Mulla on AD kaikilla hydraulihärpäkkeillä ja vielä muovisiivillä (5). Muutama aivan saaaaataanan kivinen lohko. Mitään ei ole vielä hajonnut, ehkä pälli oli kaikkein lähinnä hajota kun uusilla auroilla aloitin siltä kaikkein kivisimmiltä lohkolta.

Tohon Jarjarin heittoon vielä. Seuraavana talvena kun olin ostanut nuo aurat, niin paikallinen Agritekin myyjä kehui kuin valtavasti oli myynyt uusia auroja, kaikki kääntöauroja, niin paitsi yksi. Oli ihan pakko kysyä että:" Oletko kuullut mun joskus puhuvan kannattavuuskriisistä" (oli sen sen talven ykkösteema).

Kannattaisi jo kuitenkin tuolle kyntöalalle harkita kääntöauroja. On meinaan eri mukava tasoitella vain mahdolliset päistevaot verrattuna koko pellon mittaisiin aloituksiin ja lopetuksiin. Rinnepellot (jos lohkon muodon perusteella järkevää) voi aina aloittaa ylärinteeltä, jolloin maa pysyy paremmin siellä. Kivisillä mailla pysyy painonsa takia maassa. Päisteajoa tulee vähempi kuin sarka-auralla, vaikka akselipaino nouseekin. Mutta 3-4 siipisillä akselipaino ei nouse kohtuuttomaksi. 5-siipisellä kääntöauralla muistelen joskus puntarilla käyneeni ja 165 TM nyykkärin taka-akselipaino 8t. Mitä hankalampi lohko malliltaan, niin kääntöauran kyntösuuntien monipuolisuus erottuu sarka-aurasta. Toki kynnön työsaavutus ei välttämättä nouse, vaan voi jopa hiukan laskeakin, mutta kokonaistyöaika vähenee.

mutta onko noissa kääntöauroissa käännöt ajettu aina loppuun ennen kuin vaihdettu?  katellu paria hieman edullisempaa kun ala niin pieni vuosittain mutta ovat aika löysiä olleet ja paljon kulumaa.             minkä auran kulutusosat on edullisimmat?             entä noiden kääntöjen rempat helppoja?

Ei kääntöpäätä ainakaan kvernelandissa kovin helposti loppuun ajeta. Lähinnä silloin on kyse rasvaamattomuudesta tai liian isosta traktorista suhteessa auraan. Taitavat antaa monen vuoden takuunkin uuden auran kääntöpäälle.

Kannattaisi jo kuitenkin tuolle kyntöalalle harkita kääntöauroja. On meinaan eri mukava tasoitella vain mahdolliset päistevaot verrattuna koko pellon mittaisiin aloituksiin ja lopetuksiin. Rinnepellot (jos lohkon muodon perusteella järkevää) voi aina aloittaa ylärinteeltä, jolloin maa pysyy paremmin siellä. Kivisillä mailla pysyy painonsa takia maassa. Päisteajoa tulee vähempi kuin sarka-auralla, vaikka akselipaino nouseekin. Mutta 3-4 siipisillä akselipaino ei nouse kohtuuttomaksi. 5-siipisellä kääntöauralla muistelen joskus puntarilla käyneeni ja 165 TM nyykkärin taka-akselipaino 8t. Mitä hankalampi lohko malliltaan, niin kääntöauran kyntösuuntien monipuolisuus erottuu sarka-aurasta. Toki kynnön työsaavutus ei välttämättä nouse, vaan voi jopa hiukan laskeakin, mutta kokonaistyöaika vähenee.

