Hei!

Näytteenotosta on niin kauan, että tässä vaiheessa on lähes mahdotonta selvittää milloin ja miten tulokset on teille toimitettu samoin kuin sitä ovatko ne voineet jäädä jostain syystä toimittamatta.

Yt.

________________________________________
Lähettäjä:
Lähetetty: 3. kesäkuuta 2015 15:28
Vastaanottaja:
Aihe: VS: TUTKIMUS

Hei
Haluaisin perusteellisen selvityksen minkä takia kyseisiä näytteitä ei ole toimitettu minulle aikaisemmin kuin vasta nyt.
Tv .


MINÄ AJATTELIN EHDOTTAA SEURAAVALLE EU-TARKASTAJALLE SAMAN VASTAUKSEN KUN MINÄ SAIN. KATOTAAN MENEEKÖ LÄPI

NIIN UNOHIN LAITTAA TUON PYKÄLÄN

Pykälän 2 momentin mukaan eläinlääkärinammatin harjoittajan on säilytettävä eläintä koskevat röntgenkuvat ja muut vastaavat kuvannettavat tutkimustulokset, jollei niitä ole luovutettu eläimen omistajalle. Röntgenkuvien ja muiden vastaavien tutkimustulosten luovuttamisesta on tehtävä merkintä potilaskortistoon.

OTANTAA YHDESTÄ VALITUKSESTA

Minulle tuli 17.6.2013 lomittaja xxxxxxxxxx, jonka kanssa sovin, että laittaisimme lehmät ulos. Hän totesikin minulle, että onpa rauhallisia, ei muualla ole noin rauhallisia, kun ne laitetaan ensimmäistä kertaa ulos. Laitoimme lehmät ulos 19.6.2013. Laitoimme ensimmäisenä vain toisen puolen ruokintapöydän lehmistä, pidimme ne ulkoilemassa noin 3 tuntia ja otimme sisälle. Seuraavina päivinä laitoimme sitten kaikki navetan lehmät ulos. Pidimme ulkona noin 5h päivässä, jonka jälkeen otimme ne sisälle aina yhdessä lomittajan kanssa. Lomitus loppui 21.6.2013, jonka jälkeen rupesin taas itse hoitamaan lehmät. Maitotuotos laski, oli laskenut jonkin verran, mutta pidän sitä normaalina laidunkauden alussa (mukana maitomääräkaavio 6.2013). Sitten rupesin seuraamaan enemmän lehmiä, kun ne eivät syöneet. Huusivat vain aidan vieressä, vaikka veimme lisäruokaakin laitumelle. Jätin kaksi lehmää lopulta sisälle 23.6.2013: toisella oli kintereet turvoksissa ja toinen (no 235) oli laihtunut todella rajusti ja vasentakakinner oli turvoksissa ja se hengitti todella raskaasti.  Kuumetta sillä ei, ollut annoin kuitenkin sille kipulääkettä.  Sitten 24.6.2013 aamulla, kun olin laittanut jo muut lehmät ulos, tämä no 235 sai jonkinlaisen kohtauksen (lähetän ohessa video kuvaa muistitikku). Oireet olivat kuin rs-viruksessa, annoin sille kipulääkettä, koska oireet olivat niin rajut ja annoin kalsiumia suun kautta (minkä se nieli heikosti). Mutta oireet olivat todella pahat (ks. video).
