Päästäänkö hyvin toimivassa avokourunavetassa puhtauden kanssa samaan ritiläpohjaisilla käytävillä varustetun navetan kanssa. Onko ritilänavetta huolettomampi, jos lypsyratkaisu on robottilypsy?

Jos raappa liikkuu riittävän usein ja on toimiva,en usko että lehmät olis likaisempia kuin ritilälläkään.Sorkkaongelmia ei ole ainakaan enempää.
Kolaus ja kuivittelu näyttelee suurta roolia.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 11.05.14 - klo:09:12

Päästäänkö hyvin toimivassa avokourunavetassa puhtauden kanssa samaan ritiläpohjaisilla käytävillä varustetun navetan kanssa. Onko ritilänavetta huolettomampi, jos lypsyratkaisu on robottilypsy?

Jos raappa liikkuu riittävän usein ja on toimiva,en usko että lehmät olis likaisempia kuin ritilälläkään.Sorkkaongelmia ei ole ainakaan enempää.
Kolaus ja kuivittelu näyttelee suurta roolia.

Todellakin jos raappa liikkuu riittävän usein .

Ajatuksena tuo avokouru on tavallaan älytön. Lehmät sullotaan ahtaaseen koppiin (vrt laidun) ja sitten joutuu kaahlaamaan omassa sonnassaan.

Vähän niin kuin ritilällä

Ajatuksena tuo avokouru on tavallaan älytön. Lehmät sullotaan ahtaaseen koppiin (vrt laidun) ja sitten joutuu kaahlaamaan omassa sonnassaan.

Vähän kuin ritilällä paitsi jos se ritilä kolataan HETI joka kerta kun lehmä sontii sen päälle jotain muuta kuin jotain ripulin tapaista lientä. Eli 1 kolaaja 10 lehmää kohden navetassa 24/7 tai jotain... Raapat vetää avokäytävän yhtä puhtaaksi kuin puuhapete ritilän kerran tunnissa. Käykö puuhapete navetan kaikki ritilät läpi kerran tunnissa? Tietty kumimatto on parempi sorkillekin kuin kumiton ritilä...

Parsinavetassa lehmä saa olla rauhallisessa, puhtaassa omassa parressaan. Kokoluokka on yleensä niin pieni, että jokainen lehmä varmaankin tuntee olevan oma yksilönsä Oikein mitoitetussa parressa on mukava makoilla, kun jalat ei ole kurassa tää oli lievä provo!

Ritilä lattiat pitäisi lehmien navetassa lailla kieltää,on ns. KURALILLINKI navetta.Matto on hyvä vaikka se ei ole kuiva koskaan niin se ei haittaa kun kuraa ei ole,JOS kaavin toimii hyvin ja sen pitää toimia.

Ritilä lattiat pitäisi lehmien navetassa lailla kieltää,on ns. KURALILLINKI navetta.Matto on hyvä vaikka se ei ole kuiva koskaan niin se ei haittaa kun kuraa ei ole,JOS kaavin toimii hyvin ja sen pitää toimia.

No just noissa ritilänavetoissa sitä kuralillinkiä ei ole 

Juu... En minäkään ole nähnyt yhdessäkään rakolattianavetassa lillinkiä . Meilläkin piti tulla aluksi robonavetta syvillä kuiluilla, mutta tuli asema ja ritilää ei löydy kuin saappaiden pesupaikoilla

Mitä olen juttuja kuullut niin ei ne puuhapetetkään ole ihan ongelmattomia olleet, mutta kyllä ne pääsääntöisesti toimii hyvin. Pääasia kuitenkin että rehu saadaan navettaa yksinkertaisesti ja halvalla. Ja tietenkin se että paska lähtee ilman tuskailuja. Se pistää ajan mittaan veetuttamaan jos pitää tapella turhien asioiden kanssa.

Paljon teknikkaa rehu ja lantaketjuun aiheuttaa ensin kovan hiomisen pariksi ensimmäiseksi vuodeksi ja sitten viidennen vuoden jälkeen jatkuvan korjausrumban. 

Minkä verran rahaa (alv 0 kun silleen investoinnit lasketaan)pitäisi sitten esim. 150 hehtaarin viljelyssä olla kiinni? Mukavuushaluisesti 2 traktoria yhteensä 40 tonnilla, toisessa etukuormaaja ja suunnanvaihtaja, ja toisessa (ns vara/kylvotraktorissa)  tarpeeksi tehoa 3m kylvölannoittimelle. Se kylvin maksaa jonkun 6 tonnia. 4 tonnin reppuruisku, 6 tonnia äes, 10 tonnin aurat, 15 tonnin puimuri, 14 tonnilla yhdet isot tai 2 pienemmät kärrit. Kymppitonni kaikenlaisiin halpisrupsuttmiin kuten kultivaattorit, lautasniittokoneet jne.

