Lainaus käyttäjältä: antti-x - 11.03.14 - klo:10:29

http://www.maaseutu.fi/attachments/ohjelmakausi_2014-2020/sWaaAu39f/Luonnos_Manner-Suomen_maaseudun_kehittamisohjelmaksi_2014-2020_uusi_kansiteksti_nettiin_10.3.2014_.pdf


Summiakin löytyy. 160 + 134 luomun hehtaarituet. Ja olisiko LFA:ssa raja 0,35 eläinyksikköä tuossa viimeisimmässä ehdotuksessa?

Ja kappas, meitin LFA (A-alue) nousee tuon perusteella sen 52 euroa / ha. (sivu 228)

Hyvinvointuki taas aiotaan ajaa alas jonkin verran  (alkaen sivu 242)  Esim. kuivikepaksuus vähintään 4 senttiä levitettäessä jos yli 6kk nautojen pito-olosuhteen parantamisen ottaa. Eli tavallisissa makuuparsissa ei enää taida onnistua kuin valehtelemalla tai kuivittamalla tosiaan 100litraa/parsi/kerta. Tämä takalauta+ 5-10 senttiä turvetta systeemi voi tulla meillekin sittenkin käyttöön.

Hyvinvoinnin yleisehtojen tuki tippuu 11 euroon, eli lisätoimenpiteitä vaaditaan tai on aika turhaa kaikkiaan.

Ympäristökorvaus on 55€/ha (s179), lietteen sijoittamisesta 40€/ha, 20% kasvipeitteisyydestä 4€ ja 80% kasvipeitteisyydestä kohdentamisalueella 56€/ha. Kohdentamisalueen ulkopuolella kasvipeitteisyydestä voi saada max 11€/ha.

Eli näyttäisi siltä, että mikäli A-alueen viljatila luopuu ympäristökorvauksesta, se menettää tuon 55€ ja saa aika paljon vapautta. Tai sitten saadakseen satasen, se juotuu tekemään aika paljon. Ja tosiaan LFA:n korotus A:lla kuittaa sitä jonkin verran. Ilman ympäristökorvausta A-alueen lisätoimenpiteettömän viljatilan tuet tippuvat 2014 ympäristötuelliseen verrattuna 41€. Ympäristökorvauksella ilman lisätoimenpiteitä (pelkkä matala lannoitus siis), ne nousevat 14€.

Mites vielä se viherryttäminen...
Onko sen käyttäytymisestä mitään tietoa?

Saako viherryttämistukea, jos ei hae ympäristökorvausta, tai toisinpäin?
Päällekkäisiä tukiahan ei saanut olla, niin luulisi, että viherryttäminen olisi ympäristökorvauksesta riippumaton.

Ja onhan se.
Tuolta linkistä löytyi kohta koskien talviaikaista kasvipeitteisyyttä:

Lainaus

Päällekkäisen maksun estämiseksi toimenpiteestä
ei voida maksaa suorien tukien viherryttämistuen
mukaisesta ekologisesta alasta tai sellaisesta nurmialasta, joka oikeuttaa viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisvaatimuksesta tai ekologisen alan vaatimuksesta vapautumiseen.

Laiskuuttahan se on, mutta oliko se 5% oltava sitä kolmatta kasvia?
"Pienellä" tilan kokonaisalalla tuntuu niin turhalta muutaman hehtaarin sekoilu "ylimääräisen" kasvilajin kanssa...
Saishan sen sotkettua ohran joukkoon, mutta vaatisi taas omat varastotilat yms.
On vaan helpompaa ostaa ammattilaisilta tuo osa rehuista, mikä ei omilla pelloilla mahdu kasvamaan. Niillä on varastot, pinta-alat ja pelit ja rensselit valmiina...
   Vai tuleeko kohta pykälät, että monimuotoisuuden nimissä, maatilalla täytyy olla esim. päätuotanto (maidon) lisäksi 30% sikoja 5% kanoja ja 5-7% paikoista tyhjinä?
 

Jossain määrin houkuttelisi tuo 75% nurmiala = vapautus kesannosta, kasvi"valikoiman" vapaus ja tuet juoksee. (Paitsi ympäristökorvauksen kasvipeitteisyystuki...)

