Kuulostaa, että kirjoituspöydällä pystyy tämänkokoisen valtion sotilasstrategian ja budjettianalyysin tekemään noin vain. Poliitikkoihinhan olisit pystynyt vaikuttamaan mm. maanpuolustuskursseilla, kutsutilaisuuksia ovat.

Jos taas tuo suunnitelma on lentäjien lelumaailmaa, Janesia lukemalla aikaansaatu, niin se ei juurikaan erotu lennoston kahvihuonerupattelun tasosta.

Niin vain Jassiinkin General Electricin moottorit tulivat.

-SS-

eikös venttikin käytä erästä moottoria?   mutta kyllä tollasella rahan käytöllä pitäis edes joku valvonta olla, vai oletko eri mieltä?                              mitä se nyt jos muutama kymmenen miljoonaa hassataan vuosittain joutavaan kierrätykseen.

eikös venttikin käytä erästä moottoria?   mutta kyllä tollasella rahan käytöllä pitäis edes joku valvonta olla, vai oletko eri mieltä?
Mitä se nyt jos muutama kymmenen miljoonaa hassataan vuosittain joutavaan kierrätykseen.

Sanos muuta.


Jakovahvuuksissa ei vielä 1990-luvulle tultaessa ollut kaikille reserviläisille rynnäkkökivääriä. Sen sijaan varastoissa oli runsaasti pikakivääreitä, Suomi-konepistooleita ja ei-automaattisia sotilaskivääreitä. Suomi-konepistooli on hieman rynnäkkökivääriä pienempi, mutta painavampi. Luodin lähtönopeus ja iskuvoima, tehokas taisteluetäisyys ja tarkkuus ovat rynnäkkökivääriä huonompia ja rumpulippaan täyttäminen on hidasta. Toisaalta rumpulippaaseen mahtuu enemmän patruunoita ja Suomi-kp:n tulinopeus on rynnäkkökivääriä suurempi. Se on erinomainen ase esimerkiksi taisteluhautojen vyörytyksessä ja rakennusten valtaamisessa.

Suomen puolustusvoimat hankki 1990-luvulla Kiinasta 100 000 Kalashnikovin kopiota,  Rahaa paloi paljon, mutta suhteessa tavaran määrään ja laatuun kauppahinta oli erittäin edullinen. Näin sanottiin.

2010-luvulla rynnäkkökivääreitä on alettu puhdistaa varastorasvasta romuttamista varten. Rynnäkkökiväärit tuhotaan, koska uuden doktriinin mukaan reserviläisiä ei enää tarvita niin paljon kuin ennen.

Äkkiseltään tulee mieleen:
- eikö reservien pieneneminen ollut mitenkään ennakoitavissa?
- olisiko turvallisuutemme vaarantunut, jos olisimme tämän välivaiheen varautuneet aseistamaan pienenevät reservimme edelleenkin Suomi-konepistoolein?
- kuinka paljon 100 000 ylimääräisen rynnäkkökiväärin varastoiminen oikein maksaa, kun toimivat, käyttämättömät aseet kannattaa ennemmin romuttaa?

Jatkan aiheesta.

Kylmän sodan alkaessa sulaa Suomessa havahduttiin ilmavoimien Draken ja Mig –kaluston vanhenevan käsiin. Toki Mig 21 Bis edusti mallisarjansa tuoreinta päivitysversiota ja oli edelleen yleisesti maailmalla käytössä oleva torjuntahävittäjä, jonka etuja oli ketteryys, toimintavarmuus ja kyky operoida tilapäiskentiltä. Sen huippunopeus oli edelleen monia uudempiakin konetyyppejä suurempi, jos kohta aseistus oli rajallinen, tutkavarustus hiukan vanhentunutta ja avioniikka vaatimatonta.

