Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Constantem - 17.03.14 - klo:08:00
-
Tällä hetkellä näyttää siltä, että uudessa tukijärjestelmässä suositaan peltojen kasvipeitteisyyttä. Avasin tähän uuden ketjun, mitä teknisiä mahdollisuuksia on olemassa ja miten olette niissä onnistuneet. Itse olen tähän asti kyntänyt suurimman osan maista syksyllä ja loput 30 % olen kultivoinut, joten omakohtaisia kokemuksia ei juuri kevätmuokkauksesta ole. Muutama naapuri tuota kevätmuokkausta harrastaa vaihtelevin kokemuksin. Eräs mahdollisuus kasvipeitteisyysvaatimuksen täyttämiseen on suorakylvö, mutta siitä on tälläkin foorumilla niin monta viestiketjua, joten jätetään se tästä tarkastelusta pois.
Itselle tulee mieleen seuraavat vaihtoehdot:
1.) kevätkyntö
- Täysin poissuljettu keino etelän savikoilla
2.) lautasmuokkaus
- Onkos se nyt niin persiistä kuin täällä on saanut lukea? Jos viljelykierrossa on esim. syysviljaa, joka perustetaan kynnettyyn maahan, niin tekeekö tuo lautasmuokkain maalle huonoa, jos sitä käyttää tyyliin kahtena vuotena kolmesta?
3.) muokkaus lapiorullaäkeellä
- Tätä harrastetaan ilmeisesti Pohjanmaan suunnalla, onkos jollakin kokemuksia savimaalta? Etuna on ainakin se, että lapiorullaäes painaa paljon vähemmän kuin lautasmuokkain -> kastemato kiittää. Nämä uudet Kronoksen ja Tumen lapiorullaäkeet taitavat olla täysin eri planeetalta olevia vehkeitä kuin vanhat Hankmot? Olisiko edullisempi häkkyrä kuin lautastinttari?
4.) muokkaus järeällä joustopiikkiäkeellä
- Vaatii ainakin rajusti voimaa, esim. 5-metrisen Multiva Topline Super XL:n ilmoitettu vetotehon tarve on 120 hv. Ei ainakaan allekirjoittaneen 105 heppasella taida liikkua kuin maantiellä?
5.) kultivointi järeällä hanhenjalkakultivaattorilla
- Mites mahtaa toimia keväällä? Voimaa vaatii myös aika reippaasti.
Itseä kyllä kiinnostaa mahdollisimman suuri kasvipeitteisyysprosentti, mutta samalla olisi kiinnostusta suuriin satoihin. Onkohan tämä mahdoton yhtälö? Syysviljoilla kasvipeitteisyyttä on mahdollista nostaa, mutta yli puolet nyt on joka tapauksessa jätettävä kevätviljoille.
-
6. muokkaus keväällä "kevytauralla"
(Vai mikä sen koneen nimi oli. Tuskin mikään kone savimaalle.)
-
2,3 ja 5
-
Mun mielestäni pintaan tehty lautasmuokkaus on savella ainoa järkevä ja itselläni se toimi ihan hyvin. Kestorikat siinä lisääntyivät kun eka lautasrivi käänsi voikukan ympäri haukkaamaan happea, toinen istutti sen uudelleen ja jyrä tiivisti tukevasti paikoilleen. Mutta kyllä ne sitten myrkyllä kuolivat...
Kaikki muut tavat käsittelevät maata liian syvältä ja kuivattavat sitä turhaan.
-
Lapiorullaäes olisi ok, mutta ei pelitä savella sitten millään.
Lautasmuokkari tiivistää maan, on aivan liian raskas vempele.
Kultivointi on mulla pelannut hyvin keväälläkin. Kultivointi+kertaäestys ja kylvöalusta on valmis.
-
7. Suorakylvö. ;D
-
Konsta ostaa Toplinen, korvaa lautasmuokkarin, kultivaattorin ja normi äkeen, eikös sitä saa viis metrisenäki. Meidän kylän Optimat on vaihtunut hiljalleen Toplineen. Voikukka ja hevonhierakka on tykänny, Arianne tai Allya ni ongelma pysyy kurissa.
-
Konsta ostaa Toplinen, korvaa lautasmuokkarin, kultivaattorin ja normi äkeen, eikös sitä saa viis metrisenäki. Meidän kylän Optimat on vaihtunut hiljalleen Toplineen. Voikukka ja hevonhierakka on tykänny, Arianne tai Allya ni ongelma pysyy kurissa.
Kui leveen topliini kantsii hankkia mun 90 hv nyyskyyn?
-
Kai Se 5 metristä vie? Jos niitä saa sen levysenä? Riippuu maalajista ja kuin syvään muokkaat.
-
Naapureitten lautasmuokkareita kokeiltiin,mukkun sänkimaa pysyy märkänä palattiin Hankmoon.Kuivuminen nopeutuu kun saa vähän auki,samoin lannan ja oljen silppuaminen parempaa.Kylvömuokkaus joustopiikillä muutamaan kertaan.
-
Konsta ostaa Toplinen, korvaa lautasmuokkarin, kultivaattorin ja normi äkeen, eikös sitä saa viis metrisenäki. Meidän kylän Optimat on vaihtunut hiljalleen Toplineen. Voikukka ja hevonhierakka on tykänny, Arianne tai Allya ni ongelma pysyy kurissa.
Onkos topline scanian vetäminen pellolla muokkausta? ;D ;D
No niin, no niin.
Joskus juurikaspelto kelpasi kasvipeitteiseksi noston jälkeen, enää ei. Nyt onkin mielenkiintoista, että jos tilalla viljellään vaikka puolet sokerijuurikasta, niin suurin mahdollinen kasvipeiteisyys olisi 50 %. Olettaen, että muut kasvit ovat kasvipeitteisyyskelpoisia. Tämäkin varmasti aiheuttaa vääntöä, jos kasvipeitteisyysmäärä vaikuttaa tukiin huomattavasti.
Jaahas, jaahas, meinaa vähän karata.
No niin.
Kevätkyntö mahdollista savikossa, jos kylvömuokkaus tapahtuu hyvin pian. Kun toteuttaa yöllä, niin ei aurinko ehdi liikaa kuivattamaan.
Hankmoilla saa kanssa ihan hyvän kasvualustan. Ja miksei myös kaikilla muillakin piikkisioilla, mitä perässä vetää. Tärkeintä vaan, ettei kuivata liikaa.
Ite suorakylvän mitä viljoista kylvän, joten nuo kevytmuokkaukset on vähän vähemmällä kokemuksella.
Jyrsinhän on sitten, mutta onhan se sitten vähän semmosta...
-
Sänkiäestys lisättiin muokkauskiertoon viime keväänä NZA 600:sen tultua ja osuutta tulevaisuudessa on tarkoitus nostaa. Vehnän sänkikin menee läpi, ellei ole olkikasoja. Enolla samanlainen äes ja teki verrokkilohkot vierekkäisiin peltoihin muutaman vuotta sitten. Toisella lohkolla rypsin sänki muokattiin lautasmuokkaimella ja toinen lohko äestettiin, mistä tuli hiukan suurempi sato. Kumpaankin lohkoon tehtiin samat toimenpiteet sänkimuokkausta lukuunottamatta. Testin tuloksesta johtuen hän ei ole enää nähnyt syytä hakea lautasmuokkainta lainaan. Näin siis näillä Varsinais-Suomen savikoilla.
-
Konsta ostaa Toplinen, korvaa lautasmuokkarin, kultivaattorin ja normi äkeen, eikös sitä saa viis metrisenäki. Meidän kylän Optimat on vaihtunut hiljalleen Toplineen. Voikukka ja hevonhierakka on tykänny, Arianne tai Allya ni ongelma pysyy kurissa.
Topline on varmaan hieno peli, mutta vaatii jo viismetrisenä ainakin esitteen mukaan sen 120 hv tehoa. Pitää ehkä kutitella veturista muutama polle lisätehoa, jos tohon päätyy. Toisaalta luulis, että neljään viiteen senttiin muokattaessa riittäis pienempikin teho. Mitäs nää vehkeet maksaa, riittääkö 25 tonnia?
http://www.multiva.info/topline_super.php
http://www.multiva.info/lataus/topline_super_xl_tekn_03102013_web-2.pdf
Potilalla on vastaava äes, jonka tehontarve on esitteen mukaan 115 hv:
http://www.potila.fi/doc/Potila_Akeet_Maxer_Pro.pdf
6-metrinen Vieteri menis sitten jo 105 hevosella, lieneekö sitten heikompi muokkausteho:
http://www.digipaper.fi/agrimarket/19300/
Nämä tehoäkeet kyllä kiinnostavat senkin takia, että niillä olisi mukava tehdä kynnöksestä syysviljamaata. Ainoa, mikä arveluttaa on sängen kuivuminen keväällä. Olikos se kevät 2012, kun oli niin märkää, että sängelle jätetyt ei meinanneet kuivaa millään. Onko tuossa kevätmuokkauksessa ideana, että sitä sänkeä mennään raaputtelemaan sitten, kun se on niin kuivaa, että kylvön voi tehdä suoraan siihen päälle? Paljonhan mainostetaan, että lautasmuokkarillakin mentäis avaamaan sänki ja jätettäis maa puhaltumaan pariksi päiväksi. Mitä noita naapureita olen seurannut, niin liian aikaisin tehty lautasmuokkaus on aiheuttanut täyskatastrofin: tinttari nostaa miehen pään kokoisia palloja, joita sitten ajellaan pieneksi kaikilla mahdollisilla vehkeillä.
V*ttu kun kasvinviljely on kyntöön perustuvassa viljelyssä helppoa tähän sänkipelleilyyn verrattuna.
-
Kyllä kevätsängille taitaa suorakylvökone olla helpoin ja parhain vaihtoehto...? :-X
-
Lautasmuokkauksesta kokemusta keväällä kevyellä (lue 'itämaisella') lautasmuokkaimella. Siihen 2-3 ajokertaa jp-äestystä niin tulee siedettävä kylvöalusta vaikka laahavantaalle - ainakin tällä hiesusavella, kosteina keväinä joutuu odottelemaan kuivumista pidempään. Jos maa taikinoituu palloksi kädessä puristettaessa tai köntsäkakut lentää murenematta, ollaan liian aikaisin liikkeellä. Jos olkimassaa on paljon ja sitkeää, niin oljen kuivumisen odottelu käsittelyjen välissä voi olla perusteltua.
Rikoille sitten vähän normaalia ärjympi aine tai pitoisuus ja kyntökiertoon taas syksyllä. Menettelee. Ei vielä ole tiivistymistä ollut havaittavissa tällä tekniikalla, mutta muokkari onkin köykäisemmästä päästä ja levikkeillä ajetaan.
Suorakylvö ratkaisee tämänkin kertaheitolla, vaikka siinäkin tottakai omat ongelmansa on.
-
Kai Se 5 metristä vie? Jos niitä saa sen levysenä? Riippuu maalajista ja kuin syvään muokkaat.
Ei todellakaan vie!
-
Voi hemmetti, tekeekös multivakin toplinea. Luulin et se on kania.
-
No niin.
Kevätkyntö mahdollista savikossa, jos kylvömuokkaus tapahtuu hyvin pian. Kun toteuttaa yöllä, niin ei aurinko ehdi liikaa kuivattama Saven kyntäminen keväällä katkaisee kapillaarisen vedennousun ja maa kuivuu liikaa Jos tulee kuiva alkukesä niin siinä ei sitten kasva mikään.
-
No niin.
