Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe armeijan rahat  (Luettu 11289 kertaa)

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 65449
armeijan rahat
uutimissa kertovat että muut kuin vas ja virheät kannattaa määrärahojen korotusta.    siinä mulla heräs yks kysymys;   miten noissa muissa maissa esm. poh-korea, kiina, vietman, jne, joissa vasemmistolainen hallinto, on armeija suurin rahankäyttäjä.           mutta täällä vasemmisto haluaa armeijaa pieneksi ja jopa yhteen kassun kasatuksi.               kun sentää tiedetään että nim.om. vasemmisto on aina laulanut, ainakin, taistelusta ja aseista.  niin eikö tuossa ole joku ristiriita?                            ( heh, jotain muutakin kuin vain sitä perse-paska-jutustelua! )

Herpertti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13078
Vs: armeijan rahat
Kyllähän vasemmistoki armeijaa kannattaa, se on vaan puna-armeija jota se kannattaa  ;D

Tää valkosten paikallinen ja kansallinen perinnejoukko-osasto ei saa niiltä minkäänlaista sympatiaa  8)
Hyvää yötä, sano mummo kun silmä puhkes

iskra

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11786
Vs: armeijan rahat
  Jotkut  vielä haikailevat NATOn perään, silloin ei kysytä budjettia vaan esitetään laskuja..

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: armeijan rahat
Puolustusvoimilla tuntuu kyllä rahaa riittävän.

1990-luvulla Suomeen ostettiin DDR:n varastosta satakunta T-72 –panssarivaunua. Rahaa paloi paljon, mutta suhteessa tavaran määrään ja laatuun, kauppahinta oli erittäin edullinen. Näin sanottiin. Uutta vastaavia vehkeitä, tehtaan suojarasvat päällä. Länsimaista automatiikkaa ja kotimaisia viestivermeitä vähän lisäiltiin, mutta lisäkustannus jäi pieneksi.

2000-luvulla huomataan, että 10 vuotta sitten hankittu ja modernisoitu T-72 onkin auttamattoman vanhanaikainen ja joutaa romutettavaksi. Saksasta saisi nyt ostaa käytettyjä Leopard-vaunuja. Puolustusvoimat tilaa 100 vaunua. Rahaa paa paljon, mutta suhteessa tavaran määrään ja laatuun, kauppahinta oli erittäin edullinen. Näin sanottiin. Toki Leopardien elektroniikka vaati vähän modernisointia, mutta lisäkustannus jäi kokonaiskustannukseen verrattuna pieneksi.

2000-luvulla T-72 muodosti edelleen Venäjän panssariaseen selkärangan ja oli edelleen ovat maailman yleisin taisteluvaunutyyppi. Parolan panssarimuseon johtaja, majuri evp. Maunu Uoti sanoikin sen mataluutensa, keveytensä ja ketteryytensä vuoksi sopivan Suomen metsäiseen ja soiseen maastoon Leopardia paremmin. Hän piti niiden romuttamista päättömänä tekona.

2010-luvulla T-72 on edelleen Venäjällä ja muutamassa Nato-maassakin käytössä ja yksi maailman yleisimmistä taisteluvaunutyypeistä, mutta Suomellapa on Leopard, joka on raskaammin panssaroitu ja varustettu tehokkaammalla kanuunalla. Paitsi että Hollannista sai nyt ostaa lähes käyttämätöntä, uudemman mallista Leopard-vaunukalustoa. Face Lift –Leopardeja ostettiinkin oitis 100 kpl. Rahaa paloi paljon, mutta suhteessa tavaran määrään ja laatuun, kauppahinta oli erittäin edullinen. Näin sanottiin. Vanha Leopard onkin jo vanhanaikainen ja joutaa jäädä varaosiksi ja harjoituskäyttöön. Toki näitä uusiakin pitää hiukan hienosäätää, suomentaa ja päivittää, mutta lisäkustannus jää suhteellisen pieneksi.

