Mun mielestä sato on numero yksi. Vaaksan mittanen vehnäntähkä ja lävitse pääsemätön kaurapelto on orgastisen näkönen.
Ihan riippumatta siitä miten paljon sen sadon tuottamiseen on käytetty €uroja..? 
Hyvästä ja laadukkaasta sadosta saa mun käsittääkseni paremman hinnan ku homeisista oravankynsistä, jos ei sitten niitä punahomeisia ja lentonokisia räkälaattoja laita säkkiin ja myy plommattuna siemenenä.
Mutta, ei pidä hömppiksiäkään unohtaa, pikkutyöllä kunnon kate.
Kyllä kyllä. Kysymys onkin siitä, kattaako hyvä ja laadukas sato tuotantokustannukset hömppäheinää tai näennäisvilejyä paremmin. Ja onko hyvä sato edes kaikin puolin laadukkaampi? Punahometta on vaikea torjua millään. Ainakaan se ei vähene lannoittamalla eikä korrensäädettä lisäämällä. Runsassatoiset lajikkeet ovat yleensä kasvukaudeltaan pitempiä, joten niissä hometoksiinien riski vain kasvaa. Proline ja jokin muu tautiaine teoriassa voivat vähentää myöhään ruiskutettuina puahometta 30 - 50 %, mutta ruiskutusaika on liian myöhäinen muita tauteja vastaan. Rutiininomaisena ruiskutuksena ei varmasti maksa itseään takaisin. Tarpeenmukaan on vaikea ruiskuttaa, koska homeen ilmestyessä näkökenttään, on jo myöhäistä.
Tosin mallasohrasta tuo punahome lähtee varastoimalla, joten siltä osin palataan otsikon mukaiseen varastotilakysymykseen. Puhdistava varastointiaika riippuu mallasohran markkinatilanteesta. Punahome vähenee, kun muuten laadukkaan mallaskelpoisen ohran tarjonta vähenee. Outoa, vai mitä
Siteeraan itseäni: tosi yrittäjä tekee ratkaisunsa sen mukaan, mikä antaa parhaan tuoton. Se voi olla 8000 kg vehnää, mutta myös luonnonhoitopeltoa. Harrastelija viljelee sitten muilla kuin rahantekomotiiveilla. Harrastelijoita on niin pää- kuin sivutoimisissakin viljelijöissä, enkä ole edes ihan varma, kummassa joukossa enemmän. Ehkei sillä ole oikein väliäkään.