1990-luvun alussa ilmavoimat pyysi ja sai neljä vakavasti otettavaa tarjousta.
- Dassault Mirage 2000 hylättiin kalliina ja hieman jo vanhemman puoleisena konstruktiona, jos kohta kyseinen kone on edelleen Ranskan ilmavoimien käytössä ja osoittanut palvelukelpoisuuttaan niin Persianlahdella kuin Libyassakin. Tarjolla olisi ollut myös uusi Dassault Rafale, mutta se todettiin heti liian kalliiksi.
- Mig 29 hylättiin niin ikään vanhentuvana laitteena, joskin Saksojen yhdistyttyä Luftwaffe totesi koneen olevan yhdistyneen Saksan paras hävittäjäkone lyöden laudalta Phantom- ja Tornado –kaluston. Saksan sitouduttua yhteiseurooppalaiseen Eurofighter-projektiin, se myi Mig 29:t Puolaan. Puolan lisäksi Nato-maista Tsekki, Slovakia, Bulgaria, Romania ja Unkari luottavat edelleen Mig 29:n iskukykyyn, samoin Venäjä, jolla näitä on käytössä yhä 600 kpl.
- Saab Jas 39 Gripen hylättin siksi, että se ei oikein ollut vielä valmis ja lisäksi Suomi ei ollut konekaupoista päätettäessä vielä kertaakaan voittanut jääkiekon maailmanmestaruutta ja Ruotsi oli vaikka kuinka monta kertaa.

Vuonna 1995 Suomeen saatiin sitten ensimmäinen F/A 18 Hornet. Siihen päädyttiin, koska se oli yhtä moderni kuin Mig 29 ja yhtä edullinen kuin Mirage. Tai jostain muusta syystä. Rahaa paloi paljon, mutta suhteessa tavaran määrään ja laatuun kauppahinta oli siedettävä, sillä USA sitoutui jonkinlaisiin vastaostoihin, jos Suomella sattuisi seuraavien 20 vuoden aikana olemaan jotain muuta myytävää kuin puulusikoita ja poronlihaa. Vastaostojen määrästä ei olla ihan tänäkään päivänä selvillä, mutta aika pian selvisi, että kalliiden koneiden mukana tuli vain Mig 21-tasoinen aseistus ja avioniikka kaipasi päivitystä. 2010-luvulla koneisiin saatiin sitten uusi uljas aseistus ja muitakin päivityksiä. Kuitenkin havaittiin koneen itsessään vanhentuvan lähivuosina käsiin. Aloitettiin keskustelu puolustusyhteistyöstä Ruotsin kanssa ja siihen liittyen Hornet-kaluston korvaamisesta nykyaikaisemmalla Saab Jas 39 Gripen –kalustolla.

Äkkiseltään tulee mieleen:
- Olisiko turvallisuutemme vaarantunut, jos olisimme jatkaneet vielä 1-3 vuotta Draken ja Mig-kalustolla ja siirrytty sitten suoraan Saab Gripen –koneisiin? Jos olisi, niin...
- Olisiko turvallisuutemme vaarantunut, jos olisimme Hornetien sijasta hankkineet puolet halvempia Mig 29-koneita ja alettaisiin nyt suunnitella niiden vaihtamista Saab Gripen-koneisiin?
- Kauanko ilmavoimamme pystyisivät oikeasti sotatilanteessa hallitsemaan ilmatilaamme, jos vihollisella on heittää taivaallemme esimerkiksi 600 Mig 29:ä, pari sataa Mig 31:tä ja satamäärin vanhempia Migejä ja uudempaa Sukhoi-kalustoa sekä Tupolev- ja Ilyushin –pommikoneita?
Ilmavoimien tehtävänä onkin nostaa hyökkäyksen hintaa. Koska meillä on ilmavoimat, maahamme ei voi lähettää kuorma-autokolonnia, tiedustelukoneita, helikoptereita ja maahanlaskujoukkoja eliminoimatta ensin ilmavoimia - ja se on kallista ja omiakin tappioita tulee. Eikö täksi pelotteeksi riittäisi aavistuksen vanhentunutkin kalusto. Ei sillä huiipumodernillakaan kukaan ilmaan uskaltaudu, jos taivas on mustana viholliskoneista?

Pari kommenttia, ensinnäkin sotavehkeissä ei pidä olla ruotsalaisten varassa, tästä on liian huonoja kokemuksia 

Asia vaan on näin, eikä siinä selittelyt auta, on käyty sotia ja nähty naapurin luotettavuus 

Sitten toinen asia, lentokone ei itsessään kyllä hommaa ratkaise, vaan sen ratkaisee se, mitkä asejärjestelmät siinä on, sekä mitä muita järjestelmiä on käytössä, lentokone on vain alusta, mistä ne aseet ammutaan 

Suomi ei varmasti pysty pitämään yksin ilmaherruutta, montakaan päivää, mutta en usko sen yksin siihen pyrkivänkään, paras hyöty saadaan kun ilmapuolustus yhdistetään yhden esikunnan alle skandinaviassa ja näin varmaan tulee myös tapahtumaan. 

