Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.08.14 - klo:20:23

Lainaus käyttäjältä: SKN - 27.08.14 - klo:19:18

Asennevamma on syy pieniin satoihin. Piste.

Nii, miten vuodesta toiseen vaihtelut ? Vuoden 2012 ja 2013 välillä oli keskisadon ero 2.5 :1 , vaihteleeko asenne vuodesta toiseen ?

-SS-

Ei se keskisatoon vaikuta, sama lukema pönöttää tukioppaassa.

Sitten näyttäisi vuoden 2013 ja 2014 välinen satoero olevan 1 : 1.8  . Vaikka 2014 -20 kg N / -5 kg P panoksissa ?
Vamma siis antaa kuulua itsestään vain ajoittain ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 27.08.14 - klo:20:24

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.08.14 - klo:20:23

Lainaus käyttäjältä: SKN - 27.08.14 - klo:19:18

Asennevamma on syy pieniin satoihin. Piste.

Nii, miten vuodesta toiseen vaihtelut ? Vuoden 2012 ja 2013 välillä oli keskisadon ero 2.5 :1 , vaihteleeko asenne vuodesta toiseen ?

-SS-

Ei se keskisatoon vaikuta, sama lukema pönöttää tukioppaassa.

Sitten näyttäisi vuoden 2013 ja 2014 välinen satoero olevan 1 : 1.8  . Vaikka 2014 -20 kg N / -5 kg P panoksissa ?
Vamma siis antaa kuulua itsestään vain ajoittain ?

-SS-

Mikäs se siellä tukioppaassa on Suomen keskisato vuodesta toiseen? 3200kg vai 3600kg?

Noi ravinnetaselaskelmat ja se sun typpiminimointi vai mikä se oli, ni saa sut ihan ärtysäks. Äijä on ku perseeseen ammuttu karhu. Älä pappa sauhuu vaan lannota.

Noi ravinnetaselaskelmat ja se sun typpiminimointi vai mikä se oli, ni saa sut ihan ärtysäks. Äijä on ku perseeseen ammuttu karhu. Älä pappa sauhuu vaan lannota.

Et tainnut miettiä ollenkaan, siirrypä henkiselle epämukavuusalueelle ja ajattele joskus. Miten voi lähes 20% lannoituksen alentaminen tuottaa 1.8 kertaisen sadon ?

Asenneko siinä ratkaisee, vai strobiluriini ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 27.08.14 - klo:20:35

Noi ravinnetaselaskelmat ja se sun typpiminimointi vai mikä se oli, ni saa sut ihan ärtysäks. Äijä on ku perseeseen ammuttu karhu. Älä pappa sauhuu vaan lannota.

Et tainnut miettiä ollenkaan, siirrypä henkiselle epämukavuusalueelle ja ajattele joskus. Miten voi lähes 20% lannoituksen alentaminen tuottaa 1.8 kertaisen sadon ?

Asenneko siinä ratkaisee, vai strobiluriini ?

-SS-

Mää mitään lannotusta ole vähentäny enkä vähennä. Enkä noista sun miinusmerkkisistä taseista ota selvää, mää en sellasia laske.

Kakkaa ja raetta sillai et soi, saatana kyl kasvaa.

Mistä me muuten väitellään ylipäätänsä?

Asennevamma on muuten silti ja pysyy jos siitä oli kysymys?

Mistä me muuten väitellään ylipäätänsä?
Asennevamma on muuten silti ja pysyy jos siitä oli kysymys?

No väitteestäsi, että asennevamma vaikuttaisi vahvimmin keskisatoihin. Minä väitän, että ei vaikuta, vaan vahvemmat muuttujat ohjailevat satotasoja, tila- ja maakuntakohtaisesti. Kasvinsuojeluaineilla täpinöinti ja hivenlannostynnyrihippaset kesäöisin ovat näpertelyä säänvaihtelujen, lämpösummien, sateisuuden ja lajikkeiden paikallisen soveltuvuuden rinnalla.

