ja tuota värkien korkeutta ihmettelly kanssa, itellä toi vanh. nyyn 100 tla ja sekin ihan riittävän korkia mutta miksi pitää tehä esm. valterista noin korkea?   mitä sillä saavutettu?    eikä maavaraa edes sitä mitä uudessa nyyssä!

         ite ajelen rinnemaita ja korkiassa pelastuksessa joskus tuntu että lennonjohtotorni kaatuu kun poikkirinteeseen ajoi.                       istuu siinä sitten konepellin tasolla perse huoleti!                          ja vanhojen tilojen oviaukkojen korotus ja levennyshän on helppoa kuin heinän teko!       

Lainaus käyttäjältä: +250 - 05.02.14 - klo:07:38

Lainaus käyttäjältä: jusu - 04.02.14 - klo:20:00

niin se vain kummastutti muaki ku luulin että rivipumppuvallu vie sen 15/h joka työs mutta ku tuntia ja löpökuittia vertas niin 8,88 keskikulutus...

Jos ominaiskulutus on esim 200g/kwh niin tarkoittaisko tuo että Jusu ottais keskimäärin 44,4 kw valtun koneesta irti
Vai voiko sen noin laskea

En sano kyllä.

Eikös tuo tieto löydy jd een syöväreisiäkin ? siis tyhjäkäynnin ja osateholla ajon osuus on aika suuri – ja maantiellä mennään moottori jarrutuksella osan matkaa, kulutus 0L/h

Löytyy läppärillä katottuna.Oli ittelle yllätys kuinka suuri osa on nollakuormaa.
Kulutus oli ekan 1000tunnin keskiarvona 12,8l/h.Kone kuitenki 210hv

Entiä mutta äijjien koneet tuntuu kulkevan melkein pöön hajulla Meinaan vaan kun meillä mennään tuossa 18-32l/h välillä Eikäoo tuota voimaakaan noin 150hp tumpilla. Tosiaan maantiellä menee kuormankanssa tuo 30l/h niin tosi helposti myös kultivointi otta kakkua. Paalaus jos kuivaa niin noin 15l/h märällä sitte aikalailla reirummin Juu tuntuu kummalliselta kun paaljon tehokkaampi kone vie noinpaljon vähemmän.

Aika kovas käytös sulla kone jos saat noilla tehoilla tankillisen keskikulutukseksi 32l/h. Mulla oli vakiona 167hp tapilla ja maksimikulutus mittarin mukaan noin 37l/h... Nyt maksimikulutus noin 60l/h ja tieajos 24t koukus kulutus pyörii siinä 30l/h tasos. Mä en oikein ymmärrä miksi kulutus nousisi tehon kasvun myötä jos tehtävät työt ja massat on samat? Tulooko sen tehokkaamman koneen putkesta palamatonta naftaa?

tuota joskus ihmetelly että miksi porukalla on niiin isoja koneita ja silti työnteko ei vaadi kovinkaan suurta tehoa?   esm. joku kärri liikkuu kyllä hieman pienemmälläkin.                      hurjalta tuntuu et 8-9 kuution kärriä kuskataan 230 hepan t:llä.     

Kyllähän se on mukavaa kun voi sillä väännöllä ajaa monissa hommissa eikä hinkuttaa täysillä kierroksilla...  10,5kuution kärry ja kuorman kanssa 23-24tn niin kyllä se hiukan jerkkua välillä vaatii... Kaikkein *****maisinta vetää melkein tuon kokoista kärryä 130hv nelosella kun ei edes tasaisella maalla saavuta huippunopeutta ja kun mäki näkyy siellä horisontissa niin jo uupuu... Hienoa vetää ruuhka-aikaan mäkeä ylös 10 tiellä 14km/h   

Mitäs arvelette edellisen videon valtran keskikulutukseksi tuossa työssä?
Mietitäämpä että pisimmät sivuut ovat yli 20 km pitkiä ja päässä ympäri pari kuppia kahvia ja menoksi. joutokäynti % on suht pieni.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 05.02.14 - klo:08:51

tuota joskus ihmetelly että miksi porukalla on niiin isoja koneita ja silti työnteko ei vaadi kovinkaan suurta tehoa?   esm. joku kärri liikkuu kyllä hieman pienemmälläkin.                      hurjalta tuntuu et 8-9 kuution kärriä kuskataan 230 hepan t:llä.     

