juu samaa mieltä, mutta tuo vaihteluväli vaatimuksena on jo niin suuri että vaikuttaa käyttöikään aivan varmasti.. mieluiten sitten niin että koko poksi lopettaa toimintansa heti kun jännite väärä eikä pelaa vain puolivaloilla niinku useimmiten.. ja sitte kusseny viä juurijajuuri pelaa niin eihän sille mitään tartte teherä...

Eilen vedin liian tiukkoja niin kammion jousi napsahti. ;Dohjauskaspelihäröilee
Pari telaa paukuttaa tousiaan vasten jos sattuu hyppäämään ketju sopivasti rattaalla

juu samaa mieltä, mutta tuo vaihteluväli vaatimuksena on jo niin suuri että vaikuttaa käyttöikään aivan varmasti.. mieluiten sitten niin että koko poksi lopettaa toimintansa heti kun jännite väärä eikä pelaa vain puolivaloilla niinku useimmiten.. ja sitte kusseny viä juurijajuuri pelaa niin eihän sille mitään tartte teherä...

12 Voltin jännite on täysin väärä sähköisille ohjauksille, jännitteen nosto 24 Volttiin vähentäisi merkittävästi maatalouskoneiden ohjauslaiteongelmia. Yksi todellinen vaara nykyohjaimille on virrat päällä traktorin starttaus. CR koneet pyörityttää sen verran kylmänä, että jännite saattaa hetkellisesti käydä lähellä 10 Volttia vaikka kaikki olisi kunnossa (Kuikan ohjaus tykkää paskaa tuosta).
Noihin mun ongelmiin, piirikortti lopetti toimintansa kerralla, vika mekaaninen. Ohjauskaapelihäiriö on taas niin yleinen "ominaisuus" ettei sen kuittaamiseen tarvii edes päisteessä kaasua löysätä.

juu samaa mieltä, mutta tuo vaihteluväli vaatimuksena on jo niin suuri että vaikuttaa käyttöikään aivan varmasti.. mieluiten sitten niin että koko poksi lopettaa toimintansa heti kun jännite väärä eikä pelaa vain puolivaloilla niinku useimmiten.. ja sitte kusseny viä juurijajuuri pelaa niin eihän sille mitään tartte teherä...

Jopa minä osaan suunnitella hakkurin joka selviää suurinpiirtein tuosta tulojännitealueesta ja tarjoilee turvallisesti ampeereita vaikka juuri tasan 12 V. Ja jos laitteessa on jotain älyn tapaista niin rautaan jännitevalvonta joka pitää älyn tukevasti resetissä kunnes käyttösähkö on ollut jo hetken taas kelvollista. Fiksummasta hakkuristakin saa PowerGood-tiedon yleensä ulos. Vehjes voisi jopa jollakin tapaa kertoa käyttäjälle että sille tarjoiltu sähkö alkaa olla turhan surkeaa sorttia, jo ennen kuin se lakkaa kokonaan toimimasta.

Luultavasti ainakin Boschin sähköinen nostolaiteohjaus on tehty oikein, tietääkseni niitä harvemmin hajoilee tai edes sekoilee. Samoin moottorinohjauspurkit toimivat melko luotettavasti, ottaen huomioon että ne ovat käytössä aina kun kone käy tai startataan, kesät ja talvet, helteet ja pakkaset, tärinät ja tutinat.

Se on totta että 24 V olisi nykyään jo paljon fiksumpi valinta.

hyvin se palveli. kesän viat: paalikammion lukon jousi, boxiin menevän väylän y-haara ja siitä piirikortille menevä piuhan pätkä, heitti *****ilemasta ohjainkaapeli häiriöö.

Terveisiä Agronicin huoltoneuvonnasta!

Olen henkilökohtaisesti ollut yhtenä päivystäjänä vuodesta 1994. Ensin pelkillä automaattikäärijöillä ja sen jälkeen vuonna 2001 kuvaan astuivat myös Combit. Monenlaista on nähty ja kuultu, vanhimmat edelleen palveluksessa olevat automaattikäärijät ovat jo parikymppisiä, combitkin kohta rippikouluiässä.

Agronic koneiden mukana toimitetaan aina omat akkukaapelit, jotka pitää aina kytkeä suoraan akulle. Combin akkukaapelin poikkipinta-ala on 10 mm2. Liitin on järeä kaksinapainen.

Sähkövioisssakin toimii 20/80 sääntö; ohjainkaapelihäiriö, jokin anturihäiriö tms. vika on yleensä virransyötössä. Virransyöttövika johtuu usein jo vuosia paikallaan olleesta akkukaapelista ja hapettumista akun ja kaapelin välisessä kytkennässä.

Toinen potentiaalinen vikapaikka vanhoissa koneissa on hätä/seis painike, sitäkin kannattaa joskus painella. Kolmas hämminkiä aiheuttava asia ennen 2009 valmistetuissa koneissa on käärimen päätelaite, innokas höyrypesu ja siellä saattaa olla vesihelmiä.