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 06.02.14 - klo:07:51

eikös venttikin käytä erästä moottoria?   mutta kyllä tollasella rahan käytöllä pitäis edes joku valvonta olla, vai oletko eri mieltä?
Mitä se nyt jos muutama kymmenen miljoonaa hassataan vuosittain joutavaan kierrätykseen.

Sanos muuta.


Jakovahvuuksissa ei vielä 1990-luvulle tultaessa ollut kaikille reserviläisille rynnäkkökivääriä. Sen sijaan varastoissa oli runsaasti pikakivääreitä, Suomi-konepistooleita ja ei-automaattisia sotilaskivääreitä. Suomi-konepistooli on hieman rynnäkkökivääriä pienempi, mutta painavampi. Luodin lähtönopeus ja iskuvoima, tehokas taisteluetäisyys ja tarkkuus ovat rynnäkkökivääriä huonompia ja rumpulippaan täyttäminen on hidasta. Toisaalta rumpulippaaseen mahtuu enemmän patruunoita ja Suomi-kp:n tulinopeus on rynnäkkökivääriä suurempi. Se on erinomainen ase esimerkiksi taisteluhautojen vyörytyksessä ja rakennusten valtaamisessa.

Suomen puolustusvoimat hankki 1990-luvulla Kiinasta 100 000 Kalashnikovin kopiota,  Rahaa paloi paljon, mutta suhteessa tavaran määrään ja laatuun kauppahinta oli erittäin edullinen. Näin sanottiin.

2010-luvulla rynnäkkökivääreitä on alettu puhdistaa varastorasvasta romuttamista varten. Rynnäkkökiväärit tuhotaan, koska uuden doktriinin mukaan reserviläisiä ei enää tarvita niin paljon kuin ennen.

Äkkiseltään tulee mieleen:
- eikö reservien pieneneminen ollut mitenkään ennakoitavissa?
- olisiko turvallisuutemme vaarantunut, jos olisimme tämän välivaiheen varautuneet aseistamaan pienenevät reservimme edelleenkin Suomi-konepistoolein?
- kuinka paljon 100 000 ylimääräisen rynnäkkökiväärin varastoiminen oikein maksaa, kun toimivat, käyttämättömät aseet kannattaa ennemmin romuttaa?

Onhan se noinkin, mutta nyky-sodankäynti on niin teknistä hommaa, että siinä vaiheessa kun taistellaan rynkyillä, niin se taistelu on jo hävitty, taistelu ratkeaa ennen tätä vaihetta 

Aika vaikeaa on meikäläisen pohjatiedoilla vastata noihin Jössen kirjoituksiin ,mutta yritetään nyt jotenkin spekuloida tuota hävittäjähankintaa.

Ehkä Gripen on jäi hankinnoista pois sen vuoksi että pohjola on kokonaisuudessaan  strategisesti huono paikka hävittäjätuotannolle. Sotatilanteessa 60 hävittäjää ei ole paljon mitään ja niitä olisi hyvinkin pian hankittava lisää ja jos meillä on vain riittävästi lentäjiä niin kyllä Horneteja saadaan paljon nopeammin käyttöön kuin Ruotsalaisia.  Jos taasen olisimme ostaneet esim 150-200 ruotsalaista hävittäjää niin lähtökohta olisi alun alkaen parempi ,mutta tuommoinen hankinta olisi kaatunut heti alkuunsa eduskunnassa.

 Köyhän miehen puolustusvoimissa on kai  tärkeää osoittaa mahdollisille vihollisille että meillä on saatavilla  nopeasti lisää  kalustoa jos tarvitaan, kun taas rauhan aikana sellaiset rahamäärät hankintoihin eivät tulisi koskaan kuuloonkaan Suomen poliittisessa ilmapiirissä.   