Seurailin 6.7.2013 asti tilannetta. Lehmiä olivat siihen asti ulkona, mutta sen jälkeen en enää laittanut niitä ulos, koska minusta se eivät olleet kunnossa. Soitin 10.7.2013 eläinlääkärille, että nyt on jotain hämminkiä kaikilla lehmillä ja pyysin hänet käymään katsomassa juuri poikinutta lehmää ja 3 muuta mielestäni epänormaalia lehmää. Hän sanoi, että kyseessä on lämpöhalvaus ja, että muut eläimet voisi laittaa ulos. Ihmettelin, että eihän sairailla eläimillä ole edes kuumetta - kuinka niillä voi olla lämpöhalvaus, jos ruumiinlämpö ei ole yhtään noussut.   Sanoin, että mielestäni lehmät ovat selvästi sairaita, enkä laita sairaita eläimiä ulos.  Mielestäni kaikki ei ollut kohdallaan.  Myös ternivasikat oireilivat juottamon puolella. xxx totesi vielä, ”ei nuista tule enää lypsylehmiä ”.
Tässä välissä laitoin hiehot ja ummikot laitumelle.
Eläinlääkäri xxxxxxxxxx kävi 10.7, 12.7, 15.7, 16.7, 22.7 ja 29.7.2013.
Olen näyttänyt myös hänelle videon tiukalla olevasta lehmästä, sanoi että passaa lämpöhalvaukseen, minä olen eri mieltä. 
Olin myös asiasta yhteydessä kaupungin johtavaan eläinlääkäriin xxxx, joka sanoi puhelimessa, että kyseessä on rs-virus lähettämieni kuvien perusteella. Hän määräsi xxx ottamaan verinäytteet 2 eläimestä (nro:2013–042541)ja jättämään kipulääkkeitä tilalle. Hän ei kuitenkaan tullut käymään pyynnöstäni huolimatta. Ilmoitin hänelle, että en tule laittamaan eläimiä ulos niiden kunnon vuoksi. Noin 4 päivän kuluttua tästä tuli eläinsuojelutarkastus laiduntamisen valvontana.
Olen ollut yhteydessä myös ETT:n xxxx, MTK:hon ja AVI:n läänineläinlääkäriin koskien eläinsuojelutarkastusta laiduntamisen osalta sekä Kuopion Eviran laboratorioon otettujen verikokeiden osalta. Evirassa kerroin heille oireista ja sieltä sanoivat, että pitää ottaa hengitystienäytteitä. Pyysin, että he soittaisivat xxxxx ja ohjeistaisivat näytteiden ottamisessa ja niin he myös tekivät. Läänineläin lääkäri oli myös ohjeistanut häntä ottamaan sydän/keuhkonäytteen. Selvitin heille taustat ja mielestäni he eivät tainneet aluksi oikein ymmärtää asian vakavuutta tilan eläinten kannalta.  Kerroin xxx läänin eläinlääkärille, että samassa pihapiirissä on yli 200 sonnia mieheni xxx navetoissa. Kerroin myös hänelle, että meidän pitää ehkä lopettaa yksi sairastavista lehmistä ja hän lupasi soittaa xxxx, että ottaa siitä sydän /keuhko-näytteen tutkittavaksi.