Kesannon, ns. ekologisen alan, osalta voi olla kylläkin muutoksia vielä luvassa, esim. valkuaiskasvien viljely yms.
CAP-uudistuksesta:
http://www.vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/tapahtumat/viljelijaseminaari_2014/Palonen_Juha_CAP2020.pdf

Melkoinen sillisalaatti on kyllä taas viritetty.
Saa alkaa oikein kunnolla raapimaan päätä, että mikä on  mielekkäin yhtälö loppupeleissä.
Ympäristöpuolen ihmisten jatkuva syyttelevä asenneilmapiiri houkuttelisi NIIIN paljon luopumaan tuosta ympäristökorvauksesta, että perjaatteellisesti voisi pienen rahallisen tappionkin hyväksyä. Etenkin jos käytännön viljelyn mielekkyys sillä paranisi. Ja kun tuota ympäristökorvauksen kasvipeitteisyystukea ei taida saada omassa tapauksessa, niin sekin puoltaisi ympäristökorvauksen ulkopuolelle jäämistä.
Mutta voiko jäädä pois viherryttämistuesta?
Silloin muuttuisi taas tilanne ympäristökorvauksen osalta.
Eli kysymys kuuluu, voiko viherryttämisvelvoitteen jättää täyttämättä, ja paljonko sen tuki on A-alueella, joka jäisi silloin saamatta?

Minä epäilen että tuolla on joku kikka komonen että viljeliät saadaan sidottua tuohon ympäristökorvaukseen ja viherrytämiseen! Ei se voi olla niin helppoa että 55€/hehtaari jää saamatta ympäristökorvausta.

No mulla on ensikesän jälkeen 100% nurmella, että katotaan mitä luomutukineen tulee tukia. Tosin voi olla viimeinen luomunsitomuskausi mikä on mulla menossa, jos eläimetkin pitäisi siirtää luomuun ja se vaatisi sen uuden navetan.

Ymp perustasolla, hyvinvointituki vähenee 52-80 EKUA/ey, raiviot pidetään tuettomina ilmastoon vedoten, kotieläinlisä lfa 60....

Puhutaa  aika isoista prosenteista...

Hv tuen laidunnunsessa pidempi laidunnus saa pienemmän tuen koska eläimen ikä kasvaa, isäntä hyötyy enemmän...

Ymp perustasolla, hyvinvointituki vähenee 52-80 EKUA/ey, raiviot pidetään tuettomina ilmastoon vedoten, kotieläinlisä lfa 60....

Puhutaa  aika isoista prosenteista...

Hv tuen laidunnunsessa pidempi laidunnus saa pienemmän tuen koska eläimen ikä kasvaa, isäntä hyötyy enemmän...

Samoja katselin melkoisia prosenttimäääräisiä leikkauksia näkyy meille tulevan, saako tuotantoon sidotuissa tuissa takaisn nostamalla eläinmäärää? se taas sotii luomupuolta vastaan kun pitäis investoida taas lisää tilaa...

Investointituet:

Tuen määrät ja tukitasot
Tuen määrät prosentteina tukikelpois
ista investointikustannuksista voivat olla kohderyhmittäin enintään
seuraavat:
1.
50 %: Lypsy- ja nautakarjatalous, lammas- ja vuohitalous, hevostalous, kasvihuoneet, puutarha- ja
avomaakasvisten varastot sekä maatilan ympäristön tilaa, eläinten hyvinvointia ja tuotantohygieniaa
edistävät investoinnit. C-tukialueella tuki voi olla 5 - 10 %-yksikköä edellä esitettyä alempi. Tuen
enimmäismäärä on lypsy- ja nautakarjatalous-, lammas- ja vuohitalous-, hevostalous-, kasvihuone-,
puutarha- ja avomaakasvisten varasto
investoinneissa nuorilla viljelijöillä 10 %-yksikköä korkeampi;
2.
40 %: Sika- ja lihasiipikarjatalous, kuivaamot ja sa
laojitus. Sika- ja lihasiipikarjatalousinvestointien
osalta tuen enimmäismäärä on nuorilla viljelijöillä 10 %-yksikköä korkeampi;
3.
35 %: Muut kuin edellä tarkoitetut tuotevarastot, maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos;
4.
30 %: Maataloustuotteiden kauppakunnostus, mehiläistalous ja eräät muut tuotantosuunnat sekä
työympäristön parantaminen;
LUONNOS 3 / 7.3.2014
131
5.
20 %: Sadonkorjuukoneet yhteiskäyttöön ja turkistalous.
Erikseen päätettävissä yhteishankkeissa tukiprosentti voi olla enintään 20 % korkeampi kuin muissa
hankkeissa, ei kuitenkaan enempää kuin 60 % (nuoret viljelijät) tai 50 % (muut).
Jos investointi liittyy EIP-hankkeeseen, tuen määrää voidaan korottaa enintään 20 %:lla, tukitaso ei
kuitenkaan voi olla korkeampi kuin 60 % (nuoret viljelijät) tai 50 % (muut).
Tuen enimmäismäärä yritystä kohden voi olla enintään 1 500 000 euroa kolmen verovuoden aikana.

