Nyt kun taas haetaan tehokkuutta niin miten asiat pitää olla jotta on tehokasta ja samalla tuottavaa.
Kokoluokkana voisi olla niin noin 150 lehmää mikä lienee sieltä taloudellisemmasta päästä.

Muutamia ajatuksia.
- navettana pihatto ja lypsynä asema tai robo.
- lannanpoistona raapat tairitilät.
- ehdottomasti liete
- ei ainuttakaan peltokonetta jos ei toisena bisneksenä laajamittainen urakointi
- kunnon mylly missä jauhetaan kaikkia vilja ja valkuaispapuja
- luomussa ainakin pellot ja ehkä myös eläimet
- minimaalinen laidunnus mutta asiallinen jaloittelu
- ammattimainen liettenkäyttö lannoitteena
- rehustuksena ape
- 150 eläimen hoidossa yksi työntekijä ja isäntäväki.
- toimilupasiemennys ja sonni käytettävissä.
- lietteen separointi kuivikkeeksi

Mikä ei pidä paaikkaansa ja missä pitäisi viellä tehostaa.

Miksi ei saisi olla mitään omia koneita?
Monissa hommissa suomen urakkahinnoilla omat kohtuukokoiset koneet jäävät kuitenkin paljon halvemmaksi kuin urakoitsijan käyttö kaikkeen.

 Peltojen pitäis olla kohtuu lähellä, päistetietä tarpeeks, että lietteen välikontin saap mukavaan paikkaan. Pavut ym. muut eksoottiset säiliksenä, sinimailasen ja enkunheinän tavat opetteluun ennen ymppiluvan hakua. Timotei kasvaa kesemmälläkin, jos alle on laitettu sata tn kuivikekakkaa, eiku piti olla se liete...Onko kolmessa robossa mitään erityistä hohtoo, kahdelle sataviiskytä ammua ehkä liikaa...

Luomu ei ainakaan ole vaihtoehto, jos haetaan tehokkuutta omavaraisella ruokinnalla. Lehmien pitää kuitenkin lypsää ja rehua pitäisi tulla niille tarpeeksi.

Urakointikaan ei ole pidemmän päälle hyvä vaihtoehto, koska nurmea pitää olla 150 lemmulle jo paljon ja hyvän rehun tekoon oikea-aikaisuus on tärkeää. Mitäs jos urakoitsija juuri ennen rehuntekoa päättää lopettaa, niistä ei vain voi olla tässä hommassa riippuvainen. Urakointi kasvinsuojelussa ja lietteenajossa lienee ihan ok, mutta eieiei rehuntekoon, jos ei ole ihan superluotettavat kaverit koneiden päällä.

Toimilupasiemennys on kyseenalainen juttu. Oma sonni esim. hiehoille ihan ok, mutta ammattitaitoinen semmari auttaa kummasti ja kuuleehan siinä kylän juorutkin. Jos käyttää ulkopuolista urakoitsijaa peltohommissa, niin eiköhän kassa kestä semmarinkin käynnit. Sen verran sitovaa on tuo 150 lehmän siementäminenkin oikeaan aikaan, ettei siinä paljoa lomareissuja tehdä. Joka viikko on siemennyksiä kuitenkin.

Työntekijän tarve on sitten ihan oman innostuksen käsissä. Jos työ on harrastus ja harrastus on työ, niin ei tuossa eläinmäärässä (jos siis peltotyöt ulkoistettu) tarvi enää työntekijää. Lomittaja tietenkin varmistamaan työstä irtautumisen, mutta jos rakennukset on tehty järkevästi, niin 150 otuksen kokoluokassa 2 hlön työpanos riittää hyvin.

Miksi ei saisi olla mitään omia koneita?
Monissa hommissa suomen urakkahinnoilla omat kohtuukokoiset koneet jäävät kuitenkin paljon halvemmaksi kuin urakoitsijan käyttö kaikkeen.