Äkkiseltään tulee mieleen:
- olisiko turvallisuutemme vaarantunut, vaikka olisimme jatkaneet T-72:lla vielä 10 vuotta ja siirtyneet niistä suoraan tähän uudenmalliseen Leopardiin ilman satojen miljoonien eurojen välivaihetta?
- jos Hollanti ei olisi rahapulassaan laittanut uudenkarheita Leopardejaan myyntiin, olisimmeko tietoisia siitä, että omat Leopardimme ovat vanhenemassa käsiin?

Viimeksi muokattu: 05.02.14 - klo:19:22 kirjoittanut JösseJänis

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 65449
Vs: armeijan rahat
juuri tuota ihmettelen ittekin!    millä lailla nuo panzaarit vanhenee noin saakelin nopsaan kun kerran pasit ja muut rotot oli käytössä paaljon piyempään.      eihän toi miun tojokaan ole vielä vanhentunna ollenkaan vaikka on jo 25 vuotta vanha!  sillä voi ajaa ja siihen saa osiakin!    uusiakin!                                  oisko joku kiho jolla on joku pätemisen tarve?                                ihan kuin karkialammelta pistivät pois, varusvarastoon kontillisen katkenneita kirvenvarsia hämeenlinnaan kun ei koskaan tiedä milloin tarvii katkinaista vartta!      pikkasen tuntuu mopo karanneen hommissa.                                                                  mutta  mutta kukas onkaan nykyäänkin puolustusministeri?????                                  sivari jolla ei ole maksukiintiötä!

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: armeijan rahat
Jatkan aiheesta.

Kylmän sodan alkaessa sulaa Suomessa havahduttiin ilmavoimien Draken ja Mig –kaluston vanhenevan käsiin. Toki Mig 21 Bis edusti mallisarjansa tuoreinta päivitysversiota ja oli edelleen yleisesti maailmalla käytössä oleva torjuntahävittäjä, jonka etuja oli ketteryys, toimintavarmuus ja kyky operoida tilapäiskentiltä. Sen huippunopeus oli edelleen monia uudempiakin konetyyppejä suurempi, jos kohta aseistus oli rajallinen, tutkavarustus hiukan vanhentunutta ja avioniikka vaatimatonta.

1990-luvun alussa ilmavoimat pyysi ja sai neljä vakavasti otettavaa tarjousta.
- Dassault Mirage 2000 hylättiin kalliina ja hieman jo vanhemman puoleisena konstruktiona, jos kohta kyseinen kone on edelleen Ranskan ilmavoimien käytössä ja osoittanut palvelukelpoisuuttaan niin Persianlahdella kuin Libyassakin. Tarjolla olisi ollut myös uusi Dassault Rafale, mutta se todettiin heti liian kalliiksi.
- Mig 29 hylättiin niin ikään vanhentuvana laitteena, joskin Saksojen yhdistyttyä Luftwaffe totesi koneen olevan yhdistyneen Saksan paras hävittäjäkone lyöden laudalta Phantom- ja Tornado –kaluston. Saksan sitouduttua yhteiseurooppalaiseen Eurofighter-projektiin, se myi Mig 29:t Puolaan. Puolan lisäksi Nato-maista Tsekki, Slovakia, Bulgaria, Romania ja Unkari luottavat edelleen Mig 29:n iskukykyyn, samoin Venäjä, jolla näitä on käytössä yhä 600 kpl.
- Saab Jas 39 Gripen hylättin siksi, että se ei oikein ollut vielä valmis ja lisäksi Suomi ei ollut konekaupoista päätettäessä vielä kertaakaan voittanut jääkiekon maailmanmestaruutta ja Ruotsi oli vaikka kuinka monta kertaa.