Isojen pinya-alojen lfa-leikkuri: 100%-90%-80%. Eli vain 20 pinnaa pois 350 ha ylittäviltä hehtaareilta. vähemmän kuin aluksi oli puhe.

"Vuoden 2012 maatilarekisterin tietojen mukaan 250 hehtaarin pinta-alaraja vaikuttaa 20 600
peltohehtaariin ja 350 hehtaarin raja 8 500 peltohehtaariin."

vissiin kotieläinkorotus on sen 60 € tossa esityksessä. perustuu siihen että kotieläintalous kannataa kasvinviljelyä huonommin:

Koko Suomi, €/tila
keskiarvo 2007-2011
Erikoistunut kotieläintalous 24 045
Erikoistunut kasvinviljely 28 377
ero 18 %

LHP nurmen tuki kotieläintilalle ollut 300€, tulevaisuudessa kai 55+100€?

(noitten investointitukitasojen perusteella nuori viljelijä voi muuten saada broilerihallin rakentamiseen 50% tukea ja maksimissaan 1,5 milliä. Aika komeaa. )

LHP nurmen tuki kotieläintilalle ollut 300€, tulevaisuudessa kai 55+100€?

(noitten investointitukitasojen perusteella nuori viljelijä voi muuten saada broilerihallin rakentamiseen 50% tukea ja maksimissaan 1,5 milliä. Aika komeaa. )

joo kysymys siis kokonaistukitasosta ei pelkästä avustuksesta. nythän navetan investointituki on ollut pohjoisessa korkeampi vai onko? uudessa ohjelmassa se olisi etelässä korkeampi.

ei ainakaan minun tietääkseni..    



             Avustus %   Kt -laina %   Korkotuki %   Tuki yhteensä
       a-b      40                60                       10                   50
       nuoret  50                60                       10                   60
        c         25                75                       15                   40
       nuoret   35               75                        15                   50
   

Jaaha. Käy kuten aina aikaisemmissakin tukiuudistuksissa. Odotetaan että taivas putoaa, huudetaan apuun jumalat ja belsebuubit, meuhketta ja itkua, lopputulemana mikään ei juuri muutu, tuet laskee muutaman kympin. Seurauksena uusien traktorien kauppa virkeää aallonpohjista ennätykseen ja pellon vuokra- ja ostohinnat jatkavat varmaa nousua jälleen....

Sen ymmärrän, että Etelä-Suomessa on ollut ja tulee olemaan korkeammat investointituet lypsy- ja nautakarjataloudessa, mutta mihin perustuu lammas-, vuohi- ja hevostalouden sekä kasvihuonetuotannon korotukset? Onko näiden kannattavuus Turku-Tampere-Helsinki -kolmion sisällä oleellisesti heikompaa kuin vaikkapa ratsutilan pito jossain perähikiällä?

Sen ymmärrän, että Etelä-Suomessa on ollut ja tulee olemaan korkeammat investointituet lypsy- ja nautakarjataloudessa, mutta mihin perustuu lammas-, vuohi- ja hevostalouden sekä kasvihuonetuotannon korotukset? Onko näiden kannattavuus Turku-Tampere-Helsinki -kolmion sisällä oleellisesti heikompaa kuin vaikkapa ratsutilan pito jossain perähikiällä?