Vaikkapa että tulee 190 mm viikonlopussa kylvöjen päälle, asennevammako sen järven siihen aukealle laski ?
Nuo mainitsemani satoerot selittää hyvin paljon 3 kk:n sademäärä, toukokuu-heinäkuu. Salossa kolmena vuotena tuona 3 kk:n aikana vettä
2012  152,1 mm
2013  37,6 mm
2014  116,3 mm

4:1 ja 1:3 . Eli satoeroissa (2.5 : 1 ja 1 : 1.8 )  on vaimentavaa vaikutusta, mutta seuraa aika hyvin sademääriä kuitenkin, lähinnä siinä tulee alueen tilakohtaisia eroja (vai onko ne asenteissa ne erot siltikin) siinä, kuinka suuri osa pinta-alasta on alavia lohkoja.

Tässä voisi ajatella lesoilevansa esmes 2012 sadoilla, että olipas hyvä asenne mulla silloin, ja taito hyppysissä. Mutta sehän nyt olisi älyllistä itsetyydytystä kerrassaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 27.08.14 - klo:20:47

Mistä me muuten väitellään ylipäätänsä?
Asennevamma on muuten silti ja pysyy jos siitä oli kysymys?

No väitteestäsi, että asennevamma vaikuttaisi vahvimmin keskisatoihin. Minä väitän, että ei vaikuta, vaan vahvemmat muuttujat ohjailevat satotasoja, tila- ja maakuntakohtaisesti. Kasvinsuojeluaineilla täpinöinti ja hivenlannostynnyrihippaset kesäöisin ovat näpertelyä säänvaihtelujen, lämpösummien, sateisuuden ja lajikkeiden paikallisen soveltuvuuden rinnalla.

Vaikkapa että tulee 190 mm viikonlopussa kylvöjen päälle, asennevammako sen järven siihen aukealle laski ?
Nuo mainitsemani satoerot selittää hyvin paljon 3 kk:n sademäärä, toukokuu-heinäkuu. Salossa kolmena vuotena tuona 3 kk:n aikana vettä
2012  152,1 mm
2013  37,6 mm
2014  116,3 mm

4:1 ja 1:3 . Eli satoeroissa (2.5 : 1 ja 1 : 1.8 )  on vaimentavaa vaikutusta, mutta seuraa aika hyvin sademääriä kuitenkin, lähinnä siinä tulee alueen tilakohtaisia eroja (vai onko ne asenteissa ne erot siltikin) siinä, kuinka suuri osa pinta-alasta on alavia lohkoja.

Tässä voisi ajatella lesoilevansa esmes 2012 sadoilla, että olipas hyvä asenne mulla silloin, ja taito hyppysissä. Mutta sehän nyt olisi älyllistä itsetyydytystä kerrassaan.

-SS-

Kaikkee sääkin jaksat laskea.

Syytön mää oon jos teillä ei sada. Puisuttelu ja lesoilu, olin jo unohtanu noi sanat. Pullakäden muistan vielä haudassa.

Keväällä vaikutta asenne, jos on kokkareen potkija eikä mee ajoissa, viimeistään syksyllä menee reisille.

Muistatko kuinka valistit mua keltonokkaa näiden kuvien perusteella tyyliin "Märjässä jää pyörän jäljet plaa plaa"..






Kolmisen viikkoo sitten puitu vehnä...

oma usko koetuksella puiko vai ei jo 8-9h kuivaus tökkii mun päässä vaikka on normaalia kuulemma
yritän rääpiä pois sen takia että ens vuosi ei mee piloille sekuli kasvustojen takia siemenet hakusessa omat siemen lohkot lakoon meni
no naapurin vanhapatu saa hyvät viä niin siltä lainaan
ja jokalajia pukkaa niin perkeleesti vaikka puolet puimatta niin huonon vuoden sato on jo laarissa
ens vuonna lannoitetaan kahta kovempaa lisää sontaa ja salttua siirrytään myös paikotellen 2-3 moddus kertaan ja taudit 2 kertaa kun lyödään niin mää pistän kahtakertaa kovempaa takas

On noi alle puolenvuorokauden kuivausajat vielä ihan inhimillisiä. Tuntee ittensä ihan vanhaksi, kun joskus on mennyt melkein vuorokausi satsissa. 

