Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Imme - 17.11.13 - klo:16:35
-
Listataan tähän kaikenmaailman pienimmätkin edut jota näette riittävän oman varastotilan olemassaolosta. Aiheeseen liittyen ensiviikonlopuksi täydennyskoulutuksessa täytyisi olla laskelmia koostettuna ja perehdytysosioon mahdollises uudet näkökulmat ovat tervetulleita. Ehdin vielä rustailla spekulointia.
Anteeksi, viljanvarastointi jäi mainitsematta, niin keskittynyt omiin asioihinsa että luuli sen olevan kaikille itsestäänselvää :D
-
-Mukava ajaa täysperärekka ympäri hallissa vekslaamatta.
-Sopii paljon veneitä talvisäilöön.
-Voi pitää isot häät.
-Ei tarvitse pitää työkoneita taivasalla.
-Kivempi kerätä kaikkea turhaa roinaa, kun on tilaa.
-Naapurit saa helpommin kateelliseksi.
-Korsirehut saa varastoitua sateensuojassa.
-Voi ottaa autoja talvisäilöön.
Anteeksi, en tiennyt että on kyse viljan varastotiloista... :)
-
Sanomattakin on selvää, mutta sanon kuitenkin, että kunnon varastossa on vähitään 15 astetta lämmintä. Learjettikin tykkää lämpimästä. Korkeutta myös riittävästi. Mukava lähteä kun koneet on vaan seinillä.
-
Winnamo, tasovarastot ei ole mun harjoitustöissä oikeen korkees huudos monipuolisuudestaan huolimatta. Kuinka usein tälläinen hinnanlasku on mielestäsi todennäköinen joka 2012/2013 satokausien välissä tapahtui.
-
Hvinnamo vei jo ne kylmässä hallissa paleltuneet perunatkin lautaselta, mutta:
-Tuotantotarvikkeiden kuten lannoitteiden hintasykliä voi hyödyntää useamman vuoden jaksossa.
-Siemenviljan varmuusvarasto suursäkeissä vapauttaa siilotilaa.
.
.
.
-Saa tehdä poistoja.
-Ylimääräisellä hallitilalla voi mukavasti laskea maatilan kannattavuutta.
-
Mä en nyt oikein käsitä mitä haetaan takaa mutta omasta mielestä useiten ongelmana on epäkäytännöllinen säilytystila mikä kulminoituu useiten siihen peltihalliin jossa isot ovet päädyssä ja johon ei saa mitään sisälle tai ulos kun aina joku kone edessä. Mun mielestä optimaalisin tilanne olisi kun jokaiselle koneelle olisi oma paikka aina oven takana ja ylimääräistä tilaa ei olisi kuin raktoreiden yhteydessä siten että ei tarvitse ottaa konetta pois perästä kun ajaa koneen parkkiin. Sitten tuotantopanoksien ja sadon varastointiin niin keskisadon verran kun on hyvin soveltuvaa varastotilaa niin se riittää. Loput on rahan tuhlausta eikä oikeastaan ole ainakaan isommilla tiloilla varaa varastoida viljaa ylivuotiseksi.
Samoiten kaikilla työkaluuilla pientarvikkeilla pitäisi olla oma paikka eli lavahyllyä ja muuta hyllyä paljon. Seinälle ei kannata kovin paljoa ripustaa koska työkalujen muoto muuttuu niin ripustukset ei toimi.
-
Vemssin kanssa kaikesta samaa mieltä, niiltä osin kun käsitin mistä on kyse.
Mielestäni konekatos on tilankäytön kannalta tehokkain. Meille ei ainakaan tule enää hallia tulevaisuudessa...
Viljavarastoja kannattaa rakentaa aina, ihan aina.
