• Tavallinen aihe

Aihe apulanta  (Luettu 24588 kertaa)

Juha H

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 133
Vs: apulanta
Lainaus
viime vuosina homma on ollut lannoitteen kalleuden takia jäissä.

Mitä esim NP1 maksaa?

Kun noita propaganda-esityksiä lukee saa kuvan että lannoitus tuottaa 2-4 m3/(v ha) ja vaikutusaika 10 vuotta.
Tuo tekisi 20-40 m3 lisää ennen päätehakkuuta, jonka hinta silloin on hyvin epämääräinen mutta sanotaan 35€ nto tukkipuulle. 0,6 t/ha x 700€/t (?) x 1,0510 + rahti ja levitys (50-100?) < 700-1400€ ?

Näyttää siltä että suurin voittaja on lannoitteen myyjä. Hyväksyttävä hinta tänään voisi olla maks 300,-/ha.




Tällä hetkellä tuo mainitsemasi 700 €/t voi olla aika lähellä. Kaivelin vanhoja papereita esille. Vuonna 2010 Elokuussa metsän NP1 maksoi 0 alvilla 261 €/t, sis rahti. Samaan aikaan esim.  pellon Y-4 maksoi 303 €/t.

jos levitys maksaisi 100 €/ha, niin kustannukset olisivat vuoden 2010 hinnoilla
261€/t x 0,6t/ha + 100€/ha= 257€/ha

jos hakkuutulojen lisäys olisi mainitsemasi
30m3 x 35€/m3=1050€

Niin silloin vuotuinen korko olisi 10 vuodelle noin 15%
257€/ha x 1,15^10=1040€

Tunnissa pitäisi ehtiä levittää pussillinen lantaa omalla traktorikalustolla, jos ei haavereita tule. Minusta tämä on parasta hommaa mitä traktorilla voi (metsässä) tehdä.
Traktori levitys on helikopteriin verrattuna halvempi, mutta myöskin tarkempi tapa levittää lannoitetta, koska ojat ja huonolaatuiset /lehtipuuvaltaiset alueet voidaan jättää lannoittamatta.
Odotellaan nyt vain lannoitteiden hinnan laskua ja ostetaan sitten, tällä hintaa lantaa on turha ostaa, metsä kyllä ehtii odottamaan.


Vaahtera

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 30
Vs: apulanta
Mitä esim NP1 maksaa?


+ rahti. Kannattaa kysyä agraarimarketista miten paljon teille kuljetettuna lannoitteet maksavat.

4000 kg tuhkaa per hehtaari maksaa helikopterilla 450-550e per hehtaari ja metsätraktorilla 250-350e per hehtaari. Helikopterin etuna on lannoituksen oleminen erillinen toimenpide mihin ei vaikuta muut hakkuut ja maapohjan kantavuudet. Kaikkein fiksuinta on levittää ajokoneella tuhkat ensiharvennuksen jälkeen kantavilla urilla.

Hervast

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9477
  • Backpack rap crap, yap-yap yackety-yack
Vs: apulanta
Tosiaan joskus koetettiin tuon rakeistetun tuhkan levitystä huiskalla. Onnistui se jotenkin 400 elhoa hieman leikkelemällä, mutta holvaantumista tapahtui liikaa.

Mietin että aukko olis pitänyt suurentaa siitä vielä isommaksi, ja laittaa hydraulitoiminen sulkuluukku jota liikuttelemalla olis samalla saanut myös purettua tukoksen. Kaverin kanssa ideoidessa hän tarjosi hydraulitoimista moottoria+kulmavaihdepakettia ulosottoakselin päähän. Mietittiin siinä jos elhon olis nostanut metsävaunun peräosan päälle ja pyörittänyt hydraulisesti levityssiipeä  :D Lastaaminenkin olis käynyt hyvin kahmarileuoilla. Teoriassa tuosta olis voinut tulla ihan toimiva paketti, eikä mahdottoman kalliskaan ? Tarve kuitenkin senverran pientä että laiskuus voitti ja jäi rakentamatta.

Tuhka ei ollut tehtaalla kallista, hain 15 t kuorman muutama vuos sitten ja silloin se maksoi luokkaa 400 + alv muistaakseni.
A hot blonde and a hot brunette, that was all the diversity we needed back in the 90's

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2355
Vs: apulanta
Olin harventamassa ja huomasin että oli ruunsaasti kuusia jolla oli monilatvaisia ja nopeita kurveja. Onko se booripuutos? Kuinka paljon pitäis levittää että vaikutais? Ei ne viat korjaanu, mutta ne kunnoliset pysyi suorina.

roadrunner

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2117
Vs: apulanta
Tosiaan joskus koetettiin tuon rakeistetun tuhkan levitystä huiskalla. Onnistui se jotenkin 400 elhoa hieman leikkelemällä, mutta holvaantumista tapahtui liikaa.