On noi alle puolenvuorokauden kuivausajat vielä ihan inhimillisiä. Tuntee ittensä ihan vanhaksi, kun joskus on mennyt melkein vuorokausi satsissa. 

Joo 70-luvun alkupuolella 20 - 23 tuntia, sitten oli niin märkiä eriä, niikö joku Terässiilo alkoi paataa vehnää joka paikkaan, elevaattoriin syöttölaitteeseen , ym. Lusikalla kaavittiin 15 kuutiota pois. Kaatopaikalta ja mettistä löytyi sitten höyryäviä mäskikasoja, kun ei vaan saanut kuivatuksi. Meilläkin pieni siilokuivuri kävi kolmessa vuorossa, kun oli lietsokuljetin.

Tuo Arska tulikin tuohon mäelle niiden sadekesäkokemusten jälkeen, elevaattorin ripapyörät, pohjaimuri, poistokanavan purkuputki elevaattoriin, suomulevyharjat, ylitehokas uuni. Silloin lannoitusta laitettiin reilusti, eikä 7 tonnia kevätvehnästäkään ollut huijausta. Kyllä ne kokemukset ja riskinotto, ja riskien realisoituminen, on jäänyt mieleen, nykypolvi on tottunut korjaamaan viljaa ritisevän kuivana helle-elokuuna kymmeniä hehtaareja preeriaranchin tyyliin, ja vieläpä myöhäisimmätkin lajikkeet elokuun alkupuolella, "kostean viljan siiloihin" myöhempää kuivausta varten, ja sen vielä sieltä saa poiskin, max 16 kosteana, tai kieltäytyvät kokonaan puimasta yli 18 kosteana ?

Vaikka ei nyt oikeasti vanhan ajan syksymärkyyttä ole vielä edes nähty. Maa on sentään vielä kovaa. Ja EU-ajan lannoitusrajat, aika omahyväinen pitää olla, että vieläpä käy käteisellä ostamassa tonnikaupalla "omaa apulantaa", ihan siitä ilosta, että saa "reikiä" lajikkeiltaan vahvakortisiin kevätvehnälaihoihin ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Make - 27.08.14 - klo:21:32

On noi alle puolenvuorokauden kuivausajat vielä ihan inhimillisiä. Tuntee ittensä ihan vanhaksi, kun joskus on mennyt melkein vuorokausi satsissa. 

Joo 70-luvun alkupuolella 20 - 23 tuntia, sitten oli niin märkiä eriä, niikö joku Terässiilo alkoi paataa vehnää joka paikkaan, elevaattoriin syöttölaitteeseen , ym. Lusikalla kaavittiin 15 kuutiota pois. Kaatopaikalta ja mettistä löytyi sitten höyryäviä mäskikasoja, kun ei vaan saanut kuivatuksi. Meilläkin pieni siilokuivuri kävi kolmessa vuorossa, kun oli lietsokuljetin.

Tuo Arska tulikin tuohon mäelle niiden sadekesäkokemusten jälkeen, elevaattorin ripapyörät, pohjaimuri, poistokanavan purkuputki elevaattoriin, suomulevyharjat, ylitehokas uuni. Silloin lannoitusta laitettiin reilusti, eikä 7 tonnia kevätvehnästäkään ollut huijausta. Kyllä ne kokemukset ja riskinotto, ja riskien realisoituminen, on jäänyt mieleen, nykypolvi on tottunut korjaamaan viljaa ritisevän kuivana helle-elokuuna kymmeniä hehtaareja preeriaranchin tyyliin, ja vieläpä myöhäisimmätkin lajikkeet elokuun alkupuolella, "kostean viljan siiloihin" myöhempää kuivausta varten, ja sen vielä sieltä saa poiskin, max 16 kosteana, tai kieltäytyvät kokonaan puimasta yli 18 kosteana ?

