keskiviikko 26. helmikuuta 2014
Ternimaidon pastöroinnilla parempi alku vasikalle?
Yksi lypsykarjatalouden tieteenhaarojen ehdottomista suosikeistani on vasikat ja niiden hoito. Eikä enää pelkästään yleisellä tasolla, kuinka asiat kannattaa tehdä, vaan myös pintaa syvemmälle sukeltamalla, miksi niin tehdään, mihin ja miten se vaikuttaa? Tällä kertaa mielenkiintoni herätti meren tällä puolen harjoitettava vasikoille juotettavan maidon pastörointi. Tilat juottavat siis kuluttajille kelpaamatonta maitoa, ”hospital milk, waste milk”, (ei antibiootti- tai verimaitoa!) vasikoille kustannuksellisista syistä, sillä se on huomattavasti halvempaa kuin tankkimaidolla tai maitojauheella ruokkiminen. Erityisesti kuitenkin kiinnostuin ternimaidon pastöroinnista, sillä aikaisemmin saamieni oppien mukaan ternimaidon kuumakäsittely on haitallista maidossa oleville ravintoaineille.
Ternimaito on vastapoikineen lehmän maitoa, joka sisältää vasikalle elintärkeitä ravintoaineita, joista ehdottomasti tärkeimpiä ovat tietyt proteiinit - immunoglobuliinit (igG), eli vasta-aineet. Emän elimistön vasta-aineet eivät tiineyden aikana läpäise istukkaa, joten vasikka syntyy ilman immuunivastetta, eli sen elimistö on puolustuskyvytön haitallisia bakteereita vastaan. Vasta saatuaan ternimaitoa ensimmäisten elintuntiensa aikana, vasikalle muodostuu passiivinen immuniteetti.
Välttämättömien ravintoaineiden lisäksi ternimaidossa esiintyy usein myös tauteja aiheuttavia, patogeenejä mikrobeja, jotka kulkeutuvat maitoon huonon lypsy- tai välinehygienian kautta. Mm. Suomessa yleinen E.Coli ja harvemmin tavatut Salmonella, sekä hengitystieoireita aiheuttava Mycoplasma Bovis voidaan eliminoida kuumakäsittelyllä. Myös rotavirus voidaan eliminoida kuumentamalla. Täällä pastöroinnilla pyritään edellisten lisäksi vähentämään myös Johnen tautia, eli paratuberkuloosia, joka on melko arvaamattoman luonteensa vuoksi suuri huolenaihe nauta- ja lammastiloilla.
Pastörointi eli kuumakäsittely on yleinen toimenpide erityisesti maitotuotteiden valmistuksessa, mutta myös muiden elintarvikkeiden, kuten esim. mehujen ja oluiden. Pastöroinnilla eliminoidaan 99.99 % tautia aiheuttavat mikrobit. Tavoitteeseen päästään kuumentamalla tuote tiettyyn lämpötilaan tietyksi ajaksi, menettelytavasta riippuen. Pastöroinnin jälkeen maidossa on edelleen tauteja aiheuttamattomia mikrobeja, toimenpiteellä ei siis pyritä steriloimaan tuotetta.
Ensimmäisenä kysymyksenä useimmilla, yours truly mukaan lukien, herää kysymys, kuinka kuumakäsittely vaikuttaa ternimaidossa oleviin immunoglobuliineihin ja muihin tärkeisiin ravintoaineisiin? Itselleni ainakin on opetettu lämmittämään ternimaito hiljalleen vesihauteessa, vasta-ainetappioiden välttämiseksi.
Tavallisimmin maitotuotteet pastöroidaan HTST-menetelmällä (high-temperature short-time), jossa maito kuumennetaan vähintään + 72 celsius asteeseen 30 sekunniksi. Ternimaito on ravintoainepitoisuuksiltaan rikkaampaa kuin täysmaito. Hyvälaatuisessa ternimaidossa on esim. proteiinia neljä kertaa enemmän kuin täysmaidossa, ja tästä syystä ei HTST-menetelmää voida käyttää jo pelkästään sen takia, että liian kuumaksi lämmitettynä ternimaidon proteiinit koaguloituvat ja maidosta tulee puuromaista.
