Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: icefarmer - 27.12.13 - klo:01:44
-
minkälaisia kokemuksia metsän lannotuksesta, onko kukaan tehnyt kenttäkokeita, jättänyt esim 2 ajouran väliä lannottamatta ja lannoittanu 2 vierestä...
huomattavia kasvunlisäyksiä lupaavat paperilla apulannalla, tuhkalla jo lähes mahdottomia... kuinka kauan lannoituksen ja tuhkan teho vaikuttaa, tuhkanhan pitäisi olla tässä suhteessa parempaa :-\
entä onko koko hommassa järkeä, kustannukset on jonkinmoiset, kuolettuuko ne lannotuksella :-\
lisääkö lannotus/tuhka esim. heinän tai haavan tai yleensäkkin uudistamista haittaavan kasvston kasvua :-\
-
ei kait ne ihan pieneen taimikkoon lannoitusta suosittele, vesakko ainakin lisääntyy. vasta varttúneemallle puustolle sitten tuhkaa, kun halvempaa, ja kasvu yllättää joka kerta!
-
huomattavia kasvunlisäyksiä lupaavat paperilla apulannalla, tuhkalla jo lähes mahdottomia... kuinka kauan lannoituksen ja tuhkan teho vaikuttaa, tuhkanhan pitäisi olla tässä suhteessa parempaa
Lannoitus auttaa kasvussa jos jostakin ravinteesta on puutetta. Tuhkassa ei ole typpeä jolloin sen teho ei ole kovinkaan vakuuttava kangasmetsissä. Suometsissä on yleensä tarpeeksi typpeä jolloin tuhkalla saadaan kasvua aikaiseksi muiden ravinteiden rajoittaessa kasvua.
Meillä on ajatuksena lannoittaa metsistä ainakin ravinnepuutteet pois. Tulee laatua ja kasvua.
-
Kun ei ole ylimääräisiin kokeiluihin löysää rahaa, niin lannoitus rajoittuu kasvuhäiriöiden hoitoon. Boorin ja magnesiumin puutetta on hoidettu lannoituksilla, ja niissä näkee vaikutuksen ehkä parhaiten.
30 kilsan päässä on tuhkan rakeistuslaitos, joskus tuli sieltä haettua ihan mielenkiinnosta tuhkalannoitetta ja levitettiin ne huiskalla suokapaleille. Määrät ei mahdottoman suuria, mutta ei tuo metsä ainakaan ole siitä lannoituksesta kärsinyt. Semmoista vähän vajaatuottoista suota kummiskin, siinei muuta häviä kuin työt jos kasvunlisä ei kata kustannuksia.
-
Tarpeeksi tiheään kun vedät yaralaista metsään, niin saattaa jotain vaikuttaakin.
Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan joka toinen vuosi kun ajetaan apulantaa 600kg/hehtaarille, niin kuusikko on loppu hakkuu vaiheessa 35 vuodessa.
Yksi lammnnoitus kerta vaikuttaa lannoituksen jälkeen 2 kesän aikana ja sitten 10 vuoden päästä lannoituksesta.
-
Booria on levitetty eri valmisteina, muut ravinteet vain seoksen osana pakosta. Hyvää teki viimeksi, kun ei tar***** ottaa monopoli-yaran tuotteita, tuhkarakeisiin laitettuna meni boorit.
Iso ero puissa boorin lisäyksen jälkeen. 5-latvainen puusto alkaa pian löytää sen halutun 1-latvaisen muodon, voi odottaa kasvavan joskus tukiksi.
Seuraavaan lentolevitykseen oman palstan likellä voi mennä aikaa. Ehkä levitän kanisteri -tavaraa reppuruiskulla, ei mene parin-kolmen hehtaarin kuviolla liikaa aikaa.
-
Jos siitä nopeita tuottoja haluaa, niin kymmenen vuotta ennen päätehakkuuta pitäisi levittää. Kasvuhäiriöiden torjunta on tietysti heti ajankohtainen.