Kevätkyntö mahdollista savikossa, jos kylvömuokkaus tapahtuu hyvin pian. Kun toteuttaa yöllä, niin ei aurinko ehdi liikaa kuivattamaan.
Saven kyntäminen keväällä katkaisee kapillaarisen vedennousun ja maa kuivuu liikaa Jos tulee kuiva alkukesä niin siinä ei sitten kasva mikään.
Saven kyntäminen keväällä pitäis lailla kieltää
-
No niin.
Kevätkyntö mahdollista savikossa, jos kylvömuokkaus tapahtuu hyvin pian. Kun toteuttaa yöllä, niin ei aurinko ehdi liikaa kuivattamaan.
Saven kyntäminen keväällä katkaisee kapillaarisen vedennousun ja maa kuivuu liikaa Jos tulee kuiva alkukesä niin siinä ei sitten kasva mikään.
Saven kyntäminen keväällä pitäis lailla kieltää
Tai sallia? Olis satotuotto kohillaan ja sais omista rahakauroista kunnon katteen.
-
itse vanhaa kuppikuntaa eli kyntö kaiken perusta kylvinkone on laahavannas mallia noi kymppien erot ei kestä uusia 50th vehkeitä kynnetään ja kynnetään tosin ton 40% varmaa saa heinällä ja syysviljalla joskus voi jättää rypsin sängen ja aikasen ohran 60% vaatii paljon mut kevätkyntö savella on EI sängestä suoraan äestys tulee kyllä kysymykseen mut ei 6 tonnin sadon jälkeeen joka on satotavote nyt ja tulevaisuudessa jos pellon vuokrat ja ostohinnat ei tipu niin mun laajentuminen keskittyy jatkossa tampereen kiinteistöihin eikä peltoon
-
siinä se tuli asiat aukastua yhdellä lauseella jaa no tuli sulle tate ään pisteet vahingossa ;D
-
siinä se tuli asiat aukastua yhdellä lauseella jaa no tuli sulle tate ään pisteet vahingossa ;D
Tate avaa sängetkin yhellä istumisella?
-
No niin.
Kevätkyntö mahdollista savikossa, jos kylvömuokkaus tapahtuu hyvin pian. Kun toteuttaa yöllä, niin ei aurinko ehdi liikaa kuivattama Saven kyntäminen keväällä katkaisee kapillaarisen vedennousun ja maa kuivuu liikaa Jos tulee kuiva alkukesä niin siinä ei sitten kasva mikään.
Daa, kyntö keväällä katkaisee kapillaarisen veden nousun. Savimaalla vaan pikkusen haastavaa hommaa. Pitää kuivua tarpeeksi, mutta ei liikaa. Kylvömuokkaus välittömästi kynnön jälkeen.
Toisaalta sen verran epävarmaa et ei kannata koittaa, jos on muita vaihtoehtoja. Aina ei tosin oo, esim. märkä syksy.
-
No niin.
Kevätkyntö mahdollista savikossa, jos kylvömuokkaus tapahtuu hyvin pian. Kun toteuttaa yöllä, niin ei aurinko ehdi liikaa kuivattama Saven kyntäminen keväällä katkaisee kapillaarisen vedennousun ja maa kuivuu liikaa Jos tulee kuiva alkukesä niin siinä ei sitten kasva mikään.
Daa, kyntö keväällä katkaisee kapillaarisen veden nousun. Savimaalla vaan pikkusen haastavaa hommaa. Pitää kuivua tarpeeksi, mutta ei liikaa. Kylvömuokkaus välittömästi kynnön jälkeen.
Toisaalta sen verran epävarmaa et ei kannata koittaa, jos on muita vaihtoehtoja. Aina ei tosin oo, esim. märkä syksy.
Tuli kokeiltua juu ja v1tuiksi meni. Onneks hajos aurat niin en kyntäny enempää - ei tosin ollu suunnitelmissakaan. Lapiorullaäkeellä oon koittanu mustaksi saada keväällä ne mitä on syksystä jäänyt/jätetty - onnistuis paremmin jos ei olis juolavehnää niin pirusti :(
-
Kehtaako tuota edes mainita mutta itse olen muokannut sänget keväällä ylös nyt parina keväänä ikiaikaisella Kronoksen 2,9m joustopiikkiäkeellä jossa varpajyrät edessä ja takana ja piikkirivejä olen lisännyt ja jakanut piikit siten että ei mene oljista ja sängestä tukkoon. Vähän ne tositäppärisuperisännät katsoo kieroon kun Topline Superit perässä ajavat ohi mutta se on niiden oma ongelma.
-
ihan syystä kattelevat ku ei tarvi olla ees täppäri et traktori on paripyörillä metrin leveempi ku sun karhi ;D
-
ihan syystä kattelevat ku ei tarvi olla ees täppäri et traktori on paripyörillä metrin leveempi ku sun karhi ;D
Jää se Mega-Valmetin paripyörän jälki näkyviin ikävästi tosiaan, mutta toinen muokkaus sitten oikealla äkeellä. Ne on nämä p*rsaukisten vehkeet vähän mitä sattuu ladon takaa löytymään.
-
Rengin näkökulmasta kevyt lautasmuokkauskäsittely kylvösyvyyteen ja sihen rapid kylvö päälle vaikuttaa savikoille toimivalta ratkaisulta keväällä. Rahtia kylvin eräälle isännälle joka oli keväällä muokannut kevyellä lapiorullaäkellä savikot ja vituikshan se oikeestaan meni; isoja kokkareita pelto täynnä ja siihen vielä muutenkin epätasainen kylvöpohja erittäin kuivassa maassa ::) Jossain eloperäisillä mailla tuollainen kevyt lapiorullakin toimii loistavasti, voishan sellane raskaampi versio toimia vaikka savikollakin?
Omien kokemusten perusteella kevätkyntö ei tunnu toimivan kuin hietamailla ja niihinkin saatava nopeasti kylvettyä perään.
-
itse vanhaa kuppikuntaa eli kyntö kaiken perusta kylvinkone on laahavannas mallia noi kymppien erot ei kestä uusia 50th vehkeitä kynnetään ja kynnetään tosin ton 40% varmaa saa heinällä ja syysviljalla joskus voi jättää rypsin sängen ja aikasen ohran 60% vaatii paljon mut kevätkyntö savella on EI sängestä suoraan äestys tulee kyllä kysymykseen mut ei 6 tonnin sadon jälkeeen joka on satotavote nyt ja tulevaisuudessa jos pellon vuokrat ja ostohinnat ei tipu niin mun laajentuminen keskittyy jatkossa tampereen kiinteistöihin eikä peltoon
Voisko sen selvemmin sanoa? ;)
-
Jää se Mega-Valmetin paripyörän jälki näkyviin ikävästi tosiaan, mutta toinen muokkaus sitten oikealla äkeellä. Ne on nämä p*rsaukisten vehkeet vähän mitä sattuu ladon takaa löytymään.
Mites kaura on ton Kronos-käsittelyn perään kasvanut? Sää kirjoittelit jossain toisessa ketjussa, että Paimion savet ei soveltuneet suorakylvöön. Oletko ensin muokannut kynnetyt lohkot ja vasta sen jälkeen lähtenyt sänkien avaamiseen? Tää sun konsepti tuntuis mullekin ainakin lompakon puolesta kaikkein houkuttelevammalta...
-
itse vanhaa kuppikuntaa eli kyntö kaiken perusta kylvinkone on laahavannas mallia noi kymppien erot ei kestä uusia 50th vehkeitä kynnetään ja kynnetään tosin ton 40% varmaa saa heinällä ja syysviljalla joskus voi jättää rypsin sängen ja aikasen ohran 60% vaatii paljon mut kevätkyntö savella on EI sängestä suoraan äestys tulee kyllä kysymykseen mut ei 6 tonnin sadon jälkeeen joka on satotavote nyt ja tulevaisuudessa jos pellon vuokrat ja ostohinnat ei tipu niin mun laajentuminen keskittyy jatkossa tampereen kiinteistöihin eikä peltoon
Missä on talkoohenki? :o
-
Tällä hetkellä näyttää siltä, että uudessa tukijärjestelmässä suositaan peltojen kasvipeitteisyyttä. Avasin tähän uuden ketjun, mitä teknisiä mahdollisuuksia on olemassa ja miten olette niissä onnistuneet. Itse olen tähän asti kyntänyt suurimman osan maista syksyllä ja loput 30 % olen kultivoinut, joten omakohtaisia kokemuksia ei juuri kevätmuokkauksesta ole. Muutama naapuri tuota kevätmuokkausta harrastaa vaihtelevin kokemuksin. Eräs mahdollisuus kasvipeitteisyysvaatimuksen täyttämiseen on suorakylvö, mutta siitä on tälläkin foorumilla niin monta viestiketjua, joten jätetään se tästä tarkastelusta pois.
Itselle tulee mieleen seuraavat vaihtoehdot:
1.) kevätkyntö
- Täysin poissuljettu keino etelän savikoilla
2.) lautasmuokkaus
- Onkos se nyt niin persiistä kuin täällä on saanut lukea? Jos viljelykierrossa on esim. syysviljaa, joka perustetaan kynnettyyn maahan, niin tekeekö tuo lautasmuokkain maalle huonoa, jos sitä käyttää tyyliin kahtena vuotena kolmesta?
Siis mistä täältä sanut lukea?
Lautasmuokkareita on tietysti useampaa sorttia ja niitä voi käyttää oikein ja vääriin.
Itselläni on sekä Amazonen Catros että Tumen Cultipac, joista jälkimmäinen palvelee lähinnä kylvökoneen pyöränvälijyränä. Cultipac on näistä kevyempi, siinä on erilliset, kääntyvät autonrenkaat takana, hammastetut lautaset ja työsyvyyden säätö hydrauliikalla teriä nostamalla ja laskemalla. Cultipac on parhaimmillaan pinnan kevyessä rikkomisessa, jolloin saadaan joudutettua kuivumsta tai kylvökoneen edellä otttua sänkipellosta vähän mustaa esiin, jotta saa piensiemenlaatikosta tulevan tavaran kosketuksiin maan kanssa.
Catroksessa on kumitettu palkkijyrä, isot sileät kiekot ja syvyyden säätö vantiruuvilla (ja työntövarrella). Perinteisessä kylvössä 1-2 ajokertaa ja 1-2 äestystä tekevät hyvän kylvöalustan laahavannaskoneelle. Vielä paljon nopeampaa ja taloudellisempaa kuin kyntö ja 2 äestystä.
Säätämällä kone matalaan, jonnekin 3 senttiin, saadaan pintaa rikottua ja kuivatettua, mutta Cultipaciin verrattuna jälki on matalassa epätasaisempaa. 4 - 5 - 6 cm ja siitä eteen päin toimii hienosti ja tekee kauniin jäljen, kuohkeankin, jos ei mene liian märkään maahan ajelemaan. Jälki on sitä paremman näköistä, mitä kovmpaa ajaa, mutta käytännössä koneella on taipumus ruveta hyppimään jossain 13 km/h ja jälkeen. Siitä tulee ajosuuntaan kiusallista aaltoa.
Mitä syvemmälle muokkaa, sen vähemmän palkkijyrä tiivistää. Kun sätää muokkaussyvyyden jonnekin 8 cm ja eteenpäin, lautasten paino ja lujuus riittää hienontamaan vaikka tienreunasta kaadettujen kuusien pellon puolelle jääneitä oksia ym. raivausjätettä. Myös nurmeen lautaset uppoavat tyydyttävästi.
