Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Henttu - 09.03.14 - klo:14:17
-
Maatilat taitavat tänä päivänä käyttää melko paljon urakoitsijoita tekemään osan tilan töistä, vai käytättekö? Löytyykö paljon tiloja jotka tekevät kaiken itse?
Oletteko tarkkaankin laskeneet onko urakoitsijan käyttö taloudellisesti kannattavaa, vai tuleeko aina itse tehden halvemmaksi?
Miten perustelette urakoitsijan käyttöä osassa tilan töissä?
Kiinnostunut olen aiheesta yleisesti, itselläni pistää hiukan tuo lietteen levitys mietityttämään... Tosi pienellä viimeisiään vetelevällä kärryllä ajetaan kesäisin viikkokausia, urakoitsija tekisi todennäköisesti vähintään puolet nopeammin... Suuri lasku vaan pelottaa, vaikka tuleehan kuluja tietysti itse ajaessakin, mutta ne jotenkin hukkuu kaikkien muiden kulujen sekaan...
-
Lietteen levityksessä on melkein hyvä käyttää urakoitsijaa. Vaunut nykypäivänä kalliita ja urakoitsijat vielä sen sijoittaa maahan, jolloin lietteestä saa paremman hyödyn. Jos on lietteen multaustuki niin sillä hinnalla saa suurin piirtein kuitattua lietteen urakointi laskun. Tosin enää ei taida saada tehtyä lietteen multaamiseen tukisopimuksia.. :/
-
Tilakohtaisia asioita. Investointiin multainvaunu pumppukuormaimella, 67 000 alv0. Urakointiin meni noin 15 000€/ v. Ajo voidaan tehdä sopivasti kelien ja tilanteen mukaan, ei tartte odotella. Yksi kausi levitetty nyt itse, eikä ole ainakaan vielä kaduttanut. Niin ja tuskin tuo viiden vuoden käytön jälkeen vielä puhki on.
-
Toki vähän senkin mukaan, mitä itse ehtii järkevästi tekemään. Suuremmissa yksiköissä tulee helposti ajan puute murheeksi, pienemmissä yksiköissä taas kaikkea ei itse kannata omistaa. Ei kyllä kannata isommissakaan...Meillä esimerkiksi on rehunteossa silppurointi, tamppaus ja osin niitto ovat ainoat puhtaasti urakoitsijalta ostetut toimenpiteet. Muut kohteet tehdään vaihtotöinä. Itsellä on pari traktoria ja rehuvaunu tähän ketjuun. Lietteen ajossa urakoitsijan apua on käytetty noin kolmannekseen, eli etäisimmille pelloille. :-X
-
Tilakohtaisia asioita. Investointiin multainvaunu pumppukuormaimella, 67 000 alv0. Urakointiin meni noin 15 000€/ v. Ajo voidaan tehdä sopivasti kelien ja tilanteen mukaan, ei tartte odotella. Yksi kausi levitetty nyt itse, eikä ole ainakaan vielä kaduttanut. Niin ja tuskin tuo viiden vuoden käytön jälkeen vielä puhki on.
Ja jo kymmenessä vuodessa on maksanut itsensä takaisinkin... :-X
-
Laitettiin kerralla tehokas, kun on tuota muuta askarettakin. Ja mitään ei saa jos ei jostain aloita. Tämä asia laitettiin sitten kerralla kuntoon.
Karjatilan tärkeimmät asiat
1. Rehuomavaraisuus karkearehuissa
2. Paska liikkuu silloin kun sen pitää liikkua
-
15 tonnia kuulostaa aika suolaiselta alv. 0 hinnalta 80 lehmän lietteistä...
Mutta joka tapauksessa, urakoinnin käyttö on tapauskohtaista. Rehut tehdään pääosin vanhoilla vehkeillä itse, sen sijaan oma kylvökone myytiin. Omalla puimurilla käyttöarvoa on enemmän kuin myyntiarvoa, joten puinnit tehdään itse. Ruskutukset voisi ostaa urakointina jos joku naapuri ehtii sen hoitaa.
Pelkästään laskin edellä ei myöskään asiaa kannata lähestyä, vaan myös siltä kannalta missä itse on hyvä, ja mitä itse tykkää tehdä. Jos vihaa ruiskuttamista niin edes halpa reppuruisku ei ehkä ole 100 hehtaarille tarpeen. Ja toisaalta jos rehuntekopäivät ovat niitä kesän parhaita, niin ei niistä kannata luopua vain jonkun agrian laskelman takia.
-
Täällä tehdään lähes kaikki hommat ite. Tulee ainakin oikeaan aikaan. Rehu että liete koneet porukka käytössä. Kaikki on tottakai tilakohtaisia juttuja. Ainakin täällä päin ei ole tarjotaa urakoinnissa.
-
Lietteen ja kuivalannan saa levittää joku muu kuin minä... Ei saa hommaa sujumaan omalla kalustolla riittävän hyvin hommia. Ei ole mitään järkeä investoida isoa traktoria ja vaunua tämän hetkiseen tarpeeseen. Omalla imupainevaunulla ajellaan lähipelloille kynnökselle lietettä mitä ehditään ja vähäinen virtsa samoin nurmille. Kuivalanta ajettu pattereihin ja niissä ei kauaa mene kun urakoitsija on ne peltoon ajanut.
Adami on ainakin vielä karhottanut heinät ja oljet paalainta varten :) Täällä päin on onneksi paskahommiin ja rehuntekoon saatavilla urakointipalveluja ihan kohtuullisesti.
-
Kaikki tehdään itse, koska urakoitsijoita ei ole.
Lietteen ja myrkkyjen levityksen voisi ulkoistaa saman tien jos vaan voisi.
Lietteet levitetään nykyään lainavaunulla kun oma on jo niin puhki että puolet valuu matkalle :'( No, onhan tuo lainavaunu sentään jo 6 kuutioinen ettei ihan terveisiä tarvi ajella 8)
-
No meillä päin lietteen levitys maksaa multaimella 2.75€/kuutio 1,5 km ajettuna alv 0%. jos multaustuen olisi saanut niin olisi ehkä kannatanut ajattaa urakoitsialla kun paperilla olisi ajattanut 20-30 mottia hehtaarille että kaikille 115 hehtaarille olisi saanut multaustuen.
Ostettiin porukan uusi 14 motin palmu ja jatketaan pintaan levittämistä.
-
Kun ilmainen oma työ on käytetty, joutuu kustannusvertailuhintaan laittaa työkustannukseksi 28-30 euroa tunnille. Näin tekee tietysti myös ne, jotka haluaa kunnon palkan työstään...mutta kun työkustannus on 30 ja polttainekustannus 10, maksaa se ikioma oikiaan aikaan ruikkiva kärry 40 euroa tunnilta ja kärryn pääomakulut päälle. Kaluston takaisinmaksuajan pitää olla 5 vuotta tai alle ainakin mun mielestä. Pääomakulut voi jakaa vaikka kymmenelle, mutta kassaan laskien alle viis vuotta ja työkustannus+löpö pitää urakointihintaan verratessa ensin vähentää. (tuskin ajat paskaa talkoilla viittä vuotta, vaikka uusilla vehkeillä se eka vuosi meneeki siinä huumassa :D )
-
Kun ilmainen oma työ on käytetty, joutuu kustannusvertailuhintaan laittaa työkustannukseksi 28-30 euroa tunnille. Näin tekee tietysti myös ne, jotka haluaa kunnon palkan työstään...mutta kun työkustannus on 30 ja polttainekustannus 10, maksaa se ikioma oikiaan aikaan ruikkiva kärry 40 euroa tunnilta ja kärryn pääomakulut päälle. Kaluston takaisinmaksuajan pitää olla 5 vuotta tai alle ainakin mun mielestä. Pääomakulut voi jakaa vaikka kymmenelle, mutta kassaan laskien alle viis vuotta ja työkustannus+löpö pitää urakointihintaan verratessa ensin vähentää. (tuskin ajat paskaa talkoilla viittä vuotta, vaikka uusilla vehkeillä se eka vuosi meneeki siinä huumassa :D )
urakointilasku olisi ollut n.10000€/vuosi per osakas. Vaunu maksoi n.10000€ osakas.
