Lainaus käyttäjältä: SKN - 12.02.14 - klo:19:38

Nyt keltasen puhuvaa mattoa pitkin maata.

Muualla pohjoisella pallonpuoliskolla on havaittu ruskearuostetta ja muita ruostetauteja oraissa. Lauha alkutalvi ja aikainen kylvö altistavat tälle. Olisi ehkä kannattanut panostaa Proline-ruiskutukseen strobin lisäksi.

Syysvehnän managementtiviljelyssä on neljä ruiskutusta, suuntaa-antavat kasvuasteet <30 (aikaisissa kylvöissä syksyllä) , 32, 40, 60

-SS-

En tiä mitä on mut kaikilla alkaa kellastumaan.

Kalsareissa on ruskearuostetta.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 12.02.14 - klo:21:02

Lainaus käyttäjältä: SKN - 12.02.14 - klo:19:38

Nyt keltasen puhuvaa mattoa pitkin maata.

Muualla pohjoisella pallonpuoliskolla on havaittu ruskearuostetta ja muita ruostetauteja oraissa. Lauha alkutalvi ja aikainen kylvö altistavat tälle. Olisi ehkä kannattanut panostaa Proline-ruiskutukseen strobin lisäksi.

Syysvehnän managementtiviljelyssä on neljä ruiskutusta, suuntaa-antavat kasvuasteet <30 (aikaisissa kylvöissä syksyllä) , 32, 40, 60

-SS-

En tiä mitä on mut kaikilla alkaa kellastumaan.

Kalsareissa on ruskearuostetta.

Lieneekö tuohon ruosteeseen mitään suositeltavaa torjunta-ainetta, vaiko vain omo tai serto?

No pian on pikkupakkasia tulossa, jokos joku meinaa vetäistä lannoiterakeet syysviljaan?

No pian on pikkupakkasia tulossa, jokos joku meinaa vetäistä lannoiterakeet syysviljaan?

Kokeile ja kerro tuloksista?

Kyllä 2007 - 2009 oli ongelma siitä, että kevät tuli kuivana ja ohratkin tekivät vihnettä kesäkuun alussa.

(Murtola)

Kirjoittaja claas58 » 07 Huhti 2007, 23:14
Kemiössä jo eilen tasausäestettiin.

Edit: tämän piti tulla johonkin muuhun keskusteluun, mutta unohdin, minne. Sori.

-SS-

Kyllä 2007 - 2009 oli ongelma siitä, että kevät tuli kuivana ja ohratkin tekivät vihnettä kesäkuun alussa.

(Murtola)

Lainaus

Kirjoittaja claas58 » 07 Huhti 2007, 23:14
Kemiössä jo eilen tasausäestettiin.

Edit: tämän piti tulla johonkin muuhun keskusteluun, mutta unohdin, minne. Sori.

-SS-

2007 mää tasailin samaisen kuun 17. päivä. Naapuri kylvi scarlettia. Kävi niin et päivän parin päästä tuli lunta 10cm. Hommat jatku vasta 30.4 seuraavan kerran.

Kätevä tuo wisu ja sen muistiinpanot, ei vaivaa IPM-peikko...

Lainaus käyttäjältä: SKN - 12.02.14 - klo:16:14

Jos ja kun sieltä jotain jää talven kurittamisen jälkeen jäljelle, niin millä lannoitatte keväällä ja miksi?

Ai niin, ja jaatteko lannotuksen?

Mää tuuppaan ihan kertapierasulla CAN27:aa ja pieni hivenkylpy ruiskulla.

Tuli annettua syksyllä riittävästi pääravinteita ja viljavuudet hyviä.

HEti kun näyttää, että pakkaset lakkaavat, niin routaiselle orasmaalle Suomensalpietaria 500 kg/ha, jotta roudan sulaessa pintaan nouseva vesi vie rakeesta voiman maahiukkasiin. Ensimmäinen hivenlannoitus rikkaruohoruiskutuksen yhteydessä. Sitten pensastumisvaiheesta tähkälletuloon Kalkkisalpietaria 250 kg/ha, jos on kuivaa , niin vaihtoehtoisesti pari kertaa ureaa ruiskulla 40 kg/ha.

