Lähes puolet uusista eläinlääkäreistä on suorittanut tutkintonsa ulkomailla
Kotimaa 18.4.2015 8:00
Tuuli Vattulainen
Helsingin Sanomomat
Lähes puolet Suomessa laillistetuista uusista eläinlääkäreistä on suorittanut eläinlääkärin tutkintonsa ulkomailla. Useimmiten ulkomainen tutkinto on Virosta.
Vuosien 2012–2014 aikana Suomessa laillistetuista eläinlääkäreistä lähes kolmannes on valmistunut eläinlääkäriksi Virossa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira laillisti yhteensä 321 eläinlääkäriä, joista 171 oli suorittanut tutkintonsa Suomessa ja 97 Virossa. Loput ovat pääosin muista EU-maista.
Jotta Suomessa voi harjoittaa eläinlääkärin ammattia, on eläinlääkärin tutkinnolle haettava tunnustamista Evirasta.
SANOMA NETWORK OPTIMIZER
Älä perusta omaa yritystä
Eezyn avulla toimit ilman yrittäjän velvollisuuksia. Helppoa, tutustu!
helpompaa-yrittäjyyttä.Eezy.fi
Vielä vuonna 2007 laillistetuista eläinlääkäreistä vain alle viidennes oli suorittanut tutkintonsa Suomen ulkopuolella. Virolaisten tutkintojen osuuden kasvua on siivittänyt Viron EU-jäsenyys vuonna 2004.
"Jos opiskelija on aloittanut eläinlääketieteen opintonsa Viron EU-jäseneksi liittymisen jälkeen, tutkinto hyväksytään käytännössä sellaisenaan Suomessa", kertoo lakimies Heini Peltoniemi Evirasta.
Eläinlääkärin tutkintojen sisällöstä ja tunnustamisesta EU-maiden välillä säädetään ammattipätevyysdirektiivissä. Myös ETA-maissa kuten Norjassa suoritettu tutkinto tunnustetaan Suomessa.
Joihinkin eläinlääkärin virkoihin kuten kunnaneläinlääkärin virkaan edellytetään lisäksi sitä, että muussa EU- tai ETA-maassa kuin Suomessa tutkintonsa suorittanut osoittaa perehtyneensä virkaan kuuluviin tehtäviin.
"Käytännössä tämä tarkoittaa tutustumista muun muassa Suomen eläinsuojelu- ja elintarvikelainsäädäntöön erillisen kurssin avulla Suomessa", Peltoniemi kertoo.
Ulkomaalaisilta voidaan vaatia virkaa varten myös esimerkiksi kieliopintoja.
Helsinkiläinen Marju Hämäläinen on yksi Virossa eläinlääkäriksi opiskelleista suomalaisista. Hän valmistui vuonna 2011 Viron maatalousyliopistosta Tartossa.
Hämäläinen oli haaveillut jo pikkutytöstä lähtien eläinlääkärin työstä. Hän ei ehtinyt keskittyä riittävästi Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin, joten opiskelupaikka jäi ensimmäisellä hakukerralla haaveeksi. Hän haki opiskelemaan Tarttoon ylioppilastodistuksen perusteella.
"Opiskelu viron kielellä oli toki aluksi rankkaa, mutta olin opintojen sisältöön tyytyväinen."
Fakta
Eläinlääkäreiden työttömyys on harvinaista
Suomessa on vajaa 2 500 laillistettua eläinlääkäriä.
Työttömyys on eläinlääkäreiden keskuudessa harvinaista. Työttömien eläinlääkäreiden määrä on kuitenkin kasvanut vuodesta 2012 lähtien. Tuoreimman työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan helmikuun lopussa 2015 työttömänä oli 60 eläinlääkäriä, kun vuotta aiemmin työttömänä oli 34 eläinlääkäriä.
Helmikuun lopussa eläinlääkäreille oli kolme avointa työpaikkaa, kun vuosi sitten vastaavaan aikaan avoimena oli 15 työpaikkaa.
Eläinlääkäriliiton jäsenistä vajaa neljännes on töissä kunnissa. Seuraavaksi eniten eläinlääkäreitä työskentelee yksityisillä eläinlääkäriasemilla sekä ammatinharjoittajina. Valtio ja EU työllistävät noin joka kymmenennen eläinlääkärin.
Runsas neljännes Eläinlääkäriliiton jäsenistä tekee sijaisuuksia. Sijaisuuksia tekevät eniten vastavalmistuneet nuoret eläinlääkärit.
Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto, Eläinlääkäriliitto
Hämäläisen mielestä kuusi vuotta kestäneet eläinlääketieteen opinnot Virossa vaativat vahvaa motivaatiota. Hän otti opintolainaa yliopiston lukukausimaksuihin ja suoritti valmistuttuaan Suomessa myös lainsäädäntökurssin, jonka avulla hän sai pätevyyden hakea kunnaneläinlääkärin virkoja.
"Koulutus luo ammatissa perustan, ammatin oppii vain käytännön tekemisellä", Hämäläinen sanoo.
Eläinlääkäriliiton mukaan Euroopan maissa moni yliopisto tarjoaa eläinlääketieteen opintoja, koska alalle on paljon halukkaita. Eläinlääkäreistä on liiton mukaan monessa maassa jo ylitarjontaa. Ulkomaalaisten eläinlääkäreiden Suomeen hakeutumista rajoittaa Eläinlääkäriliiton mukaan kuitenkin Suomen sijainti ja virkojen kielitaitovaatimukset. Virosta valmistuvista Suomessa laillistettavista eläinlääkäreistä suurin osa on suomalaisia.
Liiton laskelmien mukaan eläinlääkäreiden määrä kasvaa tulevina vuosina Suomessa.
"Meilläkin eläinlääkäreiden virkoihin on yhtäkkiä selvästi enemmän hakijoita kuin ennen", sanoo Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sario.
Sarion mielestä ulkomailla suoritettujen tutkintojen määrä pitäisi huomioida nykyistä enemmän, kun eläinlääketieteen koulutuksen aloituspaikkojen määristä päätetään.
Eläinlääkäriliitto on tänä vuonna esittänyt opetusministeriölle, että eläinlääketieteen koulutuksen aloituspaikkoja leikattaisiin, sillä liitto arvioi, että alan työllisyystilanne heikkenee tulevaisuudessa.
alla linkki
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0CB8QFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.hs.fi%2Fkotimaa%2Fa1429240938731&ei=xp1NVc70BMjsUt7-gIgG&usg=AFQjCNFqvRa1lKinm12QfhCNBGCQJRP7cQ&bvm=bv.92885102,d.d24ETTÄ TÄMMÖSTÄ