Usein kone toimii käsiajolla OK ja anturitesti näyttää antureiden olevan OK. Mutta automaattitoiminnolla onkin toimintavaiheesta riippuen useita venttiilejä yhtä aikaa vetäneenä. Tällöin jännite saattaakin romahtaa hetkellisesti alle 10 voltin. Joten antureita alkaa tippua pelistä pois, jokin venttiili ei jaksakaan vetää jne. ja mikäli jännite laskee riittävän alas, turvatoimena toiminta pysähtyy virheilmoitukseen. Joita ovat esim. ohjainkaapelihäiriö tai jos romahdus on riittävän loiva, alijänniteilmoitukseen.

Osa vanhempien koneiden sähköisen verkonsyötön häiriöistä johtuu em. syistä.

Boksit eivät vahingoitu alijännitteestä, eivätkä vesihelmistä.

Rehuntekoterveisin

Erkki K.

Hyvin on pelannut paalain vaikka sähköt kytketty vastoin ohjeita 3-napaisella euroliittimellä. Tämä siksi jotta talon jokaisella traktorilla voi paalata ja myös vuokra koneella jos omat vanhukset kaikki korjattavana  Toki noille liittimille tulee piuhat suoraan akulta. Helpompi vain käytännön kannalta näin.

Nää on nyt asioita mitkä on ihan standardoituja ja tarttisi konevalmistajatkin huomioida. Joka raktorissa pitää olla euro liitin missä on se päälle 30 sulake ja asialliset liittimet. Sieltä pitäisi pystyä ottamaan ulkopuoliselle koneelle virrat. Kukaan ei vapaaehtoisesti lähde rakentamaan omia johtovirityksiä asiallisesti sisustettuihin uusiin raktoreihin. Tietenkin nää perävaunupistokkeesta varastamiset ei nyt ole soveliaita. Samoiten pitäisi isobus vaihtoehdot tulla käyttöön kun niitä uusissa raktoreissa on.

Ls-hydrauliikkaa pitäisi saada jokaiseen koneeseen missä on 2 eri letkuparia.

Joissain laatutraktoreissa ei tarvitse pilata sisustusta jos vetää uuden johdon hyttiin

Toki tuo euroliitin ei ole mikää paras mahdollinen joka koneelle, mutta vaikea on parempaakaan yksinkertaista ratkaisua standardoita tilalle.

Eipä sitä 3-napaista liitintäkään ole vanhemmissa vehkeissä ja noissa euroliittimissä luotettavuus on sitä perävaununpistokkeen luokkaa, eli toimii kun sopivasti liitintä vetkuttaa. Tosin niissäkin varmasti eroa valmistajasta riippuen.

Sähkövikoja ei toistaiseksi ole ollut, enkä ole yhtään anturia vaihtanut. Verkonvalvonnan otin silloin alkuaikoina pois päältä turhien virheilmoitusten takia ja hoidan valvonnan ihan optisesti takalasin läpi.

Sullojan vasemman laakerin olen vaihtanut pari kertaa ennakoivasti, kun kangilla sullojaa nostaessa alkaa välyksiä löytyä. Viimevuonna käytin sullojan huvikseni irti ja remonteerasin myös oikean päädyn. Ei välttämättä ollut tarpeen, mutta tulipahan tutkittua sekin pääty.

Suurin, ainut, viduduksen aiheuttaja on yli-ikäinen kuiva tawara, jota kone joskus syytää sullojan päällä olevien telojen välistä, alimmainen tela jumittaa ja ketju hyppii hammasrattaan yli. En tiedä auttaisko jos sullojan päällä olevan kumikaistaleen vaihtais ehjään, tai heittäis loputkin menemään. Ongelma poistuu kun laskee terät, tai poistaa jokatoisen lapun. Harvemmin tätä onneksi tapahtuu, vaatii spesiaalit olosuhteet. Mutta tiukilla tuo sullojan päällä oleva tela on ollut, kun sen halkeamia olen harjojen päältä hitsaillut.

Eipä sitä 3-napaista liitintäkään ole vanhemmissa vehkeissä ja noissa euroliittimissä luotettavuus on sitä perävaununpistokkeen luokkaa, eli toimii kun sopivasti liitintä vetkuttaa. Tosin niissäkin varmasti eroa valmistajasta riippuen.

Sähkövikoja ei toistaiseksi ole ollut, enkä ole yhtään anturia vaihtanut. Verkonvalvonnan otin silloin alkuaikoina pois päältä turhien virheilmoitusten takia ja hoidan valvonnan ihan optisesti takalasin läpi.

Sullojan vasemman laakerin olen vaihtanut pari kertaa ennakoivasti, kun kangilla sullojaa nostaessa alkaa välyksiä löytyä. Viimevuonna käytin sullojan huvikseni irti ja remonteerasin myös oikean päädyn. Ei välttämättä ollut tarpeen, mutta tulipahan tutkittua sekin pääty.

