Pieni lohko on hehtaarin lohko. Ja en nyt laske traktoritunnille niin mahdottomia kuluja polttoaineen lisäksi kun pari hyvää traktoria on ja tulee olemaan aina pihassa niin kauan kun maata viljellään.. Seisooko ne sitten joutenpanttina vai kynnetäänkö niillä.. Parempi kun vähän edes tunteja tuloo ; )

Lainaus käyttäjältä: Dynashift - 02.09.14 - klo:00:40

Itse asiassa jo juolavehnän ruiskuttaminen kustantaa saman verran kuin maan kyntäminen

Kiertokoulussako opettelit laskentoa? Taisi koulu kiertää väärään suuntaan...

Glyfosaattia keväällä noin 1,5 litraa/ha tekee 6 €uroo. Ruiskutustyö alle kakskymppiä hehtaari vaikka mitenpäin laskisi. Sanotaan yhteensä 25 €/ha

Pienillä lohkoilla ei kyntäminen onnistu hehtaari/tunti -tahti, ainkaan meikäläisellä. Millainen lohko sun käsityksen mukaan on "pieni"? Puol hehtaaria vai seittemän ja puol?

Tollasen Fergun tuntikustannus on kaikkine kuluineen ainakin 35 egee, sisältäen samat kulut kun raktorille tuossa ruiskutuksen ha-hinnassa. Lisäksi auran kulutusosiin pitää jotain laskea/ha. Vitonen ei kai riitä, ainakaan kuluttavilla mailla. Eri asia jos on pelkkää suomutaa.

Onks joku ynnäilly noiden kulutusosien kustannusvaikutusta?

Lapsikin sen tietää että juolavehnä ei lopullisesti lähde sillä 1,5 litran hehtaariannoksella...
Sitäpaitsi suorakylvössä glyfosaattia saa ruiskutella sekä keväällä että syksyllä ja joka vuosi.
Sen lisäksi tankkiseokset saa valita aina hiukan kalliimman mukaan.
Juuristomassaa kertyy jonninverran enemmän kynnettyyn peltoon kuin suorakylvettyyn, kuten satoakin.

Suorakylvetty kestää ajoa paremmin kuin kynnetty pelto, mikä voi kertoa jotain pellon ilmavuudesta... 

Kulutusosien kustannusvaikutus on suoraan verrannollinen satotasoon... 

Ei tuosta kyntämisestä saa ikinä kovin taloudellista ratkaisua. Karmeaa olisi jos joutuisi kaikki pellot kyntämällä kääntämään. Semmoistahan se takavuosina oli, mutta onneksi se on historiaa. Vältit on älyttömän kalliita, osat samassa suhteessa hemmetin kalliita, kuivana syksynä saa olla koko ajan kiristelemässä pultteja ja korjaamassa jos jonkinlaista vikaa, polttoainetta menee aina liikaa, kyntäminen on hidasta, jatkuva kyntö pilaa maanrakennetta, säädöissä pitämisessä menee oma aikansa (kuorin tms. liikahtanut). Kynnön etu seuraavana vuonna tapauskohtainen, hyvin usein on herkempi kuivuudelle, joka pudottaa satotasoa tehokkaasti. Jos kevätviljojen menestymistä vesitalouden puitteissa perustelee kyntämisellä, niin maan rakenne on todennäköisesti pilalla. Tässä tapauksessa kyntäminen onkin hyvin perusteltua, koska maan rakenteen korjaus vaatii ainakin kevytmuokkauksen ja viljelykierron monipuolistamisen. Se onkin usein vakaumuksellisille kyntömiehelle laittamaton paikka, ei muuta kuin kyntöä ja ohraa kehiin...

Syysviljat, nurmien lopetus, multamaat. Siinä hyviä syitä kyntää. Muissa tapauksissa suosittelisin sitä kultivaattoria...