Onhan se noinkin, mutta nyky-sodankäynti on niin teknistä hommaa, että siinä vaiheessa kun taistellaan rynkyillä, niin se taistelu on jo hävitty, taistelu ratkeaa ennen tätä vaihetta 
[/quote]


  Mut jos aletaan partisaaneiksi tai mettäveljiksi niin on hyvä olla edes jotain..

Onhan se noinkin, mutta nyky-sodankäynti on niin teknistä hommaa, että siinä vaiheessa kun taistellaan rynkyillä, niin se taistelu on jo hävitty, taistelu ratkeaa ennen tätä vaihetta 

  Mut jos aletaan partisaaneiksi tai mettäveljiksi niin on hyvä olla edes jotain..
[/quote]

Tämä suomalaisen miehen ja kansan luonne, ei oikein hyväksy sitä, että naiset ja lapset jää vihollisen armoille ja itte lymyillään joissakin takametsissä 

Tämä suomalaisen miehen ja kansan luonne, ei oikein hyväksy sitä, että naiset ja lapset jää vihollisen armoille ja itte lymyillään joissakin takametsissä 
[/quote]

  Saati lähtäis käpykaartiin jonnekin kaukomaille..

Aika vaikeaa on meikäläisen pohjatiedoilla vastata noihin Jössen kirjoituksiin ,mutta yritetään nyt jotenkin spekuloida tuota hävittäjähankintaa.

Jussi Niinistön ääni ja Perussuomalaisten agenda ei vaadi sen enempää pohjatietoa mistään. Joo juu ja mut kun siis kasapanos ja Talvisodan Ihme. Kyllä suomalaisella reserviläisellä on oma oikeutensa sanoa, mitä käteen laitetaan, jos ja kun pitää lähteä, mahdollisesti ottamaan jonkun vieraan vihulaisen luoti / ammus nahkaansa. Koskee myös panssarimiehistöä, jotka on meidän poikia. Oman poikani pistän mieluummin Leopardin kyytiin, sitten jos se aika tulee. Täällä julistavat kirjoituspöytäkenraalit eivät sinne enää joudu.

-SS-

Kai jokaisella kirjoittajalla on jokin poliittinen tausta ,minullakin ,vaikkakin melko epäpoliittinen ,ainakin ilman sen enempää tietoa minkään poliittisen tahon sisä tai muista renkaista.
Omat pohdiskelut perustuu siten omaan mutu tuntumaan ja sinänsä kenenkään toisen mahdollinen poliittinen tausta ei paljon vaikuta pohdiskeluihini kunhan jokaiselle kirjoittajalle jää pohdiskelun mahdollisuus

Aika vaikeaa on meikäläisen pohjatiedoilla vastata noihin Jössen kirjoituksiin ,mutta yritetään nyt jotenkin spekuloida tuota hävittäjähankintaa.

Ehkä Gripen on jäi hankinnoista pois sen vuoksi että pohjola on kokonaisuudessaan  strategisesti huono paikka hävittäjätuotannolle. Sotatilanteessa 60 hävittäjää ei ole paljon mitään ja niitä olisi hyvinkin pian hankittava lisää ja jos meillä on vain riittävästi lentäjiä niin kyllä Horneteja saadaan paljon nopeammin käyttöön kuin Ruotsalaisia.  Jos taasen olisimme ostaneet esim 150-200 ruotsalaista hävittäjää niin lähtökohta olisi alun alkaen parempi ,mutta tuommoinen hankinta olisi kaatunut heti alkuunsa eduskunnassa.

 Köyhän miehen puolustusvoimissa on kai  tärkeää osoittaa mahdollisille vihollisille että meillä on saatavilla  nopeasti lisää  kalustoa jos tarvitaan, kun taas rauhan aikana sellaiset rahamäärät hankintoihin eivät tulisi koskaan kuuloonkaan Suomen poliittisessa ilmapiirissä.   

Hornetista oli vuonna 1990 jo tuotettu a,b,c,d versiot ja Giben oli vielä proto asteella. 3 tuotetusta Gribenistä 2 oli tullut kenttään kesken lennon.

Miksi ostaa 4:n sukupolven kone joka on tuotannossa vasta 5-10 vuoden päästä kun markkinoilla on jo 4 sukupolven hävittäjiä?