Mietin että aukko olis pitänyt suurentaa siitä vielä isommaksi, ja laittaa hydraulitoiminen sulkuluukku jota liikuttelemalla olis samalla saanut myös purettua tukoksen. Kaverin kanssa ideoidessa hän tarjosi hydraulitoimista moottoria+kulmavaihdepakettia ulosottoakselin päähän. Mietittiin siinä jos elhon olis nostanut metsävaunun peräosan päälle ja pyörittänyt hydraulisesti levityssiipeä  :D Lastaaminenkin olis käynyt hyvin kahmarileuoilla. Teoriassa tuosta olis voinut tulla ihan toimiva paketti, eikä mahdottoman kalliskaan ? Tarve kuitenkin senverran pientä että laiskuus voitti ja jäi rakentamatta.

Tuhka ei ollut tehtaalla kallista, hain 15 t kuorman muutama vuos sitten ja silloin se maksoi luokkaa 400 + alv muistaakseni.

Tuostapa tuota viskaa tuhkan pöllyytykseen. ;D

http://www.httuote.fi/tuotteet/keskipakoislevitin-traktoriin/

Hervast

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9477
  • Backpack rap crap, yap-yap yackety-yack
Vs: apulanta
Olin harventamassa ja huomasin että oli ruunsaasti kuusia jolla oli monilatvaisia ja nopeita kurveja. Onko se booripuutos? Kuinka paljon pitäis levittää että vaikutais? Ei ne viat korjaanu, mutta ne kunnoliset pysyi suorina.

Tuossa ylempänähän lukee että 300 kg /ha.
 Parhaan hyödyn saa boorilannoituksesta taimen ollessa pieni, jolloin se lähtee kasvuun kituroimatta. Myöhemmällä iällä boorinpuute vaikuttaa vähemmän kuusen kasvuun, mutta toki hidastaa kasvua verrattuna ravinteikkaaseen kasvumaahan. Rehevällä maalla boorinpuute on oikeastaan tuplaten huonompi asia, kun taimet eivät pääse kunnolla kasvamaan aluskasvillisuuden ja vesaikon alta ja toisaalta maaperän kasvupotentiaali jää hyödyntämättä.

Pienikin määrä apulantaa korjaa puiden kasvua. Harvennettuun metsään kannattaa ehdottomasti kylvää terveyslannat. Levitykselle saa myös kemeratukea kunhan boorinpuutos todetaan neulasanalyysillä (neulastutkimus kemera tuettu 100% kuten suunnittelukin) Jos boorinpuutosesta on maininta metsäsuunnitelmassa niin se voi myös riittää tuen saamiseen.

Viitasaarelta saisi pienirakeisempaa tuhkaa suursäkeissä. Se kävisi tavallisella huiskalla levitettäväksi. Lähinnä levityssiipiin kannattaisi laittaa jatkot/vahvikkeet suuremman levitysleveyden ja paremman kulutuskestävyyden saavuttamiseksi. Mut toki on hyvä että kehitellään värkkejä myös krouvimman tavaran levitykseen.
A hot blonde and a hot brunette, that was all the diversity we needed back in the 90's

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2355
Vs: apulanta
Joo, aijon otta nbeulasnäyte ja lähettää mikkeliin. Latvuksia on maassa, helppo otta näyte. Ei ole metsäsuunitelma mutta kai se yhdellä näteellä selviä eikä se maksa niin paljon. Se kuvion osa missä tää puskakuusikko on ei ole kun 0,5 ha rehevää kivikkoa. Pieniä kuusen taimia on pohjalla, Kaadan melkein kaiken päältä pois kun niistä ei vaan tule tukkeja. Haavat hirvet on syöneet, kuuset monilatvaisia, koivut kans tosi kieroja.

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2355
Vs: apulanta
Nyt sain aikaiseks neulasnäyte. Ei ollut boori vaan mangaani, typpi ja fosfori vajaus.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2812
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: apulanta
Valvooko tätä metsälannoitusta jokin viranomainen? Pitääkö tästä täytellä jotain paperia tms? Vai voiko tämän toteuttaa vain ostamalla lannat ja levittelemällä ne?

kantola

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 27245
  • Ut sementem feeceris, ita metes.
Vs: apulanta
Valvooko tätä metsälannoitusta jokin viranomainen? Pitääkö tästä täytellä jotain paperia tms? Vai voiko tämän toteuttaa vain ostamalla lannat ja levittelemällä ne?
Pistä vaan levittäen niin puusto pääsee vauhtiin, omiin muistiinpanoihin merkintä tietysti.
Yllä oleva materiaali on laadittu vain informatiivisessa tarkoituksessa, eikä siinä mainittuja seikkoja ole tarkoitettu ohjeeksi tai neuvoksi.

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1356
Vs: apulanta
Boorilannoitus aikanaan pelasti kuusikot varmalta tuholta.
Metsissäni on menossa kolmas lannoituskierros, parhaalla omt kuusikolla on 5 vuoden kasvu ollut 21mottia/v.
Uusien metsäteollisuuden investointien myötä olen alkanut harkita peltojen metsittämistä.
Maatalouskaluston voisi myydä, maksella velat pois ja loput voisi joskus aikanaan sijoittaa johonkin, mistä saisi pääomalle tuottoa.
Metsää voi lannoittaa 5-10 vuoden kierrolla. Neulas näytteitä kannattaa keräillä, ja niiden perusteella etsiä sopiva lanta.
Lannoitus työ antaa itsetehtynä hyvän korvauksen.