Juurikin tuon painon takia en voi kääntö auroja laittaa. Meinaan tuolla letoilla kun se pinta puhkeaa niin siinä on.  Hienosti lelluu jo 4siipisen sarka auran kanssakin 100m päässäkin maa vielä hytkyy kun siellä ajelee. Onneks ei tuota lettoa ole kun noin 20ha. Muutenhan ilmajähdytteiset varmaankin olis paremmat mutta hinnat on vaan ihan perseestä.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 22.07.14 - klo:00:08

Kannattaisi jo kuitenkin tuolle kyntöalalle harkita kääntöauroja. On meinaan eri mukava tasoitella vain mahdolliset päistevaot verrattuna koko pellon mittaisiin aloituksiin ja lopetuksiin. Rinnepellot (jos lohkon muodon perusteella järkevää) voi aina aloittaa ylärinteeltä, jolloin maa pysyy paremmin siellä. Kivisillä mailla pysyy painonsa takia maassa. Päisteajoa tulee vähempi kuin sarka-auralla, vaikka akselipaino nouseekin. Mutta 3-4 siipisillä akselipaino ei nouse kohtuuttomaksi. 5-siipisellä kääntöauralla muistelen joskus puntarilla käyneeni ja 165 TM nyykkärin taka-akselipaino 8t. Mitä hankalampi lohko malliltaan, niin kääntöauran kyntösuuntien monipuolisuus erottuu sarka-aurasta. Toki kynnön työsaavutus ei välttämättä nouse, vaan voi jopa hiukan laskeakin, mutta kokonaistyöaika vähenee.

Juurikin tuon painon takia en voi kääntö auroja laittaa. Meinaan tuolla letoilla kun se pinta puhkeaa niin siinä on.  Hienosti lelluu jo 4siipisen sarka auran kanssakin 100m päässäkin maa vielä hytkyy kun siellä ajelee. Onneks ei tuota lettoa ole kun noin 20ha. Muutenhan ilmajähdytteiset varmaankin olis paremmat mutta hinnat on vaan ihan perseestä.

500 kg näkyy esitteen mukaan olevan painoeroa käännöt vastaan sarat, + traktorista tuleva lisäpaino painotuksen muuttuessa, ainakin pikkukinnereillä... mulla traktori kaikkinensakkaan paina kuin reilun 5 tn, 580 renkain, joten toi 8 tn kuulostaa kyll aika kovalta...

Nettikoneesta:
http://www.nettikone.com/kverneland/ad-85-variomaat/1291813
http://www.nettikone.com/kverneland/es-80-160-variomat-4-siipinen/1308664

Rahhoo tuo erotus minusta on...

Toki kynnön työsaavutus ei välttämättä nouse, vaan voi jopa hiukan laskeakin, mutta kokonaistyöaika vähenee.

3x16" paluuauroilla työsaavutus on vähintään yhtä hyvä kuin 4x14" sarka-auroilla, todettu 400 m pitkällä lohkolla samalla traktorilla.

Alkuperäiseen kysymykseen en osaa vastata, muuta kuin että AB ja AD -mallien erohan on se, että b:ssä viilun leveyden säätö vaikuttaa toisesta siivestä alkaen eli periaatteessa ekan viilun joutuu sit säätämään erikseen. Nämä säädöt on tosin mahdollista (lisävaruste) hoitaa hydraulisesti. D:ssä etummainenkin viilunleveys säätyy samassa suhteessa muiden kanssa (vakiona hydraulinen), mutta etummaisen viilun leveyden perussäädön joutuu tekemään vakiona mekaanisesti.

Noissa aloittajan nettikoneesta linkittämien aurojen osalta kääntöaurassa näytti olevan etummaisen viilynleveyden hydraulisäätö. Kyseinen ES malli vastaa variomatin osalta sarka-aurojen AB-mallia ja EG (harvinainen Suomessa) vastaavasti AD-mallia.

Tuohon akselipainoon vielä. Toki kääntöauralla tulee väkisin suurempi taka-akselipaino verrattuna samankokoiseen sarka-auraan verrattuna. Omassa tapauksessa traktori painaa 7500 ja aurat 2000 kg, jolloin akselipainoksi tuli tuo 8000 kg. Eli 5 t traktori ja lyhyemmät ja kevyemmät aurat eivät yllä positiivisessa mielessä lähellekään tuota 8 t akselipainoa.

