Tällä hetkellä näyttää siltä, että uudessa tukijärjestelmässä suositaan peltojen kasvipeitteisyyttä. Avasin tähän uuden ketjun, mitä teknisiä mahdollisuuksia on olemassa ja miten olette niissä onnistuneet. Itse olen tähän asti kyntänyt suurimman osan maista syksyllä ja loput 30 % olen kultivoinut, joten omakohtaisia kokemuksia ei juuri kevätmuokkauksesta ole. Muutama naapuri tuota kevätmuokkausta harrastaa vaihtelevin kokemuksin. Eräs mahdollisuus kasvipeitteisyysvaatimuksen täyttämiseen on suorakylvö, mutta siitä on tälläkin foorumilla niin monta viestiketjua, joten jätetään se tästä tarkastelusta pois.

Itselle tulee mieleen seuraavat vaihtoehdot:

1.) kevätkyntö
- Täysin poissuljettu keino etelän savikoilla

2.) lautasmuokkaus
- Onkos se nyt niin persiistä kuin täällä on saanut lukea? Jos viljelykierrossa on esim. syysviljaa, joka perustetaan kynnettyyn maahan, niin tekeekö tuo lautasmuokkain maalle huonoa, jos sitä käyttää tyyliin kahtena vuotena kolmesta?

3.) muokkaus lapiorullaäkeellä
- Tätä harrastetaan ilmeisesti Pohjanmaan suunnalla, onkos jollakin kokemuksia savimaalta? Etuna on ainakin se, että lapiorullaäes painaa paljon vähemmän kuin lautasmuokkain -> kastemato kiittää. Nämä uudet Kronoksen ja Tumen lapiorullaäkeet taitavat olla täysin eri planeetalta olevia vehkeitä kuin vanhat Hankmot? Olisiko edullisempi häkkyrä kuin lautastinttari?

4.) muokkaus järeällä joustopiikkiäkeellä
- Vaatii ainakin rajusti voimaa, esim. 5-metrisen Multiva Topline Super XL:n ilmoitettu vetotehon tarve on 120 hv. Ei ainakaan allekirjoittaneen 105 heppasella taida liikkua kuin maantiellä?

5.) kultivointi järeällä hanhenjalkakultivaattorilla
- Mites mahtaa toimia keväällä? Voimaa vaatii myös aika reippaasti.

Itseä kyllä kiinnostaa mahdollisimman suuri kasvipeitteisyysprosentti, mutta samalla olisi kiinnostusta suuriin satoihin. Onkohan tämä mahdoton yhtälö? Syysviljoilla kasvipeitteisyyttä on mahdollista nostaa, mutta yli puolet nyt on joka tapauksessa jätettävä kevätviljoille.

6. muokkaus keväällä "kevytauralla"

(Vai mikä sen koneen nimi oli. Tuskin mikään kone savimaalle.)

2,3 ja 5

Mun mielestäni pintaan tehty lautasmuokkaus on savella ainoa järkevä ja itselläni se toimi ihan hyvin. Kestorikat siinä lisääntyivät kun eka lautasrivi käänsi voikukan ympäri haukkaamaan happea, toinen istutti sen uudelleen ja jyrä tiivisti tukevasti paikoilleen. Mutta kyllä ne sitten myrkyllä kuolivat...

Kaikki muut tavat käsittelevät maata liian syvältä ja kuivattavat sitä turhaan.

 Lapiorullaäes olisi ok, mutta ei pelitä savella sitten millään.

 Lautasmuokkari tiivistää maan, on aivan liian raskas vempele.

 Kultivointi on mulla pelannut hyvin keväälläkin. Kultivointi+kertaäestys ja kylvöalusta on valmis.

7. Suorakylvö.   

Konsta ostaa Toplinen, korvaa lautasmuokkarin, kultivaattorin ja normi äkeen, eikös sitä saa viis metrisenäki. Meidän kylän Optimat on vaihtunut hiljalleen Toplineen. Voikukka ja hevonhierakka on tykänny, Arianne tai Allya ni ongelma pysyy kurissa.

Konsta ostaa Toplinen, korvaa lautasmuokkarin, kultivaattorin ja normi äkeen, eikös sitä saa viis metrisenäki. Meidän kylän Optimat on vaihtunut hiljalleen Toplineen. Voikukka ja hevonhierakka on tykänny, Arianne tai Allya ni ongelma pysyy kurissa.

Kui leveen topliini kantsii hankkia mun 90 hv nyyskyyn?

Kai Se 5 metristä vie? Jos niitä saa sen levysenä? Riippuu maalajista ja kuin syvään muokkaat.

Naapureitten lautasmuokkareita kokeiltiin,mukkun sänkimaa pysyy märkänä palattiin Hankmoon.Kuivuminen nopeutuu kun saa vähän auki,samoin lannan ja oljen silppuaminen parempaa.Kylvömuokkaus joustopiikillä muutamaan kertaan.

Konsta ostaa Toplinen, korvaa lautasmuokkarin, kultivaattorin ja normi äkeen, eikös sitä saa viis metrisenäki. Meidän kylän Optimat on vaihtunut hiljalleen Toplineen. Voikukka ja hevonhierakka on tykänny, Arianne tai Allya ni ongelma pysyy kurissa.

Onkos topline scanian vetäminen pellolla muokkausta? 


No niin, no niin.

