Peltotukien leikkautuminen satasella positiivisesti ajatellen parantaa raivioiden kannattavuutta satasella....

Kaikki on suhteellista 

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 04.03.14 - klo:13:45

Tänäänkin syntyi 2 lehmävasikkaa 2015 eläinyksikköjä täyttämään 
Vielä kun vuokraan vajaan sata hehtaaria omia maita pois ja siirryn astuttamaan hiehot vasta 2-vuotiaina, niin se reipas 200 kotieläinstatuksesta kilahtaa kassaan kuten ennenkin 
No ymppi tippuu sen 110 euroa ja tilatuki vajaan satasen, mutta ne rahathan voi ottaa markkinoilta 
Antti äksäkin kitisi jostain viidenkympin pudotuksesta, mutta eihän se ole sataa litraa maitoa per lehmä, ku sillä kuiteski 2 lehmää hehtaaria kohti, exä voi lypsää poistoon menevistä osaa viikon pitempään, niin se on siinä 

Mä ymmärrä mikä sun ongelma on? Vuokraat sata hehtaaria omaa pois ja kuittaat vuodessa 40 000 tulot, työmäärä pienenee ja kotieläinstatus pysyy ja kotieläintuet juoksee. Ainoa ongelma on keksiä kohteita jonne voi kaikki massit törsätä...

Tossa sun kommentoimassa viestissä oli 4 hymynaamaaki ja sä puhut ongelmista, mä nyt en vaan voi sulle mixkään positiivisuudeksi muuttua 

Miettikää, tämän uudistuksen myötä ainakin melkein 100ha peltoa saattaa siirtyä ihan oikeaan maataloustuotantoon!

Juu jos sitä oikeata mitataan vähintään 0,4 eläintiheydellä niin kyllä, mutta sun asteikollahan vain maidontuotanto on oikeata tuotantoa, joten sinne toi 100ha ei mene, vaan luomuemolehmätilalle, jolla on tarpeeksi eläimiä 

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 04.03.14 - klo:14:00

Miettikää, tämän uudistuksen myötä ainakin melkein 100ha peltoa saattaa siirtyä ihan oikeaan maataloustuotantoon!

Juu jos sitä oikeata mitataan vähintään 0,4 eläintiheydellä niin kyllä, mutta sun asteikollahan vain maidontuotanto on oikeata tuotantoa, joten sinne toi 100ha ei mene, vaan luomuemolehmätilalle, jolla on tarpeeksi eläimiä 

Ai hittolainen, eli täysin turha uudistus. Mutta on viljantuotanto, jopa luomussa jos satoa tulee 2 tonnia / tilan kaikki hehtaarit, tai sika tai broilerintuotanto kanssa oikeaa tuotantoa. Ja muiden kuin puhtaasti liharotuisten nautojen loppukasvatus kanssa. 

Yksi asia ihmetyttää uudessa ympissä, ympäristötukea voidaan maksaa vain itämeren suojeluun tähtäävistä toimista, mutta ei sisävesistöjen ?

Yksi asia ihmetyttää uudessa ympissä, ympäristötukea voidaan maksaa vain itämeren suojeluun tähtäävistä toimista, mutta ei sisävesistöjen ?

Tuo itseasiassa ON aika hämmentävää.  Ehkä syynä on se että suomen sisävesistöjä ei rasita Venäjä, Puola ja Balttia, ja pelkkä lainsäädäntö riittää yleensä pitämänä ne puhtaina. Itämereen kun tulee niin paljon rojua kaakon suunnalta, se ei kestä enää normaalia kuormitusta muilta rannoilta.

Yksi asia ihmetyttää uudessa ympissä, ympäristötukea voidaan maksaa vain itämeren suojeluun tähtäävistä toimista, mutta ei sisävesistöjen ?

Varmaan siksi, että sisävesien suojelusta saattaisi tulla mitattavia ja paranevia tuloksia ja sehän saisi ympäristötoimia tehneet maajussit näyttämään joltain ei-toivotulta. Kun keskitytään Itämereen, ei ole odotettavissa parannuksia ja syytöslaulua voidaan jatkaa ja tukia karsia sitten seuraavassa uudistuksessa....

Yksi asia ihmetyttää uudessa ympissä, ympäristötukea voidaan maksaa vain itämeren suojeluun tähtäävistä toimista, mutta ei sisävesistöjen ?