-
Näyttäisi siltä, että noin kolmen,neljän vuoden välein tulee reilumpi hinnan pudotus markkinoilla. Aika usein,siis melkein aina syynä spekulanttien ryntäys kotiuttaa rahansa. Jos kassa kestäisi niin varmaankin kolmen vuoden syklillä tuotantopanosten ostoa ja viljanmyyntiä ajoittamalla pääsisi kohtuulliseen tulokseen. Ei vaan yleensä tahdo kestää. Muutoin tasovarasto mielestäni hyvä. Ei jäätyviä tai katkeilevia ruuvikuljettimia ja vaihtoehtoinen käyttömahdollisuus. Siilovarastoinnissa toki mahdollista erotella laadut erilleen, mutta saako vastinetta sijoitukselle on jo vähän comcii comcaa.
-
Mä en nyt oikein käsitä mitä haetaan takaa mutta omasta mielestä useiten ongelmana on epäkäytännöllinen säilytystila mikä kulminoituu useiten siihen peltihalliin jossa isot ovet päädyssä ja johon ei saa mitään sisälle tai ulos kun aina joku kone edessä. Mun mielestä optimaalisin tilanne olisi kun jokaiselle koneelle olisi oma paikka aina oven takana ja ylimääräistä tilaa ei olisi kuin raktoreiden yhteydessä siten että ei tarvitse ottaa konetta pois perästä kun ajaa koneen parkkiin. Sitten tuotantopanoksien ja sadon varastointiin niin keskisadon verran kun on hyvin soveltuvaa varastotilaa niin se riittää. Loput on rahan tuhlausta eikä oikeastaan ole ainakaan isommilla tiloilla varaa varastoida viljaa ylivuotiseksi.
Samoiten kaikilla työkaluuilla pientarvikkeilla pitäisi olla oma paikka eli lavahyllyä ja muuta hyllyä paljon. Seinälle ei kannata kovin paljoa ripustaa koska työkalujen muoto muuttuu niin ripustukset ei toimi.
Onkos pienen siilon rakentaminen suhteessa halvempaa kuin suuren?
:o ??? :o
Vai tarkoitatko että isoilla tiloilla talous on niin kuralla, että myytävä on hinnalla millä hyvänsä, ja pienillä tiloilla menee paremmin kuin isommilla?
WTF?
Jos ensi vuonna viljan hinta nousee samaan mitä se oli viime vuonna, niin miksi yli keskisadon menevä siilotila olisi rahan tuhlausta?
-
Vemssin kanssa kaikesta samaa mieltä, niiltä osin kun käsitin mistä on kyse.
Mielestäni konekatos on tilankäytön kannalta tehokkain. Meille ei ainakaan tule enää hallia tulevaisuudessa...
Viljavarastoja kannattaa rakentaa aina, ihan aina.
Konekatos suunitelmissa myös, tosin kun torppa on tuulisella paikalla, niin katoksen oltava hallia suurempi lumen vuoksi. Tai eihän se lumi kumipyöriä valtavasti haittaa, lähinnä harmittaa. Olis naapurin kannalta noloa tehdä konekatos, johonka sen broilerhallit mahtuu molemmat. ;D ;D ;D
Katos on kyllä rumemepi kuin halli. Koneiden jatkuva suureneminen on säilytyksen kannalta huono juttu. Pakko rakentaa lisää tilaa, ja näissä asioissa suuri ei välttämättä ole kovin kaunista. Ja harva osaa tehdä kerralla niin suuren tilan että riittää seuraavillekkin sukupolville.
-
Aloittajalle vielä sen verran, että itse en näe varastoista muuta hyötyä kuin hinnanvaihteluista saatavan tuoton. Tossia on hyvä olla varastossa myös pariksi vuodeksi ettei tarvi paskaa kylvää. Muutoin varastot on omistajalleen vain rasite monella eri tavalla. Mutta sitähän ei kysytty. Huonoja puolia paljon enemmän kuin hyviä, vaikkakin huonoista aiheutuvat kulut on rakentamisen jälkeen näennäisiä.