Lautasmuokkari on monipuolinen laite, jolla tekee nopeasti valmista. Märät maat saa litattua kaikilla painavilla koneilla eikä lautasmuokkari tee siinä eroa muihin koneisiin.
Huonoin puoli lautasmuokarissa on se, että se ei vie maata edellään, joten se ei tasoita monttuja ja töppäreitä mennessään.
-
Hevan lautasmuokkaimella on tullut noita (savisia) sänkipeltoja välillä keväisin vedeltyä, kerta ajo sit äestys ja jyrsinkylvö. Pelkkä äestys ei oikein toiminut, vanhalla Potilan SPH:lla, tukkii lähinnä etulanan tienoon pahasti. Mutta tuo lautasmuokkain sekoitti sekä pätki sängen ja oljet sopivasti. Samalla jäi pintaan mukavasti olkea, sekä kuivumista estämään että hiukan mahdollista liettymistäkin vähentämään. Nyttemmin suorakylvö on se millä mennään. Ja ainakaan viime keväänä ei ollut mitään etua ajaa lautasmuokkarilla kertaalleen ennen suorakylvöä, täysin hukkaan heitettyä työtä enneminkin. Vaan tulipahan kokeiltua, kun vaikutti ettei maa kuivu "ikinä".
Ja kuten tuolla toisessa ketjussa:
Ingeborg, Epos, Propino on lajikkeet.
Yleensä kylvän viikkoa aikaisemmin kuin perinteiset maanmuokkaajat.
Tuohan on ihan päinvastoin mitä "opetetaan" eli sanotaan että suorakylväjä lähtee kylvöille viikon myöhemmin kuin muut.
Älä kuuntele vääriä profeettoja :D
Niin, aikaiselle, tai "normaali aikaiselle" suorakylvölle ääni täältäkin.
-
Jää se Mega-Valmetin paripyörän jälki näkyviin ikävästi tosiaan, mutta toinen muokkaus sitten oikealla äkeellä. Ne on nämä p*rsaukisten vehkeet vähän mitä sattuu ladon takaa löytymään.
Mites kaura on ton Kronos-käsittelyn perään kasvanut? Sää kirjoittelit jossain toisessa ketjussa, että Paimion savet ei soveltuneet suorakylvöön. Oletko ensin muokannut kynnetyt lohkot ja vasta sen jälkeen lähtenyt sänkien avaamiseen? Tää sun konsepti tuntuis mullekin ainakin lompakon puolesta kaikkein houkuttelevammalta...
On kasvanut hyvin sekä huonosti, kylvö -87 mallisella HKL-3000 Tumella. Täällä heikosti läpäisevillä savilla tahtoo runsaat kylvön jälkeiset sateet aiheuttaa keväällä sängestä muokatuilla mailla veden jämähtämistä pinnan muokkauskerrokseen. Jos sataa vähän niin hyvin on onnistunut silloin. Syysmuokkausta ei mikään korvaa täällä mielestäni. Suorakylvössä myös tuo kosteusongelma jos sattuu satamaan paljon kylvöjen päälle, mikä tosin erittäin harvinaista täälläpäin ellei joku ukkoskuuro jysähdä kohdalle. Syksyllä kyntö ja keväällä jyrsinkylvö ovat olleet menetelmänä parhaissa keskisadoissa meillä. Jyrsinkylvö saattaa palata ohjelmaan ensi keväänä, sänkeä ei tosin nyt ole kuin 14 ha tälle keväälle.
-
ja omaan kommentiin jatkoo mää en ainakaan kerkiä keväällä mihinkä sänkimuokkauksiin hirveesti siinäkin on tarpeeksi ku ajaa paskaa 100ha äestää3 -4 kertaan ja kylvää sit viä lopuksi vähä nautiskelee 5000 fordilla ilman hyttiä ja jyrää 50ha munat täynnä savipölyä viä juhannuksenaki
-
ja omaan kommentiin jatkoo mää en ainakaan kerkiä keväällä mihinkä sänkimuokkauksiin hirveesti siinäkin on tarpeeksi ku ajaa paskaa 100ha äestää3 -4 kertaan ja kylvää sit viä lopuksi vähä nautiskelee 5000 fordilla ilman hyttiä ja jyrää 50ha munat täynnä savipölyä viä juhannuksenaki
Eiks vois aatella että pukis jotain vaatteita päällensä edes jyrästyksen ajaksi? ??? ;D
-
Liittyiskö se jotenkin tähän ooppelmiehen wanhaan viisauteen ... oli taannoin rahakauran viljely topiikissa ::) ;D
No ilmankos oon tykänny jotta tuvan klasit falskaa. :D :D
Ja kiitos tuosta vinkinstä ett ny sitte enstex niikui venataa vaa
PS. Liittyykö kauranhoitoon/havreskötseliin jotain muita rituaaleja joista pitäisi olla tietoinen??
Joo. Kauraisännän kuuluu nukkua koko tammikuu kauralaarissa alastomana siemenkauransa keskellä. Näin luodaan tunneside siementen ja kylväjän välille. Ilman tunnesidettä kaura ei idä! Kaura kiintyy isäntäänsä, ystävällinen ja utelias kauralapsi työntyy maan povesta ilmakehään noin viikossa. Synkkä ja omistajaansa pelkäävä itu mätänee maahan :'(
-
ja omaan kommentiin jatkoo mää en ainakaan kerkiä keväällä mihinkä sänkimuokkauksiin hirveesti siinäkin on tarpeeksi ku ajaa paskaa 100ha äestää3 -4 kertaan ja kylvää sit viä lopuksi vähä nautiskelee 5000 fordilla ilman hyttiä ja jyrää 50ha munat täynnä savipölyä viä juhannuksenaki
Eiks vois aatella että pukis jotain vaatteita päällensä edes jyrästyksen ajaksi? ??? ;D
Eikäs tuo nuoriso tee nykyisin paljolti nakuna näitä töitä - kalentereissa ainakin näyttäis siltä ;D
-
ja omaan kommentiin jatkoo mää en ainakaan kerkiä keväällä mihinkä sänkimuokkauksiin hirveesti siinäkin on tarpeeksi ku ajaa paskaa 100ha äestää3 -4 kertaan ja kylvää sit viä lopuksi vähä nautiskelee 5000 fordilla ilman hyttiä ja jyrää 50ha munat täynnä savipölyä viä juhannuksenaki
Eiks vois aatella että pukis jotain vaatteita päällensä edes jyrästyksen ajaksi? ??? ;D
Eikäs tuo nuoriso tee nykyisin paljolti nakuna näitä töitä - kalentereissa ainakin näyttäis siltä ;D
Alastomuus myy. ;D
-
ja omaan kommentiin jatkoo mää en ainakaan kerkiä keväällä mihinkä sänkimuokkauksiin hirveesti siinäkin on tarpeeksi ku ajaa paskaa 100ha äestää3 -4 kertaan ja kylvää sit viä lopuksi vähä nautiskelee 5000 fordilla ilman hyttiä ja jyrää 50ha munat täynnä savipölyä viä juhannuksenaki
Eiks vois aatella että pukis jotain vaatteita päällensä edes jyrästyksen ajaksi? ??? ;D
Eikäs tuo nuoriso tee nykyisin paljolti nakuna näitä töitä - kalentereissa ainakin näyttäis siltä ;D
Alastomuus myy. ;D
Täytyis siirtyä viljelemään kuorettomia lajikkeitakin. Jorma paljaana Jorma-ohraa maahan. ;D
-
Siellä on kylän rouvat pellon reunalla hameet hampaissa katselemassa kun bouli tekee toukojaan... :o
-
Kehtaako tuota edes mainita mutta itse olen muokannut sänget keväällä ylös nyt parina keväänä ikiaikaisella Kronoksen 2,9m joustopiikkiäkeellä jossa varpajyrät edessä ja takana ja piikkirivejä olen lisännyt ja jakanut piikit siten että ei mene oljista ja sängestä tukkoon. Vähän ne tositäppärisuperisännät katsoo kieroon kun Topline Superit perässä ajavat ohi mutta se on niiden oma ongelma.
Sää oot kuule öky. Mulla on vieläkin kapeampi heittotähtihankmo johon oon lisänny painoa 600kg. Kyllä lähtee ja tulee mustaa, se peli vasta aiheuttaa hilpeyttä. ;D Ei muakaan nakkaa paskaakaan jos joku sitä irvistelee. Toimi paremmin ku Arekset.
Onneks meillä on aktiivinen maamiesseura jolla on ollu lautasmuokkain jo 6 vuotta käytössä. Eka oli Ares, sitte tuli toinen vähän painavampi Vares ja nyt on ollu pari vuotta 350 Multivan hinattava DiscMaster. Lapiorullaäes taisi mennä myyntiin jokunen vuosi sitte. Jyrsin taitaa vielä olla.
EDIT:
Laitampa pikseille luun kuvan muodossa, saavat räköttää. ;D ;D
(http://i6.aijaa.com/t/00348/13132807.t.jpg) (http://aijaa.com/w6D5m5) (http://i10.aijaa.com/t/00421/13132808.t.jpg) (http://aijaa.com/obYt7U)
-
Liittyiskö se jotenkin tähän ooppelmiehen wanhaan viisauteen ... oli taannoin rahakauran viljely topiikissa ::) ;D
No ilmankos oon tykänny jotta tuvan klasit falskaa. :D :D
Ja kiitos tuosta vinkinstä ett ny sitte enstex niikui venataa vaa
PS. Liittyykö kauranhoitoon/havreskötseliin jotain muita rituaaleja joista pitäisi olla tietoinen??
Joo. Kauraisännän kuuluu nukkua koko tammikuu kauralaarissa alastomana siemenkauransa keskellä. Näin luodaan tunneside siementen ja kylväjän välille. Ilman tunnesidettä kaura ei idä! Kaura kiintyy isäntäänsä, ystävällinen ja utelias kauralapsi työntyy maan povesta ilmakehään noin viikossa. Synkkä ja omistajaansa pelkäävä itu mätänee maahan :'(
Hyvä viisaus edelleen :D Mutta osoitat sitä väärään päähän :'(
-
ja omaan kommentiin jatkoo mää en ainakaan kerkiä keväällä mihinkä sänkimuokkauksiin hirveesti siinäkin on tarpeeksi ku ajaa paskaa 100ha äestää3 -4 kertaan ja kylvää sit viä lopuksi vähä nautiskelee 5000 fordilla ilman hyttiä ja jyrää 50ha munat täynnä savipölyä viä juhannuksenaki
Eiks vois aatella että pukis jotain vaatteita päällensä edes jyrästyksen ajaksi? ??? ;D
Eikäs tuo nuoriso tee nykyisin paljolti nakuna näitä töitä - kalentereissa ainakin näyttäis siltä ;D
tate & co testaa kauran itävyyden istumalla ja ryyppäämällä viljasiilossa. jos sieltä noustessa karvoissa roikkuu n. 100 kpl kauroja on itävyys riittävällä tasolla ;D ;D toki oikein karvaperseisellä emännällä luku pitää olla jopa yli 200 kpl.
lautasmuokkaus matalaan on kyllä todella nopsaa hommaa. varsinkin jos olis tarpeeksi leveä muokkari jolla ei tarkoitustakaan ajaa täyteen syvyyteen. sais olla vaikka 650 carrier eikä tarvis ihmeellistä veturia. kyl pyörivät aina perässä tulee helposti. itellä on toi 4 m hinattava catros kimpassa, vähä kaponen. vauhtia saa kyl pitää aikalailla normiäestystä enempi. pompotus alkaa toisella reisulla. yleensä vaan avaan catroksella ja sit äestystä joskus perään.