Kaikki itse tehden kohtuukoneilla (ilman kuivuria ja muita rakennuksia) 93 tonnia tulee kaluston arvoksi, ja todellinen arvonalenema ehkä 5% vuodessa.

Tai sitten voi pistää sen 93000+alv uuteen traktoriin...

Periaattees noin, mutta käytännössä ainakin traktorin, puimurin, kylvinkoneen ja ruiskun kohdalla, jossain vaiheessa korjauskulut noilla pinta-aloilla vie sen minkä kalustoon sidotussa pääomassa säästää. Tuolla kalustolla voi vuoden pari pärjätä, mutta sitten alkaa remonttikierre. Jos budjetti tuplataan tai muutaman koneen osalta triplataan, niin alkaa kalusto olemaan jo sellaista että sillä pärjää jo jonkin aikaa. Lisäksi suurin osa viljelijöistä tekee viljan viljelyn ohella elääkseen jotain muutakin, joten kaikkea aikaa ei voi käyttää kaluston parsimiseen ja itse viljelytöidenkin pitää tapahtua.

Tuotantorakennusten osalta taas kustannuksia nostaa kalliin maun lisäksi ainakin lumikuorma, routa, pakkanen, palomääräykset ja tautivapaus.

Kun kovasti lasketaan näiden koneiden arvoa suhteessa pinta-alaan niin paljonko maksaa Isännän sydänkohtaus tai työtapaturma kun resoaa toimimattomien ja rikkoutuvien koneiden kanssa.

Periaattees noin, mutta käytännössä ainakin traktorin, puimurin, kylvinkoneen ja ruiskun kohdalla, jossain vaiheessa korjauskulut noilla pinta-aloilla vie sen minkä kalustoon sidotussa pääomassa säästää.

Jotenkin oma käsitys on että oli se traktori sitten tämä http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-traktorit-80-99-hv/john-deere-6310/ihjmkcb9.html

Tai tämä, http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-traktorit-100-119-hv/john-deere-6320-se/7ecmij6f.html niin huoltokulut ei uudemmalla ainakaan alene.

Noin niin kuin esimerkkinä.

Jos laskee 25 euroa`(alv 0) omaksi tuntipalkaksi, niin oikeastiko kannattaa olla ne tuplasti kalliimat vehkeet ja oikeastiko niitä selvästi vähemmän pitää huoltaa ja pienemmällä rahalla?

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 10.05.14 - klo:16:57

Minkä verran rahaa (alv 0 kun silleen investoinnit lasketaan)pitäisi sitten esim. 150 hehtaarin viljelyssä olla kiinni? Mukavuushaluisesti 2 traktoria yhteensä 40 tonnilla, toisessa etukuormaaja ja suunnanvaihtaja, ja toisessa (ns vara/kylvotraktorissa)  tarpeeksi tehoa 3m kylvölannoittimelle. Se kylvin maksaa jonkun 6 tonnia. 4 tonnin reppuruisku, 6 tonnia äes, 10 tonnin aurat, 15 tonnin puimuri, 14 tonnilla yhdet isot tai 2 pienemmät kärrit. Kymppitonni kaikenlaisiin halpisrupsuttmiin kuten kultivaattorit, lautasniittokoneet jne.

Kaikki itse tehden kohtuukoneilla (ilman kuivuria ja muita rakennuksia) 93 tonnia tulee kaluston arvoksi, ja todellinen arvonalenema ehkä 5% vuodessa.

Tai sitten voi pistää sen 93000+alv uuteen traktoriin...

Periaattees noin, mutta käytännössä ainakin traktorin, puimurin, kylvinkoneen ja ruiskun kohdalla, jossain vaiheessa korjauskulut noilla pinta-aloilla vie sen minkä kalustoon sidotussa pääomassa säästää. Tuolla kalustolla voi vuoden pari pärjätä, mutta sitten alkaa remonttikierre. Jos budjetti tuplataan tai muutaman koneen osalta triplataan, niin alkaa kalusto olemaan jo sellaista että sillä pärjää jo jonkin aikaa. Lisäksi suurin osa viljelijöistä tekee viljan viljelyn ohella elääkseen jotain muutakin, joten kaikkea aikaa ei voi käyttää kaluston parsimiseen ja itse viljelytöidenkin pitää tapahtua.