Tämä on sellainen joka itselläkin nousee mieleen. Tietty omat traktorit on osittain urakoinnilla maksetut mutta kaiken kaikkiaan suomessa urakointi on aika jäätävän hintaista joillakin sektoreilla. Meillä keskeisimpiä urakointiostoja ovat paalaus (olkea ja heinää ja satunnasia rehueriä) ja lietteen levitys. Ja lietettäkin olen miettinyt tehtäväksi osittain itse. Lähinnä siis siksi että voisi ostaa lähipeltoja varten pienen ja halvan kärrin joka liikkuisi aina oiekaan aikaan ja kiusaisi matoja mahdollisimman vähän. Urakoitsijoillahan alkaa olla 40 tonnin yhdistelmiä.

Kattava oma viljanviljelykalusto taas on ehkä vähän turha. Kun puimureita ja kylvökoneita suomessa on varmaan sen verran että yhdelle on alle 100 tuntia töitä vuodessa.


Toimilupa on hyvä olemassa, se ei millään tavalla estä soittamasta semmaria koska tahansa paikalle. Hinta on sama ja semmarikin on yhtä pätevä riippumatta siitä kuinka usein käy kyseisellä tilalla.

Sirkun pitää kertoa mikä tila ei käytä urakointia ja hoitaa 150 lehmää puhtaasti pariskuntana niin lähden ottamaan oppia.

Sirkulla oli täyttä asiaa.

Kyllä peruskone kanta täytyy olla, urakointia parempi voisi olla yhteiskoneet, jos lähistöltä löytyy kutakuinkin samankokoinen tila. Maitotilan isoin menoerä on koneet, koska keskikokoa isommalla tilalla on oltava koneet jo hyviä sillä työt on sujuttava niin siksi yhteisomistus on hyvä koska silloin voi saada vähän parempiakin koneita.

Sirkku on myös siinä oikeassa että jos olkapää kestää niin toimilupa 150 lehmälle + nuorkarjalle voi olla aika työmaa. Astutussonnin käyttö voi olla jalostuksen hidaste, se riski siinä voi olla. Sonnin tyttäret voivat kaikki olla hitaita lypsettävyydeltään tai maidoltaan soluisia. Nykyiset keinosiemennyssonnit ovat sellaista tasoa että harvalla löytyy astutussonnia joka vastaa edes nuorsonnin 6 € annoshintaan.

Rehut ja ruokinta on toinen iso menoerä, se pitäisi tilakohtaisesti selvittää mikä on kullekin tilalle tehokkain ja edullisin ratkaisu.

Kalusto tuntuu olevan sellainen provokaatioväline aina näissä keskusteluissa. Jos otan oman tilani esimerkkinä, niin täälläpäin urakointia on erittäin rajoitetusti ostettavissa, kimppakoneisiin ei ole halukkuutta ja olen yrittäjänä yksin. Jo pelkästään se rakentaa tilan asiat erilaisiin puihin. Suurimpia kustannustekijöitä ovat ruokinta ja työ. Kalusto tulee kauempana jäljessä ja pitkällä aikavälillä (yli 7vuotta) tasapainoilee kiinteiden rakennuskulujen kanssa samalla tasolla. Eli kun suunnittelee sitä 1,5 miljoonan navettaa niin ruokinta ja työmäärä, niin yksinkertaiselta kuin se kuulostaakin, pitää saada toimimaan. Toiminnallinen suunnittelu unohtuu varsin usein ja sitten huudellaan kun ala ei kannata.. 

Aika minimaalinen vaikutus kannattavuuteen on suoranaisesti sillä paalaako punaisella vai vihreällä tai hankkiiko sen nyt vai ensi vuonna - vaikka näistä keskusteluista tunnutaan hyvin helposti vetävän toisia hirteen. Kannattavuuteen sillä on vaikutusta lähinnä sitä kautta, että jos rehut jää pellolle mätänemään kun tekniikka ei toimi tai siemennykset ja muut tekemättä kun isäntä rassaa koko p*rkeleen kesän niitä toimimattomia romuja.. 

