No tarviiko sitä jottain "Kortonkia" jumalanaan pittää 

Maidosta maksetaan osimoilleen saman verran huolimatta siitä että haiskahtaako kakki pari kertaa kesässä.
Pelloilla missä paska mullataan on todettu selvästi enemmän apilan juuristosairauksia jos tuollainen juurimätä pelloille leviää on melko kallista puuhaa sen hävittäminen.

Maidosta maksetaan osimoilleen saman verran huolimatta siitä että haiskahtaako kakki pari kertaa kesässä.
Pelloilla missä paska mullataan on todettu selvästi enemmän apilan juuristosairauksia jos tuollainen juurimätä pelloille leviää on melko kallista puuhaa sen hävittäminen.

Onkos tosta joku tutkimus olemassa?

Lainaus käyttäjältä: jylperö - 11.03.14 - klo:07:15

Maidosta maksetaan osimoilleen saman verran huolimatta siitä että haiskahtaako kakki pari kertaa kesässä.
Pelloilla missä paska mullataan on todettu selvästi enemmän apilan juuristosairauksia jos tuollainen juurimätä pelloille leviää on melko kallista puuhaa sen hävittäminen.

Onkos tosta joku tutkimus olemassa?

No puna-apila on tallaamiselle herkempi kuin muut apilat. Tahtoo hävitä laitumista laidunuksella melko tehokkaasti.

Maidosta maksetaan osimoilleen saman verran huolimatta siitä että haiskahtaako kakki pari kertaa kesässä.
Pelloilla missä paska mullataan on todettu selvästi enemmän apilan juuristosairauksia jos tuollainen juurimätä pelloille leviää on melko kallista puuhaa sen hävittäminen.

Apilan juurimätä häviää kun pellolla pitää apilattomia vuosia välissä. Esim. pari vuotaa viljalla kyntäen syksyllä.

Lainaus käyttäjältä: jylperö - 11.03.14 - klo:07:15

Maidosta maksetaan osimoilleen saman verran huolimatta siitä että haiskahtaako kakki pari kertaa kesässä.
Pelloilla missä paska mullataan on todettu selvästi enemmän apilan juuristosairauksia jos tuollainen juurimätä pelloille leviää on melko kallista puuhaa sen hävittäminen.

Apilan juurimätä häviää kun pellolla pitää apilattomia vuosia välissä. Esim. pari vuotaa viljalla kyntäen syksyllä.

Juu ja hiukan harvemmin lietettä levitetään apilapelloille, yleensä ennemmin nurmille vain.

Juu ja hiukan harvemmin lietettä levitetään apilapelloille, yleensä ennemmin nurmille vain.

Ei mulla montaa nurmipeltoa ole ilman apilaa.....

Lainaus käyttäjältä: Sandels - 10.03.14 - klo:22:26

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 10.03.14 - klo:22:02

Lainaus käyttäjältä: Sandels - 10.03.14 - klo:22:01

Mikä multaintyyppi säilyttää nurmen paremmin? Toisella meitin urakoitsijoista on tuo vredo ja toisella livakan multain ja niitten jälki oli kyllä aika samanlainen..

Mulla kaikki, missä on ollu kiekkoleikkuri tai leikkureita, on ollu pahaa....

Eli kevytvehkeillä pintaan

Olisko se veitsi"multain" paras kompromissi? Vaatii maltillisesti vetotehoa/leveämpi työleveys, pienimmät juuristovauriot mutta kuitenkin edes osan tavarasta se saa pinnan alle.. Mitä litkumpaa tavaraa niin varmaan sen parempi. Haaveillu itte separoinnista ja nestejae veitsillä nurmille niin luulis sen sinne mukavasti jo imeytyvän ja ne tuet päälle.

Uudessa ympäristötuessa varmasti on annettu lisää painoarvoa lietteen multaukselle.

Separoitu nestejae on sama ajaa letkulevitimellä peltoon kuin jollain veitsimultaimella.

Separoitu nestejae on sama ajaa letkulevitimellä peltoon kuin jollain veitsimultaimella.

Veitsimultain ei ole sama asia kuin letkulevitin.

Varsinkin lietteessä kannattaa pitää mielessä Se tärkein eli seuraavaan rehusatoon ei saa missään nimessä eksyä lantaa, kiviä tai multaa. Tämän takia ensisijaisena vaatimuksena kannattaa pitää tarpeeksi hyvin piilotettu lanta levittimen perässä. Seuraavana kriteerinä tulee vastaan nurmihellyys jne.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 11.03.14 - klo:08:36

Separoitu nestejae on sama ajaa letkulevitimellä peltoon kuin jollain veitsimultaimella.

Veitsimultain ei ole sama asia kuin letkulevitin.

No joo.... Ei ole.

Mutta saimpahan kommentin tulemaan veitsimultaimen puolesta!

itsellä mielitekona olisi saada pienemmän lietesäiliön katto modernisoitua paremmaksi ja tehtyä laakasiiloihin katos. Hommaan lisäisi separaatorin, niin laakasiiloihin saisi kuiva-aineelle katetun varaston ja nurmille typpipitoisen nestejakeen.

Kivet on multauksen iso ongelma. Niittourakoinnissa kiviä tuntuu löytyvän kun multaimella on ajettu kaarroksia. Suoraan mullatussa ei ole pahemmin ollut kiviä. Myös jyrkemmät einteet ovat ongelmallisia, jos multauskoneiden pyörät lipsuvat tahtoo kiviä nousta pintaan.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 11.03.14 - klo:08:36

Separoitu nestejae on sama ajaa letkulevitimellä peltoon kuin jollain veitsimultaimella.

Veitsimultain ei ole sama asia kuin letkulevitin.

Miten syvään nuo veitsimultaimet oikeasti paskan "multaa"? En ole koskaan päässyt livenä näkemään.

Lainaus käyttäjältä: jylperö - 11.03.14 - klo:07:15

Maidosta maksetaan osimoilleen saman verran huolimatta siitä että haiskahtaako kakki pari kertaa kesässä.
Pelloilla missä paska mullataan on todettu selvästi enemmän apilan juuristosairauksia jos tuollainen juurimätä pelloille leviää on melko kallista puuhaa sen hävittäminen.

Onkos tosta joku tutkimus olemassa?

Paikalliset luomugurut (pro agrialta) kertoivat ja minä uskoin. Siitä kohdin mistä juuri rikkoutuu multaimen takia lähtee sairaudet. Luomussa kun tuota apilaa oikeastaan pakotetaan laittamaan nurmiseoksiin  niin tuollainen tauti mikä jää muhimaan on paha.

Lainaus käyttäjältä: Suklaamonni - 11.03.14 - klo:08:28

Juu ja hiukan harvemmin lietettä levitetään apilapelloille, yleensä ennemmin nurmille vain.

Ei mulla montaa nurmipeltoa ole ilman apilaa.....

Niin, sanoinkin harvemmin  Varmasti jotkut levittääkin onnistuneesti.

Joskus luin, olikohan koneviestistä, että 25m3 menee suht mukavasti maan alle, loput tahtoo tursuta yli... Oli joku hollantilainen tila mikä levitti lantaa 5-6krt/vuodessa samalle lohkolle ja tykkäs.

Ja mitä järeämpi ts syvemmälle multaava multain eli "parempi" niin sitä herkemmin se kiviä ja maata nostaa. Veitsimultain tuskin sellaista saa aikaan.