-
Ruiskutus on meillä ulkoistettu myös. Uuden karheaa eri mallista ruiskua löytyy kylältä joka lähtöön. Ja itsellä on kesäyönä muutakin tekemistä...(Nukkuminen... :-X) Ei ole ollut ehoa ja hänen kalvosulkeisia ikävä. :'( Ja hehtaarihintakin on 15 euroa, joten itse puljaamalla ei saa edes säästöjä. Samoin puintipuuha on myös ulkoistettu, voi itse keskittyä jyvien murskaamiseen. Lisäksi jos puimuri hajoaa, voin lähteä vaikka kahville, ei tarvitse kaahata enää agrimarkettiin...Lisää mielihyvää saan, kun käyn kysymässä monellako sadalla tarvittiin osia, sehän on aina selvää säästöä. Viime vuonnakin tuli ainakin 7 ilmaista hehtaaria. Omalla logiikallani, siis. :-X
-
Ite oon tehny sen, mihin kalustoa on. Toisin sanoen säilörehun niittää ja noukkii urakoitsija, ite olin aumalla viime kesänä. Lietettä on ajatettu myös urakoitsijalla joskus nurmille ja ihan hyvin sujui. Tahtoo vaan olla nurkat ja liittymät ym. sellaisessa kunnossa, että on oikeastikin vaikeuksia isolla kalustolla, vaikuttaa toki myös rehunteossa. Ajoitus menee sitten urakoitsijan kiireiden mukaan, mutta suht hyvin on soviteltu. Vähäisen kasvinsuojelun (=glyfosaatti) on tehnyt naapuri.
Itse olen päättänyt tulevana kautena panostaa erityisesti kaikkien töiden sujumiseen aikataulussa, katotaan nyt kuin onnistuu (ja miten kalusto kestää). Päivätöissä vähän systeemit muuttuu niin ei pitäis senkään ahdistaa kuten tähän asti.
-
Kun ilmainen oma työ on käytetty, joutuu kustannusvertailuhintaan laittaa työkustannukseksi 28-30 euroa tunnille. Näin tekee tietysti myös ne, jotka haluaa kunnon palkan työstään...mutta kun työkustannus on 30 ja polttainekustannus 10, maksaa se ikioma oikiaan aikaan ruikkiva kärry 40 euroa tunnilta ja kärryn pääomakulut päälle. Kaluston takaisinmaksuajan pitää olla 5 vuotta tai alle ainakin mun mielestä. Pääomakulut voi jakaa vaikka kymmenelle, mutta kassaan laskien alle viis vuotta ja työkustannus+löpö pitää urakointihintaan verratessa ensin vähentää. (tuskin ajat paskaa talkoilla viittä vuotta, vaikka uusilla vehkeillä se eka vuosi meneeki siinä huumassa :D )
En ajakkaan. Yleensä kaveri ajaa palkkaa vastaan minun kalustolla lietteen. ;D
Mutta jos laskee että 1000€ vaunuun, 1000€ traktorille, 1000€ palkkaan ja 1000€ korjauksiin vuodessa. Se tekee 4000€ vuodessa ja 10 vuodessa 40000€. Samassa ajassa urakointilasku olisi ollut 100000€. :-[
-
Huumaa, tai ei. Mä odotan jo peltotöitä, jotenkin on uutta intoa, kun on asiallinen kalusto. Raha-asiatkin on toistaiseksi kunnossa, ei tommonen vaunun hankinta saa taloa kaataa. :)
-
missäpäin ei oo urakoitsioita täälä joka torpassa semoset vehkeet et käy kaikki hommat omilla koneilla ite voisin alkaa urakoimaan ruiskutusta kyntöö puintia mut ei täälä kukaan mitään tartte no kanakeisarit joskus soittelee et käy rykäseen tosin onhan noi mun vehkeet sieltä lapsellisemmasta kokoluokasta mut 200ha menis heittämällä ku istuu siä kopissa eikä valita
-
En ajakkaan. Yleensä kaveri ajaa palkkaa vastaan minun kalustolla lietteen. ;D
Mutta jos laskee että 1000€ vaunuun, 1000€ traktorille, 1000€ palkkaan ja 1000€ korjauksiin vuodessa. Se tekee 4000€ vuodessa ja 10 vuodessa 40000€. Samassa ajassa urakointilasku olisi ollut 100000€. :-[
Poltto-aine unohtui, sitä taitaa palaa lietetalkoissa helposti litra kuutiolle?
Jos joku lupais levitellä mun lannat kymppitonnilla, niin löisin heti kättä päälle :(
-
Virtsat levittää urakoitsija Vredolla. Oma imupaine Vepi on totaalisesti puhki ja sillä kestäisikin hommat ikuisuuden. Kuivan tavaran levitän vielä itse kun Ylö pelittää. Eipä se ihan heti tuhoudukaan. Maanmuokkaukseen ja kylvöön on itellä vehkeet eli sekin tehdään itse. Olis hiukan aietta alkaa urakoimaan sitäkin jos kysyntää ilmenee. Porukkaruiskukin löytyy siihen vähään tarpeeseen mitä on.
Säiliksen osalta itse vain urakoin niittomurskausta ja toinen urakoija käy paalainkäärimellä tekemässä minun rehut. Täytyy sanoa että on kyllä ylivoimaisesti mielekkäämpää ja kannattavampaa kuin itse tekeminen.
-
Suurinosa tulee tehtyä itse, tosin yhteistyökuvio on melko laaja joka vähentää konekustannuksia. Rehunteossa polkeminen on ulkoistettu, ja lisäksi urakoitsija käy noin 100-150 paalia paalaamassa rehua vuosittain. Omalla rehunpaalaukseen soveltumattomalla wanhalla welgerillä käydään taasen kylillä aina pienempiä määriä urakoimassa olkien ja kuivienheinien paalausta. Lisäksi ruiskutusta tulee jonkun verran tehtyä muille. Myöskään kaivuria ei löydy joten kaikenlaiset maansiirtohommat tekee muut.
Kuivalannan levityksen voisi myös periaatteessa ulkoistaa mutta tekijöitä ei oikein ole, toisaalta voisi kyllä ostaa vaikka itselle paremman kärrin ja levittää sitten vaikka muillekin €uronkuvat silmissä.. ;D Puinnit on vielä tehty kahdella wanhalla puimurin raadolla mutta jos siltä alkaa näyttämään että omilla ei enää onnistu/ehdi niin homma kyllä sitten ainakin osittain siirtyy urakoitsijan vastuulle.
-
Lannanlevitys, kivenpuinti ja viljan kuivaus ulkoistettu. Enemmänkin ulkoistaisin, jos VARMOJA urakoitsijoita olisi tarjolla. Mielestäni urakointilaskut ovat halpoja, tää muistuu aina mieleen, kun noita omia romuja ropaa ja vit.... :'(
-
Lannanlevitys, kivenpuinti ja viljan kuivaus ulkoistettu.