Tietenin pitää eläinmäärä olla optimoitu robolle eli sitte 140 lehmää kahdelle robolle jne.
Toi toimilupa ja sonnista on hyötyä täydessä karjassa monta kertaa. Ensiksi sonni on yksi vaihtoehto haastavissa tapauksissa. Kuiteniin se syntyvä vasikka on toissijainen siihen poikivaan lehmään verrattuna. Samoiten hiehoilla voi suosiolla kattoa ekaa kautta ennen kuin rupee niistä ottamaan tulevaa karjaa. Toiseksi toimilupa tuo lisää tietotaitoa hoitajille jotka viimekädessä sen siemennyspäätöksen tekee vaikkakin semmari kävis sen toteutamassa. Kuitenkin melkein kaikilla menee se sama aika semmarin kanssa mikä menee itse siementäen plus että joutuu viellä elämään siementäjän aikataulun mukaan. Siksi siis toimilupa vaikka itsellänikään sitä ei ole.

Noi konetyöt aiheuttaa aina tunteita ja saahan niitä tehdä mutta hyvin harvoin sitten kun muistaa laskea kaikki kulut saa niistä kannattavia. Siksi ei urakkahintaan perustuva ulkopuolinen tekijä maksaa itsensä monesti takaisin.jos koneita hommaa niin sitten heti vaihtotyön kautta kunnon määriin mutta tällöin ollaan heti tilanteessa että tarvitaan ylimääräisiä tekijöitä.

Toisaalta, eikö nyt olis parempi laittaa ne investointisuunnitelmat pöytälaatikkoon, ottaen huomioon tämänhetkisen tilanteen ja kun tulevaisuuskin on hieman kysymysmerkki. Ja nyt älkää sitten jauhako sitä legendaa, että aina pitää ihmisten syödä.
Investoinnit jäihin ja parinvuoden hakukielto tukiin. Mitä se ylikapasiteetti tässä vaiheessa auttaa?

Kokonaan ulkoistettu rehuntuotanto läheisten kasvinviljelytilojen kanssa, ajosilppurilla laakasiiloon ja vilja murskesäilöttynä siiloon.   Maidontuottajan kannattaa keskittyä vain maidontuotantoon.

Toisaalta, eikö nyt olis parempi laittaa ne investointisuunnitelmat pöytälaatikkoon, ottaen huomioon tämänhetkisen tilanteen ja kun tulevaisuuskin on hieman kysymysmerkki. Ja nyt älkää sitten jauhako sitä legendaa, että aina pitää ihmisten syödä.
Investoinnit jäihin ja parinvuoden hakukielto tukiin. Mitä se ylikapasiteetti tässä vaiheessa auttaa?

Maidontuotanto on niin pitkäjänteistä touhua että siihen ei pidä pienet epävarmuudet ja heittelyt vaikuttaa. Tämän hetken suunitelmat tuottaa vasta 3-5 vuoden päästä eli silloin ei ole mitään tietoa mikä on maidon arvo. Investoinnit pitää suunnitella tilan sisällä omat resurssit tuntien siten että tuotantokustannukset on mahdollisimman edulliset. Silloin on mahdollisuus saada tuottoa kun joku tyhjentää tankin tuotantokustannuksia suuremmalla hinnalla. Karrikoiden voi sanoa että tuottajan asia on keskittyä aikaan ennen tankkia ja muiden sen jälkeiseen.

