TOS-maksu



Lainaus Nimim. PTF  (kasvinviljelyosio)

 

Tiedoksi kaikille TOS-maksua maksaneille ja maksaville.
Kansalaisten siis myös viljelijöiden perusoikeuksiin kuuluu perustuslain mukaan sopimusvapaus. MTK, SLC (ruotsinkielisten tuottajajärjestö) ja SKY (Siemenkauppiaitten yhdistys ry) ovat sopineet TOS-maksusta vuodesta 2000 alkaen. MTK:lla ja SLC:llä on ollut oikeus tehdä sopimus vain jäsentensä eikä suinkaan kaikkien viljelijöiden puolesta. Tämän MMM (Maa- ja metsätalousministeriön) virkamies myönsi marraskuussa 2009. MTK  ei ole pyynnöistäni huolimatta esittänyt dokumenttia, jonka perusteella sillä olisi ollut oikeus tehdä sopimus kaikkien viljelijöiden puolesta. Osa TOS-maksuistahan menee MTK:lle sillä se omistaa 6,5 % Boreal kasvinjalostus oy:stä ja saanut esim. vuonna 2007 noin 18 570 € osinkoa omistuksestaan.

Eli jos ei ole jäsen niin ei ole automaattisesti sopimusta eikä silloin SKY:llä ole ollut oikeutta periä TOS-maksua tuon sopimuksen perusteella (toki SKY:n lähettämän laskun voi maksaa). Lain (Laki kasvinjalostajanoikeudesta 21.8.1992/789) mukaan TOS-maksu lasketaan siinä tapauksessa lajikkeen sisältämän rojaltin perusteella (”viljelijällä on velvollisuus maksaa lajikkeen omistajalle korvaus, joka on 50 prosenttia lajikkeen lisäysaineiston markkinoinnissa perittävästä summasta.” eli rojaltista). Noita rojaltitietoja ei ole ollut toistaiseksi mistään saatavissa mutta SKY:n ja Boreal kasvinjalostus oy:n selvityksissä rojalti on keskimäärin noin 10 %  sertifioidun siemenen verottomasta hinnasta.

Esimerkki Aslak-kauran TOS-maksusta sopimuksen ja rojaltin perusteella. Aslak-kauraa on viljelty vuonna 2009 noin 30 000  ha:n alalla. Aslak-kauran sertifioitu siemen on maksanut 8.4.2003 290,00 €/tn (alv 0 %), rojalti on 29,00 €/tn ja siten TOS-maksu 29,00 €/2 eli 14,50 €/tn (alv 0 %).
Olkoon viljelijä X, jolla on ollut 100 ha:n viljelypinta-alalla (eli perus- ja kasvulohkojen mukaan laskettu ala) Aslak-kauraa. Kyseisellä viljelyalalla on sarka- ja reunaojia 5,0 % pinta-alasta eli kylvöala on 95,00 ha.

Aslak-kauran TOS-maksu vuonna 2009 MTK:n, SLC:n ja SKY:n sopimuksen mukaan
TOS-maksu: 100,00 ha x 3,85 €/ha = 385,00 € (alv 0 %) eli 469,70 € (alv 22 %).

Aslak-kauran TOS-maksu rojaltin mukaan laskettuna
Siementä menee 175 kg/ha (500 kpl/ha, 34g/1000kpl, itävyys 97 %).
TOS-maksu: 16,625 tn (175 x 95) x 14,50 €/tn = 241,06 € (alv 0 %) eli 294,10 € (alv 22 %). Hehtaarikohtainen TOS-maksu on kylvöalalla 2,54 €/ha (alv 0 %) ja viljelyalalla 2,41 €/ha. (vrt. TOS-maksuksi so***** 3,85 €/ha)

SKY (lajikkeen omistajan valtuuttamana) voisi periä viljelijältä 469,70 € - 294,10 € = 175,60 € eli 59,71 % enemmän TOS-maksua kuin mitä laki velvoittaa maksamaan. MTK:lla ja SLC:llä ei ole joko halua tai kykyä sopia TOS-maksusta lain edellyttämällä tavalla ja viljelijän edun mukaisesti. Sopimuksettoman viljelijän kannattaa kysyä SKY:ltä perusteita ennen kuin maksaa laskun. Ja pyytää siemen myyneeltä pakkaajalta tai jalostajalta todistus lajikkeen sisältämästä rojaltista TOS-maksun laskemista varten. Laiton em. asian johdosta vuoden 2008 ja 2009 TOS-laskut takaisin aiheettomana SKY:lle ja olen pyytänyt kaksi kertaa jalostajalta (Boreal kasvinjalostus oy) rojaltitiedot. Niitä en ole kuitenkaan toistaiseksi saanut enkä siten pysty maksamaan TOS-maksua enkä edellisinä vuosina perimään takaisin liikaa maksamiani. Laki velvoittaa rojaltitiedot antamaan.