OTANTAA YHDESTÄ VALITUKSESTA

Minulle tuli 17.6.2013 lomittaja xxxxxxxxxx, jonka kanssa sovin, että laittaisimme lehmät ulos. Hän totesikin minulle, että onpa rauhallisia, ei muualla ole noin rauhallisia, kun ne laitetaan ensimmäistä kertaa ulos. Laitoimme lehmät ulos 19.6.2013. Laitoimme ensimmäisenä vain toisen puolen ruokintapöydän lehmistä, pidimme ne ulkoilemassa noin 3 tuntia ja otimme sisälle. Seuraavina päivinä laitoimme sitten kaikki navetan lehmät ulos. Pidimme ulkona noin 5h päivässä, jonka jälkeen otimme ne sisälle aina yhdessä lomittajan kanssa. Lomitus loppui 21.6.2013, jonka jälkeen rupesin taas itse hoitamaan lehmät. Maitotuotos laski, oli laskenut jonkin verran, mutta pidän sitä normaalina laidunkauden alussa (mukana maitomääräkaavio 6.2013). Sitten rupesin seuraamaan enemmän lehmiä, kun ne eivät syöneet. Huusivat vain aidan vieressä, vaikka veimme lisäruokaakin laitumelle. Jätin kaksi lehmää lopulta sisälle 23.6.2013: toisella oli kintereet turvoksissa ja toinen (no 235) oli laihtunut todella rajusti ja vasentakakinner oli turvoksissa ja se hengitti todella raskaasti.  Kuumetta sillä ei, ollut annoin kuitenkin sille kipulääkettä.  Sitten 24.6.2013 aamulla, kun olin laittanut jo muut lehmät ulos, tämä no 235 sai jonkinlaisen kohtauksen (lähetän ohessa video kuvaa muistitikku). Oireet olivat kuin rs-viruksessa, annoin sille kipulääkettä, koska oireet olivat niin rajut ja annoin kalsiumia suun kautta (minkä se nieli heikosti). Mutta oireet olivat todella pahat (ks. video).
Seurailin 6.7.2013 asti tilannetta. Lehmiä olivat siihen asti ulkona, mutta sen jälkeen en enää laittanut niitä ulos, koska minusta se eivät olleet kunnossa. Soitin 10.7.2013 eläinlääkärille, että nyt on jotain hämminkiä kaikilla lehmillä ja pyysin hänet käymään katsomassa juuri poikinutta lehmää ja 3 muuta mielestäni epänormaalia lehmää. Hän sanoi, että kyseessä on lämpöhalvaus ja, että muut eläimet voisi laittaa ulos. Ihmettelin, että eihän sairailla eläimillä ole edes kuumetta - kuinka niillä voi olla lämpöhalvaus, jos ruumiinlämpö ei ole yhtään noussut.   Sanoin, että mielestäni lehmät ovat selvästi sairaita, enkä laita sairaita eläimiä ulos.  Mielestäni kaikki ei ollut kohdallaan.  Myös ternivasikat oireilivat juottamon puolella. xxx totesi vielä, ”ei nuista tule enää lypsylehmiä ”.
Tässä välissä laitoin hiehot ja ummikot laitumelle.
Eläinlääkäri xxxxxxxxxx kävi 10.7, 12.7, 15.7, 16.7, 22.7 ja 29.7.2013.
Olen näyttänyt myös hänelle videon tiukalla olevasta lehmästä, sanoi että passaa lämpöhalvaukseen, minä olen eri mieltä. 
Olin myös asiasta yhteydessä kaupungin johtavaan eläinlääkäriin xxxx, joka sanoi puhelimessa, että kyseessä on rs-virus lähettämieni kuvien perusteella. Hän määräsi xxx ottamaan verinäytteet 2 eläimestä (nro:2013–042541)ja jättämään kipulääkkeitä tilalle. Hän ei kuitenkaan tullut käymään pyynnöstäni huolimatta. Ilmoitin hänelle, että en tule laittamaan eläimiä ulos niiden kunnon vuoksi. Noin 4 päivän kuluttua tästä tuli eläinsuojelutarkastus laiduntamisen valvontana.
Olen ollut yhteydessä myös ETT:n xxxx, MTK:hon ja AVI:n läänineläinlääkäriin koskien eläinsuojelutarkastusta laiduntamisen osalta sekä Kuopion Eviran laboratorioon otettujen verikokeiden osalta. Evirassa kerroin heille oireista ja sieltä sanoivat, että pitää ottaa hengitystienäytteitä. Pyysin, että he soittaisivat xxxxx ja ohjeistaisivat näytteiden ottamisessa ja niin he myös tekivät. Läänineläin lääkäri oli myös ohjeistanut häntä ottamaan sydän/keuhkonäytteen. Selvitin heille taustat ja mielestäni he eivät tainneet aluksi oikein ymmärtää asian vakavuutta tilan eläinten kannalta.  Kerroin xxx läänin eläinlääkärille, että samassa pihapiirissä on yli 200 sonnia mieheni xxx navetoissa. Kerroin myös hänelle, että meidän pitää ehkä lopettaa yksi sairastavista lehmistä ja hän lupasi soittaa xxxx, että ottaa siitä sydän /keuhko-näytteen tutkittavaksi.