Eli liikaa lantaa josta seuraa lakoviljaa ja isot kuivauslaskut?
Kaikki pitäs tehdä ite...
-
Kun ilmainen oma työ on käytetty, joutuu kustannusvertailuhintaan laittaa työkustannukseksi 28-30 euroa tunnille. Näin tekee tietysti myös ne, jotka haluaa kunnon palkan työstään...mutta kun työkustannus on 30 ja polttainekustannus 10, maksaa se ikioma oikiaan aikaan ruikkiva kärry 40 euroa tunnilta ja kärryn pääomakulut päälle. Kaluston takaisinmaksuajan pitää olla 5 vuotta tai alle ainakin mun mielestä. Pääomakulut voi jakaa vaikka kymmenelle, mutta kassaan laskien alle viis vuotta ja työkustannus+löpö pitää urakointihintaan verratessa ensin vähentää. (tuskin ajat paskaa talkoilla viittä vuotta, vaikka uusilla vehkeillä se eka vuosi meneeki siinä huumassa :D )
urakointilasku olisi ollut n.10000€/vuosi per osakas. Vaunu maksoi n.10000€ osakas.
Kai sä huomiot, että sä vertaat nyt pintalevitystä multaukseen. Ainakin sen käsityksen sain tosta aiemmasta viestistä. Jos hommaisit multausvaunun, niin se on paljon kallimpi ja huonossa tapauksessa joutuis vielä traktoria isontamaan. Ja polttoainetta ja aikaa menee myös enempi, samoin huoltokulu nousee, kun monimutkaisempi laite. Muutenkin noissa lietevehkeissä on sellainen ominaispiirre, että aika pyrkii syömään niitä enempi, mitä keskimääräiset ajomäärät.
-
Säilörehunteko on porukkakoneina ja auman polkeminen on ulkoistettu Volvon 18-tonniselle pyörökuormaajalle. Kaivinkonetta ei ole, vaikka mieli tekisi, joten maansirtohommatkin joutaa muille. Kolmen enemmän tai vähemmän nappiin menneen tilusjärjestelyhankkeen jälkimainingeissa kaivurille olisi kyllä tunteja kaivettavaksi ojanperkuiden ja täydennysojitusten sekä pelloille nostettujen kanto- ja maakasojen merkeissä, jos vain ehtisi koppiin istumaan.
Koneiden käyttömäärissä, kun pystyy kilpailemaan urakoitsijoiden kanssa, niin pakkohan niiden on kannattaa. Nimimerkillä 12 000 kuutiota paskaa viime vuonna 12 kuution lietevaunulla. Satelliittisäiliöt on rakkaus. Jonkun verran urakoin lietteen levitystä, kylvöä ja tuli tuota noukinvaunullakin ajettua 70 kuormallista muille. Urakoinnista jää kyllä huonosti käteen enkä kaikesta hanakasti laskutakaan. Naapurilla kun on joku asiallinen vehje konehallissa, niin voi aina vedota vastapalveluksiin ;)
-
Oletteko tarkkaankin laskeneet onko urakoitsijan käyttö taloudellisesti kannattavaa, vai tuleeko aina itse tehden halvemmaksi? Miten perustelette urakoitsijan käyttöä osassa tilan töissä?
Minulla on käytössä laajahko paletti paitsi koneiden leasing. Vuokraan tietyt koneet, tilaan urakoitsijan, omistan yhteiskoneita tai teen omalla.
Yksittäisen koneen vuokraaminen on kaikista edullisin. Edellyttää että kalusto on vapaa, ja kun on niin on kiire. Nämä on yleensä toimia jotka voidaan tehdä ympäri vuorokauden, esim sonnan levitys, lautasmuokkain.
Urakoitsijaa käytän jos yksittäisen koneen hankinta on liian kallis tai vaatisi liikaa omalta kalustolta, esim pyöröpaalausyhdistelmä. Tähän myös karhotus, tosi edullista, kunhan joku vaan ehtii tulla, mutta jos paalaaja itse tulee menee hommasta pohjat. Menee liikaa aikaa vain mun hommiin ja maksan koko päivän edestä.
Omistan puimurin ja kuivaajan yhdessä. Tämä onnistuu koska oma siilo- ja kärrykapa ei riittäisi kuitenkaan, ja puimuri seisoisi. Lisäksi kaveri on hyvä olla kun puimuri on kotimainen, ruuvaamista riittää. Laskin että kuivaus ja puinti ovat olleet joka vuosi ollut vähemmän kallista hehtaarilta kuin urakoitsijoiden pelkkä puinti, mutta tietysti hitaampaakin. Myydyistä jyvistä ei ole tarjottu lisää jos urakoitsija olisi puinut ne 3x nopeammin. Täytyy tosin myöntää että joskus on jäänyt vähän liikaakin peltoon.
Sitten on omat koneet. Kannattavat jotenkuten koska lasken että maksaisin urakoitsijan kapasiteetista liikaa; oma kone voi olla vaatimattomampi ja käytetty (esim äkeet, aura, niittokone) kuin urakkamiehen 10x kalliimpi. Hänen konekustannuksensa on niin kallis Suomen lyhyellä kasvukaudella että maksan aivan liikaa suhteessa hyötyyn. Esim täppärin 4m kylväkone -> 2x kalliimpi hehtaarilla kuin oma mooseksen aikainen 2,5 m nostolaitekone pikkutraktorilla vietynä. Onhan se hieno, mutta satoa ei tule erotuksen verran lisää.
Sitten on myös toisinpäin olevia; ruiskutan kaiken itse vanhalla ruiskulla mutta antaisin sen homman heti pois jos löytyisi tekijää. Se ei millään kannata, odottaa kelejä, ajaa tankki, tallaa kasvusto, ajaa tiellä tyhjänä, täyttää, taas uudestaan ja öisin. Traktori on huolenaihe, niiden hinnat ja huollot alkavat olla liian kalliit.
-
Sitten on myös toisinpäin olevia; ruiskutan kaiken itse vanhalla ruiskulla mutta antaisin sen homman heti pois jos löytyisi tekijää. Se ei millään kannata, odottaa kelejä, ajaa tankki, tallaa kasvusto, ajaa tiellä tyhjänä, täyttää, taas uudestaan ja öisin.
Mun mielestä juur päin vastoin. Ruuttaurakoitsijasta ei oo ku haittaa. Jos ite joutuu kyttäämään kelejä ni ruuttari tulee sillon ku sille sopii, kelit ehkä vielä huonompia. Ja samanlailla se talloo.
Kaiken muun voi ulkoistaa mut ei ruiskutusta.
-
Sitten on myös toisinpäin olevia; ruiskutan kaiken itse vanhalla ruiskulla mutta antaisin sen homman heti pois jos löytyisi tekijää. Se ei millään kannata, odottaa kelejä, ajaa tankki, tallaa kasvusto, ajaa tiellä tyhjänä, täyttää, taas uudestaan ja öisin.
Mun mielestä juur päin vastoin. Ruuttaurakoitsijasta ei oo ku haittaa. Jos ite joutuu kyttäämään kelejä ni ruuttari tulee sillon ku sille sopii, kelit ehkä vielä huonompia. Ja samanlailla se talloo.
Kaiken muun voi ulkoistaa mut ei ruiskutusta.
Minä luulen että tykäät vaan ruskutuksesta kuin hullu loimaalainen ruiskutuksesta. Ja siksi oli luomuilukin lopetettava :P
Eikös uusissa hienoissa hinattavissa ruiskuissa ole suuttimet yms. sellaset että ei ole niin keleille herkkä, ja kun on leveä niin tallaa vähemmän. Traktorihan voi olla about saman kokoinen kuitenkin.