-
60 tn rakeistettua tuhkaa levittivät moottorikelkka-ahkio-lapio kalustolla suolle lisää pari v. sitten, jo toisen kerran samalle seudulle. Ekakerran ennen ensiharvennusta ja vuosirenkaissa todella suuri ero heti lannoituksen jälkeen. Voima hiipuu n. 10 vuoteen tuhkasta vuosirenkaiden perusteella.
Onko metsälannoitteita muilla tarjolla kuin yaralla?
-
MHY levittää yleisimmin nykyään näitä, ihan siitä syystä että voidaan kampittaa edes vähän monopoli yaraa. Boori lisätään rakeistuksessa.
http://www.ecolan.fi/fi/fa_forest_oy/ (http://www.ecolan.fi/fi/fa_forest_oy/)
-
Onko metsälannoitteita muilla tarjolla kuin yaralla?
Beloragrolla on myös metsälannotteita. Verkon mukaan ainakin http://www.metsatuotto.fi/ kautta voi ostaa kyseisiä lannotteita. Itsellä ei ole kokemusta Beloragron metsälannotteista - uskoisin niidenkin laittavan puuston kasvuun.
Solubooria saa http://www.biofarm.fi/tuote/soluboori/ valmistamana suoraan tai jälleenmyyjiltä.
-
Jos siitä nopeita tuottoja haluaa, niin kymmenen vuotta ennen päätehakkuuta pitäisi levittää. Kasvuhäiriöiden torjunta on tietysti heti ajankohtainen.
varmaan on niin jotta siinä vaiheessa tuo lannoitus on kustannustehokkainta kun vain päätehakkuuseen jäävät puut on pystyssä :-\
miten levtys, äkkiseltään kuvittelis jotta lentolevitys maksaa maltaita, mutta meneekö esim. tuhkan hyödyt osin hukkaan jos ojitetulle suoperäiselle maalle vedetään talvella mehtäkoneella :-\
-
Mielestäni levitystekniikalla ei ole pahemmin väliä. Jos vaan maasto on kelvollista, niin kaikenlaisilla mönkijöillä, traktorilla jne. voi suorittaa levityksen. Esim. normaali keskipakolevitin on todella tarkka vekotin myös metsänlannoitukseen. Hinnoista ei ole tietoa, mutten usko apulannan lentolevityksen olevan kohtuuttoman kallista. Hienointa olisi, jos siitä saisi useamman tilan hankkeen, jolloin urakasta tulisi kiinnostavampi...
-
Meillä on metsiä lannoitettu aika paljonkin, mutta viime vuosina homma on ollut lannoitteen kalleuden takia jäissä. Seuraavan kerran kun hinnat tippuvat ostetaan taas. Mitään tieteellisiä kokeita en ole suorittanut, mutta eiköhän se itsestään selvä asia ole, että hyvälaatuisissa havumetsiköissä ja vt -mt metsätyypeillä saadaan parhaat tulokset. Rehevillä pohjilla kasvu on muutenkin hyvä, joten siellä ei välttämättä kannattavuus ole kaikkein parhain, mutta toisaalta tällä korkotasolla nyt voi olla kannatavaa lannoittaa vaikka lehdotkin ;)
Kaikkea on käytetty ureaa, salpista ja metsän np ykköstä. Yksi terveyslannoituskin on ollut metsitetyn pellon kuusentaimikon boorin puutteen korjaamiseksi. Tässä vain vahinko ehti jo tapahtua ennen kuin tajusin ongeman vakavuuden. Haarominen oli pilannut todella monta puuta, tuleva tyvitukki vaihtuukin lumpiksi. Jos peltoheittoja joku on metsittämässä kannattaa sitten ehdottomasti teettää ravinne tutkimukset, boorin puute on yleistä. Joulukuusina nuo tosin ovat erinomaisia :)
Lannoitukset on tehty pääsääntöisesti itse traktorilla ja vanhalla elhon yksilautasellisella levittimellä. Siipiä on jatkettu jotta saataisiin lannoite lentämään paremmin ylöspäin. Normaalin moto jälkeen onnistuu ihan hyvin kun uraväli on n 20m.