Käytännössä kääntöauroilla tieajoa varten joutuisi pitämään suurempaa rengaspainetta kuin sarka-auroilla, ellei auroissa ole ns. kombitukipyörä, jonka varassa auran peräpään voi kuljettaa. Tällöin isollakin auralla voi pitää matalat kyntöpaineet myös kuljetuksen aikana. Mahdollisimman pieni rengaspaine on tietysti eduksi pienempänä pintapaineena ja pienempänä luistona.

Nettikoneesta:
http://www.nettikone.com/kverneland/ad-85-variomaat/1291813
http://www.nettikone.com/kverneland/es-80-160-variomat-4-siipinen/1308664

Rahhoo tuo erotus minusta on...

No on todellakin rahhoo. Muuten mulla ainakin noita leikkurin laakereita menny useita. Vaikka on rasvattukin huomaa hyvin leikkurin äkkinäisenä katoamisena. Noo kyllähän tuon tuntee kun niitä heiluttelee. Mutta kyllä vain on muutama vuosien saatossa kadonnutkin

Mä ostin noi kuvassa näkyvät vuoden 1983 kvernet 500 € liikkeestä (fiskarssin kolmesiipiset 70 luvun sarka-aurat meni vaihossa). Oli kääntöpään yksi pulikka poikki, 250 € olisi paikallinen konepaja tehnyt uuden mutta ostin purkamolta käytetyn hieman halvemmalla.

Ja hirmuhyvät aurat ovat!!

https://www.youtube.com/watch?v=pQM2yZU5XyI

Mä ostin noi kuvassa näkyvät vuoden 1983 kvernet 500 € liikkeestä (fiskarssin kolmesiipiset 70 luvun sarka-aurat meni vaihossa). Oli kääntöpään yksi pulikka poikki, 250 € olisi paikallinen konepaja tehnyt uuden mutta ostin purkamolta käytetyn hieman halvemmalla.

Ja hirmuhyvät aurat ovat!!

https://www.youtube.com/watch?v=pQM2yZU5XyI

Itärajalla näkyy olevan rauta halpaa... Muuten hyvä, mutta miks hitossa veklaat noin pirusti, siinähän se aika menee pikkutilkuilla?? Hieman pidempi päiste, nelisen metriä riittänee ja saat tehdä käännöksen yhdellä suunnanvaihdolla. Päisteet, todella isotkin, helppo kyntää paluuauroilla kun saa ajaa edestakaisin mikäli leveä pelto.

... saat tehdä käännöksen yhdellä suunnanvaihdolla...

Niin että peruuttamalla takaisin? 

Lainaus käyttäjältä: nuffieldmaster - 23.07.14 - klo:17:47

Mä ostin noi kuvassa näkyvät vuoden 1983 kvernet 500 € liikkeestä (fiskarssin kolmesiipiset 70 luvun sarka-aurat meni vaihossa). Oli kääntöpään yksi pulikka poikki, 250 € olisi paikallinen konepaja tehnyt uuden mutta ostin purkamolta käytetyn hieman halvemmalla.

Ja hirmuhyvät aurat ovat!!

https://www.youtube.com/watch?v=pQM2yZU5XyI

Itärajalla näkyy olevan rauta halpaa... Muuten hyvä, mutta miks hitossa veklaat noin pirusti, siinähän se aika menee pikkutilkuilla?? Hieman pidempi päiste, nelisen metriä riittänee ja saat tehdä käännöksen yhdellä suunnanvaihdolla. Päisteet, todella isotkin, helppo kyntää paluuauroilla kun saa ajaa edestakaisin mikäli leveä pelto.

Ostanut varmaan halvalla tai saanut ilmaiseks noita lyhyitä päisteitä, niin ei silloin kannata harkitakaan muita

Nuo mun raahattavatkaan eivät loppujen lopuksi kaipaa hirmuista päistettä.
Se auttaa kun aurat ovat kaukana takana eikä traktoria tarvitse saada vakoon heti alusta. Jos on harjoitellut niin päiste menee kytkimeen koskematta.
Päisteiden kyntäminen onkin sitten oma temppunsa...

http://195.165.181.3/tmp/kyntoa.mp4

(kannattaa tallentaa ja katsoa sitten)

En ole kyllä pariin vuoteen kyntänyt metriäkään.