Mitäs outoa siinä on? Se perustuu tosiasioihin. Missä vedet on huonossa kunnossa => sinne rahat. Turha niitä lapioida sinne, missä ei tule vaikutusta.

Nonni, ei täs sitte mtn..

nyt oli uudessa pellervossa tosi kattavasti ja selkeesti uusista tuista. ihan hyviä uudistuksia. kasvipeitteisyyden voi valita syksyn mukaan. muista toimenpiteistä ei oikein itelle taida mikään sopia. aina kannattaa siis kylvää syysvehnää niinpaljo ku sielu sietää. tuki maksaa siemenen jos menee pommiin.

käytännössä samoihin koknaislukuihin voi täällä etelässä päästä jos kaikenlaista toimenpidettä touhuaa.

vieläku ku keksin mikä on paras systeemi siirtää 50 tai vaikka 100 ey yhtiöstä itelle että saan lfa-korotuksen. jollei 49% omistuksella edelleenkään sieltä 600 eläinyksiköstä yhtään saa. mitäs luulette jos teen jonkinsortin vuokrasopimuksen yhtiöstä itselle osasta kanoista?

nyt oli uudessa pellervossa tosi kattavasti ja selkeesti uusista tuista. ihan hyviä uudistuksia. kasvipeitteisyyden voi valita syksyn mukaan. muista toimenpiteistä ei oikein itelle taida mikään sopia. aina kannattaa siis kylvää syysvehnää niinpaljo ku sielu sietää. tuki maksaa siemenen jos menee pommiin.

käytännössä samoihin koknaislukuihin voi täällä etelässä päästä jos kaikenlaista toimenpidettä touhuaa.

vieläku ku keksin mikä on paras systeemi siirtää 50 tai vaikka 100 ey yhtiöstä itelle että saan lfa-korotuksen. jollei 49% omistuksella edelleenkään sieltä 600 eläinyksiköstä yhtään saa. mitäs luulette jos teen jonkinsortin vuokrasopimuksen yhtiöstä itselle osasta kanoista?

Oma karkea nopeasti tehty arvio, mikäli Pellervon juttu pitää paikkaansa, että ympistä lähtee satanen ja tilatuesta puolet, josta saa osan takaisin, kun nää uudet EU:n kanssa sovitut tuotantoon sidotut tuet maksetaan eläinpalkkioina 
Luomussa tulee 30 kymppiä lisää, jos hyvin menee 
Osa syyskuun tuista siirtyi keväällä maksettaviksi 

Voi olla että euroja liikkuu samanverran kuin ennenkin, tai sitten vähän vähempi, riippuu siitä paljonko siirtyy syksyltä keväälle maksuun 

Nopea analyysi kertoo, että vähäpäästöinen, nurmivaltainen kotieläintila kohdentamisalueen ulkopuolella saa raskaasti turpaansa ja sitten taas intensiivinen viljatila, joka lisää syysviljoja(erityisesti ruista), mahdollisesti öljykasveja, ympäristönurmia ja kevytmuokkausta kohdentamisalueella ja ottaa vastaan kuivattua lietettä ja erityisesti yhdyskuntalietteitä voi jopa pikkaisen voittaa, eli kaikkien mielestä homma menee hyvään suuntaan erityisesti jos on +65vuotias ja alle 150ha
Olishan se noloa, jos päästötöntä tilaa palkittaisiin, koska sen päästöt ei kasva eikä pienene tuesta riippumatta.

Nopea analyysi kertoo, että vähäpäästöinen, nurmivaltainen kotieläintila kohdentamisalueen ulkopuolella saa raskaasti turpaansa ja sitten taas intensiivinen viljatila, joka lisää syysviljoja(erityisesti ruista), mahdollisesti öljykasveja, ympäristönurmia ja kevytmuokkausta kohdentamisalueella ja ottaa vastaan kuivattua lietettä ja erityisesti yhdyskuntalietteitä voi jopa pikkaisen voittaa, eli kaikkien mielestä homma menee hyvään suuntaan erityisesti jos on +65vuotias ja alle 150ha
Olishan se noloa, jos päästötöntä tilaa palkittaisiin, koska sen päästöt ei kasva eikä pienene tuesta riippumatta.

Eihän se hyvään suuntaan siinä mielessä mene että kolmasosa rahoista tippuu pois. 

