Täällä on varmaan sisäpiirin tietoja muutamilla, mutta ihmetyttää, miksei Jössejänis voinut silloin puuttua asiaan, jos oli mukana komiteassa tekemässä päätöksiä.
Minä ainakin olen sen verran huono missään, että en olisi esimerkiksi yritystoimintaan lähellekään uskaltanut tilata sellaista laitetta, joka TV-kameroiden edessä putoaa platalle selällään ohjelmistojen keskeneräisyyden takia, olihan vasta muutama kone tehty, ja paikalliset poliitikot vahvasti vaativat koko projektin keskeyttämistä.
http://www.youtube.com/watch?v=vgTQ3eDkCn0
http://www.youtube.com/watch?v=mkgShfxTzmo
-SS-
Ei minua kuunneltu silloin, eikä tänä päivänäkään ole kovin helppoa saada sanomaansa läpi. Siispä pieni kertaus, se on opintojen äiti:
- Olisiko turvallisuutemme vaarantunut, jos olisimme jatkaneet vielä 1-3 vuotta Draken ja Mig-kalustolla ja siirrytty sitten suoraan Saab Gripen –koneisiin?
- Olisiko turvallisuutemme vaarantunut, jos olisimme Hornetien sijasta hankkineet puolet halvempia Mig 29-koneita ja alettaisiin nyt suunnitella niiden vaihtamista Saab Gripen-koneisiin?
Tämä Jas Gripeneiden putoaminen on kummallinen myytti. Se tuntuu olevan monille aivan eri asia kuin minkään muiden koneiden onnettomuudet. Sen kohdalla tuntuu unohtuvan, että sotilasilmailu on vaarallinen laji. Siinä lentäjä ja kone ovat melkein yhtä vaarallisia itselleen kuin vihollinen. Pelkästään jatkosodassa Suomen ilmavoimille sattui lähes kuolemaan johtanutta lento-onnettomuutta, joissa kuoli toista sataa lentäjää ilman, että vihollisen tarvitsi ampua laukaustakaan.
Rauhan oloissa Suomen ilmavoimien suihkukoneitakin on pudonnut melkoinen määrä. Noin puolessa näistä onnettomuuksista myös vähintään yksi lentäjä kuoli:
- Vampire: 1 kpl
- Gnat: 3 kpl
- Fouga Magister: 21 kpl
- Mig 15: 1 kpl
- Mig 21 F: 4 kpl
- Hawk: 12 kpl
- Saab Draken: 1 kpl
- Mig 21 Bis: 5 kpl
- Hornet: 3 kpl.
Suhteessa lentotunteihin Saab on näistä ollut turvallisin kone. Tämäkin ainoa vahinko johtui vääristä mittariasetuksista, ei mekaanisesta viasta. Lisäksi ilmavoimat on viime sotien jälkeen pudotellut erilaisia potkurikoineita ja yhden helokopterinkin kuolettavin seurauksin. Tai ei niitä mitään pudoteltu ole, ne ovat pudonneet. Välillä loppuvat taidot, välillä koneen ominaisuudet ja toisinaan tulee teknisiä vikoja.
Kotimaisen lentokoneteollisuutemme joutsenlaulu muodostui alkeiskoulutuskoneiden sarjasta Leko 70 - Vinka - Turbo-Vinha ja Redigo. Sinänsä mainioita koneita, mutta eivät kaupallisia menestyksiä. Yksi Turbo-Vinha putosi testeissä ja yksi Redigo lentonäytöksessä, Bruggessa, Belgiassa. Molemmissa onnettomuuksissa menetettiin ihmishenkiä. Sotilaslentäjät ottavat riskejä.
Venäläiset ovat erityisen kunnostautuneita huippuhävittäjiensä romuttamisessa ilmailunäytöksissä. Venäläiskoneilla pystytään tekemään liikkeitä, joihin länsikoneet eivät pysty. Ne ovat kuitenkin erittäin korkeariskisiä. Esimerkiksi kuuluisassa kobraksi kutsutussa liikkeessä, jossa kone jarruttaa siten, että nokka nousee ilmaan ja perä laskeutuu lähes kohtisuoraan maan pintaa vasten, on kone lentonäytöksessä kaatunut selälleen. Missään asiantuntijapiireissä ei ole silti sanottu, että Migit ja Sukhoit olisivat huonoja koneita.
Tänä päivänä edes melko itsenäiseen hävittäjäkonetuotantoon pystyy viisi maata: USA, Venäjä, Ranska, Kiina ja Ruotsi. Saksa, Italia ja Iso Britannia eivät enää ole aikoihin kehitelleet omia koneita, mutta ovat toki mukana Eurofighter-projektissa ja sitä ennen Tornadossa. Tornadon kilpailijaksi Ruotsalaiset kykenivät yksinään tuottamaan Viggenin ja Eurofigterin kanssa täysin kilpailukykyisen Gripenin. Aika poikia. Esimerkiksi Israelin ja Japanin konetuotanto nojaa ranskalaisiin ja amerikkalaisiin, valmiisiin ratkaisuihin. Jas Gripen on myös yksi maailman parhaista aktiivipalveluksessa ja yleisessä myynnissä olevista hävittäjistä tänä päivänä. Se on pieneltä, liittoutumattomalta, pohjoiselta maalta aivan käsittämätön suoritus, mutta suomalaisten mielestä tietenkin yksiselitteisesti huono juttu. Oikeasti huono juttu on se, että Gripen jäänee Ruotsin viimeiseksi ponnistukseksi tällä saralla. Seuraavan sukupolven hävittäjissä on taas diversiteettiä vähemmän. Saa nähdä, pysyykä Ranskakaan enää mukana. Osaamista varmaan olisi, mutta rahat loppunevat kesken.
Vaikka Ruotsi on saanut varsin rajallisesti hävittäjäänsä kaupaksi, se kuitenkin pelkällä olemassaolollaan vaikuttaa alentavasti hävittäjäkoneiden hintatasoon. Monta kauppaa Ruotsi onkin hävinnyt siksi, että USA on dumpannut vanhentuvaa F16 ja F/A18 -kalustoaan puoli-ilmaiseksi maille, jotka ovat olleet tekemäisillään kaupan Saabin kanssa. Toki myös kauppapoliittinen painostus ja Nato-kortti ovat olleet käytössä.
Mutta nyt tämä meni sivuraiteille. Tarkoitus oli keskustella Suomen puolustusvoimien rahoista ja niiden käytöstä, ja siinä totta vie riittää lisääkin ihmeteltävää. Tosin kaikki ei ole pv;n syytä. Myös poliitikot saisivat mennä itseensä.