-
Ei tarvitse nöyristellä kaupassa ja myydä viljavuoriaan alihinnoilla ;D
Ihan kummasti "huono ohrakin" lihoi parissa talvessa halutuksi rehuviljaksi. Ensin sanottiin ,että "tälle ei ole markkinoita", mutta viime keväänä se kelpasi kuitenkin laadukkaan nautatäysrehun raaka-aineeksi...
Eli se hyöty.. kauppa joutuu arvostamaan tuottajaa paljon enemmän kun he huomaavat ettei viljanmyyjä ole pakkoraossa 8)
Varastotiloista on myös se hyöty, että eräkokojen muodostaminen on helpompaa.. Tämä koskee tietysti vain pieniä kasvinvuorotusta harrastavia tiloja, joilla jokaista laatua ei vaan vuodessa kerry rekallista. Nuppikuormia ei kannata myydä.
-
Kuivausaikana ei tarvii miettiä autokuskien aikatauluja.
-
Notta on komian näkööstä kattella isoja pytinkejä ja naapurit luulee että neon rahakauraa kaikki täynnä.
Tuo sopivassa suhteessa viljeltyyn pinta-alaan lienee eniten totta.
-
Listataan tähän kaikenmaailman pienimmätkin edut jota näette riittävän oman varastotilan olemassaolosta. Aiheeseen liittyen ensiviikonlopuksi täydennyskoulutuksessa täytyisi olla laskelmia koostettuna ja perehdytysosioon mahdollises uudet näkökulmat ovat tervetulleita. Ehdin vielä rustailla spekulointia.
Anteeksi, viljanvarastointi jäi mainitsematta, niin keskittynyt omiin asioihinsa että luuli sen olevan kaikille itsestäänselvää :D
Laita siihen seminaariisi lyhyesti ja yksinkertaisesti jotenkin näin:
"Nykyisellä maatalouspoliittisella linjauksella, ts. tukitasolla, on viljeltävän pinta-alan optimointi olemassaolevaan varastotilaan nähden aina kannattavampaa kuin uusien varastotilojen rakentaminen keskusliikkeiden omistaman viljan ilmaista säilyttämistä varten."
Saat kympin. Tai viitosen, riippuen arvosteluskaalasta.
Vitosta haetaan rivin jatkoksi, mutta mikäli itse viljely on kannattavaa en ihan allekirjoita tuota. On mahdollista saada tälläisessa hintatilanteea yli 30% tuottoa sijoitetulle pääomalle, tietyin reunaehdoin.
-
Mä en nyt oikein käsitä mitä haetaan takaa mutta omasta mielestä useiten ongelmana on epäkäytännöllinen säilytystila mikä kulminoituu useiten siihen peltihalliin jossa isot ovet päädyssä ja johon ei saa mitään sisälle tai ulos kun aina joku kone edessä. Mun mielestä optimaalisin tilanne olisi kun jokaiselle koneelle olisi oma paikka aina oven takana ja ylimääräistä tilaa ei olisi kuin raktoreiden yhteydessä siten että ei tarvitse ottaa konetta pois perästä kun ajaa koneen parkkiin. Sitten tuotantopanoksien ja sadon varastointiin niin keskisadon verran kun on hyvin soveltuvaa varastotilaa niin se riittää. Loput on rahan tuhlausta eikä oikeastaan ole ainakaan isommilla tiloilla varaa varastoida viljaa ylivuotiseksi.
Samoiten kaikilla työkaluuilla pientarvikkeilla pitäisi olla oma paikka eli lavahyllyä ja muuta hyllyä paljon. Seinälle ei kannata kovin paljoa ripustaa koska työkalujen muoto muuttuu niin ripustukset ei toimi.
Onkos pienen siilon rakentaminen suhteessa halvempaa kuin suuren?
:o ??? :o
Vai tarkoitatko että isoilla tiloilla talous on niin kuralla, että myytävä on hinnalla millä hyvänsä, ja pienillä tiloilla menee paremmin kuin isommilla?
WTF?
Jos ensi vuonna viljan hinta nousee samaan mitä se oli viime vuonna, niin miksi yli keskisadon menevä siilotila olisi rahan tuhlausta?
ootkohan skännälle sukua kun ymmärtäminen on noin vaikeaa mutta yritetään.