-
Kehtaako tuota edes mainita mutta itse olen muokannut sänget keväällä ylös nyt parina keväänä ikiaikaisella Kronoksen 2,9m joustopiikkiäkeellä jossa varpajyrät edessä ja takana ja piikkirivejä olen lisännyt ja jakanut piikit siten että ei mene oljista ja sängestä tukkoon. Vähän ne tositäppärisuperisännät katsoo kieroon kun Topline Superit perässä ajavat ohi mutta se on niiden oma ongelma.
Sää oot kuule öky. Mulla on vieläkin kapeampi heittotähtihankmo johon oon lisänny painoa 600kg. Kyllä lähtee ja tulee mustaa, se peli vasta aiheuttaa hilpeyttä. ;D Ei muakaan nakkaa paskaakaan jos joku sitä irvistelee. Toimi paremmin ku Arekset.
Onneks meillä on aktiivinen maamiesseura jolla on ollu lautasmuokkain jo 6 vuotta käytössä. Eka oli Ares, sitte tuli toinen vähän painavampi Vares ja nyt on ollu pari vuotta 350 Multivan hinattava DiscMaster. Lapiorullaäes taisi mennä myyntiin jokunen vuosi sitte. Jyrsin taitaa vielä olla.
EDIT:
Laitampa pikseille luun kuvan muodossa, saavat räköttää. ;D ;D
(http://i6.aijaa.com/t/00348/13132807.t.jpg) (http://aijaa.com/w6D5m5) (http://i10.aijaa.com/t/00421/13132808.t.jpg) (http://aijaa.com/obYt7U)
Nimimerkki Kaupoilta saat sitten vinkkejä koneen levennykseen, kun hehtaarit kasvaa. ;D
-
Kehtaako tuota edes mainita mutta itse olen muokannut sänget keväällä ylös nyt parina keväänä ikiaikaisella Kronoksen 2,9m joustopiikkiäkeellä jossa varpajyrät edessä ja takana ja piikkirivejä olen lisännyt ja jakanut piikit siten että ei mene oljista ja sängestä tukkoon. Vähän ne tositäppärisuperisännät katsoo kieroon kun Topline Superit perässä ajavat ohi mutta se on niiden oma ongelma.
Sää oot kuule öky. Mulla on vieläkin kapeampi heittotähtihankmo johon oon lisänny painoa 600kg. Kyllä lähtee ja tulee mustaa, se peli vasta aiheuttaa hilpeyttä. ;D Ei muakaan nakkaa paskaakaan jos joku sitä irvistelee. Toimi paremmin ku Arekset.
Onneks meillä on aktiivinen maamiesseura jolla on ollu lautasmuokkain jo 6 vuotta käytössä. Eka oli Ares, sitte tuli toinen vähän painavampi Vares ja nyt on ollu pari vuotta 350 Multivan hinattava DiscMaster. Lapiorullaäes taisi mennä myyntiin jokunen vuosi sitte. Jyrsin taitaa vielä olla.
EDIT:
Laitampa pikseille luun kuvan muodossa, saavat räköttää. ;D ;D
(http://i6.aijaa.com/t/00348/13132807.t.jpg) (http://aijaa.com/w6D5m5) (http://i10.aijaa.com/t/00421/13132808.t.jpg) (http://aijaa.com/obYt7U)
Nimimerkki Kaupoilta saat sitten vinkkejä koneen levennykseen, kun hehtaarit kasvaa. ;D
;D ;D ;D ;D ;D
-
Huomaatteko että just nyt perinteisten kylvinkoneitten arvo meni nolliin.
Niist ei saa mitään myydessä/vaihdossa.
Suorakylvökoneitten arvo taas nousee kohisten. ;D
-
Huomaatteko että just nyt perinteisten kylvinkoneitten arvo meni nolliin.
Niist ei saa mitään myydessä/vaihdossa.
Suorakylvökoneitten arvo taas nousee kohisten. ;D
Paitsi Tume Geminin, kun päämarkinat ovat olleet Venäjällä ja Ukrainassa. :-\
-
Huomaatteko että just nyt perinteisten kylvinkoneitten arvo meni nolliin.
Niist ei saa mitään myydessä/vaihdossa.
Suorakylvökoneitten arvo taas nousee kohisten. ;D
:D :D
Sitten 20 vuoden päästä, kun kovien kesäkuurojen parit pahnatulvat ovat vyöryneet lähiseudun ojiin ja taas tukkineet rummut ja muut, niin alkaa uuden teknologian omaksuminen, tämä on jo muualla käynnissä.:
"No till, no yield"
http://www.youtube.com/watch?v=Q0V0A7mhINY
"Vertical drilling" ;D ;D
http://www.youtube.com/watch?v=EwG4hqtn0VA
-SS-
-
Huomaatteko että just nyt perinteisten kylvinkoneitten arvo meni nolliin.
Niist ei saa mitään myydessä/vaihdossa.
Suorakylvökoneitten arvo taas nousee kohisten. ;D
:D :D
Sitten 20 vuoden päästä, kun kovien kesäkuurojen parit pahnatulvat ovat vyöryneet lähiseudun ojiin ja taas tukkineet rummut ja muut, niin alkaa uuden teknologian omaksuminen, tämä on jo muualla käynnissä.:
"No till, no yield"
http://www.youtube.com/watch?v=Q0V0A7mhINY
"Vertical drilling" ;D ;D
http://www.youtube.com/watch?v=EwG4hqtn0VA
-SS-
Maan tiivistyminen on suuri ja satoja pienentävä ongelma, ja siihenkin on suorakylvöstä apua, kun ajokertoja pellolla on vähemmän, kyllä sen ymmärtää että pellot tiivistyvät kun perinteisessä muokkausmenetelmässä niillä ajelllaan moneen kertaan isolla traktorilla jos jonkinlaista painavaa värkkiä perässä vetäen, suorakylvössä riittää yksi ajo ja ruiskutuksissa ei paljon maa tiivisty, sitä vähemmän, mitä leveäpi ruisku.
-
Kehtaako tuota edes mainita mutta itse olen muokannut sänget keväällä ylös nyt parina keväänä ikiaikaisella Kronoksen 2,9m joustopiikkiäkeellä jossa varpajyrät edessä ja takana ja piikkirivejä olen lisännyt ja jakanut piikit siten että ei mene oljista ja sängestä tukkoon. Vähän ne tositäppärisuperisännät katsoo kieroon kun Topline Superit perässä ajavat ohi mutta se on niiden oma ongelma.
Sää oot kuule öky. Mulla on vieläkin kapeampi heittotähtihankmo johon oon lisänny painoa 600kg. Kyllä lähtee ja tulee mustaa, se peli vasta aiheuttaa hilpeyttä. ;D Ei muakaan nakkaa paskaakaan jos joku sitä irvistelee. Toimi paremmin ku Arekset.
Onneks meillä on aktiivinen maamiesseura jolla on ollu lautasmuokkain jo 6 vuotta käytössä. Eka oli Ares, sitte tuli toinen vähän painavampi Vares ja nyt on ollu pari vuotta 350 Multivan hinattava DiscMaster. Lapiorullaäes taisi mennä myyntiin jokunen vuosi sitte. Jyrsin taitaa vielä olla.
EDIT:
Laitampa pikseille luun kuvan muodossa, saavat räköttää. ;D ;D
(http://i6.aijaa.com/t/00348/13132807.t.jpg) (http://aijaa.com/w6D5m5) (http://i10.aijaa.com/t/00421/13132808.t.jpg) (http://aijaa.com/obYt7U)
Nimimerkki Kaupoilta saat sitten vinkkejä koneen levennykseen, kun hehtaarit kasvaa. ;D
Pienviljelijä pärjää toki tuollaisellakin.
Isot tilat eivät moisella rimpulalla kerkee ähräämään.
-
Huomaatteko että just nyt perinteisten kylvinkoneitten arvo meni nolliin.
Niist ei saa mitään myydessä/vaihdossa.
Suorakylvökoneitten arvo taas nousee kohisten. ;D
:D :D
Sitten 20 vuoden päästä, kun kovien kesäkuurojen parit pahnatulvat ovat vyöryneet lähiseudun ojiin ja taas tukkineet rummut ja muut, niin alkaa uuden teknologian omaksuminen, tämä on jo muualla käynnissä.:
"No till, no yield"
http://www.youtube.com/watch?v=Q0V0A7mhINY
"Vertical drilling" ;D ;D
http://www.youtube.com/watch?v=EwG4hqtn0VA
-SS-
Maan tiivistyminen on suuri ja satoja pienentävä ongelma, ja siihenkin on suorakylvöstä apua, kun ajokertoja pellolla on vähemmän, kyllä sen ymmärtää että pellot tiivistyvät kun perinteisessä muokkausmenetelmässä niillä ajelllaan moneen kertaan isolla traktorilla jos jonkinlaista painavaa värkkiä perässä vetäen, suorakylvössä riittää yksi ajo ja ruiskutuksissa ei paljon maa tiivisty, sitä vähemmän, mitä leveäpi ruisku.
Voihan sen noinkin nähdä...
Perinteisesti se tiivistymä tosin muodostuu sinne kyntösyvyyden alle.
Toki se sinnekin ajan myötä tulee, ja varmaan on joskus syytä koittaa sitäkin poistaa, menetelmällä X, oli se sitten kyntö vähän syvempään taikka jotain muuta mutta kuitenkin...
Kun taas jos aina vain muokataan pintaa... no, silloinhan sinne alle (0-)5-10 cm ei koskaan kosketa. Jotkut tykkää että madot muokkaa, juuret muokkaa... no, saahan sitä uskoa.
-
Joskus koneviestissä oli juttua pellosta jota oli yli kymmenen vuotta suorakylvetty. Kyntöjankko oli edelleen olemassa.
Suosittelen biologismekaanista apua. Eli oikeaoppinen jankkurointi viherlannoitusnurmeen, jossa on syväjuurisia stabiloivia kasveja. Ropleemat loppuu siihen kuin seinään.
-
Joskus koneviestissä oli juttua pellosta jota oli yli kymmenen vuotta suorakylvetty. Kyntöjankko oli edelleen olemassa.
Suosittelen biologismekaanista apua. Eli oikeaoppinen jankkurointi viherlannoitusnurmeen, jossa on syväjuurisia stabiloivia kasveja. Ropleemat loppuu siihen kuin seinään.
oleks koitanu jurttii muutko kynnettyn?onk sun mopossas peruutuskamera?
-
Joskus koneviestissä oli juttua pellosta jota oli yli kymmenen vuotta suorakylvetty. Kyntöjankko oli edelleen olemassa.
Suosittelen biologismekaanista apua. Eli oikeaoppinen jankkurointi viherlannoitusnurmeen, jossa on syväjuurisia stabiloivia kasveja. Ropleemat loppuu siihen kuin seinään.
Täällä Varsinais- Suomessa, savi- ja hiuesavipelloilla on saatu hyviä kokemuksia pelkästä syväjuuristen kasvien viljelystä ilman erillistä jankkurointiakaan. Jopa viisi vuotta on pahimmillaan viljelty pitkäjuurisia kasveja samalla lohkolla, kalkituksesta sen jälkeen huolehtien ja ongelmat ovat loppuneet kuin seinään.
-
haallelujaa jurttii ja saneraus ja vlk pupisa
-
Joskus koneviestissä oli juttua pellosta jota oli yli kymmenen vuotta suorakylvetty. Kyntöjankko oli edelleen olemassa.
