Olalta ammuttavat ohjukset kukisti puna-armeijan Afganistanissa.
meille opetettiin jotta pittee sahata paksuja kuusia 70 senttieen kantoon ni tankki jää pohjastaan kiinni tai sitte siirtää aurausviitat puol metrii sivuun syvien ojien kohdalla ni tankki luiskahtaa kylkyselleen ojaan taas telaketjut lennättää rapaa, joku instituutti ennusti jotta vihulaisen tankkikuskit ajaa jo tyhmyyksissään 40% vaunuistaan kiinni suopursuikkoon
Ja seitkyt-luvun alussa koivuhalko telan väliin oli ihan oikeaa todellisuutta, ja telamiina poterosta telan alle - mutta vasta kun tankki oli riittävän lähellä.
Mutta mutta.
Asehankintoja perustellaan ikäänkuin vakuutusmaksuna suuria perinteisiä uhkia vastaan. Tiijjä häntä. Joskus vaan iskee epäillys, ja houkuttelee ajatus, että jos sittenkin ottais riskin, ja luottais järjen voittoon maailmassa, ja rakenneltaisiin asemiljoonilla kotimaassa asioita kuntoon, ja naatittaisiin mukavammasta olosta niin kauan kuin sitä sitten kestääkään. Talvisodan aikoihin noilla tulevilla panssareilla olisi vielä jotain tehny, mutta ei taida enään jos nyt sota syttyis. Kyynisesti ajatellen viisaammat, realismiin heränneet, myyvät museoaseensa ja nauravat partaansa suomalaisille korpisisseille. Tositilanteessa jos masokistit päättäisivät miehittää Suomen, niin eipä siinä ole paljon pullikoimista. Valtion sisäisen vakauden hoitoon riittäisivät halvemmatkin kotterot.