Lainaus käyttäjältä: Oksa - 10.05.14 - klo:08:17

vastarannan kiiski!   eikös joka paikassa toitoteta että PITÄÄ käyttää urakoijia, muuten ei ole hyvä yrittäjä.    ite käyttäsin mutta kun ei ole niin pitää olla joka roju omasta takaa tai jää tekemättä ja nyt vain vanhoilla männään.

Se vähä mitä urakoitsijaa käytän, niin ei tunnu mielekkäältä ulkoistaa oikeestaan mitään.

Se odottelu ja säiden kyttääminen. Kyl kaikki tarvis olla itellä.

Täällä olis kyllä urakoijia ja ne varmaan tuliski aijallansa.Mutta entisenä urakoitsijana tiedän kuinka hyvin ne tienaa.Ja notta ristus mun rahoolla ei urakoottijat rikastu

Muujussi ei vaihteeksi ole täysin väärässä. Toki Ruotsiin verrattuna on huomionarvoista, että kansallisten tukien (ja kai investointitukienkin) puuttuessa maidontuotanto suomen leveysasteilla on katoamassa kokonaan, ja lihantuotanto kanssa. Peltopuolella tuet ovat lähempänä samaa, ja ne pysyvät ruotsissakin viljelyksessä. Pellon hinta on suhteessa peltotukiin kuten suomessakin. Paitsi Skånessa jossa ollaan eri ilmastoalueella.

MUtta tehdäänhän täällä ihän hämmentävän kalliita ostoksia. Tai siis on tehty. Nyt kun ihmiset ovat vähän järjissään, ja tajuavat että 200 000€ traktori on oikeastaan turhan kallis melkein mihin vaan, ja 100 000€ traktori turhan kallis jos liikeavaihtoa on vähemmän, niin konekauppa on heti syyttämässä jostain tulevaisuuden uskon puutteesta tai jäähdyttelystä...

Mitä tulee navetoihin, keliolosuhde asettaa tietyt haasteensa. Mutta esim. joku muu kuin uritettu/karhennettu/jyrsitty betoni taitaa olla suht harvinainen lantakäytävän materiaali maissa jossa pyritään mahdollsimman tehokkaita isoja navetoita tekemään halvalla. Ja lypsyrobotit ovat yleisiä siellä missä investointitukea saa, esim. Suomessa ja Virossa...  Luulen että 1-2 robotin puuhaloita haluaisi moni rakentaa Jenkeissäkin, ei vaan mitenkään anna laskin periksi niin se oma 100 hehtaaria sitten myydään/vuokrataan jonkun 4000 lehmän navetan peltojen jatkoksi.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 10.05.14 - klo:08:24

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 10.05.14 - klo:08:17

vastarannan kiiski!   eikös joka paikassa toitoteta että PITÄÄ käyttää urakoijia, muuten ei ole hyvä yrittäjä.    ite käyttäsin mutta kun ei ole niin pitää olla joka roju omasta takaa tai jää tekemättä ja nyt vain vanhoilla männään.

Se vähä mitä urakoitsijaa käytän, niin ei tunnu mielekkäältä ulkoistaa oikeestaan mitään.

Se odottelu ja säiden kyttääminen. Kyl kaikki tarvis olla itellä.

Täällä olis kyllä urakoijia ja ne varmaan tuliski aijallansa.Mutta entisenä urakoitsijana tiedän kuinka hyvin ne tienaa.Ja notta ristus mun rahoolla ei urakoottijat rikastu

Voe hitsi Sun juttujas 

Päivän paras .

Jospa menis verstaalle urakoittee . 

Investoimattakin porskuttaa aikansa, mutta kyllä nämä kylän lypsykarjanavetat (isoimmassa aikanaan noin 25 äpyliä) ovat hiljenneet. Olis tässä omassakin pihassa ollut ihan investoimatta sellainen 7 lehmän laitos, mutta alustavan laskennan mukaan olisi tullut vähän liian kallista maitoa...

Muujussin jutuissa on paljon perää. Tästä kun katsoo Väylän länsipuolelle, niin aika paljon kevyemmällä pääomarakenteella tuolla Ruotsin puolella maatiloja pyöritetään. Puhtaasti työsuojelun tai -mukavuuden merkeissä sillä ilmaistuimella korjaa jo aika paljon, mutta psyykettä sillä ei tietty pönkitetä.

Muujussin jutuissa on paljon perää. Tästä kun katsoo Väylän länsipuolelle, niin aika paljon kevyemmällä pääomarakenteella tuolla Ruotsin puolella maatiloja pyöritetään. Puhtaasti työsuojelun tai -mukavuuden merkeissä sillä ilmaistuimella korjaa jo aika paljon, mutta psyykettä sillä ei tietty pönkitetä.

Kerro vähän tuonpuoleisen todellisuudesta, esimerkkejä.