Mutta onhan se loogista kohdentaa ympäristötuki niihin joilla tosiaan on mahdollisuutta päästöjään vähentää. Eihän esim. nurmivaltainen luomutila muutenkaan mitään saastuta, ja tavallaan se luomutuki tulee nimenomaan siitä saastuttamattomuudesta. Ja on varsinkin eläintiloilla jatkossa paljon isompi kuin kenenkään ympäristötuki.

Käsitinkö muuten Pellervosta oikein että jatkossa luomutuotteet, myös esim. luomunurmi ja luomuvasikat pitää ehkä myydä/käyttää luomutuotantoon eikä esim. tavanomaisesti tuottavan maitotilan peltoja voisi pitää luomussa eikä luomuheiniä myydä "tavanomaisille" hevosille?

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 06.03.14 - klo:23:44

Nopea analyysi kertoo, että vähäpäästöinen, nurmivaltainen kotieläintila kohdentamisalueen ulkopuolella saa raskaasti turpaansa ja sitten taas intensiivinen viljatila, joka lisää syysviljoja(erityisesti ruista), mahdollisesti öljykasveja, ympäristönurmia ja kevytmuokkausta kohdentamisalueella ja ottaa vastaan kuivattua lietettä ja erityisesti yhdyskuntalietteitä voi jopa pikkaisen voittaa, eli kaikkien mielestä homma menee hyvään suuntaan erityisesti jos on +65vuotias ja alle 150ha
Olishan se noloa, jos päästötöntä tilaa palkittaisiin, koska sen päästöt ei kasva eikä pienene tuesta riippumatta.

Eihän se hyvään suuntaan siinä mielessä mene että kolmasosa rahoista tippuu pois. 

Mutta onhan se loogista kohdentaa ympäristötuki niihin joilla tosiaan on mahdollisuutta päästöjään vähentää. Eihän esim. nurmivaltainen luomutila muutenkaan mitään saastuta, ja tavallaan se luomutuki tulee nimenomaan siitä saastuttamattomuudesta. Ja on varsinkin eläintiloilla jatkossa paljon isompi kuin kenenkään ympäristötuki.

Käsitinkö muuten Pellervosta oikein että jatkossa luomutuotteet, myös esim. luomunurmi ja luomuvasikat pitää ehkä myydä/käyttää luomutuotantoon eikä esim. tavanomaisesti tuottavan maitotilan peltoja voisi pitää luomussa eikä luomuheiniä myydä "tavanomaisille" hevosille?

Tämmöstä huhua liikkuu, mutta asioita ei ole vielä päätetty, ne on vasta esityksiä 

nyt oli uudessa pellervossa tosi kattavasti ja selkeesti uusista tuista. ihan hyviä uudistuksia. kasvipeitteisyyden voi valita syksyn mukaan. muista toimenpiteistä ei oikein itelle taida mikään sopia. aina kannattaa siis kylvää syysvehnää niinpaljo ku sielu sietää. tuki maksaa siemenen jos menee pommiin.

käytännössä samoihin koknaislukuihin voi täällä etelässä päästä jos kaikenlaista toimenpidettä touhuaa.

vieläku ku keksin mikä on paras systeemi siirtää 50 tai vaikka 100 ey yhtiöstä itelle että saan lfa-korotuksen. jollei 49% omistuksella edelleenkään sieltä 600 eläinyksiköstä yhtään saa. mitäs luulette jos teen jonkinsortin vuokrasopimuksen yhtiöstä itselle osasta kanoista?

Mää lueskelin kanssa sen Pellervon jutun ja näyttää tosiaan siltä, että siihen 80 % kasvipeitteisyysvaatimukseen sitä on lähdettävä. Rahasta nyt ei vielä ole tarkkaa tietoa, mutta sellainen perstuntuma mullakin on, että noilla korkeimmilla kasvipeitteisyyksillä ei ehkä kovinkaan paljoa tuet putoa nykyiseen verrattuna.

Syysnisua ja ruista tarvii sitten jatkossa kylvää sen mitä ehtii ja kelit antaa periksi. Rukiille saattaa olla tulossa jopa joku kansallinen tuki? Loput saavat sitten jäädä sängelle. Konekauppaan on vaan kiikutettava tukku rahaa. Suorakylvö ei oikein kiinnosta, mutta miten tuo keväinen sänkimuokkaus onnistuu näillä Varsinais-Suomen savilla? Mä olen syyskynnön vankkumaton kannattaja, enkä ole kauheasti seuraillut, miten nuo kevätmuokatut viljat ovat pärjänneet. Kylmis on tietty tilittänyt täällä lautasmuokkainkokemuksiaan, mutta millaisia vaihtoehtoja olisi olemassa? Lautasmuokkain tai sitten hanhenjalkaterillä varustettu kultivaattori ovat ehkä varteenotettavat vaihtoehdot? Tässä vaiheessa kiinnostaisi ehkä eniten Multivan 3-metrinen lautastinttari. Riittääkö 105 hv (JD 6410) tuollaisen kiskomiseen etelän savilla? Muokkaussyvyys nyt ei keväällä mikään kauhean ihmeellinen ole, 4-5 senttiä.