Toivottavasti tällä foorumilla on muitakin sopimuksettomia TOS-maksuvelvollisia niin jalostajan paineet tietojen antamiseen kasvavat ja sitä kautta läpinäkyvyys TOS-maksun  määräytymiseen lisääntyy. Nythän TOS-maksun perusteena on ” 40  prosenttia keskimääräisestä rojaltitasosta” eli kyse taitaa olla enemmän uutuuslajikkeiden kuin viljeltyjen lajikkeiden rojaltitasosta

Meikä aikoo karhuta maksut takaisin ja valittaa EU-tuomioistuimeen ulosottouhkailuista.

kiva että sullakin löytyy harrastus ajankuluks!

ei kai veetin tarvi maksaa tos maksua kun sillä on viljelyssä ikivanha Pendek kaura siitä mitään tosia enää tarvi maksaa

mutta on kuiteski maksanna tunnollisesti.   kun iloista maksajaa joku voi rakastaa.....

ei kai veetin tarvi maksaa tos maksua kun sillä on viljelyssä ikivanha Pendek kaura siitä mitään tosia enää tarvi maksaa

vieläkö on viljelyssä veli kauraa. muistan pentuna sellaista olleen. silloin se oli kasvultaan miestä pidempää. ainakin pientä

pentu sit olet vieläkin kun  veli oli hyvinkin yleistä 10 vuotta sitten,ei tosia tosin siitä silloin enää mennyt.tais olla aikoinaan hyväkin laji.

Lainaus käyttäjältä: uneton - 17.12.13 - klo:08:16

ei kai veetin tarvi maksaa tos maksua kun sillä on viljelyssä ikivanha Pendek kaura siitä mitään tosia enää tarvi maksaa

vieläkö on viljelyssä veli kauraa. muistan pentuna sellaista olleen. silloin se oli kasvultaan miestä pidempää. ainakin pientä

En muista oliko Veliä vai mitä, mutta mulla on jemmassa kaurapellon laidasta otettu kuva itsestäni ja siskostani penskana. Ja pitkää on se kaura siinä kuvassa.

2012 oli 10% Suomen kaura-alasta Veliä. Kuinkahan paljon oli TOS:in kiertäjiä? 
Näillä mailla Veli oli aikoinaan selvästi alle metristä. Myös juuret olivat lyhyitä.  Ryhti sensijaan oli puolitoistametristä

juu, muistan kuin mukavata oli puita ryhtiä sampolla!   juuret vielä maassa kun tähkä tyhjänä jo lepatti peltoon....

     ja kun sen laittoi lakoon, pääsi itku ko. värkillä puidessa.      pöydällä puolen hehtaarin korret ja neljännes vain tähkistä.    onneksi päästy eroon.          pehkua kyllä tuli ennemmän kuin laki sallis!

juu, muistan kuin mukavata oli puita ryhtiä sampolla!   juuret vielä maassa kun tähkä tyhjänä jo lepatti peltoon....

     ja kun sen laittoi lakoon, pääsi itku ko. värkillä puidessa.      pöydällä puolen hehtaarin korret ja neljännes vain tähkistä.    onneksi päästy eroon.          pehkua kyllä tuli ennemmän kuin laki sallis!

Kyllä Sampolla aina sen Ryhtikauran pois sai, niin kuin vanhanmallisen rukiinkin. Myötä- tai sivulakoon vaan. Ryhti oli tasaisimpia suorittajia kuivilla hiesu- ja savimailla, minimisato oli yhtenä äärimmäisen kuivana kesänä 3360 kg/ha, mutta sademäärä heinäkuun 22. päivään oli 2,5  mm ! Näitä uudempia lyhyitä kauroja silloin tuli 5000 kg, mutta 10 ha:lta. Useimpina muina vuosina tasaiseen siinä 4500 - 5100 kg /ha . Enempää ei mitättömillä lannoitustasoilla edes voisi odottaa. Eikä tarvinnut juurikaan kasvinsuojelua; pelto oli puhdas muutaman Ryhti-vuoden jälkeen. Kuivuuden kesto ja syväjuurisuus oli etu; märkinäkin vuosina juurimassa kantoi ainakin kevyemmän puimurin.