Suosittelen biologismekaanista apua. Eli oikeaoppinen jankkurointi viherlannoitusnurmeen, jossa on syväjuurisia stabiloivia kasveja. Ropleemat loppuu siihen kuin seinään.
oleks koitanu jurttii muutko kynnettyn?onk sun mopossas peruutuskamera?
olen. ei ole.
-
Kehtaako tuota edes mainita mutta itse olen muokannut sänget keväällä ylös nyt parina keväänä ikiaikaisella Kronoksen 2,9m joustopiikkiäkeellä jossa varpajyrät edessä ja takana ja piikkirivejä olen lisännyt ja jakanut piikit siten että ei mene oljista ja sängestä tukkoon. Vähän ne tositäppärisuperisännät katsoo kieroon kun Topline Superit perässä ajavat ohi mutta se on niiden oma ongelma.
Sää oot kuule öky. Mulla on vieläkin kapeampi heittotähtihankmo johon oon lisänny painoa 600kg. Kyllä lähtee ja tulee mustaa, se peli vasta aiheuttaa hilpeyttä. ;D Ei muakaan nakkaa paskaakaan jos joku sitä irvistelee. Toimi paremmin ku Arekset.
Onneks meillä on aktiivinen maamiesseura jolla on ollu lautasmuokkain jo 6 vuotta käytössä. Eka oli Ares, sitte tuli toinen vähän painavampi Vares ja nyt on ollu pari vuotta 350 Multivan hinattava DiscMaster. Lapiorullaäes taisi mennä myyntiin jokunen vuosi sitte. Jyrsin taitaa vielä olla.
EDIT:
Laitampa pikseille luun kuvan muodossa, saavat räköttää. ;D ;D
(http://i6.aijaa.com/t/00348/13132807.t.jpg) (http://aijaa.com/w6D5m5) (http://i10.aijaa.com/t/00421/13132808.t.jpg) (http://aijaa.com/obYt7U)
Nimimerkki Kaupoilta saat sitten vinkkejä koneen levennykseen, kun hehtaarit kasvaa. ;D
Pienviljelijä pärjää toki tuollaisellakin.
Isot tilat eivät moisella rimpulalla kerkee ähräämään.
(http://www.petsafe.net/blog/wp-content/uploads/understanding-barking.jpg)
;D ;D
-
Joskus koneviestissä oli juttua pellosta jota oli yli kymmenen vuotta suorakylvetty. Kyntöjankko oli edelleen olemassa.
Suosittelen biologismekaanista apua. Eli oikeaoppinen jankkurointi viherlannoitusnurmeen, jossa on syväjuurisia stabiloivia kasveja. Ropleemat loppuu siihen kuin seinään.
oleks koitanu jurttii muutko kynnettyn?onk sun mopossas peruutuskamera?
olen. ei ole.
ok. muutama kysymys onko hjyvän jurttisaron turvaamiseksi nykyääm käytettäväkalium natrium lannoite ,ferctice care suaraan suoneen ja tautiaaineet,tai jos enkäyt ollenka...t
-
Suosittelen biologismekaanista apua. Eli oikeaoppinen jankkurointi viherlannoitusnurmeen, jossa on syväjuurisia stabiloivia kasveja. Ropleemat loppuu siihen kuin seinään.
[/quote]
Ohdake, valvatti ja hevonhierakka ovat parhaat syväjuuriset rikkomaan kyntöanturaa
-
juuu on havaintoitu et niis on komiat juuret.....mutta
-
Suosittelen biologismekaanista apua. Eli oikeaoppinen jankkurointi viherlannoitusnurmeen, jossa on syväjuurisia stabiloivia kasveja. Ropleemat loppuu siihen kuin seinään.
Ohdake, valvatti ja hevonhierakka ovat parhaat syväjuuriset rikkomaan kyntöanturaa
[/quote]
ilmankos noi luomupellot kasvaa niin hyvää satoa ku niis on näitä ylivoimaa kasveja ;D
-
Joskus koneviestissä oli juttua pellosta jota oli yli kymmenen vuotta suorakylvetty. Kyntöjankko oli edelleen olemassa.
Suosittelen biologismekaanista apua. Eli oikeaoppinen jankkurointi viherlannoitusnurmeen, jossa on syväjuurisia stabiloivia kasveja. Ropleemat loppuu siihen kuin seinään.
oleks koitanu jurttii muutko kynnettyn?onk sun mopossas peruutuskamera?
olen. ei ole.
ok. muutama kysymys onko hjyvän jurttisaron turvaamiseksi nykyääm käytettäväkalium natrium lannoite ,ferctice care suaraan suoneen ja tautiaaineet,tai jos enkäyt ollenka...t
Kalia saa mistä vaan. Natriumia järkevissä määrin vähän vaikeesti muutoin kun siita kalinatriumjaralaisesta. Natrium"Karpo"naatti eli sooda on yks. Kyllähän ne kai pystyyvät korvaamaan toisiaan, mutta ei se liikakaan hyvästä ole. Laatu heikkenee. Magnesium auttaa asiaan. Sitten kun hirviä ei näje naatin takaa, niin tietää että on kalia tarpeeks/liikaa/turhaa. On noista tuolla äsjiiteen sivuilla ja saroissa juttua.
Tarttivosvori on aika tehokas. Ferticare on yks vaihtoehto.
Tautiaineet vähän niin ja näin. On se semmosta sotkemista. Tehokas viljelykierto, niin ei ramularia haittaa.
Mankaani ja poori on semmosia, mihin kyllä pitää kiinnittää huomiota. Ruiskulla saa molempia lorotettua, esim. jaravitalaisia.
-
Joskus koneviestissä oli juttua pellosta jota oli yli kymmenen vuotta suorakylvetty. Kyntöjankko oli edelleen olemassa.
Suosittelen biologismekaanista apua. Eli oikeaoppinen jankkurointi viherlannoitusnurmeen, jossa on syväjuurisia stabiloivia kasveja. Ropleemat loppuu siihen kuin seinään.
Täällä Varsinais- Suomessa, savi- ja hiuesavipelloilla on saatu hyviä kokemuksia pelkästä syväjuuristen kasvien viljelystä ilman erillistä jankkurointiakaan. Jopa viisi vuotta on pahimmillaan viljelty pitkäjuurisia kasveja samalla lohkolla, kalkituksesta sen jälkeen huolehtien ja ongelmat ovat loppuneet kuin seinään.
Mitäs nää kasvit oli? Kiinnostas tietää niin vois kans kuohkeuttaa maata. :)
-
Onko olemassa vaaraa, että syväjuuristen kasvien juuret tukkii salaojat?
-
Onko olemassa vaaraa, että syväjuuristen kasvien juuret tukkii salaojat?
Jos toi SKM kasvattaa pajua?????? Pajunköysi sille on ainakin tuttu juttu... ;D
-
Onko olemassa vaaraa, että syväjuuristen kasvien juuret tukkii salaojat?
Jos toi SKM kasvattaa pajua?????? Pajunköysi sille on ainakin tuttu juttu... ;D
Joku kasvi on sen pään verisuonet ainakin tukkinut ;D
-
Onko olemassa vaaraa, että syväjuuristen kasvien juuret tukkii salaojat?
Jos toi SKM kasvattaa pajua?????? Pajunköysi sille on ainakin tuttu juttu... ;D
Joku kasvi on sen pään verisuonet ainakin tukkinut ;D
Tarinan mukaan hiusjuuret meni aivoihin asti ja kun aivot oli käytetty loppuun hiusten energiaksi, hiukset kuoli ja putos pois. Jäljelle jäi tyhjä kalju pää... ;D
-
Joskus koneviestissä oli juttua pellosta jota oli yli kymmenen vuotta suorakylvetty. Kyntöjankko oli edelleen olemassa.
Suosittelen biologismekaanista apua. Eli oikeaoppinen jankkurointi viherlannoitusnurmeen, jossa on syväjuurisia stabiloivia kasveja. Ropleemat loppuu siihen kuin seinään.
Täällä Varsinais- Suomessa, savi- ja hiuesavipelloilla on saatu hyviä kokemuksia pelkästä syväjuuristen kasvien viljelystä ilman erillistä jankkurointiakaan. Jopa viisi vuotta on pahimmillaan viljelty pitkäjuurisia kasveja samalla lohkolla, kalkituksesta sen jälkeen huolehtien ja ongelmat ovat loppuneet kuin seinään.
Niin että mitä kasveja käytit???
-
Joskus koneviestissä oli juttua pellosta jota oli yli kymmenen vuotta suorakylvetty. Kyntöjankko oli edelleen olemassa.
Suosittelen biologismekaanista apua. Eli oikeaoppinen jankkurointi viherlannoitusnurmeen, jossa on syväjuurisia stabiloivia kasveja. Ropleemat loppuu siihen kuin seinään.
Täällä Varsinais- Suomessa, savi- ja hiuesavipelloilla on saatu hyviä kokemuksia pelkästä syväjuuristen kasvien viljelystä ilman erillistä jankkurointiakaan. Jopa viisi vuotta on pahimmillaan viljelty pitkäjuurisia kasveja samalla lohkolla, kalkituksesta sen jälkeen huolehtien ja ongelmat ovat loppuneet kuin seinään.
Niin että mitä kasveja käytit???
Sinimailanen ja puna-apila.
-
Joskus koneviestissä oli juttua pellosta jota oli yli kymmenen vuotta suorakylvetty. Kyntöjankko oli edelleen olemassa.
Suosittelen biologismekaanista apua. Eli oikeaoppinen jankkurointi viherlannoitusnurmeen, jossa on syväjuurisia stabiloivia kasveja. Ropleemat loppuu siihen kuin seinään.
Täällä Varsinais- Suomessa, savi- ja hiuesavipelloilla on saatu hyviä kokemuksia pelkästä syväjuuristen kasvien viljelystä ilman erillistä jankkurointiakaan. Jopa viisi vuotta on pahimmillaan viljelty pitkäjuurisia kasveja samalla lohkolla, kalkituksesta sen jälkeen huolehtien ja ongelmat ovat loppuneet kuin seinään.
Niin että mitä kasveja käytit???
Sinimailanen ja puna-apila.
Millä suhteella???
-
Joskus koneviestissä oli juttua pellosta jota oli yli kymmenen vuotta suorakylvetty. Kyntöjankko oli edelleen olemassa.
Suosittelen biologismekaanista apua. Eli oikeaoppinen jankkurointi viherlannoitusnurmeen, jossa on syväjuurisia stabiloivia kasveja. Ropleemat loppuu siihen kuin seinään.
Täällä Varsinais- Suomessa, savi- ja hiuesavipelloilla on saatu hyviä kokemuksia pelkästä syväjuuristen kasvien viljelystä ilman erillistä jankkurointiakaan. Jopa viisi vuotta on pahimmillaan viljelty pitkäjuurisia kasveja samalla lohkolla, kalkituksesta sen jälkeen huolehtien ja ongelmat ovat loppuneet kuin seinään.
Niin että mitä kasveja käytit???
Sinimailanen ja puna-apila.
Millä suhteella???
Suojaviljaan kun perustaa, voi kylvää pelkän apilan toiselle lohkolle ja toiselle lohkolle pelkän mailasen. Kannattaa testata, kumpi toimii paremmin. Mailanen vaativampi esim. ojituksen ja ph:n suhteen. Ero aivan selvä.
Vaik ekana vuonna apila olisi heikko, myöhemmin se valtaa kivasti koko alan. Lopettaminen vaatii aivan vidun vahvan glyfon kylläkin.