jatketaan


xxx sitten tuli 17.7.2013, otettiin hengitystienäytteet ja pyysin, että lopetetaan lehmä no 259. Pyysin häntä ottamaan näytteeksi lehmän sydän/keuhko paketin ja lähettämään tutkittavaksi Eviran laboratorioon. Kysyin häneltä että onko hänellä lopetusvälineitä, kuulemma vain lopetusainetta, mutta että sitä voitiin tässä tapauksessa käyttää, vaikka elinnäytteet menisivät tukittavaksi.  Sanoin hänelle, että poika voisi lopettaa lehmän ampumalla. Siihen hän totesi, että sinähän olit laittamassa sitä teuraaksi. Sanoin että en voi tuon kuntosta laittaa teurastamolle eläinsuojelullisista syistä enkä senkään vuoksi, että tauti voi levitä kuljetusmatkan varrella useammalle tilalle. Tilanne jäi sitten siihen, eläinlääkäri sanoi vain, että osaathan sinä itsekin.
Tämän jälkeen xxx kävi meillä vielä 2 kertaa. Soitin xxx ja kysyin miten saisin toisen mielipiteen eläimistä, kun asiat eivät tuntuneet edistyvän yhtään.   xxx kun oli yhä sitä mieltä, että eläimillä oli lämpöhalvaus useita päiviä oireiden alkamisen jälkeenkin . xxx ehdotti, että soittaisin Pro Agrian terveydenhuoltoeläinlääkäri xxxxx. Toiminkin näin ja selitin asiani hänelle, johan hän totesi, että voikohan hän tehdä asialle mitään. Sanoin, että tarvitsisin lausunnon eläinten terveydentilasta xxx hallinto-oikeuteen, koska teen valituksen laiduntamismääräys-asiasta. xxxx kertoi, ettei voisi kirjoittaa todistusta, mutta voisi tehdä terveydenhuoltokäynnin (mukana 9.8.2013 muistio).
9.8.2013 xxx tuli käynnille, kunto luokitti lehmät, tutki ja kuunteli niiden hengitysäänet. Hän kehotti lopettamaan 5 lehmää. Kysyi häneltä, voisiko hän kirjoittaa todistuksen siitä, että joudun lopettamaan eläinsuojelullisista syistä lehmät. Hän sanoi, että se kuuluu hoitavalle eläinlääkärille. Kerroin, että olin pyytänyt sitä häneltä, kuten olin pyytänyt häneltä myös todistusta eläinten terveydentilasta hallinto-oikeuteen menevään valitukseen. En kuitenkaan ollut saanut kumpaakaan. xxxx sanoi että ota sydän/keuhko-paketti tutkittavaksi, mutta kun pyysin häntä ottamaan sen, hän sanoi että osaathan itsekin. xxxx lähti ja me lopetimme 5 lehmää hänen suosituksestaan.
Soitin tämän jälkeen xxx ja pyysin lausuntoa lopetetuista eläimistä. Hän sanoi kuitenkin, että miksi xxx ei voinut sitä kirjoittaa. Hän vielä ilmoitti minulle, että enhän minä ole kuulemma halunnut kuin hallinto-oikeuteen menevän lausunnon eläinten terveyden tilasta. Sanoit vielä että voithan sinä laittaa terveet eläimet navetasta ulos. Totesin siihen että kirjoita lappu minulle mitkä eläimet minulla on, terveitä niin leikitään sinun elinkeinolla ja vakuutuksilla. Tuntui, että voiko tämä olla totta? Hän kuitenkin kirjoitti lopulta lausunnon lopetetuista eläimistä (mukana liite).
8.8.2013 xxx Evirasta lähetti hengityspaketintutkimustulokset sähköpostiin(nro:2013–044953)i. Yhdessä näytteessä todettiin coronavirus epäily, muissa ei mitään.
12.8.2013 soitin eläinlääkäri xxx, joka tuli sitten katsomaan eläimiäni, kirjoitti lausunnon (lausunto 17.8.2013,lausunnossa väärä lopettamispäivämäärä eläimillä se on 9.8.2013) ja lääkitsi eläimet. Olimme puhelinyhteydessä koko viikon sen jälkeen. Otin vielä näytteitä lannastakin ja lähetin ne tutkittavaksi sisäloisten varalta. Mitään ei löytynyt.