Ei tuosta kyntämisestä saa ikinä kovin taloudellista ratkaisua. Karmeaa olisi jos joutuisi kaikki pellot kyntämällä kääntämään. Semmoistahan se takavuosina oli, mutta onneksi se on historiaa. Vältit on älyttömän kalliita, osat samassa suhteessa hemmetin kalliita, kuivana syksynä saa olla koko ajan kiristelemässä pultteja ja korjaamassa jos jonkinlaista vikaa, polttoainetta menee aina liikaa, kyntäminen on hidasta, jatkuva kyntö pilaa maanrakennetta, säädöissä pitämisessä menee oma aikansa (kuorin tms. liikahtanut). Kynnön etu seuraavana vuonna tapauskohtainen, hyvin usein on herkempi kuivuudelle, joka pudottaa satotasoa tehokkaasti. Jos kevätviljojen menestymistä vesitalouden puitteissa perustelee kyntämisellä, niin maan rakenne on todennäköisesti pilalla. Tässä tapauksessa kyntäminen onkin hyvin perusteltua, koska maan rakenteen korjaus vaatii ainakin kevytmuokkauksen ja viljelykierron monipuolistamisen. Se onkin usein vakaumuksellisille kyntömiehelle laittamaton paikka, ei muuta kuin kyntöä ja ohraa kehiin...

Syysviljat, nurmien lopetus, multamaat. Siinä hyviä syitä kyntää. Muissa tapauksissa suosittelisin sitä kultivaattoria...

Kylmis on taas asian ytimessä, kultivaattori.

Et tainnut lukea muuta kuin viimeisen lauseen...

 

Et tainnut lukea muuta kuin viimeisen lauseen...

 

 

Ei tuosta kyntämisestä saa ikinä kovin taloudellista ratkaisua. Karmeaa olisi jos joutuisi kaikki pellot kyntämällä kääntämään. Semmoistahan se takavuosina oli, mutta onneksi se on historiaa. Vältit on älyttömän kalliita, osat samassa suhteessa hemmetin kalliita, kuivana syksynä saa olla koko ajan kiristelemässä pultteja ja korjaamassa jos jonkinlaista vikaa, polttoainetta menee aina liikaa, kyntäminen on hidasta, jatkuva kyntö pilaa maanrakennetta, säädöissä pitämisessä menee oma aikansa (kuorin tms. liikahtanut). Kynnön etu seuraavana vuonna tapauskohtainen, hyvin usein on herkempi kuivuudelle, joka pudottaa satotasoa tehokkaasti. Jos kevätviljojen menestymistä vesitalouden puitteissa perustelee kyntämisellä, niin maan rakenne on todennäköisesti pilalla. Tässä tapauksessa kyntäminen onkin hyvin perusteltua, koska maan rakenteen korjaus vaatii ainakin kevytmuokkauksen ja viljelykierron monipuolistamisen. Se onkin usein vakaumuksellisille kyntömiehelle laittamaton paikka, ei muuta kuin kyntöä ja ohraa kehiin...

Syysviljat, nurmien lopetus, multamaat. Siinä hyviä syitä kyntää. Muissa tapauksissa suosittelisin sitä kultivaattoria...

Mä olen Kylmiksen kans samaa mieltä,kyntö on ainoo oikee tapa

mutta onko auroissa plajonkin eroja kulutukseen?   itellä olis pikkasen tarvetta uusia noita kumipalloöövereitä mutta mihin?  ja en halua noita helevetin painavia paluuauroja vaan ihan sarkasellaset.    kivisiä hietamoreeneja jyystämääm.

Väitän että hinatavat tulee pinemällä pö kulutuksella perässä. Nelisiipiset paluuaurat kun ajaa painon siirolla siinä menee aika paljon voimaa siihen kun traktori pyrkii nostaa koko ajan. Upotavilla mailla hinattava on parempi kun traktorin takaakseli paino nouse niin korkeaksi.

Noi vanhat ukot puhui silloin parikytä vuotta sitten että valurautakärki ööverumit on raskaampi vetää ku kverneland a rungolinen. Eikös överum ja agroluks ihan mainostavat että ne ovat kevytvetoisia?

Väitän että hinatavat tulee pinemällä pö kulutuksella perässä. Nelisiipiset paluuaurat kun ajaa painon siirolla siinä menee aika paljon voimaa siihen kun traktori pyrkii nostaa koko ajan. Upotavilla mailla hinattava on parempi kun traktorin takaakseli paino nouse niin korkeaksi.

Noi vanhat ukot puhui silloin parikytä vuotta sitten että valurautakärki ööverumit on raskaampi vetää ku kverneland a rungolinen. Eikös överum ja agroluks ihan mainostavat että ne ovat kevytvetoisia?

Valurautakärkiöverumeja myytiin neljäkymmentä vuotta sitten. Sen jälkeen tullut V-siipi on kevytvetoisempi, mutta vastaavasti multamailla tarttuvampi. XL-siipi on vertailussa Ruotsissa todettu yhdeksi kevytvetoisimmista terämalleista, mutta soveltunee parhaiten savi- ja hiesumaille.