Heinittyminen ei mielestäni lisäänny merkittävästi, mikäli metsikkö on tiheä, mutta jos se ei sitä ole, niin varmasti lisää. Minulle kävi yhdellä kuviolla niin että tiheästä harvennettu vanha kuusikko lannoitettiin harvennuksen jälkeen. Sen jälkeen tuulikaatoja alkoi raunasta alkaen pikkuhiljaa tulla enemmän ja enemmän. Kyllästyin siihen ja metsikkö hakattiin 7-8 vuotta lannoituksen jälkeen. Kyllä siellä nyt heinä hyvin kasvaa, mutta kunnollisen mätästyksen ja nopean uuditamisen ansiosta siellä on nyt 1,5 metrinen kuusikko kasvamassa. Heinittyminen lisäsi osaltaan myös myyrätuhoja, joita aluella oli jonkin verran heti istutusta seuraavina vuosina.
Eli toisaalta vanhan metsän lannoittamisessakin on riskejä.
Mielestäni lannoitetta kannattaa ajaa siinä vaiheessa kun kuutiokasvu on huipussaan. Ihan vanhassa metsässä näin ei välttämättä ole. Nuoria metsiä lannoittamalla saadaan puusto järeytymään ja päätehakkuu koko voidaan siis saavuttaa vähän nopeammin. (kuten Terminator II viittasi).
-
Anna mulle piiskaa..... Hei beibi anna mulle piiskaa....... ;D
-
viime vuosina homma on ollut lannoitteen kalleuden takia jäissä.
Mitä esim NP1 maksaa?
Kun noita propaganda-esityksiä lukee saa kuvan että lannoitus tuottaa 2-4 m3/(v ha) ja vaikutusaika 10 vuotta.
Tuo tekisi 20-40 m3 lisää ennen päätehakkuuta, jonka hinta silloin on hyvin epämääräinen mutta sanotaan 35€ nto tukkipuulle. 0,6 t/ha x 700€/t (?) x 1,0510 + rahti ja levitys (50-100?) < 700-1400€ ?
Näyttää siltä että suurin voittaja on lannoitteen myyjä. Hyväksyttävä hinta tänään voisi olla maks 300,-/ha.
-
viime vuosina homma on ollut lannoitteen kalleuden takia jäissä.
Mitä esim NP1 maksaa?
Kun noita propaganda-esityksiä lukee saa kuvan että lannoitus tuottaa 2-4 m3/(v ha) ja vaikutusaika 10 vuotta.
Tuo tekisi 20-40 m3 lisää ennen päätehakkuuta, jonka hinta silloin on hyvin epämääräinen mutta sanotaan 35€ nto tukkipuulle. 0,6 t/ha x 700€/t (?) x 1,0510 + rahti ja levitys (50-100?) < 700-1400€ ?
Näyttää siltä että suurin voittaja on lannoitteen myyjä. Hyväksyttävä hinta tänään voisi olla maks 300,-/ha.
Tällä hetkellä tuo mainitsemasi 700 €/t voi olla aika lähellä. Kaivelin vanhoja papereita esille. Vuonna 2010 Elokuussa metsän NP1 maksoi 0 alvilla 261 €/t, sis rahti. Samaan aikaan esim. pellon Y-4 maksoi 303 €/t.
jos levitys maksaisi 100 €/ha, niin kustannukset olisivat vuoden 2010 hinnoilla
261€/t x 0,6t/ha + 100€/ha= 257€/ha
jos hakkuutulojen lisäys olisi mainitsemasi
30m3 x 35€/m3=1050€
Niin silloin vuotuinen korko olisi 10 vuodelle noin 15%
257€/ha x 1,15^10=1040€
Tunnissa pitäisi ehtiä levittää pussillinen lantaa omalla traktorikalustolla, jos ei haavereita tule. Minusta tämä on parasta hommaa mitä traktorilla voi (metsässä) tehdä.
Traktori levitys on helikopteriin verrattuna halvempi, mutta myöskin tarkempi tapa levittää lannoitetta, koska ojat ja huonolaatuiset /lehtipuuvaltaiset alueet voidaan jättää lannoittamatta.
Odotellaan nyt vain lannoitteiden hinnan laskua ja ostetaan sitten, tällä hintaa lantaa on turha ostaa, metsä kyllä ehtii odottamaan.
