tehdä 5000h euron tuntipalkalla, mutta ei silläkään elä.

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 30.08.14 - klo:19:17

Tehokkaan tuotannon ABC

Karkeasti ottaen tuotantoprosessissa on kahdenlaisia vaiheita:
   -ne jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaan kannalta
   -ne jotka eivät tuota. Tämä osuus on hukkaa.
-tuotantoprosesseja tulee kehittää jatkuvasti
-prosessit tulee standardoida, eli jokainen työntekijä suorittaa työn samalla tavalla.
 Muussa tapauksessa kehittäminen on hankalaa

-tuotetaan sitä mistä asiakas maksaa, ei ali- mutta ei myöskään ylilaatua
-poistetaan tuotannosta hukka:
   -ei tuoteta sellaista jota ei voi myydä
   -poistetaan tuotantoprosessista sellaiset vaiheet jotka eivät tuota lisäarvoa asiakkaan kannalta

-minimoidaan tuotantoon ja varastoihin sidottu pääoma
-minimoidaan tuoteyksikköä kohti käytetty työaika unohtamatta kuitenkaan laatua
-ongelmat ratkaistaan selvittämällä niiden perussyy, ei ainoastaan siivoamalla seurauksia
-käytetään ainoastaan luotettavaa perusteellisesti testattua teknologiaa joka palvelee ihmisiä ja prosesseja

Ihan helppoa 

Mistä sää tämän lainasit 

Ei suoraa lainausta mistään, mutta paljon olen ammentanut tuosta kirjasta

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9522202266

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9198039334

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9522203629

 

hyvä, että joktut jaksaa ottaa tän vakavasti. ilmeisesti, kun tehdään iso investointi, ei varaa enää löysäillä ja siihen on otettava kirjallisuus avuksi. perkule, mä on nyt tässä asiassa takamatkalla, mä en ala jaksaa kiinnostua kirjallisuudesta. kalle päätalon iijoki-sarjaa tuli joskus luettua ja muutama mika waltarin -teos. ja tietenkin koulussa, siellä mun lempi kirja oli muuteen Antero pankakosken puutarhurin kasvioppi, voin suositella.

tässähän tämä, multa löytyy hyllystä:

http://www.adlibris.com/fi/productpopup.aspx?isbn=9513719324

Shrekin lista on hyvä mutta aika abtrakti.

"ne jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaan kannalta" ovat ainoat olennaiset prosessit.

Ei ole olemassa tuotantoprosessia joka tuottaa pelkästään lisäarvoa asiakkaan kannalta, osa on vääjäämättä hukkaa.
Kun määritetään tuotannon (siis minkä tahansa tuotannon, teollisen tai palvelutuotannon) tehokkuutta, mitataan tuotteen läpimenoaika tuotantoprosessissa. Sen jälkeen mitataan se aika jolloin oikeasti tuotteen arvo asiakkaan kannalta kasvaa.
Tällöin pystytään laskemaan lisäarvoa tuottava osuus prosentteina kokonaisläpimenoajasta. Erittäin tehokkaassa prosessissa lisäarvoa tuottava osuus voi olla 30-40%, huonossa vain prosentin murto-osia. Loppu on hukkaa.

Tähän hukka osuuteen sisältyvät työvaiheet voivat olla prosessin kannalta olennaisia, mutta ne eivät kuitenkaan tuota lisäarvoa...

Esimerkki niitosta 10ha, 320 niittomurskain

Kello 6.00 Niittoprosessi käynnistyy
-Emäntä pudottaa krapulaisen isännän sängystä lattialle ja ilmoittaa: "Ala jumalauta lähteä niittämään siitä!"

6.20 isäntä on saanut vaatteet päälleen ja miettii portailla mihin traktori eilen jäi.

6.30 traktori on löytynyt mutta niittokone hukassa

6.50 Niittokone löytyy mutta vaatii pientä huoltoa

11.35 on yhdistelmä viimein pellon laidalla ja niitto alkaa.

11.45 löytyy heinikosta polkupyörä joka kietoutuu murskaimen ympärille. Niittokone vaatii pientä huoltoa.

14.22 niitto jatkuu

14.59 traktorin polttoaine loppuu kun se on unohtunut tankata, krapulassa.

15.30 niitto jatkuu.

17.30 isäntä puhuu puhelimessa kaverin kanssa ja ajaa niittokoneen pylvääseen. Niittokone vaatii pientä huoltoa

19.00 niitto jatkuu

21.00 pelto on niitetty. Prosessi päättyy.

10km/h nopeudella 320 koneella teoreettinen niittoaika on 3h 7,5min 10ha lohkolla. Aikaa meni kuitenkin 15tuntia eri syistä johtuen. Prosessiin käytetystä ajasta 21% kului siihen että heinä oikeasti kaatui, ainoastaan se tuottaa lisäarvoa, 79% on hukkaa.   

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 30.08.14 - klo:16:49

Lainaus käyttäjältä: apilas - 30.08.14 - klo:16:22

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 30.08.14 - klo:15:21

Lainaus käyttäjältä: apilas - 30.08.14 - klo:14:26

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 30.08.14 - klo:11:19

Perustuuko Apilaksen mallissa joustokyky siihen, että yrittäjä venyttää omaa euroaan..? Sillä nyt ei hirmuisesti ainakaan kannattaisi kehuskella.

Mitä muuta sikavelkaantunut tuottaja venyttää kuin omaa velkaeuroa kun pankki vaatii omiaan,Velkaantumaton taas voi käyttää ylijäämää kuten haluaa,Investoida tai tehdä puskuria pahanpäivän varalle jota velkatiloilla ei ole.

miksei muka ole, näillä korolla

Kuules tollo jos tilalla menee lähes kaikki ylimääräiset rahat lainan lyhennyksiin näilläkin koroilla niin siinä ei paljoa puskuria kasvateta.

Njaa... Lainojen keskiarvokorko mulla 1,5%. Investoinnit tuottaa enemmän kuin vanha navetta vaikka velkaa maksetaankin ja maidon hinta tippuisikin sen 6 senttiä. Kuka hullu ottais velkaa jos se ei tuota enemmän kuin maksaa??? Jos on 10 lehmää jossain läävässä 6 senttiä pudotusta tekee max. 20000 tuloista 6000 €:n aukon. Jos on sata lehmää ja kallis navetta voi tienata ehkä 150000 € ja siitä tippuu 60000 € pois joista verottaja häviää puolet. Kummalla hymy hyytyy aiemmin heikolla maidon hinnalla

Kummalla hymy hyytyy kun korot nousee reilusti yli 5%

80% lainoista korkotukisia niin eipä sillä ole juuri vaikutusta vaikka nouseekin. Itse maksettava osuus pysyy silti 1-2 prosentissa