ALLA LAKIPYKÄLIÄ VÄLILLÄ

Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009 yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta 4, 5, 23 ja 24 artikla

Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005, muutettu 74/2009 ja 146/2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 50 a ja 51 artikla

Neuvoston asetus (EY) N:o 2988/95 Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 4 ja 6 artikla

Neuvoston asetus (EY) N:o 1290/2005 yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 33 artikla

Euroopan unionin perusoikeuskirja 51 ja 52 artikla

Komission asetus (EY) N:o 1975/2006 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maaseudun kehittämisen tukitoimenpiteitä koskevien tarkastusmenettelyjen ja täydentävien ehtojen täytäntöönpanon osalta 23 ja 24 artikla

Komission asetus (EY) N:o 1122/2009 neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta 71, 72 ja 80 artikla

Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 74 §

Laki tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta (557/2005, muutettu 285/2008 ja 1286/2009) 7 ja 7 a §

Laki luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista (1440/2006, muutettu 364/2010) 5 § 1 momentti ja 10 § 2 momentti

Laki maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä (1336/1992, muutettu 1345/2003 ja 211/2010) 1 ja 7 §

Eläinsuojelulaki (247/1996) 4 ja 5 §

Eläintensuojeluasetus (396/1996) 1, 3, 4, 7 ja 9 §.



Valtioneuvoston asetus kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä, taudeista ilmoittamista, eläinten hyvinvointia sekä eläinten tunnistusta ja rekisteröintiä koskevien täydentävien ehtojen valvonnasta (118/2010) 2 § 1 momentti 5 kohta, 4, 5, 12, 23, 25 ja 26 §

Jos yrität sanoa, että suomalaisessa eläinlääkinnän toimintamallissa ja varsinkin tuloksissa on toivomisen varaa, niin asia on jo käynyt selväksi.
Olisiko Suomen ulkopuolella toimintamalleja, joissa tulee vahvemmin tuloksia ?

Jos yrität sanoa, että suomalaisessa eläinlääkinnän toimintamallissa ja varsinkin tuloksissa on toivomisen varaa, niin asia on jo käynyt selväksi.
Olisiko Suomen ulkopuolella toimintamalleja, joissa tulee vahvemmin tuloksia ?

EIKU

Laillisuusperiaate





Loikkaa: valikkoon, hakuun



 


 Vaaka on Oikeuden symboli
Suomen perustuslaissa (11.6.1999/731) säädetään seuraavasti:

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
"Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty." [1]
Edellä mainittu perustuslain säännös ilmaisee oikeustieteessä rikosoikeudellisen laillisuus- eli legaliteettiperiaatteen nimellä tunnetun keskeisen oikeusperiaatteen. Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate kuuluu niiden yleisten oikeusperiaatteiden ryhmään, joiden nojalla syntyy kansalaisten suoja viranomaisten mielivaltaa vastaan.



Sisällysluettelo  [piilota]
1 Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate 1.1 Yleistä
1.2 Ei rikosta ilman lakia
1.3 Kielto säätää taannehtivasti vaikuttava rikoslaki
1.4 Täsmällisyysvaatimus

2 Katso myös
3 Lähteet 3.1 Viitteet

4 Aiheesta muualla 4.1 Esimerkkejä



Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Legaliteettiperiaatetta on sanottu säännöksi, jonka addressaatti eli se, johon lain kielto tai käsky kohdistuu, on pikemminkin lainsäätäjä kuin kansalaiset. Se, ettei ketään saa tuomita rangaistukseen ilman lain tukea, ei yleensä aiheuta ongelmia. Ongelmallisempi on sen sijaan legaliteettiperiaatteesta johdettu taannehtivan rikoslainsäädännön kielto, mikä tarkoittaa, että lainsäätäjä ei saa säätää jälkikäteen rangaistavaksi sellaista tekoa, joka ei tekohetkellä ollut rangaistava. Samoin legaliteettiperiaatteeseen katsotaan sisältyvän myös täsmällisyysvaatimus: laissa pitää täsmällisesti osoittaa, mitkä teot säädetään rangaistavaksi, eli laki ei saa olla epämääräinen.