Joskus juurikaspelto kelpasi kasvipeitteiseksi noston jälkeen, enää ei. Nyt onkin mielenkiintoista, että jos tilalla viljellään vaikka puolet sokerijuurikasta, niin suurin mahdollinen kasvipeiteisyys olisi 50 %. Olettaen, että muut kasvit ovat kasvipeitteisyyskelpoisia. Tämäkin varmasti aiheuttaa vääntöä, jos kasvipeitteisyysmäärä vaikuttaa tukiin huomattavasti.

Jaahas, jaahas, meinaa vähän karata.




No niin.

Kevätkyntö mahdollista savikossa, jos kylvömuokkaus tapahtuu hyvin pian. Kun toteuttaa yöllä, niin ei aurinko ehdi liikaa kuivattamaan.

Hankmoilla saa kanssa ihan hyvän kasvualustan. Ja miksei myös kaikilla muillakin piikkisioilla, mitä perässä vetää. Tärkeintä vaan, ettei kuivata liikaa.

Ite suorakylvän mitä viljoista kylvän, joten nuo kevytmuokkaukset on vähän vähemmällä kokemuksella.

Jyrsinhän on sitten, mutta onhan se sitten vähän semmosta...

Sänkiäestys lisättiin muokkauskiertoon viime keväänä NZA 600:sen tultua ja osuutta tulevaisuudessa on tarkoitus nostaa. Vehnän sänkikin menee läpi, ellei ole olkikasoja. Enolla samanlainen äes ja teki verrokkilohkot vierekkäisiin peltoihin muutaman vuotta sitten. Toisella lohkolla rypsin sänki muokattiin lautasmuokkaimella ja toinen lohko äestettiin, mistä tuli hiukan suurempi sato. Kumpaankin lohkoon tehtiin samat toimenpiteet sänkimuokkausta lukuunottamatta. Testin tuloksesta johtuen hän ei ole enää nähnyt syytä hakea lautasmuokkainta lainaan. Näin siis näillä Varsinais-Suomen savikoilla.   

Konsta ostaa Toplinen, korvaa lautasmuokkarin, kultivaattorin ja normi äkeen, eikös sitä saa viis metrisenäki. Meidän kylän Optimat on vaihtunut hiljalleen Toplineen. Voikukka ja hevonhierakka on tykänny, Arianne tai Allya ni ongelma pysyy kurissa.

Topline on varmaan hieno peli, mutta vaatii jo viismetrisenä ainakin esitteen mukaan sen 120 hv tehoa. Pitää ehkä kutitella veturista muutama polle lisätehoa, jos tohon päätyy. Toisaalta luulis, että neljään viiteen senttiin muokattaessa riittäis pienempikin teho. Mitäs nää vehkeet maksaa, riittääkö 25 tonnia?

http://www.multiva.info/topline_super.php
http://www.multiva.info/lataus/topline_super_xl_tekn_03102013_web-2.pdf

Potilalla on vastaava äes, jonka tehontarve on esitteen mukaan 115 hv:

http://www.potila.fi/doc/Potila_Akeet_Maxer_Pro.pdf

6-metrinen Vieteri menis sitten jo 105 hevosella, lieneekö sitten heikompi muokkausteho:

http://www.digipaper.fi/agrimarket/19300/

Nämä tehoäkeet kyllä kiinnostavat senkin takia, että niillä olisi mukava tehdä kynnöksestä syysviljamaata. Ainoa, mikä arveluttaa on sängen kuivuminen keväällä. Olikos se kevät 2012, kun oli niin märkää, että sängelle jätetyt ei meinanneet kuivaa millään. Onko tuossa kevätmuokkauksessa ideana, että sitä sänkeä mennään raaputtelemaan sitten, kun se on niin kuivaa, että kylvön voi tehdä suoraan siihen päälle? Paljonhan mainostetaan, että lautasmuokkarillakin mentäis avaamaan sänki ja jätettäis maa puhaltumaan pariksi päiväksi. Mitä noita naapureita olen seurannut, niin liian aikaisin tehty lautasmuokkaus on aiheuttanut täyskatastrofin: tinttari nostaa miehen pään kokoisia palloja, joita sitten ajellaan pieneksi kaikilla mahdollisilla vehkeillä.

V*ttu kun kasvinviljely on kyntöön perustuvassa viljelyssä helppoa tähän sänkipelleilyyn verrattuna.

Kyllä kevätsängille taitaa suorakylvökone olla helpoin ja parhain vaihtoehto...?

Lautasmuokkauksesta kokemusta keväällä kevyellä (lue 'itämaisella') lautasmuokkaimella. Siihen 2-3 ajokertaa jp-äestystä niin tulee siedettävä kylvöalusta vaikka laahavantaalle - ainakin tällä hiesusavella, kosteina keväinä joutuu odottelemaan kuivumista pidempään. Jos maa taikinoituu palloksi kädessä puristettaessa tai köntsäkakut lentää murenematta, ollaan liian aikaisin liikkeellä. Jos olkimassaa on paljon ja sitkeää, niin oljen kuivumisen odottelu käsittelyjen välissä voi olla perusteltua.

Rikoille sitten vähän normaalia ärjympi aine tai pitoisuus ja kyntökiertoon taas syksyllä. Menettelee. Ei vielä ole tiivistymistä ollut havaittavissa tällä tekniikalla, mutta muokkari onkin köykäisemmästä päästä ja levikkeillä ajetaan.

Suorakylvö ratkaisee tämänkin kertaheitolla, vaikka siinäkin tottakai omat ongelmansa on.