-
Tossa niitä kylällä näkee, niitä joilla ei enää omaa ruiskua ole. Kirppa-aikana tänttäröidään kuula punasena ja soitellaan talosta taloon jos joku kerkeis.
Roundupit menee sillä kelillä kun syksyllä sattuu olemaan, tuulee tai sataa. Oli Se lystikästä viime keväänäkin ottaa oma reppu selkään ja lähtee helteen jälkeen sopivassa kosteudessa ehtoolla ajamaan nameja oraille. Ruiskuttomat kiros ja punotti urakoisijaa odotellessa.
Hyvin näky ottavan moddukset kiinni iltapäivän 27-asteen helteessä 25metrin leveydeltä....
-
Sitten on myös toisinpäin olevia; ruiskutan kaiken itse vanhalla ruiskulla mutta antaisin sen homman heti pois jos löytyisi tekijää. Se ei millään kannata, odottaa kelejä, ajaa tankki, tallaa kasvusto, ajaa tiellä tyhjänä, täyttää, taas uudestaan ja öisin.
Mun mielestä juur päin vastoin. Ruuttaurakoitsijasta ei oo ku haittaa. Jos ite joutuu kyttäämään kelejä ni ruuttari tulee sillon ku sille sopii, kelit ehkä vielä huonompia. Ja samanlailla se talloo.
Kaiken muun voi ulkoistaa mut ei ruiskutusta.
Kerrankin Skännän kans samaa mieltä!
Laskeskelin joskus, että omalla kalustolla, itse tehden pääsen suunnilleen samaan hehtaarikustannukseen kuin mitä urakoitsija veloittaisi, eli kustannusten kannalta sen voisikin ulkoistaa, mutta itsellä pysyy viljelyyn parempi tuntuma, un sen tekee pääsääntöisesti itse. Toinen minkä aijon tehdä pääasiassa itse on kylvö. Periaatteessa kaiken muun voisin ulkoistaa, jos se muuten vain onnistuisi.
Urakoitsija murskaa pyörtänöt, levittää sonnat, pintalannat, kalkit ja joskus kun en itse ehdi kylvää, kyntää ja ruiskuttaa. Lisäksi siementen kunnostus, osa nostoista ja kuormauksista (kurottajalla tai traktorilla) sekä kaikki kaivinkonetyöt on ulkoistettu. Puimuri, jankkuri ja peltolana on yhteisiä ja muutamana vuonna tein kylvöt vuokratraktorilla.
-
Noin nelisenkymmenen tuhannen euron edestä ulkoistan navettatöitä. Peltopuolella pyritään menemään +-0 tuloksella eli töitä vaihdellaan naapureiden kanssa mutta käytännössä mitään ei anneta suoraan urakointiin. Lopputulemana että vaihtotyöt menee kokonaisuudessa tasan vaikka eri isäntien välillä hieman vaihtelee eli jollekkin maksetaan ja toisilta hieman saatavia. Meidän tekemät työt käytännössä apulannan levitys, paalaus, käärintä ja karhotus sekä kivien noukkiminen ja talvella lumen kääntäminen. ostopuolella lannan levitys, niitto, ruutaus ja metsätyöt suurimpina.
-
Kun ilmainen oma työ on käytetty, joutuu kustannusvertailuhintaan laittaa työkustannukseksi 28-30 euroa tunnille. Näin tekee tietysti myös ne, jotka haluaa kunnon palkan työstään...mutta kun työkustannus on 30 ja polttainekustannus 10, maksaa se ikioma oikiaan aikaan ruikkiva kärry 40 euroa tunnilta ja kärryn pääomakulut päälle. Kaluston takaisinmaksuajan pitää olla 5 vuotta tai alle ainakin mun mielestä. Pääomakulut voi jakaa vaikka kymmenelle, mutta kassaan laskien alle viis vuotta ja työkustannus+löpö pitää urakointihintaan verratessa ensin vähentää. (tuskin ajat paskaa talkoilla viittä vuotta, vaikka uusilla vehkeillä se eka vuosi meneeki siinä huumassa :D )
urakointilasku olisi ollut n.10000€/vuosi per osakas. Vaunu maksoi n.10000€ osakas.
Kai sä huomiot, että sä vertaat nyt pintalevitystä multaukseen. Ainakin sen käsityksen sain tosta aiemmasta viestistä. Jos hommaisit multausvaunun, niin se on paljon kallimpi ja huonossa tapauksessa joutuis vielä traktoria isontamaan. Ja polttoainetta ja aikaa menee myös enempi, samoin huoltokulu nousee, kun monimutkaisempi laite. Muutenkin noissa lietevehkeissä on sellainen ominaispiirre, että aika pyrkii syömään niitä enempi, mitä keskimääräiset ajomäärät.
Kyllä!
Mutta ota huomioon ettei minulla ole tällä hetkellä mahdolista saada sitä multaustukea.
-
En ajakkaan. Yleensä kaveri ajaa palkkaa vastaan minun kalustolla lietteen. ;D
Mutta jos laskee että 1000€ vaunuun, 1000€ traktorille, 1000€ palkkaan ja 1000€ korjauksiin vuodessa. Se tekee 4000€ vuodessa ja 10 vuodessa 40000€. Samassa ajassa urakointilasku olisi ollut 100000€. :-[
Poltto-aine unohtui, sitä taitaa palaa lietetalkoissa helposti litra kuutiolle?
Jos joku lupais levitellä mun lannat kymppitonnilla, niin löisin heti kättä päälle :(
Sulla taitaakin olla sitä lantaa enemmän kuin mulla? Eli kukaan ei levitä sitä 10000€
-
Ulkoistettu on monta homma, mutta osa myös alettu uudestaan itse tekemään. Ehkä tärkeimpiä urakoitsijan tekemiä on Lannoitus, karhoitus, paalaus, kalkinlevitys ja kaivurityöt. Keskimäärin noin 25ke noihin mennyt rahaa urakoitijoiden laskuihin, mutta homma pelaa.
-
Meitillä tuollanen käytettynä hommattu 11 kuution purnukka lietteen ajoon kimppakoneena. Maksoi euron/vuodessa levitettävä kuutio. Tuon kun jakaa kymmenelle vuodelle ja laskee korot tuohon päälle saadaan 11 sentin pääomakustannus kuutiota kohti. Säilytykseen on riittäny pohjolan halli ja ylläpitoon muutama sentti hitsisaumaa ja kasa polttimoita.
Ulkoistettuna on vähäinen kuivalannan levitys, kaivurityöt ja metsätyöt. Ulkopuolelle on tehty kaikenlaista, mutta nyt peltoalaa alkaa olla ihan riittävästi tälle työvoimalle ja koneketjuille. Mielelläni ulkoistaisin myös ruiskutuksen, jonkin kevättyövaiheen ja lietteen ajonkin jos sen multaustuen tosiaan saisi joka lohkolle.
-
Meitillä tuollanen käytettynä hommattu 11 kuution purnukka lietteen ajoon kimppakoneena. Maksoi euron/vuodessa levitettävä kuutio. Tuon kun jakaa kymmenelle vuodelle ja laskee korot tuohon päälle saadaan 11 sentin pääomakustannus kuutiota kohti. Säilytykseen on riittäny pohjolan halli ja ylläpitoon muutama sentti hitsisaumaa ja kasa polttimoita.