Vertailu Kvernelandeihin kylläkin on hieman turhanaikaista, siinäkin mielessä, että norjalaisilla taitaa olla saatavissa 8 -10 eri siipimallia eri olosuhteisiin sovitettuina.

Aurojen säätö ja vantaiden kunto vaikuttanee myös energiankulutukseen ja työn jälkeen.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: klapikasa - 03.09.14 - klo:09:36

Väitän että hinatavat tulee pinemällä pö kulutuksella perässä. Nelisiipiset paluuaurat kun ajaa painon siirolla siinä menee aika paljon voimaa siihen kun traktori pyrkii nostaa koko ajan. Upotavilla mailla hinattava on parempi kun traktorin takaakseli paino nouse niin korkeaksi.

Noi vanhat ukot puhui silloin parikytä vuotta sitten että valurautakärki ööverumit on raskaampi vetää ku kverneland a rungolinen. Eikös överum ja agroluks ihan mainostavat että ne ovat kevytvetoisia?

Valurautakärkiöverumeja myytiin neljäkymmentä vuotta sitten. Sen jälkeen tullut V-siipi on kevytvetoisempi, mutta vastaavasti multamailla tarttuvampi. XL-siipi on vertailussa Ruotsissa todettu yhdeksi kevytvetoisimmista terämalleista, mutta soveltunee parhaiten savi- ja hiesumaille.

Vertailu Kvernelandeihin kylläkin on hieman turhanaikaista, siinäkin mielessä, että norjalaisilla taitaa olla saatavissa 8 -10 eri siipimallia eri olosuhteisiin sovitettuina.

Aurojen säätö ja vantaiden kunto vaikuttanee myös energiankulutukseen ja työn jälkeen.

-SS-

Tiedän, Mitä malli toi kvernelandi A runko pienellä rintapalalla vm 82? vs överum valu kärki oli varmaan ne mitkä poikasena ukot puhui. Ja mun kokemus hinatavista on överun cvl v siivellä ja vertaus suoraan kverneland nostolaite e vm 98 ja es? 05 ja kaikki nelisiipisiä.

Ehkä joku profi tai muu on tehnyt selvityksen hinatava vs nostolaite samoilla teräluvulla ja terämallin polttoaine taloudelisuudesta

Väitän että hinatavat tulee pinemällä pö kulutuksella perässä. Nelisiipiset paluuaurat kun ajaa painon siirolla siinä menee aika paljon voimaa siihen kun traktori pyrkii nostaa koko ajan. Upotavilla mailla hinattava on parempi kun traktorin takaakseli paino nouse niin korkeaksi.

Ainakin hinattavat kulkevat pienemmällä vetäjällä - kun ei konetta tarvitse valita nostovoiman ja etuakselipainon perusteella. Tiedä sitten mitä vaikuttaa poltoaineenkulutuksen? Onko pienempi kone korkealla kuormituksella parempi kuin iso puolella kuormalla?

Isolla on ainakin niitä raahattavia kiloja enemmän mukana.

En tiä välteistä mut kaikki sinne tankkii ujutettu puolukkamehu on menny.

Ehkä polttoainetta myös säästettäisiin, jos kyntösyvyyttä madallettasiin, mikä merkitsisi auran tuumaluvun pientämistä ja lukumäärän lisäämistä. Kyntösyvyys 15-16 senttiä, ja viilunleveys siis 13 tuuumaa, jotta viilu menee optimaaliseen asentoon, ei liian pystyyn eikä liian laakaan. Eikä kyntöä tarvita joka vuosi, määrävuosin, kun kestorikkakasvit alkavat ahdistamaan.

Ehkä polttoainetta myös säästettäisiin, jos kyntösyvyyttä madallettasiin, mikä merkitsisi auran tuumaluvun pientämistä ja lukumäärän lisäämistä. Kyntösyvyys 15-16 senttiä, ja viilunleveys siis 13 tuuumaa, jotta viilu menee optimaaliseen asentoon, ei liian pystyyn eikä liian laakaan. Eikä kyntöä tarvita joka vuosi, määrävuosin, kun kestorikkakasvit alkavat ahdistamaan.

Tää nyt taas tuntuu siltä et rakennellaan ultrakevyttä formula-autoa....

Litra sinne tai tänne, kuivurissa kuivataan 25 prossasta rehuvehnää 15 tuntia ja sit halotaan hiuksia kyntämisen kanssa.