tuossa pitkän ajan ennusteessa povaavat kesä ja heinäkuulle normaalia lämmenpää.   joten , jos on kuuma niin on myös kuivaa.         miten mahtaa olla kun laitumet ja nurmet kasvaa huonosti niin miten nah. huolehditte karjan ruokinnasta?                       ja kun olen ihmetellyt kuinka paljon nykynavetoissa käytetään vettä niin miten olette varmistunut siitä että vettä myös riittää sitten kun pohjavedet on alempana kuin aikoihin.           itellä pikkasen kylmä rinki siellä kun on vain tuo rengaskaivo ja sekään niin syvä. mutta onneks karja on pieni.    ja veden kulutus maltillista.

Peltoja sadetetaan ja juomavedelle on kunnallinen vesi varalla.

tuossa pitkän ajan ennusteessa povaavat kesä ja heinäkuulle normaalia lämmenpää.   joten , jos on kuuma niin on myös kuivaa.         miten mahtaa olla kun laitumet ja nurmet kasvaa huonosti niin miten nah. huolehditte karjan ruokinnasta?                       ja kun olen ihmetellyt kuinka paljon nykynavetoissa käytetään vettä niin miten olette varmistunut siitä että vettä myös riittää sitten kun pohjavedet on alempana kuin aikoihin.           itellä pikkasen kylmä rinki siellä kun on vain tuo rengaskaivo ja sekään niin syvä. mutta onneks karja on pieni.    ja veden kulutus maltillista.

Vanhemmalla polvella oli muistaakseni ainakin 24 lypsävää pelkän lähdekaivon varassa (välillä pumpattiin kyllä joestakin navettaan vettä). Käsittämätöntä näin jälkikäteen ajatellen kun eihän sieltä tunnu aina riittävän vettä kunnolla edes kotitalouskäyttöön.  Nyt vettä kuitenkin menee sellaiset 11-12 kuutiota päivässä. Lehmät juo vähän ruosteista mutta muuten puhdasta porakaivovettä, ja roboteille ja muuhun pesuun ja nuorkarjalle menee kunnan vettä.

http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta

Eikä tuo nyt niin kauhean synkältä tällä hetkellä näytä. Pitää tietty ruveta jossain vaiheessa miettiä kastelua jos riskit realisoituu.

edit: SAS taisi luvata suureen osaan maata kylmää ja kuivaa, joten siltäkin pohjalta voi tulla ihan hyvä kesä

Pinta-alaa riittävästi, LUOMU ja ylivuotiset varastot, myyntihinnat vaan nousee rehulla 

Vettä kuluu 5 mottia päivässä ja osuuskunta hyvillä kaivoilla ja veden tulolla, karjat vähentyny niin, että hyvin riittää 

aika hiljaista on.   täällä on kunnallinen vesi noin puolentoista kilsan päässä mutta viemäri jopa kauempana.     noooo, sitten kun vesi loppuu kaivosta niin onneksi joku vielä ajaa sitä tankilla.                miten lie sitten syksyn sateiden alkaessa, millähän puivat jotkut?

Parikilometriä aikoinaan vedettiin omaa putkea, nykyään menisi kunnan runkolinja lähempääkin, mutta joutuis aikapitkän matkan ampumaan kallioon. Vieraassa metsässä kaivettiin muutamasatametriä vanhaan metsäpolun pohjaan. Välillä ei traktorilla päässyt kuin parinkymmenen metrin päähän kaivannosta. Oli aika kantaminen lapiolla suoja soraa putken päälle kun kaivuumaa oli täynnä terävää kiveä. Suurinosa sentään meni salaojakoneella.

Yksi isäntä myi 70-luvun alussa pellonreunansa Salon kaupungin vedenottamolle. Kun vettä oli otettu ehkä noin vuosi, loppui noin 25 taloudelta vedet kaivoista, niin meilläkin. Aikaisemmin meidänkin kaivo valui yli noin 3 l/min koko ajan.

Yksi talvi mentiin pumppaamalla valtaojan vettä kaivoon, lehmiä varten. Ja annas olla aina vesipiirin miehet tulivat mittaamaan kaivoa kun sinne oli juuri pumpattu, Isä ärsyyntyneenä kalautti brauninkin latausliikkeen, lähtivät mittamiehet nopeasti.

Seuraavana kesänä tuli kaivonporausporukka, porailivat jonnekin syvälle vanhan kaivon lähellä, oli kuulemma vettä, mutta tarjous oli aika kallis, päätettiin kaivaa omin voimin, lapiolla ja ämpäreillä. Meikäläinen mahtui vielä kaivoon, tikkaat ylös ja oma maailma kutistui pyöreäksi valoläiskäksi ylhäällä. Kaivoin pätkityllä lapiolla pohjasta savea, väki nosti narulla savet ylös ja uutta rengasta nostettiin päälle. Koko nippu valui hiljalleen alas. 11 kpl oli nostettu, ja pohjasta maiskahti lapion reiästä vesipölly, hiekkaa ja mutaa. Hiekan tulo ei tahtonut loppua, pumpattiin pumpulla kaivoa tyhjäksi muutaman tunnin välein loppukesä.

Siitä saakka vettä on riittänyt, mutta se on äärimmäisen rauta- ja mangaanipitoista. Kaikki vesilaitteet muuttuvat ruostemönjän tukkimiksi, kelpasihan se lehmille, mutta aika pahaa se vesi on juoda.

Sitten tuli osuuskunta, ottivat sieltä samasta vedenottamosta ja puolipakolla tarjosivat meillekin liittymää. Isä sanoi, että ei hän omaa vettänsä mistään ostamaan rupea. Osuuskunta meni sittemmin kunnalle. Edelleen menee runkoputki pihan nurkassa noin 35 m päässä pihakraanasta. Mutta ei ole liitytty. Meidän oma putki on 250 m pituinen rautaputki, vuonna 1956 tehty, kyllä se jossakin vaiheessa syöpyy puhki. Taytyy sitten ajatella tuota liittymistä uudelleen.

-SS-

Kunnan vesi ettei oo veden loppumisesta huolta.
Rehua on sen verran että joskus ens talvena alotetaan ens kesän rehujen syöttö.

Vesi loppui eilen aamulla hiehojen lämmitetävästäkupista,lämpö pois,kuppi jäähän.On ollut sama kuppi jo vuosia käytössä,mutta ei ole koskaan aiemmin  toukokuulla jäätynyt.

eikös ennen vanhaan juuri toukokuulla menny vesijohot jäähän ja juhannusviikolla sitten sulivat?   eikös juuri nyt se routa matkaa alaspäin?        sulaessaan ylhäältä?

Ei se routa minnekkään maan keskipisteeseen vaella se vaan sulaa ylhäältä päin.

eikös ennen vanhaan juuri toukokuulla menny vesijohot jäähän ja juhannusviikolla sitten sulivat?   eikös juuri nyt se routa matkaa alaspäin?        sulaessaan ylhäältä?

Eikös se yleensäkkin ole niin kun kovan pakkasen jälkeen hieman lauhtuu niin vetää paikat jäähän.