Muujussi ei vaihteeksi ole täysin väärässä. Toki Ruotsiin verrattuna on huomionarvoista, että kansallisten tukien (ja kai investointitukienkin) puuttuessa maidontuotanto suomen leveysasteilla on katoamassa kokonaan, ja lihantuotanto kanssa. Peltopuolella tuet ovat lähempänä samaa, ja ne pysyvät ruotsissakin viljelyksessä. Pellon hinta on suhteessa peltotukiin kuten suomessakin. Paitsi Skånessa jossa ollaan eri ilmastoalueella.

MUtta tehdäänhän täällä ihän hämmentävän kalliita ostoksia. Tai siis on tehty. Nyt kun ihmiset ovat vähän järjissään, ja tajuavat että 200 000€ traktori on oikeastaan turhan kallis melkein mihin vaan, ja 100 000€ traktori turhan kallis jos liikeavaihtoa on vähemmän, niin konekauppa on heti syyttämässä jostain tulevaisuuden uskon puutteesta tai jäähdyttelystä...

Mitä tulee navetoihin, keliolosuhde asettaa tietyt haasteensa. Mutta esim. joku muu kuin uritettu/karhennettu/jyrsitty betoni taitaa olla suht harvinainen lantakäytävän materiaali maissa jossa pyritään mahdollsimman tehokkaita isoja navetoita tekemään halvalla. Ja lypsyrobotit ovat yleisiä siellä missä investointitukea saa, esim. Suomessa ja Virossa...  Luulen että 1-2 robotin puuhaloita haluaisi moni rakentaa Jenkeissäkin, ei vaan mitenkään anna laskin periksi niin se oma 100 hehtaaria sitten myydään/vuokrataan jonkun 4000 lehmän navetan peltojen jatkoksi.

Ensin syytellään ruokakauppaa otsa kurtulla että se vetää välistä ja sama tuotantotarvikkeiden hinnoissa. Rosvo sitä ja rosvo tätä...

Sitten juostaa suu messingillä ALVin palautukset ja/tai tuet taskussa kohti konekauppaa joka vasta oikeen riistäjä onkin....

Sitten juostaa suu messingillä ALVin palautukset ja/tai tuet taskussa kohti konekauppaa joka vasta oikeen riistäjä onkin....

Omat investoinnit on yritetty kohdistaa tuotteisiin joiden arvo laskee hitaasti ja on käyttöä. Joko vanhoja (esim reilu 20vuotias ajosilppuri) tai arvonsa 10v käytännössä samana pitävät (18tonnin telillä ja isoilla renkailla peräkärryjä parit erilaiset vajaa 15tonnia/kpl alv0).On sitten tietysti tuotteita joissa arvo väkisin laskee nopeasti eikä 10 vuotias välttämättä ole hyvä ostos(esim. niittokoneet).

Lainaus käyttäjältä: Petri - 10.05.14 - klo:11:51

Muujussin jutuissa on paljon perää. Tästä kun katsoo Väylän länsipuolelle, niin aika paljon kevyemmällä pääomarakenteella tuolla Ruotsin puolella maatiloja pyöritetään. Puhtaasti työsuojelun tai -mukavuuden merkeissä sillä ilmaistuimella korjaa jo aika paljon, mutta psyykettä sillä ei tietty pönkitetä.

Kerro vähän tuonpuoleisen todellisuudesta, esimerkkejä.

Suurin ero on yksikkökoossa eli hehtaareissa, mille kiinteät kulut jaetaan. Lukuja ei ole heittää, oma mietteeni perustuu epämääräiseen mutuun muutamien tilakäyntien perusteella, pitäisi jostain kaivaa lukujakin, niin voisi tarkemmin retostella. Ja se helpottaa paljon että tiloja ei aikain saatossa ole pilkottu niin tuhannen palasiksi kuin meillä, vanhatkin rakennukset ovat yhä edelleen käyttökelpoisia myös toiminnallisuutensa puolesta.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 10.05.14 - klo:12:16

Sitten juostaa suu messingillä ALVin palautukset ja/tai tuet taskussa kohti konekauppaa joka vasta oikeen riistäjä onkin....

Omat investoinnit on yritetty kohdistaa tuotteisiin joiden arvo laskee hitaasti ja on käyttöä. Joko vanhoja (esim reilu 20vuotias ajosilppuri) tai arvonsa 10v käytännössä samana pitävät (18tonnin telillä ja isoilla renkailla peräkärryjä parit erilaiset vajaa 15tonnia/kpl alv0).On sitten tietysti tuotteita joissa arvo väkisin laskee nopeasti eikä 10 vuotias välttämättä ole hyvä ostos(esim. niittokoneet).

Ja Gatori kandee myös ostaa uusi.Muuten ei välttämättä saa tilalle jatkajapariskuntaa

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 10.05.14 - klo:13:04

Lainaus käyttäjältä: SKN - 10.05.14 - klo:12:16

Sitten juostaa suu messingillä ALVin palautukset ja/tai tuet taskussa kohti konekauppaa joka vasta oikeen riistäjä onkin....