-
Mitä esim NP1 maksaa?
(http://www.puuntuottaja.com/wp-content/uploads/Yara_Hinnasto_161212.jpg)
+ rahti. Kannattaa kysyä agraarimarketista miten paljon teille kuljetettuna lannoitteet maksavat.
4000 kg tuhkaa per hehtaari maksaa helikopterilla 450-550e per hehtaari ja metsätraktorilla 250-350e per hehtaari. Helikopterin etuna on lannoituksen oleminen erillinen toimenpide mihin ei vaikuta muut hakkuut ja maapohjan kantavuudet. Kaikkein fiksuinta on levittää ajokoneella tuhkat ensiharvennuksen jälkeen kantavilla urilla.
-
Tosiaan joskus koetettiin tuon rakeistetun tuhkan levitystä huiskalla. Onnistui se jotenkin 400 elhoa hieman leikkelemällä, mutta holvaantumista tapahtui liikaa.
Mietin että aukko olis pitänyt suurentaa siitä vielä isommaksi, ja laittaa hydraulitoiminen sulkuluukku jota liikuttelemalla olis samalla saanut myös purettua tukoksen. Kaverin kanssa ideoidessa hän tarjosi hydraulitoimista moottoria+kulmavaihdepakettia ulosottoakselin päähän. Mietittiin siinä jos elhon olis nostanut metsävaunun peräosan päälle ja pyörittänyt hydraulisesti levityssiipeä :D Lastaaminenkin olis käynyt hyvin kahmarileuoilla. Teoriassa tuosta olis voinut tulla ihan toimiva paketti, eikä mahdottoman kalliskaan ? Tarve kuitenkin senverran pientä että laiskuus voitti ja jäi rakentamatta.
Tuhka ei ollut tehtaalla kallista, hain 15 t kuorman muutama vuos sitten ja silloin se maksoi luokkaa 400 + alv muistaakseni.
-
Olin harventamassa ja huomasin että oli ruunsaasti kuusia jolla oli monilatvaisia ja nopeita kurveja. Onko se booripuutos? Kuinka paljon pitäis levittää että vaikutais? Ei ne viat korjaanu, mutta ne kunnoliset pysyi suorina.
-
Tosiaan joskus koetettiin tuon rakeistetun tuhkan levitystä huiskalla. Onnistui se jotenkin 400 elhoa hieman leikkelemällä, mutta holvaantumista tapahtui liikaa.
Mietin että aukko olis pitänyt suurentaa siitä vielä isommaksi, ja laittaa hydraulitoiminen sulkuluukku jota liikuttelemalla olis samalla saanut myös purettua tukoksen. Kaverin kanssa ideoidessa hän tarjosi hydraulitoimista moottoria+kulmavaihdepakettia ulosottoakselin päähän. Mietittiin siinä jos elhon olis nostanut metsävaunun peräosan päälle ja pyörittänyt hydraulisesti levityssiipeä :D Lastaaminenkin olis käynyt hyvin kahmarileuoilla. Teoriassa tuosta olis voinut tulla ihan toimiva paketti, eikä mahdottoman kalliskaan ? Tarve kuitenkin senverran pientä että laiskuus voitti ja jäi rakentamatta.
Tuhka ei ollut tehtaalla kallista, hain 15 t kuorman muutama vuos sitten ja silloin se maksoi luokkaa 400 + alv muistaakseni.
Tuostapa tuota viskaa tuhkan pöllyytykseen. ;D
http://www.httuote.fi/tuotteet/keskipakoislevitin-traktoriin/
-
Olin harventamassa ja huomasin että oli ruunsaasti kuusia jolla oli monilatvaisia ja nopeita kurveja. Onko se booripuutos? Kuinka paljon pitäis levittää että vaikutais? Ei ne viat korjaanu, mutta ne kunnoliset pysyi suorina.
Tuossa ylempänähän lukee että 300 kg /ha.