Vuonna 1995 Suomeen saatiin sitten ensimmäinen F/A 18 Hornet. Siihen päädyttiin, koska se oli yhtä moderni kuin Mig 29 ja yhtä edullinen kuin Mirage. Tai jostain muusta syystä. Rahaa paloi paljon, mutta suhteessa tavaran määrään ja laatuun kauppahinta oli siedettävä, sillä USA sitoutui jonkinlaisiin vastaostoihin, jos Suomella sattuisi seuraavien 20 vuoden aikana olemaan jotain muuta myytävää kuin puulusikoita ja poronlihaa. Vastaostojen määrästä ei olla ihan tänäkään päivänä selvillä, mutta aika pian selvisi, että kalliiden koneiden mukana tuli vain Mig 21-tasoinen aseistus ja avioniikka kaipasi päivitystä. 2010-luvulla koneisiin saatiin sitten uusi uljas aseistus ja muitakin päivityksiä. Kuitenkin havaittiin koneen itsessään vanhentuvan lähivuosina käsiin. Aloitettiin keskustelu puolustusyhteistyöstä Ruotsin kanssa ja siihen liittyen Hornet-kaluston korvaamisesta nykyaikaisemmalla Saab Jas 39 Gripen –kalustolla.

Äkkiseltään tulee mieleen:
- Olisiko turvallisuutemme vaarantunut, jos olisimme jatkaneet vielä 1-3 vuotta Draken ja Mig-kalustolla ja siirrytty sitten suoraan Saab Gripen –koneisiin? Jos olisi, niin...
- Olisiko turvallisuutemme vaarantunut, jos olisimme Hornetien sijasta hankkineet puolet halvempia Mig 29-koneita ja alettaisiin nyt suunnitella niiden vaihtamista Saab Gripen-koneisiin?
- Kauanko ilmavoimamme pystyisivät oikeasti sotatilanteessa hallitsemaan ilmatilaamme, jos vihollisella on heittää taivaallemme esimerkiksi 600 Mig 29:ä, pari sataa Mig 31:tä ja satamäärin vanhempia Migejä ja uudempaa Sukhoi-kalustoa sekä Tupolev- ja Ilyushin –pommikoneita?
Ilmavoimien tehtävänä onkin nostaa hyökkäyksen hintaa. Koska meillä on ilmavoimat, maahamme ei voi lähettää kuorma-autokolonnia, tiedustelukoneita, helikoptereita ja maahanlaskujoukkoja eliminoimatta ensin ilmavoimia - ja se on kallista ja omiakin tappioita tulee. Eikö täksi pelotteeksi riittäisi aavistuksen vanhentunutkin kalusto. Ei sillä huiipumodernillakaan kukaan ilmaan uskaltaudu, jos taivas on mustana viholliskoneista?

Viimeksi muokattu: 05.02.14 - klo:19:33 kirjoittanut JösseJänis

Toivo Tonta

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7108
  • karkki vai keppana?
Vs: armeijan rahat
Nyt pelotteena on ilmassa tankattava nato yhteensopiva Hornet. Saiko niitä vastoja kukaan myytyä?
pessimisti ei pety!

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: armeijan rahat
Nyt pelotteena on ilmassa tankattava nato yhteensopiva Hornet. Saiko niitä vastoja kukaan myytyä?

Ei saatu myytyä paljoa muutakaan.
Ostettua kyllä saatiin.
Kun vastakaupat eivät oikein toteutuneet, sovittiin, että Suomi saa käyttöönsä amerikkalaista tekniikkaa uuden huippuluokan ilmatyynylaivaston perustamiseen.

Merivoimat tilasi Värtsilä Meriteollisuudelta neljä huippunykyaikaista Tuuli-luokan ilmatyynyalusta, yhteisarvoltaan 170 miljoonaa euroa. Aluksia oli tarkoitus käyttää liikkuvina ohjuslavetteina, jotka kykenevät toimimaan kaikkina vuodenaikoina, kaikissa olosuhteissa ja jopa ylittämään maakannaksia. Koeajoissa ensimmäinen ITA Tuuli ylitti kaikki sille asetetut vaatimukset, mutta ilmatyynyaluksista luovuttiin merivoimien tehtävien muuttuneen doktriinin takia, joka oli siirtynyt suorasta iskukyvystä meriliikenteen suojaamiseen. Meriliikenteen suojaamiseen kiinteärunkoiset ohjusveneet ovat sopivampia niiden pitkän toiminta-ajan takia. Enempää ei aluksia tilattu, loput peruttiin. Niiden sijaan hankittiin neljä Hamina-luokan ohjusvenettä.