Ulkoistettuna on vähäinen kuivalannan levitys, kaivurityöt ja metsätyöt. Ulkopuolelle on tehty kaikenlaista, mutta nyt peltoalaa alkaa olla ihan riittävästi tälle työvoimalle ja koneketjuille. Mielelläni ulkoistaisin myös ruiskutuksen, jonkin kevättyövaiheen ja lietteen ajonkin jos sen multaustuen tosiaan saisi joka lohkolle.
paperi tekninen juttu! Mutta onko sitten tuossa kikkailussa järkeä onkin toinen asia? Ajat lähelle todelisuudessa vähintään 60 mottia hehtaarille ja kauas et yhtään. Sitten viljelyohjelmistolla kikkailet lannoiteet pellolle!
-
Meitillä tuollanen käytettynä hommattu 11 kuution purnukka lietteen ajoon kimppakoneena. Maksoi euron/vuodessa levitettävä kuutio. Tuon kun jakaa kymmenelle vuodelle ja laskee korot tuohon päälle saadaan 11 sentin pääomakustannus kuutiota kohti. Säilytykseen on riittäny pohjolan halli ja ylläpitoon muutama sentti hitsisaumaa ja kasa polttimoita.
Ulkoistettuna on vähäinen kuivalannan levitys, kaivurityöt ja metsätyöt. Ulkopuolelle on tehty kaikenlaista, mutta nyt peltoalaa alkaa olla ihan riittävästi tälle työvoimalle ja koneketjuille. Mielelläni ulkoistaisin myös ruiskutuksen, jonkin kevättyövaiheen ja lietteen ajonkin jos sen multaustuen tosiaan saisi joka lohkolle.
paperi tekninen juttu! Mutta onko sitten tuossa kikkailussa järkeä onkin toinen asia? Ajat lähelle todelisuudessa vähintään 60 mottia hehtaarille ja kauas et yhtään. Sitten viljelyohjelmistolla kikkailet lannoiteet pellolle!
No raivioille sitä ei saa eikä lyhyille (lue vääränä vuonna) tehdyille vuokrasopimuksille.
-
Kaikki peltotyöt ulkoistettu. Viimevuonna keskimäärin 434€/ha. D-arvot 69-72. Kolme niittoa. Yhtään kuormaa ei ajettu sateella.
Lietteen ajo oli käynnissä jo kun viimeisiä rehukuormia ajettiin kasalle. Keskimääräinen ajomatka pellolle n. 6,3km.
Minkä helvetin takia pitäisi olla omia koneita? 8)
-
Minkä helvetin takia pitäisi olla omia koneita? 8)
Jos ne pojat haluaa poistoja ;D
-
Minkä helvetin takia pitäisi olla omia koneita? 8)
Koska konehommat on aina ollut sitä parasta, ah. Urakoinnista ei jää kun lasku muistoksi. Mä maksan mieluummin omia, kun lippilakkipoikain vekseleitä :)
-
Aijai, mikä keli. Pääsispä jo pellolle! :D
-
Aijai, mikä keli. Pääsispä jo pellolle! :D
No, mikä estää? Ei kun saappaat jalkaan ja menoksi. Ainahan sinne voi mennä, mutta ei siellä muuta voi tehdä kuin lapiolla puroja sulamisvesille. :D
Meillä kuivalanta levitetään urakoitsijalla, samaten kaivurihommat tekee urakoitsija. Viime kesänä oli niitto urakoitsijalla ja osa paalauksesta, mutta nyt taitaa kääntyä niitto omana työnä ja paalaus urakoitsijalle. Mennään vähän tilanteen mukaan. Mietitään tulevaisuutta ja konekantaa pikkuhiljaa, koska uusia virhearvioita yritetään välttää. ::)
-
Aijai, mikä keli. Pääsispä jo pellolle! :D
Ei muuta ku työhuippuja tasaamaan uurella paskakärryllä ;D ;D ;D Kohta pääsee täydennyskylvöille :)
Kyllä!
Mutta ota huomioon ettei minulla ole tällä hetkellä mahdolista saada sitä multaustukea.
jos sen multaustuen tosiaan saisi joka lohkolle.
Herää epäilys, ettei pojat ole seuranneet multauksen vaikutusta satotasoon ja -laatuun, kun vain tuki kelpaa kannusteeksi multaamiseen. Leikkurimultaimet pitää kyllä unohtaa, sellanen vredon multain on nurmen surma.
-
Aijai, mikä keli. Pääsispä jo pellolle! :D
Ei muuta ku työhuippuja tasaamaan uurella paskakärryllä ;D ;D ;D Kohta pääsee täydennyskylvöille :)
Kyllä!
Mutta ota huomioon ettei minulla ole tällä hetkellä mahdolista saada sitä multaustukea.
jos sen multaustuen tosiaan saisi joka lohkolle.
Herää epäilys, ettei pojat ole seuranneet multauksen vaikutusta satotasoon ja -laatuun, kun vain tuki kelpaa kannusteeksi multaamiseen. Leikkurimultaimet pitää kyllä unohtaa, sellanen vredon multain on nurmen surma.
Sama on kokemus itsellänikin. Ainakin kevätlevityksessä leikkurimultain saa ensimmäiselle sadolle aikaiseksi melkoisen exoduksen. Parhaimmillaan ehkä toisen sadon jälkeen, jolloin juuristot vahvoja ja peltokin varmasti kuiva. Keväällä on letku ollut itselllä paras vaihtoehto. :-X
-
Siistii, mullahan toimii sitten hyvin, kun on tuo "huonompi" kotimainen multain, säästyy juuret, sekun ei eroo paljo letkusta, mut tuki tulee!
Voisitko Adam smith suositella hyvää nurmen täydennyskylvökonetta!!
-
Siistii, mullahan toimii sitten hyvin, kun on tuo "huonompi" kotimainen multain, säästyy juuret, sekun ei eroo paljo letkusta, mut tuki tulee!
Voisitko Adam smith suositella hyvää nurmen täydennyskylvökonetta!!
Joo jos se on sellainen veitsimultain niin se on ihan parasta. 8)
Meillä on se maxi-rolleri, jolla voi painaa rousteennostamat pikkukivet ja kannot maan sisään. Siemenet menee hajalevityksenä ja siemenmäärän on oltava isompi kuin vannaskoneissa. Niillä kylvöajankohta ei varmaan ole niin tarkka, eihän niillä tosin ihan yhtä aikaisin täydentämään pääsekään kuin jyrällä...
-
Siistii, mullahan toimii sitten hyvin, kun on tuo "huonompi" kotimainen multain, säästyy juuret, sekun ei eroo paljo letkusta, mut tuki tulee!
Voisitko Adam smith suositella hyvää nurmen täydennyskylvökonetta!!
Joo jos se on sellainen veitsimultain niin se on ihan parasta. 8)
Meillä on se maxi-rolleri, jolla voi painaa rousteennostamat pikkukivet ja kannot maan sisään. Siemenet menee hajalevityksenä ja siemenmäärän on oltava isompi kuin vannaskoneissa. Niillä kylvöajankohta ei varmaan ole niin tarkka, eihän niillä tosin ihan yhtä aikaisin täydentämään pääsekään kuin jyrällä...
Veitsimultain, eli tukimultain... :-X
-
Siistii, mullahan toimii sitten hyvin, kun on tuo "huonompi" kotimainen multain, säästyy juuret, sekun ei eroo paljo letkusta, mut tuki tulee!
Voisitko Adam smith suositella hyvää nurmen täydennyskylvökonetta!!
Joo jos se on sellainen veitsimultain niin se on ihan parasta. 8)
Meillä on se maxi-rolleri, jolla voi painaa rousteennostamat pikkukivet ja kannot maan sisään. Siemenet menee hajalevityksenä ja siemenmäärän on oltava isompi kuin vannaskoneissa. Niillä kylvöajankohta ei varmaan ole niin tarkka, eihän niillä tosin ihan yhtä aikaisin täydentämään pääsekään kuin jyrällä...