-
Ne "ongelmat" palaavat samalla tavalla kuin ovat tulleetkin.
Mutta tuet tietenkin juoksevat siinä toipumiskaudella normaalisti.
-SS-
-
Joskus koneviestissä oli juttua pellosta jota oli yli kymmenen vuotta suorakylvetty. Kyntöjankko oli edelleen olemassa.
Suosittelen biologismekaanista apua. Eli oikeaoppinen jankkurointi viherlannoitusnurmeen, jossa on syväjuurisia stabiloivia kasveja. Ropleemat loppuu siihen kuin seinään.
Täällä Varsinais- Suomessa, savi- ja hiuesavipelloilla on saatu hyviä kokemuksia pelkästä syväjuuristen kasvien viljelystä ilman erillistä jankkurointiakaan. Jopa viisi vuotta on pahimmillaan viljelty pitkäjuurisia kasveja samalla lohkolla, kalkituksesta sen jälkeen huolehtien ja ongelmat ovat loppuneet kuin seinään.
Niin että mitä kasveja käytit???
Sinimailanen ja puna-apila.
Millä suhteella???
Suojaviljaan kun perustaa, voi kylvää pelkän apilan toiselle lohkolle ja toiselle lohkolle pelkän mailasen. Kannattaa testata, kumpi toimii paremmin. Mailanen vaativampi esim. ojituksen ja ph:n suhteen. Ero aivan selvä.
Vaik ekana vuonna apila olisi heikko, myöhemmin se valtaa kivasti koko alan. Lopettaminen vaatii aivan vidun vahvan glyfon kylläkin.
Nii mut millä suhteella??? Kilot yhtä hepreaa kun kuutiotkin????
Sää joudut vielä uudestaan googlettaa et oikee vastaus löytyy, ja tarkista vielä toinenkin asia ennen ku löydät netistä toisen vastauksen. Sulla on meinaan edellisessäkin paha virhe, idiootti. ;D
-
Peltokorte on monivuotinen saneerauskasvi, talvehtii hyvin.
-SS-
-
Peltokorte on monivuotinen saneerauskasvi, talvehtii hyvin.
-SS-
Hevonhierakka....oijoijoijoi... :D
-
Ne "ongelmat" palaavat samalla tavalla kuin ovat tulleetkin.
Mutta tuet tietenkin juoksevat siinä toipumiskaudella normaalisti.
-SS-
Ei ne palaa, jos tekee asiat eri tavalla kuin ennen.
Mulla ongelmia ollut vain niillä lohkoilla jotka ostettu toisilta viljelijöiltä. ;)
-
Ne "ongelmat" palaavat samalla tavalla kuin ovat tulleetkin.
Mutta tuet tietenkin juoksevat siinä toipumiskaudella normaalisti.
-SS-
Ei ne palaa, jos tekee asiat eri tavalla kuin ennen.
Mulla ongelmia ollut vain niillä lohkoilla jotka ostettu toisilta viljelijöiltä. ;)
OIJOIJOIJOI!!!! ;D
-
Joskus koneviestissä oli juttua pellosta jota oli yli kymmenen vuotta suorakylvetty. Kyntöjankko oli edelleen olemassa.
Suosittelen biologismekaanista apua. Eli oikeaoppinen jankkurointi viherlannoitusnurmeen, jossa on syväjuurisia stabiloivia kasveja. Ropleemat loppuu siihen kuin seinään.
Täällä Varsinais- Suomessa, savi- ja hiuesavipelloilla on saatu hyviä kokemuksia pelkästä syväjuuristen kasvien viljelystä ilman erillistä jankkurointiakaan. Jopa viisi vuotta on pahimmillaan viljelty pitkäjuurisia kasveja samalla lohkolla, kalkituksesta sen jälkeen huolehtien ja ongelmat ovat loppuneet kuin seinään.
Niin että mitä kasveja käytit???
Sinimailanen ja puna-apila.
Millä suhteella???
Suojaviljaan kun perustaa, voi kylvää pelkän apilan toiselle lohkolle ja toiselle lohkolle pelkän mailasen. Kannattaa testata, kumpi toimii paremmin. Mailanen vaativampi esim. ojituksen ja ph:n suhteen. Ero aivan selvä.
Vaik ekana vuonna apila olisi heikko, myöhemmin se valtaa kivasti koko alan. Lopettaminen vaatii aivan vidun vahvan glyfon kylläkin.
Nii mut millä suhteella??? Kilot yhtä hepreaa kun kuutiotkin????
Sää joudut vielä uudestaan googlettaa et oikee vastaus löytyy, ja tarkista vielä toinenkin asia ennen ku löydät netistä toisen vastauksen. Sulla on meinaan edellisessäkin paha virhe, idiootti. ;D
No jos vastaisin, niin olisit heti itkemässä et "googletit"... mut sanon esimerkkinä et jos haluaa maanparannusmielessä kylvää esim. apilaa, määrä pitää ollla lähes kymmenkertainen verrattuna siihen, mitä kaltaisesi persaukiset pulunnussijat laittaa kerääjäkasvikylvöä tehdessään minimimäärän täyttämiseksi.
Onkohan liian vaikeaa pikkuiselle amispudokille? ;)
-
Ne "ongelmat" palaavat samalla tavalla kuin ovat tulleetkin.
Mutta tuet tietenkin juoksevat siinä toipumiskaudella normaalisti.
-SS-
Ei ne palaa, jos tekee asiat eri tavalla kuin ennen.
Mulla ongelmia ollut vain niillä lohkoilla jotka ostettu toisilta viljelijöiltä. ;)
OIJOIJOIJOI!!!! ;D
sää et ymmärrä pellon ostamisesta mitään kun et omaa siitä kokemusta.
osta sää vaan vanhaan hankmoosi niitä laakereita. Amispudokki. ;D
-
Joskus koneviestissä oli juttua pellosta jota oli yli kymmenen vuotta suorakylvetty. Kyntöjankko oli edelleen olemassa.
Suosittelen biologismekaanista apua. Eli oikeaoppinen jankkurointi viherlannoitusnurmeen, jossa on syväjuurisia stabiloivia kasveja. Ropleemat loppuu siihen kuin seinään.
Täällä Varsinais- Suomessa, savi- ja hiuesavipelloilla on saatu hyviä kokemuksia pelkästä syväjuuristen kasvien viljelystä ilman erillistä jankkurointiakaan. Jopa viisi vuotta on pahimmillaan viljelty pitkäjuurisia kasveja samalla lohkolla, kalkituksesta sen jälkeen huolehtien ja ongelmat ovat loppuneet kuin seinään.
Niin että mitä kasveja käytit???
Sinimailanen ja puna-apila.
Millä suhteella???
Suojaviljaan kun perustaa, voi kylvää pelkän apilan toiselle lohkolle ja toiselle lohkolle pelkän mailasen. Kannattaa testata, kumpi toimii paremmin. Mailanen vaativampi esim. ojituksen ja ph:n suhteen. Ero aivan selvä.
Vaik ekana vuonna apila olisi heikko, myöhemmin se valtaa kivasti koko alan. Lopettaminen vaatii aivan vidun vahvan glyfon kylläkin.
Nii mut millä suhteella??? Kilot yhtä hepreaa kun kuutiotkin????
Sää joudut vielä uudestaan googlettaa et oikee vastaus löytyy, ja tarkista vielä toinenkin asia ennen ku löydät netistä toisen vastauksen. Sulla on meinaan edellisessäkin paha virhe, idiootti. ;D
No jos vastaisin, niin olisit heti itkemässä et "googletit"... mut sanon esimerkkinä et jos haluaa maanparannusmielessä kylvää esim. apilaa, määrä pitää ollla lähes kymmenkertainen verrattuna siihen, mitä kaltaisesi persaukiset pulunnussijat laittaa kerääjäkasvikylvöä tehdessään minimimäärän täyttämiseksi.
Onkohan liian vaikeaa pikkuiselle amispudokille? ;)
Voi voi sentään, ei se määrä ole kymmenkertainen, jos sää tuuppast sinne tollasia määriä ni se homehtuu ja kuolee heti kättelyssä..... :'(
Sää et oikeen ole kartalla... :'(
-
Joskus koneviestissä oli juttua pellosta jota oli yli kymmenen vuotta suorakylvetty. Kyntöjankko oli edelleen olemassa.
Suosittelen biologismekaanista apua. Eli oikeaoppinen jankkurointi viherlannoitusnurmeen, jossa on syväjuurisia stabiloivia kasveja. Ropleemat loppuu siihen kuin seinään.
Täällä Varsinais- Suomessa, savi- ja hiuesavipelloilla on saatu hyviä kokemuksia pelkästä syväjuuristen kasvien viljelystä ilman erillistä jankkurointiakaan. Jopa viisi vuotta on pahimmillaan viljelty pitkäjuurisia kasveja samalla lohkolla, kalkituksesta sen jälkeen huolehtien ja ongelmat ovat loppuneet kuin seinään.
Niin että mitä kasveja käytit???
Sinimailanen ja puna-apila.
Millä suhteella???
Suojaviljaan kun perustaa, voi kylvää pelkän apilan toiselle lohkolle ja toiselle lohkolle pelkän mailasen. Kannattaa testata, kumpi toimii paremmin. Mailanen vaativampi esim. ojituksen ja ph:n suhteen. Ero aivan selvä.
Vaik ekana vuonna apila olisi heikko, myöhemmin se valtaa kivasti koko alan. Lopettaminen vaatii aivan vidun vahvan glyfon kylläkin.
Nii mut millä suhteella??? Kilot yhtä hepreaa kun kuutiotkin????
Sää joudut vielä uudestaan googlettaa et oikee vastaus löytyy, ja tarkista vielä toinenkin asia ennen ku löydät netistä toisen vastauksen. Sulla on meinaan edellisessäkin paha virhe, idiootti. ;D
No jos vastaisin, niin olisit heti itkemässä et "googletit"... mut sanon esimerkkinä et jos haluaa maanparannusmielessä kylvää esim. apilaa, määrä pitää ollla lähes kymmenkertainen verrattuna siihen, mitä kaltaisesi persaukiset pulunnussijat laittaa kerääjäkasvikylvöä tehdessään minimimäärän täyttämiseksi.
Onkohan liian vaikeaa pikkuiselle amispudokille? ;)
Voi voi sentään, ei se määrä ole kymmenkertainen, jos sää tuuppast sinne tollasia määriä ni se homehtuu ja kuolee heti kättelyssä..... :'(
Sää et oikeen ole kartalla... :'(
Ja paskat Ulla. esmes 15 kiloo on ihan oiva määrä hehtaarille suojaviljaan kylväessä.mielummin reilusti kun liian vähän.
-
Joskus koneviestissä oli juttua pellosta jota oli yli kymmenen vuotta suorakylvetty. Kyntöjankko oli edelleen olemassa.
Suosittelen biologismekaanista apua. Eli oikeaoppinen jankkurointi viherlannoitusnurmeen, jossa on syväjuurisia stabiloivia kasveja. Ropleemat loppuu siihen kuin seinään.
Täällä Varsinais- Suomessa, savi- ja hiuesavipelloilla on saatu hyviä kokemuksia pelkästä syväjuuristen kasvien viljelystä ilman erillistä jankkurointiakaan. Jopa viisi vuotta on pahimmillaan viljelty pitkäjuurisia kasveja samalla lohkolla, kalkituksesta sen jälkeen huolehtien ja ongelmat ovat loppuneet kuin seinään.