Omat investoinnit on yritetty kohdistaa tuotteisiin joiden arvo laskee hitaasti ja on käyttöä. Joko vanhoja (esim reilu 20vuotias ajosilppuri) tai arvonsa 10v käytännössä samana pitävät (18tonnin telillä ja isoilla renkailla peräkärryjä parit erilaiset vajaa 15tonnia/kpl alv0).On sitten tietysti tuotteita joissa arvo väkisin laskee nopeasti eikä 10 vuotias välttämättä ole hyvä ostos(esim. niittokoneet).

Ja Gatori kandee myös ostaa uusi.Muuten ei välttämättä saa tilalle jatkajapariskuntaa

Mitäs jos ostaakin vaaleenpunaisen spessun hassun jopon jonka runko on koristeltu ihanin keltaisin auringonkukkasin? 

Kyllä jonkun 50ha hoitaa helposti ja 100 hehtaariakin menee punnertamalla jopa 150ha niillä 80-luvun takatuuppareilla mutta sitten kun puhutaan sadoista hehtaareista niin tarvitaan oikeasti tehokkaita ja toimivia koneita ellei käytössä ole puoli-ilmaista työvoimaa vähintään puolen tusinaa täpinöitsijää.

Minkä verran rahaa (alv 0 kun silleen investoinnit lasketaan)pitäisi sitten esim. 150 hehtaarin viljelyssä olla kiinni? Mukavuushaluisesti 2 traktoria yhteensä 40 tonnilla, toisessa etukuormaaja ja suunnanvaihtaja, ja toisessa (ns vara/kylvotraktorissa)  tarpeeksi tehoa 3m kylvölannoittimelle. Se kylvin maksaa jonkun 6 tonnia. 4 tonnin reppuruisku, 6 tonnia äes, 10 tonnin aurat, 15 tonnin puimuri, 14 tonnilla yhdet isot tai 2 pienemmät kärrit. Kymppitonni kaikenlaisiin halpisrupsuttmiin kuten kultivaattorit, lautasniittokoneet jne.

Kaikki itse tehden kohtuukoneilla (ilman kuivuria ja muita rakennuksia) 93 tonnia tulee kaluston arvoksi, ja todellinen arvonalenema ehkä 5% vuodessa.

Tai sitten voi pistää sen 93000+alv uuteen traktoriin...

Tai sitten voi pistää sen 193000+alv uuteen punavanteiseen...

heti!!!!!! Naapurillakin on

Muujussi ei vaihteeksi ole täysin väärässä. Toki Ruotsiin verrattuna on huomionarvoista, että kansallisten tukien (ja kai investointitukienkin) puuttuessa maidontuotanto suomen leveysasteilla on katoamassa kokonaan, ja lihantuotanto kanssa. Peltopuolella tuet ovat lähempänä samaa, ja ne pysyvät ruotsissakin viljelyksessä. Pellon hinta on suhteessa peltotukiin kuten suomessakin. Paitsi Skånessa jossa ollaan eri ilmastoalueella.

MUtta tehdäänhän täällä ihän hämmentävän kalliita ostoksia. Tai siis on tehty. Nyt kun ihmiset ovat vähän järjissään, ja tajuavat että 200 000€ traktori on oikeastaan turhan kallis melkein mihin vaan, ja 100 000€ traktori turhan kallis jos liikeavaihtoa on vähemmän, niin konekauppa on heti syyttämässä jostain tulevaisuuden uskon puutteesta tai jäähdyttelystä...

Mitä tulee navetoihin, keliolosuhde asettaa tietyt haasteensa. Mutta esim. joku muu kuin uritettu/karhennettu/jyrsitty betoni taitaa olla suht harvinainen lantakäytävän materiaali maissa jossa pyritään mahdollsimman tehokkaita isoja navetoita tekemään halvalla. Ja lypsyrobotit ovat yleisiä siellä missä investointitukea saa, esim. Suomessa ja Virossa...  Luulen että 1-2 robotin puuhaloita haluaisi moni rakentaa Jenkeissäkin, ei vaan mitenkään anna laskin periksi niin se oma 100 hehtaaria sitten myydään/vuokrataan jonkun 4000 lehmän navetan peltojen jatkoksi.

Muuten ihan samaa mieltä, mutta kyllä ritilöillä tehdään oikeastaan koko Euroopassa paljon useamman sadan lehmän navetoita ilman investointitukia. Esim. Hollannissa ei juuri muuta tehdäkkään. Tosin siihen vaikuttaa sekin, että kuiluilla saadaan rakennus kevennettyä ainakin osittain. Parhaimmillaan kun tuolla voi olla yli 100 m savea navetan alla.

Päästäänkö hyvin toimivassa avokourunavetassa puhtauden kanssa samaan ritiläpohjaisilla käytävillä varustetun navetan kanssa. Onko ritilänavetta huolettomampi, jos lypsyratkaisu on robottilypsy?