Tuuli poistettiin käytöstä vuonna 2005, alle kaksi vuotta käyttöönotosta. Halukkaita ostajia ilmeni, mutta ei haluttuja. Koska Tuuli sisälsi Hornetien "vastakauppoina" hankittua amerikkalaista teknologiaa, sitä ei saanut myydä kelle tahansa. Vuodet kuluivat, mutta sopivaa asiakasta ei löytynyt. Vuonna 2013 Tuuli päätettiin romuttaa.

Äkkiseltään tulee mieleen: mitä seuraavaksi?
- tilaako puolustusvoimat 100 miljoonalla eurolla 155-millimetrin tykinammuksia ja päättää seuraavana vuonna siirtyä 160-milliseen tykkikalustoon?
- kuinka paljon puolustusbudjetissa on löysää, kun tällainen pelleily on mahdollista?

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 65449
Vs: armeijan rahat
onkohan eräälle taholle iskenyt ns. norsutauti?   ei todellakaan mietitä mitä seuraavan 10 vuoden sisällä vaan ainoastaan 2-3 vuoden säteellä katse!   hitto, mutta mehän masketaan kaikki tuo ja veeti ei siitä älähdä ollenkaan.   halvempaa kuin lomitus, vai?

Loannes

  • Vieras
Vs: armeijan rahat
Ruotsihan varastoi aikanaan Drakeneita Suomen ilmavoimia varten ja suomi koulutti samalla ylimääräisiä lentäjiä .
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288377876950.html

Sitä miksi Suomi osti Hornetit eikä Jassia on kai varmaankin strategisesti perusteltu hanke ,mutta emme me tietenkään tiedä mikä se strategia oikein on . Jössen analyysi ovat kyllä kieltämättä  mielenkiintoine ja perusteltu.


Noissa Leopard 2a6 panssarivaunuissa on kyllä paranneltuja ominaisuuksia panssaroinnissa ja kanuunassa vanhempiin malleihin verrattuna ja uudella mallilla  pystyy tuhoamaan T-80 vaunun jopa 4km päähän . 
 http://fi.wikipedia.org/wiki/Leopard_2 .

Mutta toisaalta kun lukee T-90 vaunun kehityskulusta niin se pohjautuu vanhaan T-72 vaunuun ja on hinnaltaan edullisempi kuin  T-80 joka on kehitetty taas T-65 vaunusta .
 

http://fi.wikipedia.org/wiki/T-90

Jössen kysymykset vaunuhankinnoista ovat niin ikään mielenkiintoisia .


-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19964
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: armeijan rahat
Täällä on varmaan sisäpiirin tietoja muutamilla, mutta ihmetyttää, miksei Jössejänis voinut silloin puuttua asiaan, jos oli mukana komiteassa tekemässä päätöksiä.

Minä ainakin olen sen verran huono missään, että en olisi esimerkiksi yritystoimintaan lähellekään uskaltanut tilata sellaista laitetta, joka TV-kameroiden edessä putoaa platalle selällään ohjelmistojen keskeneräisyyden takia, olihan vasta muutama kone tehty, ja paikalliset poliitikot vahvasti vaativat koko projektin keskeyttämistä.

http://www.youtube.com/watch?v=vgTQ3eDkCn0
http://www.youtube.com/watch?v=mkgShfxTzmo

-SS-

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 65449
Vs: armeijan rahat
montako hornettia net ajeli paskoiks koeajoissa?      eikös joku piruparkavaltio tilannu just äsken muutaman grippenin?

Opelmies

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15580
Vs: armeijan rahat
Täällä on varmaan sisäpiirin tietoja muutamilla, mutta ihmetyttää, miksei Jössejänis voinut silloin puuttua asiaan, jos oli mukana komiteassa tekemässä päätöksiä.

