Mikäs tässä nyt niin mättää, samoissa hommissa samoilla säännöillä. 
Maanrakennus yms. kohteissa tämän toki ymmärtää.
Sen sijaan satunnaisissa pienemmän kaluston hommissa menee kovasti vaikeaksi. Liikennelupa sinänsä on kertainvestointi. Sen sijaan tämä jatkuvan "kouluttautumisen" rahastusmaatti edellyttäisi todella aktiivista urakointia.
Samanlainen ongelma tulee piirturin kanssa: yhteen koneeseen piirturin vielä laittaisi. Mutta kun pihassa on sesonkiluontoisen tuotantosuunnan vuoksi kolme konetta, joista kukin on parhaimmillaan omanlaisessaan hommassa, niin menee mahdottomaksi. Esim. Apuvalmetin reilun 10 vuotuisen mökkiläisranganajon vuoksi ei piirturia kannata laittaa mitenkään. Kuitenkin tuo työllistäisi hiljaisena aikana noin viikoksi. Vastaavasti jonkin veneen siirto tms. ovat pikku juttuina 0-bisneksiä erikoistua, mutta täytehommina ihan palkitsevia.
Mutta Suomessahan byrokratia ja sääntely ovat kaiken toiminnan elinehto..
..vai olisko sittenkin surma...
JK.
Yksi pakollisen kouluttautumisen vielä täyttämätön paikka kuitenkin olisi::
Konetyöliiketoiminta: kustannuslaskenta ja kannattavuus
Kuitenkin käsittääkseni tämän säädöksen tarkoitus on (ainakin osittain) ajaa urakointia ammattimaisempaan suuntaan, pois "harrasteurakoinnista". Ei oikein käy järkeen että toiset saisi tehdä samoja töitä paljon helpommilla säännöillä, ei tarvitse olla SKAL-aktiivi että tämän ymmärtää.
Tosiaan, miksi traktoriyrittäjän pitäisi saada kilpailuetua kuorma-autoyrittäjää vastaan?
Siksi että joissakin tapauksissa tietyissä olosuhteissa se ansaitsee sen. Maaseudun/taajamien pikkuhommat soveltuvat erinomaisesti maatalouskaluston käytön tehostamiseen. Sen sijaan kuorma-autot saavat varmasti aivan rauhassa ajaa selkeämpiä ajoja pitemmillä matkoilla paremmilla teillä. Tätä linjaahan toiminta on suurin piirtein noudattanut ennen säänelyn kovenemista, ja varmasti noudattaisi totaalivapaudessakin.
Kun jokin tominta on tuettua suoraan lailla tai lupavaatimusten avulla monopolisoitua niille joilla on aikaa ja varaa luvat hankkia, alkaa hyötysuhde laskea. Hommia ei enää ohjaudu orgaanisesti niille jotka ne tehokkaimmin hoitaisivat. Kuten kuuluu.
Tekosyyt näidenkin sääntöjen taustalla ovat naurettavia. Ne muistuttavat kommunismin ja vastaavien sääntelyideologioiden kuolemantoreita, jossa vaiheessa sekä sääntelijät itse että kansa ymmärtävät siltä istumalta sääntöjen perusteet joko höpönlöpöksi ta suoranaisesti korruptioksi, mutta kaikki jatkavat leikkiä silti. Ei maakuormien tai tavaroiden ajoon trakorilla max 50kmh tarvita 140 tunnin ammattipätevyyttä tai rekkakorttia. Varsinkaan kun yhtä vaativaan tai jopa vaativampaan työhön vaikka säilörehua rahdatessa ei tarvita samaisia lupia, PUHUMATTAKAAN, helesvettiläinen vie siitä, että siihen maa-aineen ja tavaroiden ajoonkin pitää lupa olla vain maantiellä ajaessa, ja vieraan kamaa ajaessa, ei sivuteilla tai omaa kamaa ajaessa ollenkaan.
Sääntelyn perusteet ovat täysin seulat ja kaikki tietävät todellisten perusteiden olevan jotain aivan muuta kuin mitä sanotaan, eikä säännöillä ole toivoakaan saavuttaa kuviteltuja tavoitteita, hyvä jos niitä edes on määritetty. Sekä kuoleva että ympärillä olevat on tajunneet tilanteen, silti kaikki jatkaa teeskentelyä, eikä salli satunnaisten yksilöiden lopettaa teeskentelyä. Kaikki terminaalivaiheen tunnusmerkit täytetty jo aikaa sitten.