Kyllähän se on mukavaa kun voi sillä väännöllä ajaa monissa hommissa eikä hinkuttaa täysillä kierroksilla...  10,5kuution kärry ja kuorman kanssa 23-24tn niin kyllä se hiukan jerkkua välillä vaatii... Kaikkein *****maisinta vetää melkein tuon kokoista kärryä 130hv nelosella kun ei edes tasaisella maalla saavuta huippunopeutta ja kun mäki näkyy siellä horisontissa niin jo uupuu... Hienoa vetää ruuhka-aikaan mäkeä ylös 10 tiellä 14km/h 

Nyt herää kysymys miksi tehdä kuormaautolle kuuluvia hommia hitaalla traktorilla ja kalliimmasti ?Lailla pitäisi kieltää
leveiden yleisten sorateiden lanaus traktorilla ja maansiirto traktoreilla yleisellä tiellä.

Tuo maavaran pienuus Valtrassa johtui viimeisen askelman paikalla olosta senhän saa hetkessä irti.
Ajelin eilen Viitasaaren nyykkäri myynnin ohi ja kävin katsomassa
koneviestissä ollutta mallia ja täytyy sanoa että on v...... kytkinpoljin ja hentosen olonen kone muutenkin.
Ovet on hipposen oloset ei ehkä pitokone kellekkään.

Mä en oikein ymmärrä miksi kulutus nousisi tehon kasvun myötä jos tehtävät työt ja massat on samat? Tulooko sen tehokkaamman koneen putkesta palamatonta naftaa?

Mootoria käytetään alhaisemmalla kierrosnopeudella. Tällöin ominaiskulutus on suurempi. 400 g/kWh / 300 g/kWh

Lainaus käyttäjältä: zetor8045 - 05.02.14 - klo:16:15

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 05.02.14 - klo:08:51

tuota joskus ihmetelly että miksi porukalla on niiin isoja koneita ja silti työnteko ei vaadi kovinkaan suurta tehoa?   esm. joku kärri liikkuu kyllä hieman pienemmälläkin.                      hurjalta tuntuu et 8-9 kuution kärriä kuskataan 230 hepan t:llä.     

Kyllähän se on mukavaa kun voi sillä väännöllä ajaa monissa hommissa eikä hinkuttaa täysillä kierroksilla...  10,5kuution kärry ja kuorman kanssa 23-24tn niin kyllä se hiukan jerkkua välillä vaatii... Kaikkein *****maisinta vetää melkein tuon kokoista kärryä 130hv nelosella kun ei edes tasaisella maalla saavuta huippunopeutta ja kun mäki näkyy siellä horisontissa niin jo uupuu... Hienoa vetää ruuhka-aikaan mäkeä ylös 10 tiellä 14km/h 

Nyt herää kysymys miksi tehdä kuormaautolle kuuluvia hommia hitaalla traktorilla ja kalliimmasti ?Lailla pitäisi kieltää
leveiden yleisten sorateiden lanaus traktorilla ja maansiirto traktoreilla yleisellä tiellä.

Maansiirtofirman traktori tuo pikkunen mutta paljon on semmosia hommia mihin ei kuorma-autolla vaan pysty kun painuvat tai muuten vaan jättävät kauheat jäljet...   

ja tuota värkien korkeutta ihmettelly kanssa, itellä toi vanh. nyyn 100 tla ja sekin ihan riittävän korkia mutta miksi pitää tehä esm. valterista noin korkea?   mitä sillä saavutettu?    eikä maavaraa edes sitä mitä uudessa nyyssä!

         ite ajelen rinnemaita ja korkiassa pelastuksessa joskus tuntu että lennonjohtotorni kaatuu kun poikkirinteeseen ajoi.                       istuu siinä sitten konepellin tasolla perse huoleti!                          ja vanhojen tilojen oviaukkojen korotus ja levennyshän on helppoa kuin heinän teko!       

Itse ainakin tykkään korkeammalta katsella maailmaa. Esimerkiksi 8x50 sarjan valtuissa häiritsee hirveästi että isokokoista traktoria ajetaan niin alhaalta.