Parhaan hyödyn saa boorilannoituksesta taimen ollessa pieni, jolloin se lähtee kasvuun kituroimatta. Myöhemmällä iällä boorinpuute vaikuttaa vähemmän kuusen kasvuun, mutta toki hidastaa kasvua verrattuna ravinteikkaaseen kasvumaahan. Rehevällä maalla boorinpuute on oikeastaan tuplaten huonompi asia, kun taimet eivät pääse kunnolla kasvamaan aluskasvillisuuden ja vesaikon alta ja toisaalta maaperän kasvupotentiaali jää hyödyntämättä.
Pienikin määrä apulantaa korjaa puiden kasvua. Harvennettuun metsään kannattaa ehdottomasti kylvää terveyslannat. Levitykselle saa myös kemeratukea kunhan boorinpuutos todetaan neulasanalyysillä (neulastutkimus kemera tuettu 100% kuten suunnittelukin) Jos boorinpuutosesta on maininta metsäsuunnitelmassa niin se voi myös riittää tuen saamiseen.
Viitasaarelta saisi pienirakeisempaa tuhkaa suursäkeissä. Se kävisi tavallisella huiskalla levitettäväksi. Lähinnä levityssiipiin kannattaisi laittaa jatkot/vahvikkeet suuremman levitysleveyden ja paremman kulutuskestävyyden saavuttamiseksi. Mut toki on hyvä että kehitellään värkkejä myös krouvimman tavaran levitykseen.
-
Joo, aijon otta nbeulasnäyte ja lähettää mikkeliin. Latvuksia on maassa, helppo otta näyte. Ei ole metsäsuunitelma mutta kai se yhdellä näteellä selviä eikä se maksa niin paljon. Se kuvion osa missä tää puskakuusikko on ei ole kun 0,5 ha rehevää kivikkoa. Pieniä kuusen taimia on pohjalla, Kaadan melkein kaiken päältä pois kun niistä ei vaan tule tukkeja. Haavat hirvet on syöneet, kuuset monilatvaisia, koivut kans tosi kieroja.
-
Nyt sain aikaiseks neulasnäyte. Ei ollut boori vaan mangaani, typpi ja fosfori vajaus.
-
Valvooko tätä metsälannoitusta jokin viranomainen? Pitääkö tästä täytellä jotain paperia tms? Vai voiko tämän toteuttaa vain ostamalla lannat ja levittelemällä ne?
-
Valvooko tätä metsälannoitusta jokin viranomainen? Pitääkö tästä täytellä jotain paperia tms? Vai voiko tämän toteuttaa vain ostamalla lannat ja levittelemällä ne?
Pistä vaan levittäen niin puusto pääsee vauhtiin, omiin muistiinpanoihin merkintä tietysti.
-
Boorilannoitus aikanaan pelasti kuusikot varmalta tuholta.
Metsissäni on menossa kolmas lannoituskierros, parhaalla omt kuusikolla on 5 vuoden kasvu ollut 21mottia/v.
Uusien metsäteollisuuden investointien myötä olen alkanut harkita peltojen metsittämistä.
Maatalouskaluston voisi myydä, maksella velat pois ja loput voisi joskus aikanaan sijoittaa johonkin, mistä saisi pääomalle tuottoa.
Metsää voi lannoittaa 5-10 vuoden kierrolla. Neulas näytteitä kannattaa keräillä, ja niiden perusteella etsiä sopiva lanta.
Lannoitus työ antaa itsetehtynä hyvän korvauksen.
-
Otin myös neulasnäytteen tammikuulla ensiharvenetulta kuusikolta, jolla ikää 32v (kaadettujen puiden latvoista). Maapohja mt/omt. Tuloksista ilmeni ankara boorin puutos ja typpikin oli heikohko. Ala olisi noin 5ha ja tie halkoo sen, joten käsin levitys olisi kyseessä.
Ensimmäinen kysymys olisi: Suositus olisi metsän NP2 550kg, mutta hintoja kun vertasin, niin booriravinne olisi edullisempi ja tarvii levittää vain 300kg. Voisiko mahdollisesti boorin puutos aiheuttaa tuon rehevälle maapohjalle poikkeuksellisen alhaisen typpipitoisuuden? Korjautuisiko tilanne pelkällä boorilla? Kemeratuki olisi saatavissa kohteelle.
