Kateuskeskustelu jatkuu vaan. Yrittäminen on taloudellista onnistumista, sijoitetulle pääomalle tuoton saantia, henkensä ja perheen elättämistä tehtyä työtä. SASsilla on tämä pientilan isännän paha syndrooma, ei kestä toisen onnistumista, ja kauhea kadehtiminen jopa toisen veloista. Maatalous on matkalla markkinataloutta, kannattaako kehityksen jarruna olo? Koivu ja tähti oli kaunista, mutta pitkässä juoksussa jo jälkeenjäänyt matka jää suomalaisilta saavuttamatta. Miksi maatalouden pitäisi olla eurooppalaista 1970-lukua, kun muu yhteiskunta on kaikilla muilla aloilla 2010-luvulla?