Tuotantorakennusten osalta taas kustannuksia nostaa kalliin maun lisäksi ainakin lumikuorma, routa, pakkanen, palomääräykset ja tautivapaus.

Vain kanamies ajattelee noin...

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 11.05.14 - klo:14:39

Periaattees noin, mutta käytännössä ainakin traktorin, puimurin, kylvinkoneen ja ruiskun kohdalla, jossain vaiheessa korjauskulut noilla pinta-aloilla vie sen minkä kalustoon sidotussa pääomassa säästää.

Jotenkin oma käsitys on että oli se traktori sitten tämä http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-traktorit-80-99-hv/john-deere-6310/ihjmkcb9.html

Tai tämä, http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-traktorit-100-119-hv/john-deere-6320-se/7ecmij6f.html niin huoltokulut ei uudemmalla ainakaan alene.

Noin niin kuin esimerkkinä.

Jos laskee 25 euroa`(alv 0) omaksi tuntipalkaksi, niin oikeastiko kannattaa olla ne tuplasti kalliimat vehkeet ja oikeastiko niitä selvästi vähemmän pitää huoltaa ja pienemmällä rahalla?

Asiaan ei mitenkään liittyne, mutta on "hiukan" ikäviä muistoja tuollaisesta 10-sarjan jontikasta. Muuten oli ihan kiva ja näppärä, mutta jos töitä yritti tehdä, oli tuloksena remonttia 500-2000 euron haarukkaan...Eikä työkään silloin edennyt. Monella satasella ja tuhat lappusella (alv 0) oli siinä vitutusta. Oma jontikka kullan kallis. Ainakin käyttökuluissa.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 11.05.14 - klo:15:20

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 11.05.14 - klo:14:39

Periaattees noin, mutta käytännössä ainakin traktorin, puimurin, kylvinkoneen ja ruiskun kohdalla, jossain vaiheessa korjauskulut noilla pinta-aloilla vie sen minkä kalustoon sidotussa pääomassa säästää.

Jotenkin oma käsitys on että oli se traktori sitten tämä http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-traktorit-80-99-hv/john-deere-6310/ihjmkcb9.html

Tai tämä, http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-traktorit-100-119-hv/john-deere-6320-se/7ecmij6f.html niin huoltokulut ei uudemmalla ainakaan alene.

Noin niin kuin esimerkkinä.

Jos laskee 25 euroa`(alv 0) omaksi tuntipalkaksi, niin oikeastiko kannattaa olla ne tuplasti kalliimat vehkeet ja oikeastiko niitä selvästi vähemmän pitää huoltaa ja pienemmällä rahalla?

Asiaan ei mitenkään liittyne, mutta on "hiukan" ikäviä muistoja tuollaisesta 10-sarjan jontikasta. Muuten oli ihan kiva ja näppärä, mutta jos töitä yritti tehdä, oli tuloksena remonttia 500-2000 euron haarukkaan...Eikä työkään silloin edennyt. Monella satasella ja tuhat lappusella (alv 0) oli siinä vitutusta. Oma jontikka kullan kallis. Ainakin käyttökuluissa.

Meillä taas nimenomaam 6310 SE oli tosi huoleton kaveri verrattuna seuraajaansa. Uudet (siis meillä alle 7 vuotiaat) alkavat olla siitä jänniä että vaikka kone ei varsinaisesti hajoaisi, huoltomies laskuttaa jo muutaman/useamman tonnin / tuhat käyttötuntia. Jos 80-luvun 605 Valmet hajoaakin kerran 1000 tunnissa niin silti ylöspito on halvempaa. Puhumattakaan arvon alenemisesta... Ja tosiaan meillä on turhan uutta kalustoa, osittain lumiurakoinnista johtuen, osittain siksi että ollaan oltu mukana tässä ylikoneistamisessa.

Uusien koneiden ylläpitokuluihin liittyen agrin jossain kuvastossa oli hieno kuva. Kyseessä oli merkkihuollon mainoskuva. Parikymppinen kaveri puhtaissa haalareissa täytti jonkun kalliin näköisen vehkeen (ehkä puimuri tai tosi iso paalain) sivupellin alla automaattirasvaria. Täyttövälineenä toimi yhden käden rasvaprässi. Sellaisesta on aina ilo maksaa sen alkaen 60€/tunti alv 0.