Ryhtin erityispiirre esim. Puhtiin verrattuna oli varisemistaipumuksen heikkous, kesti venyttää lokakuun kylmille sen puimisen.

Nyt ei oikein uskalla koettaa, vaikka olisi joltisenkin pieni aloituspakkaus Ryhtiä olemassa, mutta on alueella hukkakauraa, ei varmasti löydy seasta...

-SS-

aika kultaa muistot.veli kaura oli yhdessä vaiheessa hyvinkin yleinen jopa mittarilajike satotaso jossain 400 kg oho jäi  1 0 pois aikaisuutensa vuiksi suositu,lakoherkkä.tuli kyllä viljeltyä sitäkin kuin montaa muutakin.Nykyään on nuo lajikkeet parempia esim steinar eemeli fiia venla viviana josta hyvät kokemukset.

Lainaus käyttäjältä: uneton - 17.12.13 - klo:19:30

aika kultaa muistot.veli kaura oli yhdessä vaiheessa hyvinkin yleinen jopa mittarilajike satotaso jossain 400 kg oho jäi  1 0 pois aikaisuutensa vuiksi suositu,lakoherkkä.tuli kyllä viljeltyä sitäkin kuin montaa muutakin.Nykyään on nuo lajikkeet parempia esim steinar eemeli fiia venla viviana josta hyvät kokemukset.

Sinun pitäisi oppia äidinkielen perusteita ennen kuin alat arvostelemaan toisia, edes uskon asioissa.

Kirjoituksesi ulkoasua on todella epäselvää.

Mitäs jos siansaksasi pienine alkukirjaimineen ärsyttää joitakin muita kirjoitteluun osallistuvia, ja he alkavat joukolla piikittelemään sinua kirjoitustaidottomuudestasi?

Ei pitäisi arvostella muita kirjoitustaitamattomuudesta, jos arvostelulausunto sisältää itsellä useampia kiroitusvireitä. Kyllä sisältö kuitenkin on tärkeämpi, kuin rujo ulkoasuste, kirjoituksessakin.

Lainaus käyttäjältä: Kaarle - 17.12.13 - klo:21:13

Lainaus käyttäjältä: uneton - 17.12.13 - klo:19:30

aika kultaa muistot.veli kaura oli yhdessä vaiheessa hyvinkin yleinen jopa mittarilajike satotaso jossain 400 kg oho jäi  1 0 pois aikaisuutensa vuiksi suositu,lakoherkkä.tuli kyllä viljeltyä sitäkin kuin montaa muutakin.Nykyään on nuo lajikkeet parempia esim steinar eemeli fiia venla viviana josta hyvät kokemukset.

Sinun pitäisi oppia äidinkielen perusteita ennen kuin alat arvostelemaan toisia, edes uskon asioissa.

Kirjoituksesi ulkoasua on todella epäselvää.

Mitäs jos siansaksasi pienine alkukirjaimineen ärsyttää joitakin muita kirjoitteluun osallistuvia, ja he alkavat joukolla piikittelemään sinua kirjoitustaidottomuudestasi?

Ei pitäisi arvostella muita kirjoitustaitamattomuudesta, jos arvostelulausunto sisältää itsellä useampia kiroitusvireitä. Kyllä sisältö kuitenkin on tärkeämpi, kuin rujo ulkoasuste, kirjoituksessakin.

Moni kakku päältä kaunis...

Lainaus käyttäjältä: uneton - 17.12.13 - klo:19:30

aika kultaa muistot.veli kaura oli yhdessä vaiheessa hyvinkin yleinen jopa mittarilajike satotaso jossain 400 kg oho jäi  1 0 pois aikaisuutensa vuiksi suositu,lakoherkkä.tuli kyllä viljeltyä sitäkin kuin montaa muutakin.Nykyään on nuo lajikkeet parempia esim steinar eemeli fiia venla viviana josta hyvät kokemukset.

Sinun pitäisi oppia äidinkielen perusteita ennen kuin alat arvostelemaan toisia, edes uskon asioissa.

Kirjoituksesi ulkoasua on todella epäselvää.

Mitäs jos siansaksasi pienine alkukirjaimineen ärsyttää joitakin muita kirjoitteluun osallistuvia, ja he alkavat joukolla piikittelemään sinua kirjoitustaidottomuudestasi?

mistä saa näppiksiä, joissa on nuokin isot kirjaimet. käytössäni on vaan tällainen perus resu, jossa ei ole muuta kuin yhdet kirjaimet.