Vaikka ei nyt oikeasti vanhan ajan syksymärkyyttä ole vielä edes nähty. Maa on sentään vielä kovaa. Ja EU-ajan lannoitusrajat, aika omahyväinen pitää olla, että vieläpä käy käteisellä ostamassa tonnikaupalla "omaa apulantaa", ihan siitä ilosta, että saa "reikiä" lajikkeiltaan vahvakortisiin kevätvehnälaihoihin ?

-SS-

Määkin voin sitten sun ikäisenä muistella kuinka ostettiin omaa apulantaa? 2000-luvulla. Ja 2014 oli olevinaan märkä syksy mut agronetissa laskutikkuvirtuoosi SS puisutteli strobit penkkaan ja hämmästeli preeriaranchityyliin puivia pullakäsia jotka leisoili satotasoillaan...

70-luvulla oli vähän eri meininki hintojen puolesta ja löpökin taisi olla eri hintasta? Tai on sulla varmaan tähänkin joku Exel-käppyrä miten markkaa ei voi euroon verrata?

Määkin voin sitten sun ikäisenä muistella

No se vaatisi, että muistaisi edes kolmen edellisen vuoden asioita jo nyt ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 27.08.14 - klo:21:57

Määkin voin sitten sun ikäisenä muistella

No se vaatisi, että muistaisi edes kolmen edellisen vuoden asioita jo nyt ?

-SS-

 

oma usko koetuksella puiko vai ei jo 8-9h kuivaus tökkii mun päässä vaikka on normaalia kuulemma
yritän rääpiä pois sen takia että ens vuosi ei mee piloille sekuli kasvustojen takia siemenet hakusessa omat siemen lohkot lakoon meni
no naapurin vanhapatu saa hyvät viä niin siltä lainaan
ja jokalajia pukkaa niin perkeleesti vaikka puolet puimatta niin huonon vuoden sato on jo laarissa
ens vuonna lannoitetaan kahta kovempaa lisää sontaa ja salttua siirrytään myös paikotellen 2-3 moddus kertaan ja taudit 2 kertaa kun lyödään niin mää pistän kahtakertaa kovempaa takas

Mulla on urani kaikkien aikojen parhaat kasvustot, ei mitään vikaa ollut missään koko kesänä. Mutta saako ne tuolta pois ja onko laatu kärsinyt, se askarruttaa. Mää en noita kuivausaikoja ja öljynkulutusta suris yhtään. Puitu pelto on kuitenkin paras lähtökohta ja kyllä siitä rehuviljastakin rahaa saa...

kun lyödään niin mää pistän kahtakertaa kovempaa takas

Joo sääkö oot niitä, jokka rulettipöydässä tuplaa heti jos ei pyörä lypsä. No, jos ens vuonna tuleekin vihree nolla ?

No sitä kuuluisaa asennetta tarvitaan sitten kun pöydästä kotio lähtee. Lompsa laihana.

 -SS-

Joo sääkö oot niitä, jokka rulettipöydässä tuplaa heti jos ei pyörä lypsä. No, jos ens vuonna tuleekin vihree nolla ?

No sitä kuuluisaa asennetta tarvitaan sitten kun pöydästä kotio lähtee. Lompsa laihana.

 -SS-

Eik sun olis helpompi myydä ne peltos pois vaikka niille ihannoimillesi "isoille"? Ei tarttis viidellä eri palstalla valittaa kun klopit ei usko että ei kannata lannoittaa eikä ruiskuttaa ja claasi on paska...