Eli jos vertaat kahta tilaa jossa toisessa on viljelyksessä 30 ha ja toisessa 300 ha niin näiden satojen arvot on luokkaa 30ha*4 tonnia*150 euroa eli 18000 euroa mikä on rahamäärä mikä on muilla töillä saavutettaessa ja varsinkin voi pitää ihan sijoituksena vaikka metsästä jolla pelaa tolla viljan varastoinnilla eli pääkohta oli että viljelijällä on mahdollista saavuttaa helpohkosti ko rahamäärä mutta kun kaikki kertoo kymmenellä ja sadon arvo on 180000 niin silloin useiten pelimerkit loppuu ja viimeistään pankinjohtaja rupee ehdottelemaan viljan myntiä kun seuraavan apulantalaskun eräpäivä lähenee. Tämä on yhtälö mikä tulee kaikkille tosiasiaksi kun tila kasvaa että sitä rahaa ei ole pitää kiinni tuotantopanoksissa ja varastoissa vaan kaikki rahaliikenne yritetään saada niin lyhyeksi kuin mahdollista. Kuitenkaan tämä ei tarkoita että se iso tila ei voisi tehdä 10 kertaisen tuloksen mutta kun panokset on tulokseen verraten pahimmillaan viellä kymmenkertaiset.
-
Samoiten kaikilla työkaluuilla pientarvikkeilla pitäisi olla oma paikka eli lavahyllyä ja muuta hyllyä paljon. Seinälle ei kannata kovin paljoa ripustaa koska työkalujen muoto muuttuu niin ripustukset ei toimi.
Miten työkalujen muoto muuttuu? ??? Jotain barbapapa työkaluja? :-X
-
Samoiten kaikilla työkaluuilla pientarvikkeilla pitäisi olla oma paikka eli lavahyllyä ja muuta hyllyä paljon. Seinälle ei kannata kovin paljoa ripustaa koska työkalujen muoto muuttuu niin ripustukset ei toimi.
Miten työkalujen muoto muuttuu? ??? Jotain barbapapa työkaluja? :-X
Niin siis ne muuttuu kun edelliset hajoo tai hukkuu ja ostetaan uudet "vastaavat". Siksi on parempi että on tietty hyllypaikka missä on putkitongit, toisaalla ämmänleuat, porakoneet, rälläkät jne.
-
Samoiten kaikilla työkaluuilla pientarvikkeilla pitäisi olla oma paikka eli lavahyllyä ja muuta hyllyä paljon. Seinälle ei kannata kovin paljoa ripustaa koska työkalujen muoto muuttuu niin ripustukset ei toimi.
Miten työkalujen muoto muuttuu? ??? Jotain barbapapa työkaluja? :-X
Säikähdin minäkin ja kävin ottamassa rautakangen seinältä maahan ettei se vain veny käyttökelvottomaksi. Mutta sitten tuli mieleen että jos se painuu kasaan niin kävin laittamassa kangen makuulle.
-
piuset lakasilot ovat hyviä. jrysiä ongemlan saa trojutua kisoilla. penurakan ei säilytetä peltisiloisa. lakasilon etun on hlapa hinta.
-
Mä en nyt oikein käsitä mitä haetaan takaa mutta omasta mielestä useiten ongelmana on epäkäytännöllinen säilytystila mikä kulminoituu useiten siihen peltihalliin jossa isot ovet päädyssä ja johon ei saa mitään sisälle tai ulos kun aina joku kone edessä. Mun mielestä optimaalisin tilanne olisi kun jokaiselle koneelle olisi oma paikka aina oven takana ja ylimääräistä tilaa ei olisi kuin raktoreiden yhteydessä siten että ei tarvitse ottaa konetta pois perästä kun ajaa koneen parkkiin. Sitten tuotantopanoksien ja sadon varastointiin niin keskisadon verran kun on hyvin soveltuvaa varastotilaa niin se riittää. Loput on rahan tuhlausta eikä oikeastaan ole ainakaan isommilla tiloilla varaa varastoida viljaa ylivuotiseksi.
