Rukiin ja myllyvehnän hintaero 50 €/tonni, vehnää pitäis siis saada tuhat kiloa hehtaarilta enemmän jotta pääsisi samaan bruttotuloon, ja kun syysvehnä tarvii enemmän panostusta, niin käytännössä pitäisi saada vielä enemmän kiloja, jotta syysvehnä olisi kannattavampi. Ajatelkaa siis rukiin ja syysvehnän viljelyjen järkevyyttä tältä kantilta.
Luomuna kannattaa ruis, ei muuten.
Ruis onkin luomussa paras viljelykasvi, joka tuottaa jotakin myytävääkin. Tavanomaisella viljelyllä hybridit kuitenkin ovat tulleet omille satoluvuilleen, lisäksi hybridiruis on kestävämpi kuivuudelle kuin tavanomainen ruis, tämä perustuu siihen, että hybridirukiin siemenesatä pensoittuva yksilö on normaalia voimakkaampi , myös juuristoltaan. Tähkät per pensas, ovat omilla luvuillaan. Tavanomaisella viljelyllä 4000 kilon hehtaarisadosta alkaen on kannattavampi kuin rehuviljat, eikä hybrideillä tarvitse juurikaan ponnistella sellaisen sadon saadakseen, kunhan vain ymmärtää kylvää riittävän aikaisin ja riittävän harvaan. Hybridin riskit on myös tiedostettava, on osattava kylvää tasaisesti, kylvöpohjan on oltava tarkalleen 2.5 cm:ssä ja kosteusolot on varmistettava hyvälle itämiselle. Etanantorjunta on tehtävä myös luomussa, sama torjunta-aine sopii kumpaankin.
Jos ajatellaan, että yksinomaan jokin maatiaisruis olisi luomussa paras, siinä ajatellaan kiireellä ja ilman tietoa. MTT tutkimuksessa 2005 havaittiin, että parhaat luomusadot saatiin Anna-rukiista, Picasso - hybridistä ja todennäköisesti Borealin Riihi-sukupolven lajikkeesta.
Kahukärpänen on hybrideillä hieman ongelma, luomuhyväksytyt pyretroidit ovat huomattavasti kalliimpia kuin synteettiset valmisteet.
Rikkaruohot eivät ole ongelma kummassakaan viljelyjärjestelmässä. Itse käytän populaatioruista puhdistamaan pellon ennen kevätvehnää. Jos käyttää näitä kenttäkelpoisia talvenkestäviä rukiita, niin viljelytekiiika voi olla hyvin samanlainen kummassakin systeemissä. Keinolannoitteen levitys lähinnä tekee satoeron, eikä siinä mene kustannusjakauma kovinkaan paljon ristiin.
-SS-