Tuon testin luettuani noista koneista ottaisin massikan, ihan vaan siksi että oli se kuitenkin halvempi kuin CNH koneet.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 05.02.14 - klo:09:04

ja tuota värkien korkeutta ihmettelly kanssa, itellä toi vanh. nyyn 100 tla ja sekin ihan riittävän korkia mutta miksi pitää tehä esm. valterista noin korkea?   mitä sillä saavutettu?    eikä maavaraa edes sitä mitä uudessa nyyssä!

         ite ajelen rinnemaita ja korkiassa pelastuksessa joskus tuntu että lennonjohtotorni kaatuu kun poikkirinteeseen ajoi.                       istuu siinä sitten konepellin tasolla perse huoleti!                          ja vanhojen tilojen oviaukkojen korotus ja levennyshän on helppoa kuin heinän teko!       

Itse ainakin tykkään korkeammalta katsella maailmaa. Esimerkiksi 8x50 sarjan valtuissa häiritsee hirveästi että isokokoista traktoria ajetaan niin alhaalta.

Tuon testin luettuani noista koneista ottaisin massikan, ihan vaan siksi että oli se kuitenkin halvempi kuin CNH koneet.

tykkään myös korkeammista koneista. jenkin hytästä näkee joidenkin kärrien yli seurata takaa tulevaa liikennettä, myös peruuttaessa helpottaa. taas tuon persjalkaisen jäljessä ei muuta näe, kuin etulaidan.

ja siitä polttoaineen kulutuksesta. tuo kutitettu nelonen vaan ottaa liki tuplaeväät verrattuna kutitettuun kutoseen. siis töissä. toki kioskilla käydessä syö vähemmän.
meinaan vaan, jotta sen ylimääräisen tehon kanssa on huomattavasti helpompi elää, kuin sen hiukan puuttuvan.

niin kuin sanottu kukin tykkää mistä tykkää.     ite käytän noissa matalemmissa noita peilejä joilla näkee myös jonkin verran.   mutta kyllä tekee tosiaan höpöä kun ajaa kiven yli poikkirinteessä ja istuu jo konepellin tasolla.         kallistus ei paljon mutta kuiteskii!                               mutta kuin paljon sitä reserviä tarttee?

309 Varion keskikulutus on puolentoista vuoden ajalta 6,7 litraa per tunti. Mukaan mahtuu 14 kuution
lietevaunun vetoa, niittomurskausta 3,5 metrin koneella ja paalausta.Voit silmäillä vaihtoehtoa, mikä vie sen 2-5 litraa tunnissa vähemmän...  Se 1,7 litraa tunnissa kuulostaisi
oikein säästöpossulta. 
[/quote]

Kevyitä töitä nuo on, pistäppä se kone töihin ota siitä 70-90% tehoa  jatkuvasti noin 90% kokonaisajasta ja se loppu 10? vaikkapa siirtoajoa ja katoppa sitten miltä näyttää. Sulla noiden mainitsemien töiden  kokonaistehon tarve pyörii varmasti tuolla 50% kantturoissa tai alle.

Silloin kyllä portaaton pesee vaihteellisen ei siiinä mitään. Nurkka koneena portaaton on kyllä lyömätön ja kevyessä siirtoajossa. Mutta kuormilla kulutukset tasottuu ja kun raskaan työn osuus kasvaa riittävästi niin homma kääntyykin päinvastoin.
Tästä on ihan testejäkin olemassa ja tiedän pari kollegaa jolla saman tehoiset ja merkkiset koneet toinen portaaton ja toinen ns. perinteinen niin molemmat ovat kertoneet merkistä riippumatta, että  raskaassa ajossa portaaton vie enemmän siitä ei pääse mihinkään.

Kyllä kone hankinnassa kokonaisuus tärkein ei joku yksittäinen arvo.
Vaikkapa tuo vois olla suht hyvä esimerkki testaukseen, tosin pitäs sulle olla pikkasen pienempi tuo perässä vedettävä.

https://www.youtube.com/watch?v=5RyA9fWmFJI
[/quote]

Eiks 309 variossa ole suurin teho 99 hevoista.Mielestäni kuiteskin aika raskailta nuo työt tuntuu.Esim. 3.5 m.niittomurskain ja lakoinen märkä kasvusto syö tehot aika tarkkaan.  Harvoin näkee tuon tehoista veturia noissa hommissa.