Juurakko

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5
Vs: apulanta

Otin myös  neulasnäytteen tammikuulla ensiharvenetulta kuusikolta, jolla ikää 32v (kaadettujen puiden latvoista). Maapohja mt/omt. Tuloksista ilmeni ankara boorin puutos ja typpikin oli heikohko. Ala olisi noin 5ha ja tie halkoo sen, joten käsin levitys olisi kyseessä.

Ensimmäinen kysymys olisi: Suositus olisi metsän NP2 550kg, mutta hintoja kun vertasin, niin booriravinne olisi edullisempi ja tarvii levittää vain 300kg. Voisiko mahdollisesti boorin puutos aiheuttaa tuon rehevälle maapohjalle poikkeuksellisen alhaisen typpipitoisuuden? Korjautuisiko tilanne pelkällä boorilla? Kemeratuki olisi saatavissa kohteelle.

Toinen kysymys: Mistä löydän lannoitteiden tämän hetkiset hinnat netistä? Agriin kun marssii niin sieltä tietysti.

Kolmas kysymys: Oletteko levittäneet kasvatuslannoitetta (salpietari/Np1) mt-pohjan kuusikoihin. Ennen toista harvennusta tai päätehakkuuta? Olen pähkäillyt tuota kuidun ja tukin hintaeroa, jos lannoitus turvottaisi tehokkaammin kuituosaa tukiksi? Harvenuksesta voisi kiinnostua sahafirmakin, jos tukkia saisi?

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1356
Vs: apulanta

Otin myös  neulasnäytteen tammikuulla ensiharvenetulta kuusikolta, jolla ikää 32v (kaadettujen puiden latvoista). Maapohja mt/omt. Tuloksista ilmeni ankara boorin puutos ja typpikin oli heikohko. Ala olisi noin 5ha ja tie halkoo sen, joten käsin levitys olisi kyseessä.

Ensimmäinen kysymys olisi: Suositus olisi metsän NP2 550kg, mutta hintoja kun vertasin, niin booriravinne olisi edullisempi ja tarvii levittää vain 300kg. Voisiko mahdollisesti boorin puutos aiheuttaa tuon rehevälle maapohjalle poikkeuksellisen alhaisen typpipitoisuuden? Korjautuisiko tilanne pelkällä boorilla? Kemeratuki olisi saatavissa kohteelle.

Toinen kysymys: Mistä löydän lannoitteiden tämän hetkiset hinnat netistä? Agriin kun marssii niin sieltä tietysti.

Kolmas kysymys: Oletteko levittäneet kasvatuslannoitetta (salpietari/Np1) mt-pohjan kuusikoihin. Ennen toista harvennusta tai päätehakkuuta? Olen pähkäillyt tuota kuidun ja tukin hintaeroa, jos lannoitus turvottaisi tehokkaammin kuituosaa tukiksi? Harvenuksesta voisi kiinnostua sahafirmakin, jos tukkia saisi?
1 Boorin puutos on myös juuristossa, koska kasvupisteiden kasvu on häiriintynyt. Puuta pitää syöttää ikään kuin "lusikalla".
Kuuset ovat nopean kasvun vaiheessa ja biomassaa tulee hehtaarille paljon joten np1 tai np2 on oikea lannos.
2 Maatalouskaupoista, ovat vuodenaika tuotteita.
3 Ennen 2 harvennusta ja parivuotta 2 harvennuksen jälkeen 600kg/ha 5-6 vuoden syklillä. Tarkoitus levitellä päätehakkuuseen saakka. Harvennukset ylhäältäpäin.

Juurakko

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5
Vs: apulanta
Täytyy pyydellä tarjoukset lannoitteista lähialueen rautakaupoista. Taidan levittää tuota np-lannoitetta kuusikolle. Jospa se lisää myös seuraavan harvennuksen tukkisaantoa.

Tutustui sen verran lannotteisiin, että Yaran-monopoliin on tullut kilpailijoita esim. cemagro ja belor agro.
Näkyy löytyvän kilpailukykyisen hintaan kasvatus lannoitteita. Kemerakohteille harmikyllä ei ole lannoitteita.

42

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8713
  • Israel, lähi idän ainoa demokratia
Vs: apulanta
Valvooko tätä metsälannoitusta jokin viranomainen? Pitääkö tästä täytellä jotain paperia tms? Vai voiko tämän toteuttaa vain ostamalla lannat ja levittelemällä ne?
Pistä vaan levittäen niin puusto pääsee vauhtiin, omiin muistiinpanoihin merkintä tietysti.
Kunhan et jää kiinni pohjavesialueelle lannoitetta kylvämässä. :o
   cría cuervos y te sacarán los ojos