Haja, vai rivikylvö. Itse kylvän riviin vanhalle tumella. Urakoitsija kylvi kerran pneumaattisella. Mun mielestä rivikylvö parempi. Selkee ero rinnan kylvetyissä rivikylvön eduksi.
-
Hajakylvö ilman muuta, se ei vaan onnistu ilman kunnon jyrää kuin mustalle maalle. Rivikylvö=rikkakylvö ;)
-
sitten se on jo sama vetää pintaan. No nyt keväällä nähdään miten kävi kun vredo veti marraskuussa viimeiset multaimella peltoon.
-
sitten se on jo sama vetää pintaan. No nyt keväällä nähdään miten kävi kun vredo veti marraskuussa viimeiset multaimella peltoon.
Ei ole sama. Arvasinhan, ettei satoja mittailla ;D ;D
-
sitten se on jo sama vetää pintaan. No nyt keväällä nähdään miten kävi kun vredo veti marraskuussa viimeiset multaimella peltoon.
Ei ole sama. Arvasinhan, ettei satoja mittailla ;D ;D
Tuossahan jo eräs totesi että "VEITSIMULTAIN! TUKIMULTAIN!"
Mulle eräs jo eläkkeelle jäänyt Proagrian neuvoja jolla oli aukoriteettiä täälä päin isäntienkin keskuudessa sanoi "Että se on sama ajaako näillä multaimilla sen paskan vai ei! Samalla lailla se löytyy sieltä ojasta! Ainoa konsti millä se liete ei päädy sinne ojaan on että levityksen jälkeen pelto kynnetään 20 senttiin!"
-
sitten se on jo sama vetää pintaan. No nyt keväällä nähdään miten kävi kun vredo veti marraskuussa viimeiset multaimella peltoon.
Ei ole sama. Arvasinhan, ettei satoja mittailla ;D ;D
sitten se on jo sama vetää pintaan. No nyt keväällä nähdään miten kävi kun vredo veti marraskuussa viimeiset multaimella peltoon.
Ei ole sama. Arvasinhan, ettei satoja mittailla ;D ;D
Muokataan vähän, niin ei loukkaa kanssaviljelijää.
Eli tuo syvämultaus, nyt kun tuota miettii, niin ehkä se ei ole nurmille parhaaksi.
-
En ajakkaan. Yleensä kaveri ajaa palkkaa vastaan minun kalustolla lietteen. ;D
Mutta jos laskee että 1000€ vaunuun, 1000€ traktorille, 1000€ palkkaan ja 1000€ korjauksiin vuodessa. Se tekee 4000€ vuodessa ja 10 vuodessa 40000€. Samassa ajassa urakointilasku olisi ollut 100000€. :-[
Poltto-aine unohtui, sitä taitaa palaa lietetalkoissa helposti litra kuutiolle?
Jos joku lupais levitellä mun lannat kymppitonnilla, niin löisin heti kättä päälle :(
asfaltilla ajellessa huomaa äkkiä rengaskulunkin,useita euroja per tunti.
-
asfaltilla ajellessa huomaa äkkiä rengaskulunkin,useita euroja per tunti.
[/quote]
Lähellä sijaitsevasta pellosta on järkevää maksaa enemmän, jos sen vain saa.
-
Tuossahan jo eräs totesi että "VEITSIMULTAIN! TUKIMULTAIN!"
Mulle eräs jo eläkkeelle jäänyt Proagrian neuvoja jolla oli aukoriteettiä täälä päin isäntienkin keskuudessa sanoi "Että se on sama ajaako näillä multaimilla sen paskan vai ei! Samalla lailla se löytyy sieltä ojasta! Ainoa konsti millä se liete ei päädy sinne ojaan on että levityksen jälkeen pelto kynnetään 20 senttiin!"
Auktoriteettia..... kuiva-ainesatojen ja valkuaisen mittaaminen kertoo sen, mitä tarvitaan 8) Ei siihen muuta auktoriteettia...
paska ei muuten säily kyntämälläkään, jos vettä tulee liikaa eikä tule routaa. Ainoa keino on se kasvusto, joka hyödyntää.
-
Tuossahan jo eräs totesi että "VEITSIMULTAIN! TUKIMULTAIN!"
Mulle eräs jo eläkkeelle jäänyt Proagrian neuvoja jolla oli aukoriteettiä täälä päin isäntienkin keskuudessa sanoi "Että se on sama ajaako näillä multaimilla sen paskan vai ei! Samalla lailla se löytyy sieltä ojasta! Ainoa konsti millä se liete ei päädy sinne ojaan on että levityksen jälkeen pelto kynnetään 20 senttiin!"
Auktoriteettia..... kuiva-ainesatojen ja valkuaisen mittaaminen kertoo sen, mitä tarvitaan 8) Ei siihen muuta auktoriteettia...
paska ei muuten säily kyntämälläkään, jos vettä tulee liikaa eikä tule routaa. Ainoa keino on se kasvusto, joka hyödyntää.
Ainut mitä ilmalevityksessä tulee on typpihävikki. Se että riitääkö typpihävikin poistaminen korreloimaan sen painavamman levityskaluston, onkin toinen asia. Väittäsin että hyöty multauksesta on melkolailla minimaallinen.
-
Tuossahan jo eräs totesi että "VEITSIMULTAIN! TUKIMULTAIN!"
Mulle eräs jo eläkkeelle jäänyt Proagrian neuvoja jolla oli aukoriteettiä täälä päin isäntienkin keskuudessa sanoi "Että se on sama ajaako näillä multaimilla sen paskan vai ei! Samalla lailla se löytyy sieltä ojasta! Ainoa konsti millä se liete ei päädy sinne ojaan on että levityksen jälkeen pelto kynnetään 20 senttiin!"
Auktoriteettia..... kuiva-ainesatojen ja valkuaisen mittaaminen kertoo sen, mitä tarvitaan 8) Ei siihen muuta auktoriteettia...
paska ei muuten säily kyntämälläkään, jos vettä tulee liikaa eikä tule routaa. Ainoa keino on se kasvusto, joka hyödyntää.
Näitä auktoriteetteja piisaa. Täällä päinTM oli eräs "arvostettu" talousneuvoja, jonka mielestä muuripata on edelleen paras vedenlämmitin navetoilla.... :-X
-
Näitä auktoriteetteja piisaa. Täällä päinTM oli eräs "arvostettu" talousneuvoja, jonka mielestä muuripata on edelleen paras vedenlämmitin navetoilla.... :-X
;D ;D
Näitä on jo riittävästi. Tutkijahenkisiä ja uudenkokeilijoita tarvittas lisää....
-
Ensi viikolla kun taas pakastaa niin tämä poeka lähtee kanssa täydennyskylvöjä Lehnerillä huiskinaan. Taitaa kerrankin olla todella otolliset olosuhteet. Todella epätäppärimäisesti ajattelin vanhan Tumen hs-kylvölaitteeseen modifioida y-haaroilla 6,25 cm rivivälin. 12,5 cm on aivan liian harva nurmien perustamiseen.
Multaamisesta, kevätlevitys on pruukattu tehdä aina vanhemmille nurmille. Kantaa ja kestää.