Toinen kysymys: Mistä löydän lannoitteiden tämän hetkiset hinnat netistä? Agriin kun marssii niin sieltä tietysti.
Kolmas kysymys: Oletteko levittäneet kasvatuslannoitetta (salpietari/Np1) mt-pohjan kuusikoihin. Ennen toista harvennusta tai päätehakkuuta? Olen pähkäillyt tuota kuidun ja tukin hintaeroa, jos lannoitus turvottaisi tehokkaammin kuituosaa tukiksi? Harvenuksesta voisi kiinnostua sahafirmakin, jos tukkia saisi?
-
Otin myös neulasnäytteen tammikuulla ensiharvenetulta kuusikolta, jolla ikää 32v (kaadettujen puiden latvoista). Maapohja mt/omt. Tuloksista ilmeni ankara boorin puutos ja typpikin oli heikohko. Ala olisi noin 5ha ja tie halkoo sen, joten käsin levitys olisi kyseessä.
Ensimmäinen kysymys olisi: Suositus olisi metsän NP2 550kg, mutta hintoja kun vertasin, niin booriravinne olisi edullisempi ja tarvii levittää vain 300kg. Voisiko mahdollisesti boorin puutos aiheuttaa tuon rehevälle maapohjalle poikkeuksellisen alhaisen typpipitoisuuden? Korjautuisiko tilanne pelkällä boorilla? Kemeratuki olisi saatavissa kohteelle.
Toinen kysymys: Mistä löydän lannoitteiden tämän hetkiset hinnat netistä? Agriin kun marssii niin sieltä tietysti.
Kolmas kysymys: Oletteko levittäneet kasvatuslannoitetta (salpietari/Np1) mt-pohjan kuusikoihin. Ennen toista harvennusta tai päätehakkuuta? Olen pähkäillyt tuota kuidun ja tukin hintaeroa, jos lannoitus turvottaisi tehokkaammin kuituosaa tukiksi? Harvenuksesta voisi kiinnostua sahafirmakin, jos tukkia saisi?
1 Boorin puutos on myös juuristossa, koska kasvupisteiden kasvu on häiriintynyt. Puuta pitää syöttää ikään kuin "lusikalla".
Kuuset ovat nopean kasvun vaiheessa ja biomassaa tulee hehtaarille paljon joten np1 tai np2 on oikea lannos.
2 Maatalouskaupoista, ovat vuodenaika tuotteita.
3 Ennen 2 harvennusta ja parivuotta 2 harvennuksen jälkeen 600kg/ha 5-6 vuoden syklillä. Tarkoitus levitellä päätehakkuuseen saakka. Harvennukset ylhäältäpäin.
-
Täytyy pyydellä tarjoukset lannoitteista lähialueen rautakaupoista. Taidan levittää tuota np-lannoitetta kuusikolle. Jospa se lisää myös seuraavan harvennuksen tukkisaantoa.
Tutustui sen verran lannotteisiin, että Yaran-monopoliin on tullut kilpailijoita esim. cemagro ja belor agro.
Näkyy löytyvän kilpailukykyisen hintaan kasvatus lannoitteita. Kemerakohteille harmikyllä ei ole lannoitteita.
-
Valvooko tätä metsälannoitusta jokin viranomainen? Pitääkö tästä täytellä jotain paperia tms? Vai voiko tämän toteuttaa vain ostamalla lannat ja levittelemällä ne?
Pistä vaan levittäen niin puusto pääsee vauhtiin, omiin muistiinpanoihin merkintä tietysti.
Kunhan et jää kiinni pohjavesialueelle lannoitetta kylvämässä. :o
-
Valvooko tätä metsälannoitusta jokin viranomainen? Pitääkö tästä täytellä jotain paperia tms? Vai voiko tämän toteuttaa vain ostamalla lannat ja levittelemällä ne?
Pistä vaan levittäen niin puusto pääsee vauhtiin, omiin muistiinpanoihin merkintä tietysti.
Kunhan et jää kiinni pohjavesialueelle lannoitetta kylvämässä. :o
Toi täytyy muuten tarkistaa.. Löytyykö pohjavesialueet jostakin kartasta vai? Laitetaanpa google laulamaan...