Samoiten kaikilla työkaluuilla pientarvikkeilla pitäisi olla oma paikka eli lavahyllyä ja muuta hyllyä paljon. Seinälle ei kannata kovin paljoa ripustaa koska työkalujen muoto muuttuu niin ripustukset ei toimi.
Onkos pienen siilon rakentaminen suhteessa halvempaa kuin suuren?
:o ??? :o
Vai tarkoitatko että isoilla tiloilla talous on niin kuralla, että myytävä on hinnalla millä hyvänsä, ja pienillä tiloilla menee paremmin kuin isommilla?
WTF?
Jos ensi vuonna viljan hinta nousee samaan mitä se oli viime vuonna, niin miksi yli keskisadon menevä siilotila olisi rahan tuhlausta?
ootkohan skännälle sukua kun ymmärtäminen on noin vaikeaa mutta yritetään.
Eli jos vertaat kahta tilaa jossa toisessa on viljelyksessä 30 ha ja toisessa 300 ha niin näiden satojen arvot on luokkaa 30ha*4 tonnia*150 euroa eli 18000 euroa mikä on rahamäärä mikä on muilla töillä saavutettaessa ja varsinkin voi pitää ihan sijoituksena vaikka metsästä jolla pelaa tolla viljan varastoinnilla eli pääkohta oli että viljelijällä on mahdollista saavuttaa helpohkosti ko rahamäärä mutta kun kaikki kertoo kymmenellä ja sadon arvo on 180000 niin silloin useiten pelimerkit loppuu ja viimeistään pankinjohtaja rupee ehdottelemaan viljan myntiä kun seuraavan apulantalaskun eräpäivä lähenee. Tämä on yhtälö mikä tulee kaikkille tosiasiaksi kun tila kasvaa että sitä rahaa ei ole pitää kiinni tuotantopanoksissa ja varastoissa vaan kaikki rahaliikenne yritetään saada niin lyhyeksi kuin mahdollista. Kuitenkaan tämä ei tarkoita että se iso tila ei voisi tehdä 10 kertaisen tuloksen mutta kun panokset on tulokseen verraten pahimmillaan viellä kymmenkertaiset.
Tuskin sukua ollaan, vaikka sun suhteen samalla aaltopituudella olemmekin.
Ymmärrän mitä tarkoitat, vaikka sen kahdella lauseella kerrotkin. Ja koska ymmärrän, niin sanon nyt selvällä suomenkielellä että olet väärässä.
Pieni tila voi tuplata varastonsa rakentamalla pienen, kuutiohinnaltaan kalliin siilon. Rahaa kuluu euromääräisesti vähän. Isompi tila voi tuplata varastonsa rakentamalla ison, kuutiohinnaltaan edullisen siilon. Rahaa kuluu tietysti enemmän, mutta kumpi maksaa itsensä nopeammin takaisin?
Edustatko vemmsi keskiverto maitomiestä, selittäisi korkeamman ha tuen... ;D ;D ;D ;D
-
Vemssillä on monesti ihan hyviä juttuja mutta nyt on myönnettävä että en pysy aivan kärryillä.. ;D
-
Vemssillä on monesti ihan hyviä juttuja mutta nyt on myönnettävä että en pysy aivan kärryillä.. ;D
Vemssi on lintsannut koulussa äikän ja matikantunnit.
-
Mä en nyt oikein käsitä mitä haetaan takaa mutta omasta mielestä useiten ongelmana on epäkäytännöllinen säilytystila mikä kulminoituu useiten siihen peltihalliin jossa isot ovet päädyssä ja johon ei saa mitään sisälle tai ulos kun aina joku kone edessä. Mun mielestä optimaalisin tilanne olisi kun jokaiselle koneelle olisi oma paikka aina oven takana ja ylimääräistä tilaa ei olisi kuin raktoreiden yhteydessä siten että ei tarvitse ottaa konetta pois perästä kun ajaa koneen parkkiin. Sitten tuotantopanoksien ja sadon varastointiin niin keskisadon verran kun on hyvin soveltuvaa varastotilaa niin se riittää. Loput on rahan tuhlausta eikä oikeastaan ole ainakaan isommilla tiloilla varaa varastoida viljaa ylivuotiseksi.