-
Vois kans miettiä vanhan värtsilän laahavannaskoneen pistämistä pikkufergun perään. Sillä täydennyskylvin pari vuotta sitten ja hyvin onnistui. Hajakylvö on tosin munkin mielestä parempi vaihtoehto, mutta kaikista tärkein asia on se että nurmi kasvaa kunnolla jolloin rikkakasvit ei pääse juhlimaan pellossa. Ei se hajakylvö ole siinä mielessä yhtään kummempi jos ei tule kunnon kasvustoa. Kylvölannoittimesta lyhensin piensiemenlaitteen putketkin, mutta eipä siitä näyttänyt tulevan mitään muutosta eli edelleen nurmi kasvaa riveissä ???
-
et laittanu siihen putkien alle vinoa vanerisoiroa joka hajottaa sitten ne siemenet ennen maahan putoamista? ei tule riviin.
-
Pitää kokeilla...
-
Näissä oloissa tasasyvyyteen kylvö antaa parhaan tuloksen heinää perustettaessa. Meillä heinä kylvetään vanhalla kevythinattavalla kylvölannoittimella. Meinasin kokeilla laittaa hieman siementä myös lannoitepuolelle ja antaa huiskia hiukan hajalleenkin.
Täydennyskylvö on parhaiten onnistunut tuolla kevythinattavalla heti kun maa kantaa paripyöräDextan ja kylvökoneen. Noilla heinän suorakylvökoneilla on yritetty täydennyskylvöä sadonkorjuun jälkeen huonolla menestyksellä.
-
Näissä oloissa tasasyvyyteen kylvö antaa parhaan tuloksen heinää perustettaessa. Meillä heinä kylvetään vanhalla kevythinattavalla kylvölannoittimella. Meinasin kokeilla laittaa hieman siementä myös lannoitepuolelle ja antaa huiskia hiukan hajalleenkin.
Hara-jyrä-yhdistelmässä siemen menee muokatussa maassa 0.5-1 sentin syvyyteen 8)
-
Nyt kyllä karkaa aika pahasti offtopicin puolelle mut onkohan noilla kellfrin nurmiharavilla mitä virkaa, viska keulalle ja tuollane kellfrin hara perään?
http://www.kellfri.se/FI/Catalog/hast_stall_ridbana/36-BH500.html
-
Aijai, mikä keli. Pääsispä jo pellolle! :D
Ei muuta ku työhuippuja tasaamaan uurella paskakärryllä ;D ;D ;D Kohta pääsee täydennyskylvöille :)
Kyllä!
Mutta ota huomioon ettei minulla ole tällä hetkellä mahdolista saada sitä multaustukea.
jos sen multaustuen tosiaan saisi joka lohkolle.
Herää epäilys, ettei pojat ole seuranneet multauksen vaikutusta satotasoon ja -laatuun, kun vain tuki kelpaa kannusteeksi multaamiseen. Leikkurimultaimet pitää kyllä unohtaa, sellanen vredon multain on nurmen surma.
Mikä multaintyyppi säilyttää nurmen paremmin? Toisella meitin urakoitsijoista on tuo vredo ja toisella livakan multain ja niitten jälki oli kyllä aika samanlainen..
-
Mikä multaintyyppi säilyttää nurmen paremmin? Toisella meitin urakoitsijoista on tuo vredo ja toisella livakan multain ja niitten jälki oli kyllä aika samanlainen..
Mulla kaikki, missä on ollu kiekkoleikkuri tai leikkureita, on ollu pahaa....
-
No voi vitsin vitsi!Paikallinen MMs osti justihin Livakan 14 kuutioisen kiekkomultaimella ja sillä ei ny sitte kannatakkaan levittää nurmelle.
-
Nyt kyllä karkaa aika pahasti offtopicin puolelle mut onkohan noilla kellfrin nurmiharavilla mitä virkaa, viska keulalle ja tuollane kellfrin hara perään?
http://www.kellfri.se/FI/Catalog/hast_stall_ridbana/36-BH500.html
Ei oo kyllä pahan hintanen, jos vaan toimii ;D
-
Mikä multaintyyppi säilyttää nurmen paremmin? Toisella meitin urakoitsijoista on tuo vredo ja toisella livakan multain ja niitten jälki oli kyllä aika samanlainen..
Mulla kaikki, missä on ollu kiekkoleikkuri tai leikkureita, on ollu pahaa....
Eli kevytvehkeillä pintaan :-\
-
Mikä multaintyyppi säilyttää nurmen paremmin? Toisella meitin urakoitsijoista on tuo vredo ja toisella livakan multain ja niitten jälki oli kyllä aika samanlainen..
Mulla kaikki, missä on ollu kiekkoleikkuri tai leikkureita, on ollu pahaa....
Eli kevytvehkeillä pintaan :-\
Olisko se veitsi"multain" paras kompromissi? Vaatii maltillisesti vetotehoa/leveämpi työleveys, pienimmät juuristovauriot mutta kuitenkin edes osan tavarasta se saa pinnan alle.. Mitä litkumpaa tavaraa niin varmaan sen parempi. Haaveillu itte separoinnista ja nestejae veitsillä nurmille niin luulis sen sinne mukavasti jo imeytyvän ja ne tuet päälle.
Uudessa ympäristötuessa varmasti on annettu lisää painoarvoa lietteen multaukselle.
-
Minkä helvetin takia pitäisi olla omia koneita? 8)
Koska konehommat on aina ollut sitä parasta, ah. Urakoinnista ei jää kun lasku muistoksi. Mä maksan mieluummin omia, kun lippilakkipoikain vekseleitä :)
Ok. Gordie Jones totesi että maidontuotanto on hyvää bisnestä kun sitä hoidetaan bisneksenä.
Jos tilan liiketoimintaan liityvät ratkaisut tehdään tunnepohjalta ja muilla ei-liiketaloudellisilla perusteilla,
kyseessä on harrastus ja sehän saakin maksaa. ;)
-
Minkä helvetin takia pitäisi olla omia koneita? 8)
Koska konehommat on aina ollut sitä parasta, ah. Urakoinnista ei jää kun lasku muistoksi. Mä maksan mieluummin omia, kun lippilakkipoikain vekseleitä :)
Ok. Gordie Jones totesi että maidontuotanto on hyvää bisnestä kun sitä hoidetaan bisneksenä.
Jos tilan liiketoimintaan liityvät ratkaisut tehdään tunnepohjalta ja muilla ei-liiketaloudellisilla perusteilla,
kyseessä on harrastus ja sehän saakin maksaa. ;)
Gordie sanoi ainakin Tampereella että maidontuotanto bisneksenä hoidettuna on hieno tapa elää. Ja maidontuotanto elämäntapana hoidettuna on aika huono bisnes (voi se silti olla ihan hieno elämäntapa). Mutta se miten urakointi kullekin kannattaa, riippuu varmaan aika paljon monista asioista. Ehkä Shrekin urakoitsija lukee palstaa ja hehtaarin viljely maksaakin 2014 satasen enemmän kuin 2013. Tai lopettaa kokonaan, ja ne muut tästä viisastuneena pistävät hintoihin 30% lisää.
-
Mikä multaintyyppi säilyttää nurmen paremmin? Toisella meitin urakoitsijoista on tuo vredo ja toisella livakan multain ja niitten jälki oli kyllä aika samanlainen..
Mulla kaikki, missä on ollu kiekkoleikkuri tai leikkureita, on ollu pahaa....
Eli kevytvehkeillä pintaan :-\
Olisko se veitsi"multain" paras kompromissi? Vaatii maltillisesti vetotehoa/leveämpi työleveys, pienimmät juuristovauriot mutta kuitenkin edes osan tavarasta se saa pinnan alle.. Mitä litkumpaa tavaraa niin varmaan sen parempi. Haaveillu itte separoinnista ja nestejae veitsillä nurmille niin luulis sen sinne mukavasti jo imeytyvän ja ne tuet päälle.