Niin että mitä kasveja käytit???
Sinimailanen ja puna-apila.
Millä suhteella???
Suojaviljaan kun perustaa, voi kylvää pelkän apilan toiselle lohkolle ja toiselle lohkolle pelkän mailasen. Kannattaa testata, kumpi toimii paremmin. Mailanen vaativampi esim. ojituksen ja ph:n suhteen. Ero aivan selvä.
Vaik ekana vuonna apila olisi heikko, myöhemmin se valtaa kivasti koko alan. Lopettaminen vaatii aivan vidun vahvan glyfon kylläkin.
Nii mut millä suhteella??? Kilot yhtä hepreaa kun kuutiotkin????
Sää joudut vielä uudestaan googlettaa et oikee vastaus löytyy, ja tarkista vielä toinenkin asia ennen ku löydät netistä toisen vastauksen. Sulla on meinaan edellisessäkin paha virhe, idiootti. ;D
No jos vastaisin, niin olisit heti itkemässä et "googletit"... mut sanon esimerkkinä et jos haluaa maanparannusmielessä kylvää esim. apilaa, määrä pitää ollla lähes kymmenkertainen verrattuna siihen, mitä kaltaisesi persaukiset pulunnussijat laittaa kerääjäkasvikylvöä tehdessään minimimäärän täyttämiseksi.
Onkohan liian vaikeaa pikkuiselle amispudokille? ;)
Voi voi sentään, ei se määrä ole kymmenkertainen, jos sää tuuppast sinne tollasia määriä ni se homehtuu ja kuolee heti kättelyssä..... :'(
Sää et oikeen ole kartalla... :'(
Ja paskat Ulla. esmes 15 kiloo on ihan oiva määrä hehtaarille suojaviljaan kylväessä.mielummin reilusti kun liian vähän.
Ulla ulla joo...
Vai 15 kiloa ja suojaviljaan? :o???? Suojaviljana on mitä ja millä kilomäärällä????
-
Joskus koneviestissä oli juttua pellosta jota oli yli kymmenen vuotta suorakylvetty. Kyntöjankko oli edelleen olemassa.
Suosittelen biologismekaanista apua. Eli oikeaoppinen jankkurointi viherlannoitusnurmeen, jossa on syväjuurisia stabiloivia kasveja. Ropleemat loppuu siihen kuin seinään.
Täällä Varsinais- Suomessa, savi- ja hiuesavipelloilla on saatu hyviä kokemuksia pelkästä syväjuuristen kasvien viljelystä ilman erillistä jankkurointiakaan. Jopa viisi vuotta on pahimmillaan viljelty pitkäjuurisia kasveja samalla lohkolla, kalkituksesta sen jälkeen huolehtien ja ongelmat ovat loppuneet kuin seinään.
Niin että mitä kasveja käytit???
Sinimailanen ja puna-apila.
Millä suhteella???
Suojaviljaan kun perustaa, voi kylvää pelkän apilan toiselle lohkolle ja toiselle lohkolle pelkän mailasen. Kannattaa testata, kumpi toimii paremmin. Mailanen vaativampi esim. ojituksen ja ph:n suhteen. Ero aivan selvä.
Vaik ekana vuonna apila olisi heikko, myöhemmin se valtaa kivasti koko alan. Lopettaminen vaatii aivan vidun vahvan glyfon kylläkin.
Nii mut millä suhteella??? Kilot yhtä hepreaa kun kuutiotkin????
Sää joudut vielä uudestaan googlettaa et oikee vastaus löytyy, ja tarkista vielä toinenkin asia ennen ku löydät netistä toisen vastauksen. Sulla on meinaan edellisessäkin paha virhe, idiootti. ;D
No jos vastaisin, niin olisit heti itkemässä et "googletit"... mut sanon esimerkkinä et jos haluaa maanparannusmielessä kylvää esim. apilaa, määrä pitää ollla lähes kymmenkertainen verrattuna siihen, mitä kaltaisesi persaukiset pulunnussijat laittaa kerääjäkasvikylvöä tehdessään minimimäärän täyttämiseksi.
Onkohan liian vaikeaa pikkuiselle amispudokille? ;)
Voi voi sentään, ei se määrä ole kymmenkertainen, jos sää tuuppast sinne tollasia määriä ni se homehtuu ja kuolee heti kättelyssä..... :'(
Sää et oikeen ole kartalla... :'(
Ja paskat Ulla. esmes 15 kiloo on ihan oiva määrä hehtaarille suojaviljaan kylväessä.mielummin reilusti kun liian vähän.
Ulla ulla joo...
Vai 15 kiloa ja suojaviljaan? :o???? Suojaviljana on mitä ja millä kilomäärällä????
Vakkapa kauraa ja noin 20% pienemmällä kylvömäärällä kuin normaalisti.
Ja toi Ulla meni sulta ohi? En ole jostain syystä yllättynyt ettet ymmärtänyt... ;)
-
mihis se pikkumies hävisi?kuoliko se?
-
mihis se pikkumies hävisi?kuoliko se?
Vai että 20% pienempi.... ;D Niin mistä. ???
Sää oot niitä jotka on aina oikeessa ja tietää kaikesta kaiken..... ;D
Kirjotusvirheenkin voi kuitata "juttuna"... ;D
-
mihis se pikkumies hävisi?kuoliko se?
Vai että 20% pienempi.... ;D Niin mistä. ???
Siitä määrästä, jonka määrittää a)tuhannen jyvän paino b)itävyys.
Tyhmä amispudokki ja paskainen takki ;D
-
mihis se pikkumies hävisi?kuoliko se?
Vai että 20% pienempi.... ;D Niin mistä. ???
Siitä määrästä, jonka määrittää a)tuhannen jyvän paino b)itävyys.
Tyhmä amispudokki ja paskainen takki ;D
Ei google kertonu mitään kylvötiheydestä..... ;D
-
mihis se pikkumies hävisi?kuoliko se?
Vai että 20% pienempi.... ;D Niin mistä. ???
Siitä määrästä, jonka määrittää a)tuhannen jyvän paino b)itävyys.
Tyhmä amispudokki ja paskainen takki ;D
Ei google kertonu mitään kylvötiheydestä..... ;D
sä oot oikeesti ***** tyhmä. jauhat ihan peruskysymyksiä, perusenglanti on sulle hepreaa, ei ihme ettet edes amiksessa pärjännyt... ;D
-
Kaikesta huolimatta kylvötiheys on kovin tarpeellinen määritettäessä kiloja. :)
Tiesithän että eri lajikkeilla ja käyttötarkoituksilla on myös merkitystä kylvötiheyteen, jos et löydä Googlella... :)
-
En ynmärrä miksi suojaviljan kylvötiheyttä pitäis alentaa, ainakaan siinä tapauksessa, että perustetaan VLN tai LHP -nurmia? Amaretto- kevätvenhän perään kylvin timoteiapila-seoksen, kylvömäärä 10-15 kg/ha, venhän kylvömäärä 290/ha, typpeä 120 kg/ha, ja nyt pellossa on erinomaisen vahva apilakasvusto, vähän se timottikin yrittää siellä kasvaa, mutta ei enää pärjää apilalle, vaikka apilaa oli siemenseoksessa vaan 20%
-
En ynmärrä miksi suojaviljan kylvötiheyttä pitäis alentaa, ainakaan siinä tapauksessa, että perustetaan VLN tai LHP -nurmia? Amaretto- kevätvenhän perään kylvin timoteiapila-seoksen, kylvömäärä 10-15 kg/ha, venhän kylvömäärä 290/ha, typpeä 120 kg/ha, ja nyt pellossa on erinomaisen vahva apilakasvusto, vähän se timottikin yrittää siellä kasvaa, mutta ei enää pärjää apilalle, vaikka apilaa oli siemenseoksessa vaan 20%
Tähkätiheys, vehnän kasvimassa olisi hyvä myös
saada näkyville. Onhan tuo melko vähäinen lannoitustaso
Amaretolle. Ehkä se vehnä kuitenkin on hiukan hintelää ?
Kun Zebrallakin sai apilat häviämään, paitsi "luomukasvustossa".
-SS-
-
Kaikesta huolimatta kylvötiheys on kovin tarpeellinen määritettäessä kiloja. :)
Tiesithän että eri lajikkeilla ja käyttötarkoituksilla on myös merkitystä kylvötiheyteen, jos et löydä Googlella... :)
osaaks skänä laskea kylvösiemenen kylvömäärän?yllättävän moni ei osaa.
-
En ynmärrä miksi suojaviljan kylvötiheyttä pitäis alentaa, ainakaan siinä tapauksessa, että perustetaan VLN tai LHP -nurmia? Amaretto- kevätvenhän perään kylvin timoteiapila-seoksen, kylvömäärä 10-15 kg/ha, venhän kylvömäärä 290/ha, typpeä 120 kg/ha, ja nyt pellossa on erinomaisen vahva apilakasvusto, vähän se timottikin yrittää siellä kasvaa, mutta ei enää pärjää apilalle, vaikka apilaa oli siemenseoksessa vaan 20%
Tähkätiheys, vehnän kasvimassa olisi hyvä myös
saada näkyville. Onhan tuo melko vähäinen lannoitustaso
Amaretolle. Ehkä se vehnä kuitenkin on hiukan hintelää ?
Kun Zebrallakin sai apilat häviämään, paitsi "luomukasvustossa".
-SS-
Se vehnä oli siis viime vuonna, tänä kesänä pellossa vahva apilakasvusto,
käytännössä viherlannoitusnurmi, tukihakemuksessa lhp. Typpeä siksi noin vähän, ettei tolla huonolla pellolla voinut satotasokorjausta käyttää, enkä mitää laitontakaan typpeä halunnut käyttää, satoa karvan vaille 5 tonnia tuosta amaretosta.
-
Kaikesta huolimatta kylvötiheys on kovin tarpeellinen määritettäessä kiloja. :)
Tiesithän että eri lajikkeilla ja käyttötarkoituksilla on myös merkitystä kylvötiheyteen, jos et löydä Googlella... :)
Hohhoijjakkaa...
Myös kylvöajankohta määrittää kylvötiheyttä. Kuten esikasvikin.
Kerro poika edes joskus jotain , mitä minä en tiedä.
Kun katsoo konekantaasi, pihapiiriäsi sekä sitä, ettet pysty kasvattamaan tilakokoasi...se kertoo, ettet osaa laskea. Tai sitten olet vaan ihan vi tun laiska.
Varmaankin molempia ;) ;)
-
En ynmärrä miksi suojaviljan kylvötiheyttä pitäis alentaa, ainakaan siinä tapauksessa, että perustetaan VLN tai LHP -nurmia? Amaretto- kevätvenhän perään kylvin timoteiapila-seoksen, kylvömäärä 10-15 kg/ha, venhän kylvömäärä 290/ha, typpeä 120 kg/ha, ja nyt pellossa on erinomaisen vahva apilakasvusto, vähän se timottikin yrittää siellä kasvaa, mutta ei enää pärjää apilalle, vaikka apilaa oli siemenseoksessa vaan 20%
Ei tarviskaan, mutta jos laonesto jostain syystä epäonnistuu, on kyseinen puinti edessä. Siksi moni pienentää riskin ja vähentää kylvötiheyttä.
