Minä ajan vanhalla yhdistelmällä erilaisia savotoita pääsääntöisesti tuntihommina 50 € plus alv/h.

Kilpaile en metsäkoneiden kanssa, vaan teen hommat minne metsäkonetta ei saa.

Esimerkkinä 30 motin ajo metsästä 30 km päähän klapikasalle.

Jos mentäisiin "ammattikalustolla" niin ensinnä lavetti tuo työmaalta ajokoneen metsään. Ajaa kituuttaa ne muutamat niput tienvarteen, ja lavetti siirtää koneen taas seuraavalle työmaalle. No nyt etsitään sitten koska umpin tai tooran ajoista löytyis selvä kuski ajamaan ne puut tienvarresta mökkitien varteen johon auto pääsisi, soitellaan ei oota tarjotaan, ei kerkee ym...  no viimein saadaan joku kuski hakemaan ne puut, tuo siihen mökkitienvarteen josta 500 metriä niin hankalaa, ettei automies aja pihaan, kun pihassa ei lisäksi sovi kääntymään nurmikolle uppoamatta. No kutsutaan vielä traktorimies ajamaan ne puut sinne pihalle, kun ei muuten saa...

Tuollaisissa tilanteissa traktorikalusto on omiaan, kuorma tulee metsästä suoraan klapikasan juureen odottamaan pilkontaa.

On myös isäntiä joille kelpaa vain traktori. Tekevät niin kapeat urat, ettei metsäkone sovi muunmuassa...
 2.1 leveä traktori menee aika paljon kapeammasta mitä 2.7-2.9 metriä leveä metsäkone, ei tule hirveitä hutuja metsään, vaan korjuujälki on esteettisesti paljon parempi kun se pyörätraktorikalustolla väkerretään tienvarteen.
Hintaa sille tulee, mutta asiakkaat haluavat sitä ja maksavat siitä miellellään.

Nykyisin lavetti maksaa n. 2 € ajettu kilometri. Kun kone tuodaan 30 km päästä maksaa pelkkä tuonti 180 €. Traktori ajaa kurauttaa tuon vajaaseen tuntiin eli 50 €. Ajokone ajaa tunnin 70 €/h ja muutama nyssäkkä tienvarressa, traktori kaksi tuntia ja ajaa takaisin 100 + 50 € niin...  (ajokone: 180+70+180=430 €) (traktori: 50+100+50= 200 €)

Aamulla menen ajamaan puita ja paluukuormana tuon kuorman rankoja ,siinä logistiikan huippusuorituksia,joka ei onnistu metsäkoneelta.
Pinta alaa on sopivasti ,mutta metsän pohjat ykköstä ja kakkosta ne kasvaa.

Eipähän siinä taida olla taloudellista järkeä sen järeämpiin metsiin mennäkään sahapelissä harvennusta tekemään ?

paljonko ilikiäis velkoa siitä että siirtää koivuntaimisäkkejä kilsan verran metän puolelle etukuormaajan kauhassa noin 40 säkkiä?      ammu män semmosessa revohkassa, vaikka olis ollu tähellisempääkin tekemistä.   en ossoo sanoa naapurille ei!

paljonko ilikiäis velkoa siitä että siirtää koivuntaimisäkkejä kilsan verran metän puolelle etukuormaajan kauhassa noin 40 säkkiä?      ammu män semmosessa revohkassa, vaikka olis ollu tähellisempääkin tekemistä.   en ossoo sanoa naapurille ei!

Homma kuin homma, koneella tai ilman 50E+alv/h.

1000 mottia metsästä tienvarteen on traktorikalustolle yleensä järjetön ajatus.

Ottamatta kantaa järkevyyteen tai järjettömyyteen kaveri ajeli takavuosina talviajat puuta maataloustraktorilla. Kesät maataloustöissä ja turvesuolla, talvet metsässä. Parhaina talvina 10 000 m3. Joku oli kysellyt casea ostaa niin kaveri näytti uudehkoa taloaan että tämäkin on rakennettu casen tuomilla rahoilla eikä casea myydä vaan sille valetaan jalusta johon traktori nostetaan.  Onhan sitä moottoripyöräilijöilläkin rautaperseajoja mutta aikamoista amatöörien puuhastelua. 

Eipähän siinä taida olla taloudellista järkeä sen järeämpiin metsiin mennäkään sahapelissä harvennusta tekemään ?

Niin moni kuvittelee...mutta jos tukin osuus jää pieneksi, saa uudistusalan tai väljennyksen kuidulle sen saman hinnan kuin ensiharvennuksilta tehdylle, eli tuplat pystyhintaan verrattuna. Ja on järeästä metsästä sen kuidunkin tekeminen aikalailla helpompaa. Myös huonolaatuisessa (esimerkiksi välimutkia sisältävässä puustossa) itse apteeraamalla saa tukin tarkemmin talteen, eikä edes tarvitse tehdä sitä "huonolaatuista hankintatukkia". Motolla kun apteerataan vauhdilla, menee helposti latvapäässä mutkien takia latvatukki kuituun, sahapelissä saa napattua 30 sentin pätkällä koko tukkiosan pinoon.

Viime talvena tein kaksi pientä aukkoa, sain apteerattua erilleen mm. männyn laatutyveä, josta maksettiin tehdasmitalla luovutettuna 15 eeroo parempi kuutiohinta, ennen luovutusta laskin ko. pölkyt ja kappaleet piti paikkansa. Ja tukin raakkiprosentti oli muuten 0.

Onhan se noinkin, sellaiset kevyet maisemahakkuut ja väljennykset on varmasti ihan kannattavia miestyönäkin tehtynä. Kaikkihan riippuu siitä miten sen laskee. Erikoistyviä ja selvästi arvokkaampia lajeja hakattaessa on mahdollista päästä oikeasti tienesteihin jos pystyy hankintahakkuuna useamman sadan kiinnon leimikot tekemään.

Saahan ne rungot apteerattua koneellakin tarkasti, mutta tehokkusvaatimus on yleensä syynä että runkoa ei ole aikaa karsia ja ajaa edestakaisin kourassa.

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 08.06.14 - klo:22:34

Eipähän siinä taida olla taloudellista järkeä sen järeämpiin metsiin mennäkään sahapelissä harvennusta tekemään ?

Niin moni kuvittelee...mutta jos tukin osuus jää pieneksi, saa uudistusalan tai väljennyksen kuidulle sen saman hinnan kuin ensiharvennuksilta tehdylle, eli tuplat pystyhintaan verrattuna. Ja on järeästä metsästä sen kuidunkin tekeminen aikalailla helpompaa. Myös huonolaatuisessa (esimerkiksi välimutkia sisältävässä puustossa) itse apteeraamalla saa tukin tarkemmin talteen, eikä edes tarvitse tehdä sitä "huonolaatuista hankintatukkia". Motolla kun apteerataan vauhdilla, menee helposti latvapäässä mutkien takia latvatukki kuituun, sahapelissä saa napattua 30 sentin pätkällä koko tukkiosan pinoon.

Viime talvena tein kaksi pientä aukkoa, sain apteerattua erilleen mm. männyn laatutyveä, josta maksettiin tehdasmitalla luovutettuna 15 eeroo parempi kuutiohinta, ennen luovutusta laskin ko. pölkyt ja kappaleet piti paikkansa. Ja tukin raakkiprosentti oli muuten 0.

Tässä jutussa oli asiaa ,juuri noin teen en nykyään paljon harvennuksia pystyyn myi ,hakkaan ne itse, paljon paremman tuoton saa.