Uudessa ympäristötuessa varmasti on annettu lisää painoarvoa lietteen multaukselle.
Toi separointijakeen vastaanotto saa ainakin oman tukimuotonsa karjattomille tiloille..
Lietteeen letkulevitystä ja kiekolla maahan pruuttausta seuranneena ittellä tulee ekana mieleen haju.. Lite pintaan, haisee=ravinteet taivaalle, liete maan sisään, haisee vähemmän=ravinteita talteen enemmän ;)
Ps Kun haisee vähemmän niin sekin on eduksi busineksille ;D
-
No tarviiko sitä jottain "Kortonkia" jumalanaan pittää ;D
-
Maidosta maksetaan osimoilleen saman verran huolimatta siitä että haiskahtaako kakki pari kertaa kesässä.
Pelloilla missä paska mullataan on todettu selvästi enemmän apilan juuristosairauksia jos tuollainen juurimätä pelloille leviää on melko kallista puuhaa sen hävittäminen.
-
Maidosta maksetaan osimoilleen saman verran huolimatta siitä että haiskahtaako kakki pari kertaa kesässä.
Pelloilla missä paska mullataan on todettu selvästi enemmän apilan juuristosairauksia jos tuollainen juurimätä pelloille leviää on melko kallista puuhaa sen hävittäminen.
Onkos tosta joku tutkimus olemassa?
-
Maidosta maksetaan osimoilleen saman verran huolimatta siitä että haiskahtaako kakki pari kertaa kesässä.
Pelloilla missä paska mullataan on todettu selvästi enemmän apilan juuristosairauksia jos tuollainen juurimätä pelloille leviää on melko kallista puuhaa sen hävittäminen.
Onkos tosta joku tutkimus olemassa?
No puna-apila on tallaamiselle herkempi kuin muut apilat. Tahtoo hävitä laitumista laidunuksella melko tehokkaasti.
-
Maidosta maksetaan osimoilleen saman verran huolimatta siitä että haiskahtaako kakki pari kertaa kesässä.
Pelloilla missä paska mullataan on todettu selvästi enemmän apilan juuristosairauksia jos tuollainen juurimätä pelloille leviää on melko kallista puuhaa sen hävittäminen.
Apilan juurimätä häviää kun pellolla pitää apilattomia vuosia välissä. Esim. pari vuotaa viljalla kyntäen syksyllä.
-
Maidosta maksetaan osimoilleen saman verran huolimatta siitä että haiskahtaako kakki pari kertaa kesässä.
Pelloilla missä paska mullataan on todettu selvästi enemmän apilan juuristosairauksia jos tuollainen juurimätä pelloille leviää on melko kallista puuhaa sen hävittäminen.
Apilan juurimätä häviää kun pellolla pitää apilattomia vuosia välissä. Esim. pari vuotaa viljalla kyntäen syksyllä.
Juu ja hiukan harvemmin lietettä levitetään apilapelloille, yleensä ennemmin nurmille vain.
-
Juu ja hiukan harvemmin lietettä levitetään apilapelloille, yleensä ennemmin nurmille vain.
Ei mulla montaa nurmipeltoa ole ilman apilaa.....
-
Mikä multaintyyppi säilyttää nurmen paremmin? Toisella meitin urakoitsijoista on tuo vredo ja toisella livakan multain ja niitten jälki oli kyllä aika samanlainen..
Mulla kaikki, missä on ollu kiekkoleikkuri tai leikkureita, on ollu pahaa....
Eli kevytvehkeillä pintaan :-\
Olisko se veitsi"multain" paras kompromissi? Vaatii maltillisesti vetotehoa/leveämpi työleveys, pienimmät juuristovauriot mutta kuitenkin edes osan tavarasta se saa pinnan alle.. Mitä litkumpaa tavaraa niin varmaan sen parempi. Haaveillu itte separoinnista ja nestejae veitsillä nurmille niin luulis sen sinne mukavasti jo imeytyvän ja ne tuet päälle.
Uudessa ympäristötuessa varmasti on annettu lisää painoarvoa lietteen multaukselle.
Separoitu nestejae on sama ajaa letkulevitimellä peltoon kuin jollain veitsimultaimella.
-
Separoitu nestejae on sama ajaa letkulevitimellä peltoon kuin jollain veitsimultaimella.
Veitsimultain ei ole sama asia kuin letkulevitin.
-
Varsinkin lietteessä kannattaa pitää mielessä Se tärkein eli seuraavaan rehusatoon ei saa missään nimessä eksyä lantaa, kiviä tai multaa. Tämän takia ensisijaisena vaatimuksena kannattaa pitää tarpeeksi hyvin piilotettu lanta levittimen perässä. Seuraavana kriteerinä tulee vastaan nurmihellyys jne.
-
Separoitu nestejae on sama ajaa letkulevitimellä peltoon kuin jollain veitsimultaimella.
Veitsimultain ei ole sama asia kuin letkulevitin.
No joo.... Ei ole.
Mutta saimpahan kommentin tulemaan veitsimultaimen puolesta! ;D
itsellä mielitekona olisi saada pienemmän lietesäiliön katto modernisoitua paremmaksi ja tehtyä laakasiiloihin katos. Hommaan lisäisi separaatorin, niin laakasiiloihin saisi kuiva-aineelle katetun varaston ja nurmille typpipitoisen nestejakeen.
-
Kivet on multauksen iso ongelma. Niittourakoinnissa kiviä tuntuu löytyvän kun multaimella on ajettu kaarroksia. Suoraan mullatussa ei ole pahemmin ollut kiviä. Myös jyrkemmät einteet ovat ongelmallisia, jos multauskoneiden pyörät lipsuvat tahtoo kiviä nousta pintaan.
-
Separoitu nestejae on sama ajaa letkulevitimellä peltoon kuin jollain veitsimultaimella.
Veitsimultain ei ole sama asia kuin letkulevitin.
Miten syvään nuo veitsimultaimet oikeasti paskan "multaa"? ??? En ole koskaan päässyt livenä näkemään.
-
Maidosta maksetaan osimoilleen saman verran huolimatta siitä että haiskahtaako kakki pari kertaa kesässä.
Pelloilla missä paska mullataan on todettu selvästi enemmän apilan juuristosairauksia jos tuollainen juurimätä pelloille leviää on melko kallista puuhaa sen hävittäminen.
Onkos tosta joku tutkimus olemassa?
Paikalliset luomugurut (pro agrialta) kertoivat ja minä uskoin. Siitä kohdin mistä juuri rikkoutuu multaimen takia lähtee sairaudet. Luomussa kun tuota apilaa oikeastaan pakotetaan laittamaan nurmiseoksiin niin tuollainen tauti mikä jää muhimaan on paha.
-
Juu ja hiukan harvemmin lietettä levitetään apilapelloille, yleensä ennemmin nurmille vain.
Ei mulla montaa nurmipeltoa ole ilman apilaa.....
Niin, sanoinkin harvemmin :) Varmasti jotkut levittääkin onnistuneesti.
Joskus luin, olikohan koneviestistä, että 25m3 menee suht mukavasti maan alle, loput tahtoo tursuta yli... Oli joku hollantilainen tila mikä levitti lantaa 5-6krt/vuodessa samalle lohkolle ja tykkäs.
Ja mitä järeämpi ts syvemmälle multaava multain eli "parempi" niin sitä herkemmin se kiviä ja maata nostaa. Veitsimultain tuskin sellaista saa aikaan.