Vaikka laillisuusperiaatteesta puhuttaessa usein tarkoitetaan rikosoikeudellista legaliteettiperiaatetta, koskee laillisuusvaatimus yleisesti kaikkia viranomaistoimintaa. Viranomainen ei saa virassaan toimia mielivaltaisesti, vaan jokaisessa virkatoimessa on noudatettava tarkoin lakia sekä objektiivisuutta. Tämä yleinen viranomaiselle asetettu laillisuusvaatimus on ilmaistu sekä perustuslain 2 §:n 3. momentissa[2] että hallintolain 6 §:ssä, jossa säädetään, että
"Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia."[3]
Ei rikosta ilman lakia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rikosoikeudellista legaliteettiperiaatetta kuvaillaan oikeustieteessä usein roomalaisesta oikeudesta peräisin olevalla klassisella lauseella "nullum crimen, nulla poena sine praevia lege poenali" eli lyhyemmin nulla poena sine lege.

Tämän periaatteen soveltaminen aiheuttaa ongelmia oikeastaan vain tilanteissa, joissa jotakin tekoa ei ole säädetty rangaistavaksi teoksi siitä huolimatta, että teko yleisesti mielletään rangaistuksen ansaitsevaksi. Tällaisen tilanteen syntyessä on useimmiten kyse yhteiskunnallisesta uudesta ilmiöstä. Esimerkiksi vuonna 1986, jolloin Suomessa ajettiin ensimmäistä kertaa syytteitä hakkeroinnista, oli hakkerointi täysin uusi ilmiö. Syytteet hakkeroinnista hylättiin, koska tekoja ei ollut tuolloin lailla säädetty rangaistavaksi. Syyttäjä tosin väitti, että teot täyttivät toisen irtaimen omaisuuden luvattoman haltuunoton tunnusmerkistön. Eräässä toisessa tapauksessa, jossa syytetty oli kiusantekomielessä kantanut isohkoja kiviä naapurinsa omakotitalon oven edustalle ja jossa syytteet hylättiin, ei toisaalta ollut kyseessä suinkaan uusi ilmiö.

Kielto säätää taannehtivasti vaikuttava rikoslaki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kielto, jonka mukaan taannehtivan vaikutuksen omaavaa rikoslakia ei saa säätää, kohdistuu lainsäätäjään. Tosin perustuslain sanamuoto ("ketään ei saa .. tuomita ..") näyttäsi viittaavaan siihen, että kielto kohdistuu niihin jotka tuomitsevat (eli tuomioistuimiin), mutta tämä lienee vain seurausta perustuslain julistuksellisesta luonteesta. Varsinainen legaliteettiperiaatteen addressaatti on lainsäätäjä. Niinpä Suomessa varmaankin merkittävin legaliteettiperiaatteesta juurensa saava kritiikki kohdistuu eduskunnan säätämään sotasyyllisyyslakiin, jossa eduskunta vastoin legaliteettiperiaatetta sääti taannehtivin vaikutuksin, että
"Joka ratkaisevalla tavalla on vaikuttanut Suomen joutumiseen sotaan vuonna 1941 – – tai estänyt sodan aikana rauhan aikaansaamista, tuomittakoon virka-aseman väärinkäyttämisestä valtakunnan vahingoksi vankeuteen enintään kahdeksaksi vuodeksi taikka, jos asianhaarat ovat raskauttavat, kuritushuoneeseen määräajaksi tai elinkaudeksi." [4]
Laki säädettiin perustuslakimenettelyssä, poikkeuksena perustuslaista, silloin voimassa olleen valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n mukaisessa järjestyksessä. Sen vuoksi se on muodollisesti virheetön laki eikä sitä vastaan voi esittää perustuslaista johtuvia eikä muitakaan muodollisia huomautuksia. Sen sijaan laki on päivänselvästi legaliteettiperiaatteen vastainen.