Ovathan nuo kaikki inv. tuki tasot aika räväköitä. Jos nyt jo on investointirahat loppu vaikka C-alueen navetalle maksetaan 25% ja max miljoona (3 yrittäjää, yhdelle 500 000) niin miten mahtaa käydä jos C-navetat saavat ehdotuksen mukaiset 40-45% tukea (+10% lisää jos nuoria) ja max 1,5 miljoonaa?

Jaaha. Käy kuten aina aikaisemmissakin tukiuudistuksissa. Odotetaan että taivas putoaa, huudetaan apuun jumalat ja belsebuubit, meuhketta ja itkua, lopputulemana mikään ei juuri muutu, tuet laskee muutaman kympin. Seurauksena uusien traktorien kauppa virkeää aallonpohjista ennätykseen ja pellon vuokra- ja ostohinnat jatkavat varmaa nousua jälleen....

Kyllä nyt vaikuttaa olevan tulossa isompi muutos...

Onhan vielä aikaista sanoa mitään varmaa, mutta alkaa näyttämään siltä, että omalta kohdalta joko viherryttäminen, (reilusti alle puolet nykyisestä tilatuesta?) tai ympäristötuki ( esim. perusosa 55€ + 60% talviaikainen kasvipeitteisyys, tämä olisi oma yhdistelmä) jää pois. Jos tuo valitsemani ympäristötuen yhdistelmä olisi esim. viherryttämisen arvoinen per hehtaari, niin silloin tuntuisi ehkä 75% nurmiala viherryttämistukikelpoisena mielekkäältä. Silloin taitaisi olla nitraattidirektiivi rajoittava tekijä? Ympäristökorvauksen uudet kiristyvät lannoiterajat ja lannan ravinteiden arvostukset eivät heti olisi köyhdyttämässä peltoja? Eikä tarkastuksessa tarvitsisi miettiä, oliko jossain mennyt fosforit tasauksessa muutamalla kilolla yli... (Ei nyt oikeammin ole ollut sellaisia murheita, mutta olisihan sekin teoreettinen vaiva pois mielestä. )
Teoreettista pohdintaa.
Tietokoneella tehdyt, maatalousohjelmien lohkokirjanpidothan ovat olleet täydellistä totuutta. Etenkin jos numerot ovat tulostettuna paperille...
Eikä tietokoneella voi muuttaa ja tulostaa vanhoja laskelmia uusiksi... Jos vaikka olisi joskus tullut ajatusvirhe...

Lisäksi vielä se, että ympäristökorvaus tullee nykyiselle ympäristötukikelpoiselle alalle?
Viherryttämiskorvaus tilatukikelpoiselle alalle?
Jos näin, niin kai sekin joillekin vaikuttaa ratkaisuun?

Vai saadaanko ympäristökorvauksen lannoitusrajat yms. jonkin kotikutoisen pykälän kautta pakollisena lisätoimenpiteenä niille, jotka eivät hae ympäristökorvausta...

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 11.03.14 - klo:21:13

Sen ymmärrän, että Etelä-Suomessa on ollut ja tulee olemaan korkeammat investointituet lypsy- ja nautakarjataloudessa, mutta mihin perustuu lammas-, vuohi- ja hevostalouden sekä kasvihuonetuotannon korotukset? Onko näiden kannattavuus Turku-Tampere-Helsinki -kolmion sisällä oleellisesti heikompaa kuin vaikkapa ratsutilan pito jossain perähikiällä?

Ovathan nuo kaikki inv. tuki tasot aika räväköitä. Jos nyt jo on investointirahat loppu vaikka C-alueen navetalle maksetaan 25% ja max miljoona (3 yrittäjää, yhdelle 500 000) niin miten mahtaa käydä jos C-navetat saavat ehdotuksen mukaiset 40-45% tukea (+10% lisää jos nuoria) ja max 1,5 miljoonaa?

Kun ei ole taas vähään aikaan tullut edes mieleen moiset asiat, jotta kysytääns...
Tuo navettainvestoinnin tukiprosentti etelässä, 50%, mitä se pitää sisällään?
Suora avustus ja eri korkotukimuodot/lainat yms. yhteensä laskennallisesta ohjearvosta? Vaiko siis 50% suora avustus ohjearvosta?
...etsii pooragrian jne. suunnittelupuolen numeroita... ...melkein.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 11.03.14 - klo:21:44

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 11.03.14 - klo:21:13

Sen ymmärrän, että Etelä-Suomessa on ollut ja tulee olemaan korkeammat investointituet lypsy- ja nautakarjataloudessa, mutta mihin perustuu lammas-, vuohi- ja hevostalouden sekä kasvihuonetuotannon korotukset? Onko näiden kannattavuus Turku-Tampere-Helsinki -kolmion sisällä oleellisesti heikompaa kuin vaikkapa ratsutilan pito jossain perähikiällä?