Samoiten kaikilla työkaluuilla pientarvikkeilla pitäisi olla oma paikka eli lavahyllyä ja muuta hyllyä paljon. Seinälle ei kannata kovin paljoa ripustaa koska työkalujen muoto muuttuu niin ripustukset ei toimi.
Onkos pienen siilon rakentaminen suhteessa halvempaa kuin suuren?
:o ??? :o
Vai tarkoitatko että isoilla tiloilla talous on niin kuralla, että myytävä on hinnalla millä hyvänsä, ja pienillä tiloilla menee paremmin kuin isommilla?
WTF?
Jos ensi vuonna viljan hinta nousee samaan mitä se oli viime vuonna, niin miksi yli keskisadon menevä siilotila olisi rahan tuhlausta?
ootkohan skännälle sukua kun ymmärtäminen on noin vaikeaa mutta yritetään.
Eli jos vertaat kahta tilaa jossa toisessa on viljelyksessä 30 ha ja toisessa 300 ha niin näiden satojen arvot on luokkaa 30ha*4 tonnia*150 euroa eli 18000 euroa mikä on rahamäärä mikä on muilla töillä saavutettaessa ja varsinkin voi pitää ihan sijoituksena vaikka metsästä jolla pelaa tolla viljan varastoinnilla eli pääkohta oli että viljelijällä on mahdollista saavuttaa helpohkosti ko rahamäärä mutta kun kaikki kertoo kymmenellä ja sadon arvo on 180000 niin silloin useiten pelimerkit loppuu ja viimeistään pankinjohtaja rupee ehdottelemaan viljan myntiä kun seuraavan apulantalaskun eräpäivä lähenee. Tämä on yhtälö mikä tulee kaikkille tosiasiaksi kun tila kasvaa että sitä rahaa ei ole pitää kiinni tuotantopanoksissa ja varastoissa vaan kaikki rahaliikenne yritetään saada niin lyhyeksi kuin mahdollista. Kuitenkaan tämä ei tarkoita että se iso tila ei voisi tehdä 10 kertaisen tuloksen mutta kun panokset on tulokseen verraten pahimmillaan viellä kymmenkertaiset.
Tuskin sukua ollaan, vaikka sun suhteen samalla aaltopituudella olemmekin.
Ymmärrän mitä tarkoitat, vaikka sen kahdella lauseella kerrotkin. Ja koska ymmärrän, niin sanon nyt selvällä suomenkielellä että olet väärässä.
Pieni tila voi tuplata varastonsa rakentamalla pienen, kuutiohinnaltaan kalliin siilon. Rahaa kuluu euromääräisesti vähän. Isompi tila voi tuplata varastonsa rakentamalla ison, kuutiohinnaltaan edullisen siilon. Rahaa kuluu tietysti enemmän, mutta kumpi maksaa itsensä nopeammin takaisin?
Edustatko vemmsi keskiverto maitomiestä, selittäisi korkeamman ha tuen... ;D ;D ;D ;D
Et näköjään ymmärtänyt kun takerruit varaston hintaan. Se ei tässä ollu pääasia koska kyllä sitä varastotilaa voi tarvittaessa olla varaa rakentaa. Ongelma oli että varastoitava tuote eli vilja on niin arvokasta että ei ole varaa pitää niin isoa summaa kiinni vaan se on myytävä jotta saa edelliset apulannat maksettua ja seuraavat ostettua.
mitä noihin tukiin tulee niin uskottelen itselleni että kyseessä on joku politikointi sen suhteen että eläintukia ei voitu nostaa vaan lisätuki oli helpompi maksaa pellon kautta. Tässä on toki se väärinkäytön mahdollisuus mutta jokaisen viljamiehen pitää muistaa että sen korkeamman tuen takana on aina se kotieläimen hoito mikä ei ole ihan pikkujuttu.