Kuinka se siis tehdään? Pennsylvania State Universityssa tehdyssä tutkimuksessa saatiin selville, että optimaalisin lämpötila ja aika haitallisten bakteereiden eliminoimiseen mahdollisimman vähillä vasta-ainetappioilla ja maidon fyysiseen koostumukseen vaikuttamatta, on + 60 celsius astetta 30 minuutin ajan. Minnesotan yliopiston tutkimuksessa ilmeni, että suuremman haitallisen bakteerimäärän omaava ternimaito kannattaa pastöroida samassa lämpötilassa, mutta 60 minuutin ajan. Tämä lämpökäsittely tappaa tehokkaammin bakteereita, mutta tärkeiden immunoglobuliinien määrä laskee lyhyempää käsittelyä enemmän. Molemmilla menetelmillä siis igG-taso laskee, mutta tappiot eivät ole merkittäviä.
Miksi sitten pastöroida, jos tutkimukset osoittavat kuumakäsittelyn vähentävän vasta-aineita? Kuumakäsittelyllä voidaan vähentää sairastumisen riskiä vasikan elämän tärkeimpänä ajanjaksona. Ensimmäiset elintunnit ja -päivät näyttelevät suurta osaa lypsylehmän elämässä. Lukuisten tutkimusten mukaan vasikkakauden sairastelut vaikuttavat kannattavuuteen suoraan työmenekin ja hoitokustannusten vuoksi, sekä epäsuorasti alentamalla vasikan päiväkasvua ja laskemalla ensimmäisen lypsykauden tuotospotentiaalia.
Lisäksi University of Minnesotassa ja Pennsylvania State Universityssa tehdyissä kolmessa tutkimuksessa ilmeni, että vaikka pastöroidun ternimaidon igG-taso hieman laski, oli kuitenkin kuumakäsitellyllä ternimaidolla juotetuilla vasikoilla 20-25 % enemmän vasta-aineita 24 tunnin ikäisenä, kuin vasikoilla, joita juotettiin käsittelemättömällä ensimaidolla. Tarkkaa syytä tälle ei ole tiedossa, mutta tutkijat epäilevät, että pastörointi muuttaa ternimaidon koostumusta tai vähentää kilpailevia proteiineja ja näin vasta-aineet imeytyvät paremmin.
Pastörointia harkitsevien on kuitenkin syytä muistaa muutamia faktoja:
1. Kuumakäsittely vähentää haitallisten bakteereiden määrää, mutta ei paranna ternimaidon koostumusta. On siis tärkeätä käyttää laadukasta ensimaitoa (vasta-aineita väh. 65mg/l).
2. Käsittelyn onnistumiseksi on tarkasti noudatettava määrättyä aikaa ja lämpötilaa.
3. Laitteista on pidettävä hyvää huolta! Kalibrointi tasaisin väliajoin takaa onnistuneen pastöroinnin.
Cal Polyn koulutilan päällysmies ja samalla Lypsykarjan Hyvinvointi -kurssin opettaja (plus vasikkaintoilija
suhtautui aikaisemmin skeptisesti vasikoiden maidon pastörointiin. Vuosi sitten lokakuussa koulutilalla alettiin kuumakäsittelemään lehmävasikoille juotettava maito, ja nyt hän on vannoutunut pastöroinnin kannattaja. Opettajan mukaan koulutilan vasikkakuolleisuus oli ennen pastörointia 10%. Pastöroinnin aloittamisen jälkeen tilalla on menetetty yksi vasikka. Myös vasikoiden kasvussa on tapahtunut selvä parannus.
Eihän täkäläisiä toimintatapoja ja varsinkaan vain tätä yksittäistä esimerkkiä tietenkään suoraan voi verrata Suomen tiloihin ja olosuhteisiin, meillä siellä kotona on paljon parempi tautitilanne kuin täällä, mutta kuitenkin ajattelen sen näin - pastörointi on kautta aikain huomattavasti vähentänyt ruoasta saatuja tartuntoja ihmisillä, miksei sitten vasikoillakin?
Lisää aiheesta:
Progressive Dairymanin sivuilla