Ovathan nuo kaikki inv. tuki tasot aika räväköitä. Jos nyt jo on investointirahat loppu vaikka C-alueen navetalle maksetaan 25% ja max miljoona (3 yrittäjää, yhdelle 500 000) niin miten mahtaa käydä jos C-navetat saavat ehdotuksen mukaiset 40-45% tukea (+10% lisää jos nuoria) ja max 1,5 miljoonaa?

Kun ei ole taas vähään aikaan tullut edes mieleen moiset asiat, jotta kysytääns...
Tuo navettainvestoinnin tukiprosentti etelässä, 50%, mitä se pitää sisällään?
Suora avustus ja eri korkotukimuodot/lainat yms. yhteensä laskennallisesta ohjearvosta? Vaiko siis 50% suora avustus ohjearvosta?
...etsii pooragrian jne. suunnittelupuolen numeroita... ...melkein.

Jos noissa uusissa summissa on korkotuki sisällä (niin kuin varmaan onkin) niin välttämättä ei tule juurikaan muutoksia, paitsi tosiaan sika ja broileripuolelle enemmän kuin ennen. Mutta tukikaton korottaminen tietty on aika iso muutos, tiedä sitten miten se käytännössä menee.

Nyt siis AB-navetta saa max 40% suoraa tukea ja 10% korkotukea, eli yhteensä voi saada 50% tukea. Korkotuen määrä on tainnut vähän laskea, mutta tuskin sitä yli 10% kokonaiskustannuksista tulee näillä korkotasoilla käytettyäkään. Meillä on myönnettynä joku 280 000euroa korkotukea (ei siis korkotukilainaa vaan korkotukea), mutta sitä käytetään vain 6 tonnia vuodessa...

http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/maatalouden_investointituet/Documents/Maatalouden%20investointitukien%20tukimuodot%20ja%20tuen%20enimm%C3%A4ism%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t%20vuonna%202014.pdf

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 11.03.14 - klo:21:13

Sen ymmärrän, että Etelä-Suomessa on ollut ja tulee olemaan korkeammat investointituet lypsy- ja nautakarjataloudessa, mutta mihin perustuu lammas-, vuohi- ja hevostalouden sekä kasvihuonetuotannon korotukset? Onko näiden kannattavuus Turku-Tampere-Helsinki -kolmion sisällä oleellisesti heikompaa kuin vaikkapa ratsutilan pito jossain perähikiällä?

Ovathan nuo kaikki inv. tuki tasot aika räväköitä. Jos nyt jo on investointirahat loppu vaikka C-alueen navetalle maksetaan 25% ja max miljoona (3 yrittäjää, yhdelle 500 000) niin miten mahtaa käydä jos C-navetat saavat ehdotuksen mukaiset 40-45% tukea (+10% lisää jos nuoria) ja max 1,5 miljoonaa?

Nyt et taitanut vastata mun kysymykseen...

Rahathan on täällä loppuneet yhden kerran, eli viime vuoden viimeisessä haussa, kun kaikki kynnelle kykenevät laittoi hakemuksen sisään, koska vielä siinä vaiheessa ei ollut varmuutta koska on seuraava haku ja millä ehdoilla. No tänä vuonna olikin normaalit inv.tukihaut ja ilmeisesti kaikki jotka ennen vuoden vaihdetta jäivät rannalle, saavat nyt rahaa mikäli ehdot täyttyvät, eikä rahojen loppumisesta ole pelkoa.

Mutta jos ne loppuis, niin sitten alettaisiin taas pistää hakemuksia järjestykseen laskennallisen kannattavuuden mukaan. Ja siihen ei muutamalla hassulla lammas/heppafarmilla ole merkitystä.
No eipä tuo itseäni kosketa. Kunhan ihmettelen.