Niin ja kun joku hieman kyseenalaisti niin varsinkin peltoluomu kuuluu sitten talousmielessä ehdottomasti maidontuotantoon jos se vaan on mahdollista toteuttaa. Eläinluomu on sitten paljon haasteellisempi toteuttaa niin että se tuo voittoa.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 30.08.14 - klo:08:44

Toisaalta, eikö nyt olis parempi laittaa ne investointisuunnitelmat pöytälaatikkoon, ottaen huomioon tämänhetkisen tilanteen ja kun tulevaisuuskin on hieman kysymysmerkki. Ja nyt älkää sitten jauhako sitä legendaa, että aina pitää ihmisten syödä.
Investoinnit jäihin ja parinvuoden hakukielto tukiin. Mitä se ylikapasiteetti tässä vaiheessa auttaa?

Maidontuotanto on niin pitkäjänteistä touhua että siihen ei pidä pienet epävarmuudet ja heittelyt vaikuttaa. Tämän hetken suunitelmat tuottaa vasta 3-5 vuoden päästä eli silloin ei ole mitään tietoa mikä on maidon arvo. Investoinnit pitää suunnitella tilan sisällä omat resurssit tuntien siten että tuotantokustannukset on mahdollisimman edulliset. Silloin on mahdollisuus saada tuottoa kun joku tyhjentää tankin tuotantokustannuksia suuremmalla hinnalla. Karrikoiden voi sanoa että tuottajan asia on keskittyä aikaan ennen tankkia ja muiden sen jälkeiseen.

Kyllä olisin hiukan huolissaan, jos markkinat ei vedä ja miettisin muultakin kantilta, kuin tilan sisäisesti sitä juttua. Tähän saakkaa maito on ollut helppo, siitä on saanut kelvon hinnan ja se on haettu siitä vaan. Jatkossakin se varmaan haetaan, mutta jos nyt jo siellä lahden takana alimmat hinnat on 18 snt.
Muistelisin, että meillä laskettiin 07, että tuotanto olis kannattavaa 32snt ja parsikustannus oli edullinen. Mikä se kannattavuusraja on nyt 1,5 milj. Investoinnissa, jos tuotetaan vaikka 1,2 miljoonaa.

Vähintään 600 lehmän Oy

Eiks se ala vieläkään menemään jakeluun, mitä tässä vielä tarvitaan 

Täydennetään nyt vähän:

1: Tosiaan haluaisin nähdä sen puhtaasti 1 pariskunnan työvoiman tilan joka ei juurikaan käytä urakointia ja hoitaa sen 2 robotillista hyvällä tuotoksella yms. arvoilla.

2: Maidon hinta on ei hevin nouse samalle tasolle kuin nyt on ollut. Ja tuotannon lisääminen laskee sitä hintaa entisestään. Eli omien olosuhteiden kannattaisi mielestäni olla nyt aika otolliset sille 2 robon navetalle että sellainen kannattaisi rakentaa. Ja se 1 robon suunnitelma kannattaa heittää saman tien jorpakkoon. Maidontuotanto ei nyt ole se ala jolla kannattaa kuvitella rikastuvansa kunhan on lehmiä tarpeeksi...

3: Urakointi on periaatteessa kannattavin lähes kaikessa. Mutta vain jos se on saman hintaista kuin vaikka Saksassa. Jos se on saman hintaista kuin jossain Satakunnassa, niin se on sitten asia erikseen. Ja onhan täälläkin joitankin alunperin urakoinnin puolesta puhuneita joilla kuitenkin alkaa olla melkein koko rehukalusto omassa näpissä. Ja jotkuthan saavat ostettua esim ajosilppurirehun avaimet käteen urakointia suomessakin halvalla, ja toisille se taas maksaa 200€/ha eli 3x 100ha tekee 60 000 euroa vuodessa. Siihen päälle 50 ha viljapeltoja 400 euroa / ha, lannan levitystä 4 euroa x 5000 m3 (sis. siirrot) ja ollaan jo 100 000 eurossa / vuosi.

Voi se silti olla kannattavaa, mutta ei välttämättä se ainoa tapa tehdä kannattavasti.

4: Toimilupa ei ole koskaan tappanut ketään, tilasonnista en menisi sanomaan samaa.