Kielto säätää taannehtivasti vaikuttava laki koskee myös siviilioikeutta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on usein ottanut kantaa siihen, pitääkö – muussakin kuin rikosasiassa – taannehtivasti vaikuttava laki säätää perustuslainsäätämisjärjestyksessä taannehtivuuden johdosta. Tämän on usein katsottu olevan välttämätöntä tapauksissa, joissa taannehtiva lainsäädäntö on vaikuttanut kansalaisten perustuslaissa turvattuun omaisuudensuojaan. Tällöin kielto taannehtivasti vaikuttavaa lainsäädäntöä vastaan on voitu johtaa paitsi laillisuusvaatimuksesta myös omaisuudensuojaa koskevista periaatteista.

Kun Suomessa voidaan poikkeusmenettelyllä säätää lakeja, jotka ovat ristiriidassa perustuslain kanssa – jolloin sovelletaan vaikeutettua lainsäätämismenettelyä – ei uuden perustuslain 8 §:ään sisältyvä säännös laillisuusperiaatteesta nykyäänkään estäisi sotasyyllisyyslain kaltaisen lain säätämistä. Muissa maissa ei ole vastaavaa poikkeusmenettelyä eikä muualla katsota olevan milloinkaan mahdollista poiketa perustuslaista sitä muuttamatta. Suomen omalaatuisesta järjestelmästä, joka hyväksyy poikkeamisen perustuslaista, on keskusteltu vilkkaasti ja siinä on nähty - yli puoluerajojen - sekä hyvää että pahaa.

Täsmällisyysvaatimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeustieteessä on johdettu legaliteettiperiaatteesta myös niin sanottu täsmällisyysvaatimus eli epämääräisyyskielto. Säädettäessä teko rangaistavaksi on laista täsmällisesti ja yksiselitteisesti ilmettävä, mikä se teko on, joka säädetään rangaistavaksi. Klassinen, saksalaisessa tieteisopissa syntynyt ja sieltä Suomeen lainattu esimerkki täsmällisyysvaatimuksesta on kielto säätää sellainen laki, jonka sanamuoto olisi:
"Jeder Schurke wirdt bestraft", suomeksi "Jokaista konnaa pitää rangaista."
Laista on tietenkin ilmettävä kuka on konna, eikä vain säätää, että kaikkia konnia pitää rangaista. Lisäksi laista on ilmettävä, millä tavoin konnia pitää rangaista.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oikeusvaltio
Kansalaisoikeudet
Oikeusvoima
ne bis in idem
Oikeudenmukainen oikeudenkäynti

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Frände, Dan: Den straffrättsliga legalitetsprincipern. Akademisk avhandling, Helsingfors

JATKETAAN

Soitin MTK:n xxxxx kun hän oli kysellyt kuulumisia. Sanoin että, seinä oli tullut vastaan ja enkä oikein tiennyt mihin seuraavaksi ottaisin yhteyttä. Konstit oli aika vähissä.  xxx kanssa sovittiin, että laitetaan paperit MTK:n eläinlääkärille. Soitin vielä Helsingin Eviraan eläinlääkäri xxx ja selitin hänelle asiani aika painokkaasti. Hän lupasikin hoitaa asiaa eteenpäin.
xxx soitti minulle Kuopion Evirasta ja sanoi, että asia pitää tutkia perin juurin sekä ehdotti jälleen, että otetaan sydän /keuhkonäyte. Sanoin, että yritetty on ja monesti ja selitin asian juurta jaksain. Sanoin, että minun mitta alkaa olla täysi. Olen yrittänyt viedä asiaa eteenpäin ja saada tilanteen ratkaistua jo kaksi kuukautta. Sovittiin, että otetaan kaikista lypsylehmistä verinäyte ja minä laitan 2 sairastanutta lehmää teuraaksi, joista otetaan keuhkonäytteet. 


https://www.youtube.com/watch?v=I5_cPldlYjY

NIIN KUMPA OPPISIT AJATTELEMAAN