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 06.03.14 - klo:19:22

nyt oli uudessa pellervossa tosi kattavasti ja selkeesti uusista tuista. ihan hyviä uudistuksia. kasvipeitteisyyden voi valita syksyn mukaan. muista toimenpiteistä ei oikein itelle taida mikään sopia. aina kannattaa siis kylvää syysvehnää niinpaljo ku sielu sietää. tuki maksaa siemenen jos menee pommiin.

käytännössä samoihin koknaislukuihin voi täällä etelässä päästä jos kaikenlaista toimenpidettä touhuaa.

vieläku ku keksin mikä on paras systeemi siirtää 50 tai vaikka 100 ey yhtiöstä itelle että saan lfa-korotuksen. jollei 49% omistuksella edelleenkään sieltä 600 eläinyksiköstä yhtään saa. mitäs luulette jos teen jonkinsortin vuokrasopimuksen yhtiöstä itselle osasta kanoista?

Mää lueskelin kanssa sen Pellervon jutun ja näyttää tosiaan siltä, että siihen 80 % kasvipeitteisyysvaatimukseen sitä on lähdettävä. Rahasta nyt ei vielä ole tarkkaa tietoa, mutta sellainen perstuntuma mullakin on, että noilla korkeimmilla kasvipeitteisyyksillä ei ehkä kovinkaan paljoa tuet putoa nykyiseen verrattuna.

Syysnisua ja ruista tarvii sitten jatkossa kylvää sen mitä ehtii ja kelit antaa periksi. Rukiille saattaa olla tulossa jopa joku kansallinen tuki? Loput saavat sitten jäädä sängelle. Konekauppaan on vaan kiikutettava tukku rahaa. Suorakylvö ei oikein kiinnosta, mutta miten tuo keväinen sänkimuokkaus onnistuu näillä Varsinais-Suomen savilla? Mä olen syyskynnön vankkumaton kannattaja, enkä ole kauheasti seuraillut, miten nuo kevätmuokatut viljat ovat pärjänneet. Kylmis on tietty tilittänyt täällä lautasmuokkainkokemuksiaan, mutta millaisia vaihtoehtoja olisi olemassa? Lautasmuokkain tai sitten hanhenjalkaterillä varustettu kultivaattori ovat ehkä varteenotettavat vaihtoehdot? Tässä vaiheessa kiinnostaisi ehkä eniten Multivan 3-metrinen lautastinttari. Riittääkö 105 hv (JD 6410) tuollaisen kiskomiseen etelän savilla? Muokkaussyvyys nyt ei keväällä mikään kauhean ihmeellinen ole, 4-5 senttiä.

Asiaan liittyen tai liittymäti...
Tuossa nyt päivänä muutamana seurannut pintavesien liikkeitä pelloilla.
Nämä oman näkökentän aukealla olevat kevytmuokatut sänkipellot virtaavat valtoimenaan sellaista harmaata vettä. pinta lienee siis sulaa...
Noh, noilta pahoilta kyntöpelloilta ei näe vastaavaa valuntaa. Kyntö lienee siis pahempi vaihtoehto? 
Suositaan vaan poikkeuksetta kevytmuokkausta?
Ei helv....

Miettii tosissaan ympäristötukipelleilystä luopumista...
Kun vielä kaikki pellot multavuudeltaan ERM tai RM ja uudet N-lannoitustasot saatetaan laskea niiden mukaan eikä maalajin, niin kerpele!

Toivottavasti tiputtaavat oikein kovasti ympäristötukia alas, niin  ratkaisu syntyy lopulta helposti.
Vaan jääkö ekologinen ala silti pakolliseksi, vaikkei ympäristökorvausta hakisikaan? Ekologiseen alaan ei taida kelvata ympäristötukikelvottomat pellot, kuten ei vanhan systeemin kesannoksikaan?