Minä ainakin olen sen verran huono missään, että en olisi esimerkiksi yritystoimintaan lähellekään uskaltanut tilata sellaista laitetta, joka TV-kameroiden edessä putoaa platalle selällään ohjelmistojen keskeneräisyyden takia, olihan vasta muutama kone tehty, ja paikalliset poliitikot vahvasti vaativat koko projektin keskeyttämistä.

http://www.youtube.com/watch?v=vgTQ3eDkCn0
http://www.youtube.com/watch?v=mkgShfxTzmo

-SS-
Jos toi jälkimmäinen kone olis tippunu yleisön joukkoon, olis takatuuppariserkkumme kuopanneet koko projektin, ja ostaneet länsikoneita.
It ain't over till the fat lady sings

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19964
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: armeijan rahat
montako hornettia net ajeli paskoiks koeajoissa?      eikös joku piruparkavaltio tilannu just äsken muutaman grippenin?

No tässähän pitää ottaa huomioon se tilanne 1990-luvun alussa: Hornetteja oli siinä vaiheessa silloin lennetty jo kahdenkymmenen vuoden ajan, koelennot lähes neljännevuosisata aikaisemmin.

-SS-

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: armeijan rahat
Täällä on varmaan sisäpiirin tietoja muutamilla, mutta ihmetyttää, miksei Jössejänis voinut silloin puuttua asiaan, jos oli mukana komiteassa tekemässä päätöksiä.

Minä ainakin olen sen verran huono missään, että en olisi esimerkiksi yritystoimintaan lähellekään uskaltanut tilata sellaista laitetta, joka TV-kameroiden edessä putoaa platalle selällään ohjelmistojen keskeneräisyyden takia, olihan vasta muutama kone tehty, ja paikalliset poliitikot vahvasti vaativat koko projektin keskeyttämistä.

http://www.youtube.com/watch?v=vgTQ3eDkCn0
http://www.youtube.com/watch?v=mkgShfxTzmo

-SS-

Ei minua kuunneltu silloin, eikä tänä päivänäkään ole kovin helppoa saada sanomaansa läpi. Siispä pieni kertaus, se on opintojen äiti:
- Olisiko turvallisuutemme vaarantunut, jos olisimme jatkaneet vielä 1-3 vuotta Draken ja Mig-kalustolla ja siirrytty sitten suoraan Saab Gripen –koneisiin?
- Olisiko turvallisuutemme vaarantunut, jos olisimme Hornetien sijasta hankkineet puolet halvempia Mig 29-koneita ja alettaisiin nyt suunnitella niiden vaihtamista Saab Gripen-koneisiin?

Tämä Jas Gripeneiden putoaminen on kummallinen myytti. Se tuntuu olevan monille aivan eri asia kuin minkään muiden koneiden onnettomuudet. Sen kohdalla tuntuu unohtuvan, että sotilasilmailu on vaarallinen laji. Siinä lentäjä ja kone ovat melkein yhtä vaarallisia itselleen kuin vihollinen. Pelkästään jatkosodassa Suomen ilmavoimille sattui lähes kuolemaan johtanutta lento-onnettomuutta, joissa kuoli toista sataa lentäjää ilman, että vihollisen tarvitsi ampua laukaustakaan.

Rauhan oloissa Suomen ilmavoimien suihkukoneitakin on pudonnut melkoinen määrä. Noin puolessa näistä onnettomuuksista myös vähintään yksi lentäjä kuoli:
- Vampire: 1 kpl
- Gnat: 3 kpl
- Fouga Magister: 21 kpl
- Mig 15: 1 kpl
- Mig 21 F: 4 kpl
- Hawk: 12 kpl
- Saab Draken: 1 kpl
- Mig 21 Bis: 5 kpl
- Hornet: 3 kpl.
Suhteessa lentotunteihin Saab on näistä ollut turvallisin kone. Tämäkin ainoa vahinko johtui vääristä mittariasetuksista, ei mekaanisesta viasta. Lisäksi ilmavoimat on viime sotien jälkeen pudotellut erilaisia potkurikoineita ja yhden helokopterinkin kuolettavin seurauksin. Tai ei niitä mitään pudoteltu ole, ne ovat pudonneet. Välillä loppuvat taidot, välillä koneen ominaisuudet ja toisinaan tulee teknisiä vikoja.