Suurin, ainut, viduduksen aiheuttaja on yli-ikäinen kuiva tawara, jota kone joskus syytää sullojan päällä olevien telojen välistä, alimmainen tela jumittaa ja ketju hyppii hammasrattaan yli. En tiedä auttaisko jos sullojan päällä olevan kumikaistaleen vaihtais ehjään, tai heittäis loputkin menemään. Ongelma poistuu kun laskee terät, tai poistaa jokatoisen lapun. Harvemmin tätä onneksi tapahtuu, vaatii spesiaalit olosuhteet. Mutta tiukilla tuo sullojan päällä oleva tela on ollut, kun sen halkeamia olen harjojen päältä hitsaillut.

Laitappa paalaimeen olkisarja, niin pyörii ylivuotinenkin tavara.

Uusissa koneissa vakiona oleva olkisarja on saatavilla myös vanhempiin Agronic paalainkäärimiin.

Olkisarja helpottaa kuivan materiaalin paalausta, siihen kuuluvat viiteen telaan hitsattavat lisäharjat sekä paalikammioon tuleva ruuvikiinnitteinen hankainlevy.

Olkisarja vähentää tehontarvetta tuorerehun paalauksessa, näin voit tehdä entistä tiiviimpiä paaleja tai vastaavasti säästää polttoainetta.

Sarja on edullinen, vain 390,- alv 0 % ja asennukseen voi varata pari tuntia.

Sait ylipuhuttua.. 

Jospa tuo sarja myös jatkaisi tiukimmalla olevien telojen ikää, ettei vielä tarvitsisi uusia vaippoja teettää.

Terveisiä Agronicin huoltoneuvonnasta!

Olen henkilökohtaisesti ollut yhtenä päivystäjänä vuodesta 1994. Ensin pelkillä automaattikäärijöillä ja sen jälkeen vuonna 2001 kuvaan astuivat myös Combit. Monenlaista on nähty ja kuultu, vanhimmat edelleen palveluksessa olevat automaattikäärijät ovat jo parikymppisiä, combitkin kohta rippikouluiässä.

Agronic koneiden mukana toimitetaan aina omat akkukaapelit, jotka pitää aina kytkeä suoraan akulle. Combin akkukaapelin poikkipinta-ala on 10 mm2. Liitin on järeä kaksinapainen.

Sähkövioisssakin toimii 20/80 sääntö; ohjainkaapelihäiriö, jokin anturihäiriö tms. vika on yleensä virransyötössä. Virransyöttövika johtuu usein jo vuosia paikallaan olleesta akkukaapelista ja hapettumista akun ja kaapelin välisessä kytkennässä.

Toinen potentiaalinen vikapaikka vanhoissa koneissa on hätä/seis painike, sitäkin kannattaa joskus painella. Kolmas hämminkiä aiheuttava asia ennen 2009 valmistetuissa koneissa on käärimen päätelaite, innokas höyrypesu ja siellä saattaa olla vesihelmiä.

Usein kone toimii käsiajolla OK ja anturitesti näyttää antureiden olevan OK. Mutta automaattitoiminnolla onkin toimintavaiheesta riippuen useita venttiilejä yhtä aikaa vetäneenä. Tällöin jännite saattaakin romahtaa hetkellisesti alle 10 voltin. Joten antureita alkaa tippua pelistä pois, jokin venttiili ei jaksakaan vetää jne. ja mikäli jännite laskee riittävän alas, turvatoimena toiminta pysähtyy virheilmoitukseen. Joita ovat esim. ohjainkaapelihäiriö tai jos romahdus on riittävän loiva, alijänniteilmoitukseen.

Osa vanhempien koneiden sähköisen verkonsyötön häiriöistä johtuu em. syistä.

Boksit eivät vahingoitu alijännitteestä, eivätkä vesihelmistä.

Rehuntekoterveisin

Erkki K.

erittäin asiallinen mukaantulo. kunpa muutkin koneenvalmistajat huolehtisivat jälkimarkkinoinnistaan samaan tyyliin.

Maailmankuulu olkisarja asennettuna ja hyvin toimii. Normaalisti tapana laskea terät paalin valmistuessa, kun ei tahdo rakkorissa potku riittää, mutta nyt saattoi reilusti paukuttaa silpuksi loppuun saakka. Eli mahdollisesti sarja vähentää tehontarvetta, tosin paalattavat heinäkarheet oli muutaman kerran kastuneet ja siten alta märkiä.

Muita ei aihe näytä kiinnostavan, niin jatketaan yksinpuhelua. Olen todella tyytyväinen tuohon olkisarjaan, vaikken olkea ole paalannutkaan, harmi ettei ole tullut hommattua aikaisemmin.

Sellainen pieni huomio, että sarjan telat pysyy puhtaina myös märällä tawaralla, kun taas normi teloihin tarttuu heinänmuhjua mikä hankaloittaa puhdistusta. Pitäis varmaan hitsata jotain rautaa kaikkiin teloihin. Vois melkein ehdottaa että Norskit muuttaisivat telojen mallin kahdeksalle harjalle nykyisen neljän sijaan, niin ei tarvis hitsailla lisäpalikoita.