Migissä oli ongelma se että varaosien saatavuus oli tuolloin heikko. Huonoimat Migit oli purettu jo varaosiksi.

T-72 panssarivaunu oli jo vanhentunut niitä itä-saksasta ostettaessa. Ruotsi osti samaan aikaan Leobardeja ja ne on Ruotsissa käytössä.

Liitoutuneet teki Saddamin T-72 emmentaalia Perianlahdella M1A2 Abrams panssareilla. Amerikkalaisten Ambrams panssarilla on sama pääase kuin Leobardissa.

Venäjältä ostettiin BUK-ilmatorjuntaohjuksia mistä jössejänis ei puhunut halaistua sanaa. Nämä Lipposen hallituksen aikana ostetut ilmatorjuntaohjukset jostain syystä poistettiin nopeutetussa aikataulussa. Tilalle hankittiin suorituskyvyltään heikompi Norjalainen järjestelmä. Miksi?

Samoin jössejänis unohtaa mainita tämän heko-hankinnan. Vuosia myöhässä kun käyttöön ostetaan kone mikä löytyy vasta suunittelupöydältä.

Lainaus käyttäjältä: iskra - 06.02.14 - klo:11:43

Onhan se noinkin, mutta nyky-sodankäynti on niin teknistä hommaa, että siinä vaiheessa kun taistellaan rynkyillä, niin se taistelu on jo hävitty, taistelu ratkeaa ennen tätä vaihetta 

  Mut jos aletaan partisaaneiksi tai mettäveljiksi niin on hyvä olla edes jotain..

Tämä suomalaisen miehen ja kansan luonne, ei oikein hyväksy sitä, että naiset ja lapset jää vihollisen armoille ja itte lymyillään joissakin takametsissä 
[/quote]

Kyllä se Isovihan aikana sen hyvinkin hyväksyi, mutta seuraukset olivat huonot. Suomensodassa venäläisillä joukoilla oli jo toinen käsky: siviilit pitää jättää rauhaan.

Käytännössä jokaisen sodan voittaminen on tähän astikin edellyttänyt maajoukkojen lähettämistä, joten rynkylle on edelleen käyttöä. Ja jos ei ole, miksi niitä piti saada se 100 000 lisää?

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 06.02.14 - klo:11:46

Lainaus käyttäjältä: iskra - 06.02.14 - klo:11:43

Onhan se noinkin, mutta nyky-sodankäynti on niin teknistä hommaa, että siinä vaiheessa kun taistellaan rynkyillä, niin se taistelu on jo hävitty, taistelu ratkeaa ennen tätä vaihetta 

  Mut jos aletaan partisaaneiksi tai mettäveljiksi niin on hyvä olla edes jotain..

Tämä suomalaisen miehen ja kansan luonne, ei oikein hyväksy sitä, että naiset ja lapset jää vihollisen armoille ja itte lymyillään joissakin takametsissä 

Kyllä se Isovihan aikana sen hyvinkin hyväksyi, mutta seuraukset olivat huonot. Suomensodassa venäläisillä joukoilla oli jo toinen käsky: siviilit pitää jättää rauhaan.

Käytännössä jokaisen sodan voittaminen on tähän astikin edellyttänyt maajoukkojen lähettämistä, joten rynkylle on edelleen käyttöä. Ja jos ei ole, miksi niitä piti saada se 100 000 lisää?
[/quote]

Siihen aikaan rauhanaikainen sodanajan reservi oli 100000 jätkää suurempi. Puolustusvoimilla kun on aina rahasta pula, niin puolustusvoimien kannattaa realisoida kaikki mikä on realisoitavissa.

mutta ootteko tietoisia kuin motivoituneita nuo naiset on armeijan jälkeen?   ei pahemmin intin käyneelle mirkulle ryttyillä vaan hän vetelee kunnolla kulkusille ja ei edes ole pahoillaan tuosta!     ja nää nykysällit jotka sa-int potkii sen puolen vuoden jälkeen pihalle, eivät osaa edes kengännauhojaan sitoa saati sitten puolustaa edes itseään;   näin kertoi suvusta löytyvä kersantti-maire!                  nähny näitä löllöjä, kuten ilmaisi, ihan tarpeeksi!