Kotimaisen lentokoneteollisuutemme joutsenlaulu muodostui alkeiskoulutuskoneiden sarjasta Leko 70 - Vinka - Turbo-Vinha ja Redigo. Sinänsä mainioita koneita, mutta eivät kaupallisia menestyksiä. Yksi Turbo-Vinha putosi testeissä ja yksi Redigo lentonäytöksessä, Bruggessa, Belgiassa. Molemmissa onnettomuuksissa menetettiin ihmishenkiä. Sotilaslentäjät ottavat riskejä.

Venäläiset ovat erityisen kunnostautuneita huippuhävittäjiensä romuttamisessa ilmailunäytöksissä. Venäläiskoneilla pystytään tekemään liikkeitä, joihin länsikoneet eivät pysty. Ne ovat kuitenkin erittäin korkeariskisiä. Esimerkiksi kuuluisassa kobraksi kutsutussa liikkeessä, jossa kone jarruttaa siten, että nokka nousee ilmaan ja perä laskeutuu lähes kohtisuoraan maan pintaa vasten, on kone lentonäytöksessä kaatunut selälleen. Missään asiantuntijapiireissä ei ole silti sanottu, että Migit ja Sukhoit olisivat huonoja koneita.

Tänä päivänä edes melko itsenäiseen hävittäjäkonetuotantoon pystyy viisi maata: USA, Venäjä, Ranska, Kiina ja Ruotsi. Saksa, Italia ja Iso Britannia eivät enää ole aikoihin kehitelleet omia koneita, mutta ovat toki mukana Eurofighter-projektissa ja sitä ennen Tornadossa. Tornadon kilpailijaksi Ruotsalaiset kykenivät yksinään tuottamaan Viggenin ja Eurofigterin kanssa täysin kilpailukykyisen Gripenin. Aika poikia. Esimerkiksi Israelin ja Japanin konetuotanto nojaa ranskalaisiin ja amerikkalaisiin, valmiisiin ratkaisuihin. Jas Gripen on myös yksi maailman parhaista aktiivipalveluksessa ja yleisessä myynnissä olevista hävittäjistä tänä päivänä. Se on pieneltä, liittoutumattomalta, pohjoiselta maalta aivan käsittämätön suoritus, mutta suomalaisten mielestä tietenkin yksiselitteisesti huono juttu. Oikeasti huono juttu on se, että Gripen jäänee Ruotsin viimeiseksi ponnistukseksi tällä saralla. Seuraavan sukupolven hävittäjissä on taas diversiteettiä vähemmän. Saa nähdä, pysyykä Ranskakaan enää mukana. Osaamista varmaan olisi, mutta rahat loppunevat kesken.

Vaikka Ruotsi on saanut varsin rajallisesti hävittäjäänsä kaupaksi, se kuitenkin pelkällä olemassaolollaan vaikuttaa alentavasti hävittäjäkoneiden hintatasoon. Monta kauppaa Ruotsi onkin hävinnyt siksi, että USA on dumpannut vanhentuvaa F16 ja F/A18 -kalustoaan puoli-ilmaiseksi maille, jotka ovat olleet tekemäisillään kaupan Saabin kanssa. Toki myös kauppapoliittinen painostus ja Nato-kortti ovat olleet käytössä.

Mutta nyt tämä meni sivuraiteille. Tarkoitus oli keskustella Suomen puolustusvoimien rahoista ja niiden käytöstä, ja siinä totta vie riittää lisääkin ihmeteltävää. Tosin kaikki ei ole pv;n syytä. Myös poliitikot saisivat mennä itseensä.