-
En ynmärrä miksi suojaviljan kylvötiheyttä pitäis alentaa, ainakaan siinä tapauksessa, että perustetaan VLN tai LHP -nurmia? Amaretto- kevätvenhän perään kylvin timoteiapila-seoksen, kylvömäärä 10-15 kg/ha, venhän kylvömäärä 290/ha, typpeä 120 kg/ha, ja nyt pellossa on erinomaisen vahva apilakasvusto, vähän se timottikin yrittää siellä kasvaa, mutta ei enää pärjää apilalle, vaikka apilaa oli siemenseoksessa vaan 20%
Tähkätiheys, vehnän kasvimassa olisi hyvä myös
saada näkyville. Onhan tuo melko vähäinen lannoitustaso
Amaretolle. Ehkä se vehnä kuitenkin on hiukan hintelää ?
Kun Zebrallakin sai apilat häviämään, paitsi "luomukasvustossa".
-SS-
Se vehnä oli siis viime vuonna, tänä kesänä pellossa vahva apilakasvusto,
käytännössä viherlannoitusnurmi, tukihakemuksessa lhp. Typpeä siksi noin vähän, ettei tolla huonolla pellolla voinut satotasokorjausta käyttää, enkä mitää laitontakaan typpeä halunnut käyttää, satoa karvan vaille 5 tonnia tuosta amaretosta.
Tuossahan oli laskettu siemenmäärää ja lannoitusta. Amarettoa voi huoletta tunkea reilusti enemmän maahan ja sitten typpeä se 170+ tuollainen viistonnia nyt on nimenomaan sitä suojaviljaa. No, täyteen kun kylvää, niin ei sieltä alta nurmea juurikaan löydä.
-
Kylvin Luhkas ohraa suojaviljaksi 340 itävää neliölle (170 kg/ha) Lannoitus NK 2 450 kg/ha (99 kg N/ha) Satoa pukkas reilut 7 t/ha. Heinä on vähän huonossa hapessa. :-[ Tuo oli syksyllä kynnetty, tasausäestys 16.4. ja kylvö 24.5.
Keväällä lautasmuokkatulle ajettiin 23.4. 30 mottia kuivalantaa ja lautasmuokattiin tuolloin. 24.5. kylvettiin samalla siemenmäärällä ja Belorin Premium N 200 kg/ha, typpeä yhteensä 89 kg/ha. Satotaso 3,5 t/ha :-[ Heinä kasvaa tosihyvin, meinasi tulla ohrasta yli jo ennen puintia.
-
Kylvin Luhkas ohraa suojaviljaksi 340 itävää neliölle (170 kg/ha) Lannoitus NK 2 450 kg/ha (99 kg N/ha) Satoa pukkas reilut 7 t/ha. Heinä on vähän huonossa hapessa. :-[ Tuo oli syksyllä kynnetty, tasausäestys 16.4. ja kylvö 24.5.
Keväällä lautasmuokkatulle ajettiin 23.4. 30 mottia kuivalantaa ja lautasmuokattiin tuolloin. 24.5. kylvettiin samalla siemenmäärällä ja Belorin Premium N 200 kg/ha, typpeä yhteensä 89 kg/ha. Satotaso 3,5 t/ha :-[ Heinä kasvaa tosihyvin, meinasi tulla ohrasta yli jo ennen puintia.
M.O.T.
-SS-
-
Kaikesta huolimatta kylvötiheys on kovin tarpeellinen määritettäessä kiloja. :)
Tiesithän että eri lajikkeilla ja käyttötarkoituksilla on myös merkitystä kylvötiheyteen, jos et löydä Googlella... :)
Hohhoijjakkaa...
Myös kylvöajankohta määrittää kylvötiheyttä. Kuten esikasvikin.
Kerro poika edes joskus jotain , mitä minä en tiedä.
Kun katsoo konekantaasi, pihapiiriäsi sekä sitä, ettet pysty kasvattamaan tilakokoasi...se kertoo, ettet osaa laskea. Tai sitten olet vaan ihan vi tun laiska.
Varmaankin molempia ;) ;)
No, kaikki tietää jo että skn pärjää vanhoilla koneilla, mutta koska trolli ite esittelisi sun koneet ja kasvit?
Ai niin, niitä tuskin on olemassa
-
Kaikesta huolimatta kylvötiheys on kovin tarpeellinen määritettäessä kiloja. :)
Tiesithän että eri lajikkeilla ja käyttötarkoituksilla on myös merkitystä kylvötiheyteen, jos et löydä Googlella... :)
Hohhoijjakkaa...
Myös kylvöajankohta määrittää kylvötiheyttä. Kuten esikasvikin.
Kerro poika edes joskus jotain , mitä minä en tiedä.
Kun katsoo konekantaasi, pihapiiriäsi sekä sitä, ettet pysty kasvattamaan tilakokoasi...se kertoo, ettet osaa laskea. Tai sitten olet vaan ihan vi tun laiska.
Varmaankin molempia ;) ;)
No, kaikki tietää jo että skn pärjää vanhoilla koneilla, mutta koska trolli ite esittelisi sun koneet ja kasvit?
Ai niin, niitä tuskin on olemassa
Mielikuvitusmaajussilla on kaikkee. :)
-
Kaikesta huolimatta kylvötiheys on kovin tarpeellinen määritettäessä kiloja. :)
Tiesithän että eri lajikkeilla ja käyttötarkoituksilla on myös merkitystä kylvötiheyteen, jos et löydä Googlella... :)
Hohhoijjakkaa...
Myös kylvöajankohta määrittää kylvötiheyttä. Kuten esikasvikin.
Kerro poika edes joskus jotain , mitä minä en tiedä.
Kun katsoo konekantaasi, pihapiiriäsi sekä sitä, ettet pysty kasvattamaan tilakokoasi...se kertoo, ettet osaa laskea. Tai sitten olet vaan ihan vi tun laiska.
Varmaankin molempia ;) ;)
No, kaikki tietää jo että skn pärjää vanhoilla koneilla, mutta koska trolli ite esittelisi sun koneet ja kasvit?
Ai niin, niitä tuskin on olemassa
Jaa, jos kerran olet tuota mieltä niin enpä kerrokaan paljoakaan. Raotetaan nyt sen verran, että kolme tilakeskusta, iso Claasi ja yks 68 Claasi, Rapidi jne...
Ei parane kaikkea kertoa. Ei helmiä sioille. ;D
-
Kaikesta huolimatta kylvötiheys on kovin tarpeellinen määritettäessä kiloja. :)
Tiesithän että eri lajikkeilla ja käyttötarkoituksilla on myös merkitystä kylvötiheyteen, jos et löydä Googlella... :)
Hohhoijjakkaa...
Myös kylvöajankohta määrittää kylvötiheyttä. Kuten esikasvikin.
Kerro poika edes joskus jotain , mitä minä en tiedä.
Kun katsoo konekantaasi, pihapiiriäsi sekä sitä, ettet pysty kasvattamaan tilakokoasi...se kertoo, ettet osaa laskea. Tai sitten olet vaan ihan vi tun laiska.
Varmaankin molempia ;) ;)
No, kaikki tietää jo että skn pärjää vanhoilla koneilla, mutta koska trolli ite esittelisi sun koneet ja kasvit?
Ai niin, niitä tuskin on olemassa
Jaa, jos kerran olet tuota mieltä niin enpä kerrokaan paljoakaan. Raotetaan nyt sen verran, että kolme tilakeskusta, iso Claasi ja yks 68 Claasi, Rapidi jne...
Ei parane kaikkea kertoa. Ei helmiä sioille. ;D
OIJOIJOIJOI!!!! ;D
-
Kaikesta huolimatta kylvötiheys on kovin tarpeellinen määritettäessä kiloja. :)
Tiesithän että eri lajikkeilla ja käyttötarkoituksilla on myös merkitystä kylvötiheyteen, jos et löydä Googlella... :)
Hohhoijjakkaa...
Myös kylvöajankohta määrittää kylvötiheyttä. Kuten esikasvikin.
Kerro poika edes joskus jotain , mitä minä en tiedä.
Kun katsoo konekantaasi, pihapiiriäsi sekä sitä, ettet pysty kasvattamaan tilakokoasi...se kertoo, ettet osaa laskea. Tai sitten olet vaan ihan vi tun laiska.
Varmaankin molempia ;) ;)
No, kaikki tietää jo että skn pärjää vanhoilla koneilla, mutta koska trolli ite esittelisi sun koneet ja kasvit?
Ai niin, niitä tuskin on olemassa
Jaa, jos kerran olet tuota mieltä niin enpä kerrokaan paljoakaan. Raotetaan nyt sen verran, että kolme tilakeskusta, iso Claasi ja yks 68 Claasi, Rapidi jne...
Ei parane kaikkea kertoa. Ei helmiä sioille. ;D
OIJOIJOIJOI!!!! ;D
OIJOIJOIJOIJOIJOIIIIIIIIII
UIJUIJUIJUIJUIJUIJUIIIIIIII. !!!'!!!!!!!!
-
Sänkimuokkauksesta keväällä.
Toplainerilla onnistuu jos ei ole liikaa olkea. Viimme keväänä joutui oljen polttamaan. Vetotehontarpeesta, silloin kun meille tuli Toplainer ei valmistettu 6 metristä pienempää niin naapuri ihmetteli millä mä sitä aion vetää. Hyvimpä tuo on 115 heppasella kulkenut. Eihän sitä keväällä sinne 8 senttiin muokata.
-
Potilan SPH:lla on onnistunut ja Esa-Tumen nostolaiteäkeellä, kun kesantosilppurilla on ajettu sänkiä syksyllä tai keväällä. Kauraa ollut vähemmän ja niitä sänkiä kynnetty usein. Nytkin tarkoitus paalata kauranolkia pois. Kylvöt laahavantaalla.
-
On tuo VM hämmästyttävä, ei haittaa paksukaan olkimassa, kun terävät lautaskiekot leikkaavat hyvin oljen ja siemenet menevät lautasten tekemän viillon pohjalle tasaisesti, ei tässä suorakylvössä tosiaan enää muokkausta tule ikävä. Itäminen on täydellistä.
-
On tuo VM hämmästyttävä, ei haittaa paksukaan olkimassa, kun terävät lautaskiekot leikkaavat hyvin oljen ja siemenet menevät lautasten tekemän viillon pohjalle tasaisesti, ei tässä suorakylvössä tosiaan enää muokkausta tule ikävä. Itäminen on täydellistä.
Et sitten olkia myyny???????
-
On tuo VM hämmästyttävä, ei haittaa paksukaan olkimassa, kun terävät lautaskiekot leikkaavat hyvin oljen ja siemenet menevät lautasten tekemän viillon pohjalle tasaisesti, ei tässä suorakylvössä tosiaan enää muokkausta tule ikävä. Itäminen on täydellistä.
Et sitten olkia myyny???????
Ei oo olkietanolitehdas vielä aloittanut oljen ostoa.
-
On tuo VM hämmästyttävä, ei haittaa paksukaan olkimassa, kun terävät lautaskiekot leikkaavat hyvin oljen ja siemenet menevät lautasten tekemän viillon pohjalle tasaisesti, ei tässä suorakylvössä tosiaan enää muokkausta tule ikävä. Itäminen on täydellistä.
Et sitten olkia myyny???????
Ei oo olkietanolitehdas vielä aloittanut oljen ostoa.
Harmi... ;D
-
On tuo VM hämmästyttävä, ei haittaa paksukaan olkimassa, kun terävät lautaskiekot leikkaavat hyvin oljen ja siemenet menevät lautasten tekemän viillon pohjalle tasaisesti, ei tässä suorakylvössä tosiaan enää muokkausta tule ikävä. Itäminen on täydellistä.
sil nyt pystyy kylvämään vaikka hiekkatiehen