Millä viljelijät suojaavat paalit peloilla lintutuhoja vastaan?  Paikoitellen tuhoja tullee kymmeniä paaleja.
  Meillä kaatopaikan korppikanta rei´ittää herkästi isommalla aukealla eikä aina ole mahdollista saada paaleja puiden alle.  Kokeilin viime vuonna venetervaa mutta hidasta levittää, tepsi kylläkin. Nyt oli uusi seos kokeessa, tuntiin kiersin 300 paalia läpi ja jos tä toimii niin nyt on kohdallaan.

lippusiimoja ja tervaa näkyy olevan ongelma alueilla.. tutun paaleja pari talavia sitte raapi jäniksekki, niille kai kukaa ei viä oo keksiny suurempia? saati karhulle tai peuralle tai supille auman päällä  karhu perkeles raapi liki 0,5m2 reijän auman nousuun ja käveli 50m auman yli toiseen päähän ja sama juttu onneksi satuttiin aika pian sen jälkeen paikalle niin ei menny pilalle juurikaan..

Petolintujen suosiminen näyttää vähentävän harakka/naakka/varis -osastoa aika mukavasti..

Tai harakka hävittää rastaat, varis harakat ja naakat, korppi varikset. Varpus- ja kanahaukat syövät aina jonkun aikuisen välistä. Naapurin korppipari pelästyi ja muutti jonnekin, tässä on ainakin 2 huuhkajanpesää lähialuella.

Eli noilla tuhoeläimillä ei ole aikaa leikkiä siellä paalivarastolla  Eivät ne nääs mitään ruokaa siellä ole etsimässä, vaan huvikseen rikkovat kaikkea..

Etälohkoilla korpit hyökkäävät päältä ja myyrät altapäin, jänikset sitten sivusuunnasta

Betonilaatta ja lintuverkko toimii osan suojana, muille ei ole vielä löytynyt mitään helppoa ratkaisua.

Muovia vähän reilummin, niin eivät saa niin helposti tehtyä reikiä.

Tämä ajaa kaikki paalit pihaan kantavalle kentälle, ei sitten tarvii rospuuttoaikana pelloilta hakea rikotettuja paaleja.

Tämä ajaa kaikki paalit pihaan kantavalle kentälle, ei sitten tarvii rospuuttoaikana pelloilta hakea rikotettuja paaleja.

Tuohan pilaa koko paalauksen idea ainakin lehmäpuolella.

Hepoilla, emoilla ja myyntiin menevillä sitten tietenkin eri juttu.

siimoja ja tervaa,siimoja paalirivin päälle 20-30cm korkeudelle

Ei se olisi kovin huono asia että joku ajaisi ne paalit navetan viereen laanille muutaman päivän sisällä paalauksesta. Niin ja tämä ei missään tapauksessa ole sama asia kun tehdä laakasiiloon noin ajankäytöllisesti.

Navetan vieressä on eniten lintuja.

Lainaus käyttäjältä: Paalari - 17.07.14 - klo:12:04

Tämä ajaa kaikki paalit pihaan kantavalle kentälle, ei sitten tarvii rospuuttoaikana pelloilta hakea rikotettuja paaleja.

Tuohan pilaa koko paalauksen idea ainakin lehmäpuolella.

Hepoilla, emoilla ja myyntiin menevillä sitten tietenkin eri juttu.

Joo, myyntiin nuo menee kaakeille suurimmaksi osaksi(1500kpl)
Luonikas lastata tuossa pihassa 100mm syysmyrskyn jälkeen.

Meillä saattaa naakkoja pörähtää 300 parvi pellolle ja ilman suojausta kävisivät paalien kimppuun. Paalit tervataan heti paalauksen jälkeen juoksevalla venetervalla. Käytössä on litran purkki jossa korkkiin porattu n.1,5 mm reikä. Pulloa puristetaan ja  pyöritetään kiertoliikkeelä paalin päällä jolloin päälle muodostuu mukavat kiekurat. Tervaa ei paljoa kulu, mutta on sopivasti niin että tahmaa naakkojen jalat. Ensikokeilusta ei kannata lannistua, sillä naakatkin oppii jos ei aiemmin ole tervaan astunut. Nuoret linnut saattaa käydä kokeilemassa, mutta eivät tule toista kertaa kun on tervaa koivissa.

Viimekesänä tuli vastaan oppiva parvi, kun totesivat että päältäpäin ei pääse nokkimaan menivät pellon puolelta kyljestä hakkaammaan.

Tänävuonna myös huitastu pellonpuolelle maanrajaan tervaa, kyllä nyt terva tuoksuu ja naakat jättävät rauhaan.

Markkinarako jollekin kehitellä käärijään "suihkin" joka levittää viimeseen kerrokseen tervaa.

jota voidaankin oottaa siihen asti kun joku kinukki kyrppintyy hommaan suojata paaleja...

Meillä ei edes jänikset riko paaleja. Nekin haihtuivat jonnekin, kun huuhkajat muuttivat seudulle 

Harakoita en ole nähnyt koko kesänä, mutta niiden sulkia löytyy yhden metsäkiven päältä pari tyynyllistä. Naakkoja oli keväällä 6, mutta eipä näy niitäkään enää 

Tämä luomumenetelmä on aika toimiva