Tärkein kasvuvaihe on kaksi viikkoa ennen tähkälletuloa. Silloin pitää saada sävy tumman turkoosinsiniseksi. Kalkkisalpietari lienee paras nopeavaikutteisuutensa ansiosta. Tai sitten ruiskutus.

Tähkälletulon jälkeen pidetään kasvu kovana typpiliuoksen ja tautiaineiden yhdistelmällä, jos oikein valkuaista yritetään, niin yhteensä noin 200 l/ha N30 typpiliuosta + rikkilannos Thiotrac.

Moddusta sitten tarpeen mukaan, lehtimassan ja jyväluvun laskennalla voi tehdä arviota, paljonko tarvitaan. Tämä lannoiteohjelma pyrkii brittiläiseen kasvupakettiin, tiedä häntä sitten, onko saatavissa kasitonnaria ilman karjanlantaa. Mutta näillähän se menisi 1980-luvulla.

-SS-

Pohjois Pirkanmaallakin on edetty lisälannoituksiin asti.
Kevät kosteus yritettiin hyväksi käyttää ja saltut 400+kg roiskaistiin 10 huhtikuuta. Sen jälkeen tähän päivään on satanut 61 mm. Eilen roiskaisin lisää rikkipitoista belaa 100kg ja nyt odotetaan jaksaako se sataa vai jatkaako vain tihkuttamista.
Rikat ruiskutettiin 15.5 ja sekaan ccc ja neko.
Vielä olisi varastossa typpiliuos yhteensä 30l/ha verran. Kannattaako se jakaa vai roiskaistaanko kerralla tähkälle yhdessä tautiaineen kansssa?
Moddustakin tarvis varmaan laittaa lähiaikoina, mutta siihen sitä ei ilmeisesti uskalla laittaa sekaan.

Kevät kosteus yritettiin hyväksi käyttää ja saltut 400+kg roiskaistiin 10 huhtikuuta. Sen jälkeen tähän päivään on satanut 61 mm. Eilen roiskaisin lisää rikkipitoista belaa 100kg ja nyt odotetaan jaksaako se sataa vai jatkaako vain tihkuttamista.
Rikat ruiskutettiin 15.5 ja sekaan ccc ja neko.
Vielä olisi varastossa typpiliuos yhteensä 30l/ha verran. Kannattaako se jakaa vai roiskaistaanko kerralla tähkälle yhdessä tautiaineen kansssa?
Moddustakin tarvis varmaan laittaa lähiaikoina, mutta siihen sitä ei ilmeisesti uskalla laittaa sekaan.

Onko lajike Arktikaa tahi Auraa ? Jokin Magnifik / Gunbo tarvitsee korrenvahvistusta lähinnä vasta N200 kg tasolla.

Eli tuntuu tuo typpitaso alhaiselta, jollei sitten ole syksyn karjanlantapakkausta kymmeniä tonneja alla ?

Eli olisihan hyvä pitää kasvussa typpiliuoksella lippulehdelle asti, sitten valkuaista, ottaen huomioon kaikki mahdolliset huhut ja viljan hinta; voi olla, että valkuaislisät ovat jälleen pilkantekoa, eli varminta on pysrkiä massaa maksimoimaan vaan, ei mitään korkeavalkuaista hifistelyä.

Itsellä typpitasot -20 kg päikseen, 2012 -> 2013 perusteella. Kiitos ravinnetaselaskennan. Haaleankellervää on.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Juha H - 27.05.14 - klo:23:04

Kevät kosteus yritettiin hyväksi käyttää ja saltut 400+kg roiskaistiin 10 huhtikuuta. Sen jälkeen tähän päivään on satanut 61 mm. Eilen roiskaisin lisää rikkipitoista belaa 100kg ja nyt odotetaan jaksaako se sataa vai jatkaako vain tihkuttamista.
Rikat ruiskutettiin 15.5 ja sekaan ccc ja neko.
Vielä olisi varastossa typpiliuos yhteensä 30l/ha verran. Kannattaako se jakaa vai roiskaistaanko kerralla tähkälle yhdessä tautiaineen kansssa?
Moddustakin tarvis varmaan laittaa lähiaikoina, mutta siihen sitä ei ilmeisesti uskalla laittaa sekaan.