309 Varion keskikulutus on puolentoista vuoden ajalta 6,7 litraa per tunti. Mukaan mahtuu 14 kuution
lietevaunun vetoa, niittomurskausta 3,5 metrin koneella ja paalausta.Voit silmäillä vaihtoehtoa, mikä vie sen 2-5 litraa tunnissa vähemmän...  Se 1,7 litraa tunnissa kuulostaisi
oikein säästöpossulta. 

Kevyitä töitä nuo on, pistäppä se kone töihin ota siitä 70-90% tehoa  jatkuvasti noin 90% kokonaisajasta ja se loppu 10? vaikkapa siirtoajoa ja katoppa sitten miltä näyttää. Sulla noiden mainitsemien töiden  kokonaistehon tarve pyörii varmasti tuolla 50% kantturoissa tai alle.

Silloin kyllä portaaton pesee vaihteellisen ei siiinä mitään. Nurkka koneena portaaton on kyllä lyömätön ja kevyessä siirtoajossa. Mutta kuormilla kulutukset tasottuu ja kun raskaan työn osuus kasvaa riittävästi niin homma kääntyykin päinvastoin.
Tästä on ihan testejäkin olemassa ja tiedän pari kollegaa jolla saman tehoiset ja merkkiset koneet toinen portaaton ja toinen ns. perinteinen niin molemmat ovat kertoneet merkistä riippumatta, että  raskaassa ajossa portaaton vie enemmän siitä ei pääse mihinkään.

Kyllä kone hankinnassa kokonaisuus tärkein ei joku yksittäinen arvo.
Vaikkapa tuo vois olla suht hyvä esimerkki testaukseen, tosin pitäs sulle olla pikkasen pienempi tuo perässä vedettävä.

https://www.youtube.com/watch?v=5RyA9fWmFJI
[/quote]

Eiks 309 variossa ole suurin teho 99 hevoista.Mielestäni kuiteskin aika raskailta nuo työt tuntuu.Esim. 3.5 m.niittomurskain ja lakoinen märkä kasvusto syö tehot aika tarkkaan.  Harvoin näkee tuon tehoista veturia noissa hommissa.
[/quote]
Portaattomassa  saa kokoajan helposti kaiken irti mitä haluaa, eikä tarvitse miettiä vaihteita.

Lainaus käyttäjältä: Varjo79 - 04.02.14 - klo:19:46

Entiä mutta äijjien koneet tuntuu kulkevan melkein pöön hajulla Meinaan vaan kun meillä mennään tuossa 18-32l/h välillä Eikäoo tuota voimaakaan noin 150hp tumpilla. Tosiaan maantiellä menee kuormankanssa tuo 30l/h niin tosi helposti myös kultivointi otta kakkua. Paalaus jos kuivaa niin noin 15l/h märällä sitte aikalailla reirummin Juu tuntuu kummalliselta kun paaljon tehokkaampi kone vie noinpaljon vähemmän.

Aika kovas käytös sulla kone jos saat noilla tehoilla tankillisen keskikulutukseksi 32l/h. Mulla oli vakiona 167hp tapilla ja maksimikulutus mittarin mukaan noin 37l/h... Nyt maksimikulutus noin 60l/h ja tieajos 24t koukus kulutus pyörii siinä 30l/h tasos. Mä en oikein ymmärrä miksi kulutus nousisi tehon kasvun myötä jos tehtävät työt ja massat on samat? Tulooko sen tehokkaamman koneen putkesta palamatonta naftaa?

Niin kyllähän tuo aika todesta tahtoo olla välillä paalaajankin edessä. Maantiellä ei okein esim lavetin kanssa (kone kyydissä) jaksa mennä tasasellakaan ku 45 Niin tuossa siis stanadynen pa vehkeet No juu ei varmaankaan mene 32l/h keskimäärin. Mutta on tullu mittailtua kun tuota joutuu paalauspäivän aikana juottaan. Myös tietenkin muissakin raskaissa hommissa ei tankillinen kauaa piisaa En sitte tiedä että pitäiskö isompi ostaa jotta veis vähemmän