-
Jepulis.
Selvittelin lannoite asiaa Etelä-savolaisesta rautakaupasta ja ilmeni, että Yara kaikessa suuruudessaa on päättänyt vähentää metsälannoitteiden määrää (ei ole hyvää businesta).
Tarjolla enään Metsän np1-lannoite (np2 poistunut), ja tämä ei tietenkään ole kemera listalla. Että se siitä kemera-lannoituksesta.
Myös kyselin muiden valmistajien lannoitteista, mutta nekään eivät ole kemera listalla.
Täytyy nyt mietiskellä tarkkaan, kannattaako lannoitus ollenkaan, kun nuo Yaran lannoitteiden tonnihinnat on melko kovat.
-
mites tuhka? jos jostain sais...
-
mites tuhka? jos jostain sais...
Nyt tarviis lisää booria ja typpee, kumpaakaan ei löydy pelkästä tuhkasta. Pelkkää boori-lannoitetta kyllä löytyy ja se on yksi vaihtoehto.
-
Jepulis.
Selvittelin lannoite asiaa Etelä-savolaisesta rautakaupasta ja ilmeni, että Yara kaikessa suuruudessaa on päättänyt vähentää metsälannoitteiden määrää (ei ole hyvää businesta).
Tarjolla enään Metsän np1-lannoite (np2 poistunut), ja tämä ei tietenkään ole kemera listalla. Että se siitä kemera-lannoituksesta.
Myös kyselin muiden valmistajien lannoitteista, mutta nekään eivät ole kemera listalla.
Täytyy nyt mietiskellä tarkkaan, kannattaako lannoitus ollenkaan, kun nuo Yaran lannoitteiden tonnihinnat on melko kovat.
Paljonko oli Metsän NP1 hinta?
-
Metsän NP1 verollinen rahteineen n.500€/tn. Tyyristä on.
-
Metsän NP1 verollinen rahteineen n.500€/tn. Tyyristä on.
Kalliilta tuntuu, Kiitos tiedosta.
-
Kun nyt on saatu vaivaloisesti jyvät maahan on aika keskittyä rahahommiin eli metsän lannoituksiin, NP 1 mennään tänäkin vuonna.
Boorilantaa tuli levitettyä taimikkoon jo Vapun kunniaksi.
-
Lannoituskauppaan tuli suostuttua, helikopterilla levitys tuhkapapanoita. Puusto noin 70 vuotiasta alueella. Muutama vuosi sitten levitettiin viskalla pari pussia toisaalle NP1:stä, ylivuotista kun sai puoleen hintaan.
Reilun parin tonnin hintainen investointi tuo tuhkalannoitus, josko kokeilisi laittaa saman rahan vaikka etelän matkaan ja pohtisi sitten kymmenen vuoden päästä kummasta oli enemmän hyötyä. :)
-
Lannoituskauppaan tuli suostuttua, helikopterilla levitys tuhkapapanoita. Puusto noin 70 vuotiasta alueella.
Siis päätehakkuu ikäiselle vielä lannoitusta? Ei hyvää päivää... :o
-
Lannoituskauppaan tuli suostuttua, helikopterilla levitys tuhkapapanoita. Puusto noin 70 vuotiasta alueella.
Siis päätehakkuu ikäiselle vielä lannoitusta? Ei hyvää päivää... :o
Eihän tuo nyt vielä ole kypsää. Tuhkahan ei juuri motteja tuo mutta parantaa ravinnepuutoksia ja vaikuttaa pitkään.
-
Lannoituskauppaan tuli suostuttua, helikopterilla levitys tuhkapapanoita. Puusto noin 70 vuotiasta alueella.
Siis päätehakkuu ikäiselle vielä lannoitusta? Ei hyvää päivää... :o
Lähellä päätehakkuuta olevalle metsälölle kasvatuslannoitus juuri kuuluisikin tehdä, lannoituksen vaikutus kestää noin 7 vuotta. Kaikki lannoitus lisää tällöin pelkkää tukkiosuutta ja sijoitetun pääoman tuotto parhaimmillaan.