Onko lajike Arktikaa tahi Auraa ? Jokin Magnifik / Gunbo tarvitsee korrenvahvistusta lähinnä vasta N200 kg tasolla.

Eli tuntuu tuo typpitaso alhaiselta, jollei sitten ole syksyn karjanlantapakkausta kymmeniä tonneja alla ?

Eli olisihan hyvä pitää kasvussa typpiliuoksella lippulehdelle asti, sitten valkuaista, ottaen huomioon kaikki mahdolliset huhut ja viljan hinta; voi olla, että valkuaislisät ovat jälleen pilkantekoa, eli varminta on pysrkiä massaa maksimoimaan vaan, ei mitään korkeavalkuaista hifistelyä.

-SS-

Karjalantapakkaus on hävinny syksyn ja talven sateisiin. Ei mitään kevätvaikutusta ainakaan tällä kertaa. Skeidaa tuli sen verran runsaasti et olis luullu olevan edes joku hippunen vielä typpeä jäljellä mut ei.

Lainaus käyttäjältä: Juha H - 27.05.14 - klo:23:04

Kevät kosteus yritettiin hyväksi käyttää ja saltut 400+kg roiskaistiin 10 huhtikuuta. Sen jälkeen tähän päivään on satanut 61 mm. Eilen roiskaisin lisää rikkipitoista belaa 100kg ja nyt odotetaan jaksaako se sataa vai jatkaako vain tihkuttamista.
Rikat ruiskutettiin 15.5 ja sekaan ccc ja neko.
Vielä olisi varastossa typpiliuos yhteensä 30l/ha verran. Kannattaako se jakaa vai roiskaistaanko kerralla tähkälle yhdessä tautiaineen kansssa?
Moddustakin tarvis varmaan laittaa lähiaikoina, mutta siihen sitä ei ilmeisesti uskalla laittaa sekaan.

Onko lajike Arktikaa tahi Auraa ? Jokin Magnifik / Gunbo tarvitsee korrenvahvistusta lähinnä vasta N200 kg tasolla.

Eli tuntuu tuo typpitaso alhaiselta, jollei sitten ole syksyn karjanlantapakkausta kymmeniä tonneja alla ?

Eli olisihan hyvä pitää kasvussa typpiliuoksella lippulehdelle asti, sitten valkuaista, ottaen huomioon kaikki mahdolliset huhut ja viljan hinta; voi olla, että valkuaislisät ovat jälleen pilkantekoa, eli varminta on pysrkiä massaa maksimoimaan vaan, ei mitään korkeavalkuaista hifistelyä.

Itsellä typpitasot -20 kg päikseen, 2012 -> 2013 perusteella. Kiitos ravinnetaselaskennan. Haaleankellervää on.

-SS-

Skagenia. Eikä ole karjanlannasta tietoakaan. Kuminaa osalla pelloista esikasvina. Tuota  hintalisää tässä olen vähän epäillyt myös. Ehkä kannattaa tosiaan lyödä kaikki liuokset heti.
Talvehtiminen onnistui suhteellisen hyvin. Tosin kaukana ei ollut että tammikuun kovat pakkaset olisivat vieneet kaikki. Lapset laskettelivat pulkalla ennen niitä kovia pakkasia vehnäpellolla ja seurauksena oli komeat raidat oraissa. Nyt ne alkavat jo häviämään, mutta mikäli sitä parin sentin lumipeitettä ei olisi ollut, kaikki olisi mennyt. Muuallakin on pientä laikkua.