-
Vemssi ei tarkoita sitä että isommat varastot maksavat enemmän, vaan enemmänkin sitä että mikäli toiminta on päätoimista ja isoa, sadon arvo on iso. Satoja tonneja. Ja koska isolla tilalla voi olla kymmenen kertaa enemmän viljelyä, mutta tod näk ei kymmenen kertaa enemmän rahaa, isolla tilalla on suhteessa hankalampaa pantata se sato vuoden tai kaksi.
Eli 30 ha viljelijällä olisi suht helppoa pitää esim 30 tonnia rahaa rahaa kokoajan tilillä jos sellaista jostain syystä tarvittaisiin. Mutta 300ha viljelijällä ei ole yleensä yhtä helppo pitää 300 tonnia kokoajan tilillä. Vuokrat pitää maksaa, jne jne.
-
JOS rakennat 270m3 sisäpuolisella kartiolla olevan siilon ettei tarvitse lapiotöitä ottaa laskentaa mukaan. Siiloon menee vehnää reipas 200tn siilon hankintahinta n.13000 euroa ja siilo pystytettynä oman työn määrästä riippuen laatta huomioiden 15-23000 siilon lopullinen hinta. 40 euron kertahyöty/viljatn maksaa heti 30-50% hankintahinnasta takaisin. Toki tuollaista hyötyä ei saa jokavuosi. Ja tämä on todella yleisen tason keskustelua, ei jaksa alkaa tänne kirjoittamaan yksityikohtaisesti, tulisi raamattu. Hinnat siis alv 0%
Tasovarastointi puoltaa paikkaansa monessa kohdassa, mutta en ala spekuloimaan varastoinnin hinnalla kun vaihtoehtoisten käyttötapojen taloudelliset hyödyt ilman olemassaolevaa markkinaa vaikea arvottaa.
-
Samoiten kaikilla työkaluuilla pientarvikkeilla pitäisi olla oma paikka eli lavahyllyä ja muuta hyllyä paljon. Seinälle ei kannata kovin paljoa ripustaa koska työkalujen muoto muuttuu niin ripustukset ei toimi.
Miten työkalujen muoto muuttuu? ??? Jotain barbapapa työkaluja? :-X
Säikähdin minäkin ja kävin ottamassa rautakangen seinältä maahan ettei se vain veny käyttökelvottomaksi. Mutta sitten tuli mieleen että jos se painuu kasaan niin kävin laittamassa kangen makuulle.
Mut nythän siitä voi tulla lattarauta ;D
-
Vemssi ei tarkoita sitä että isommat varastot maksavat enemmän, vaan enemmänkin sitä että mikäli toiminta on päätoimista ja isoa, sadon arvo on iso. Satoja tonneja. Ja koska isolla tilalla voi olla kymmenen kertaa enemmän viljelyä, mutta tod näk ei kymmenen kertaa enemmän rahaa, isolla tilalla on suhteessa hankalampaa pantata se sato vuoden tai kaksi.
Eli 30 ha viljelijällä olisi suht helppoa pitää esim 30 tonnia rahaa rahaa kokoajan tilillä jos sellaista jostain syystä tarvittaisiin. Mutta 300ha viljelijällä ei ole yleensä yhtä helppo pitää 300 tonnia kokoajan tilillä. Vuokrat pitää maksaa, jne jne.
Lisäksi 30 ha:n tilat ovat monesti sivutoimisia, jolloin eläminen ei ole kiinni pelkästään viljan myynnistä.
-
Mä en nyt oikein käsitä mitä haetaan takaa mutta omasta mielestä useiten ongelmana on epäkäytännöllinen säilytystila mikä kulminoituu useiten siihen peltihalliin jossa isot ovet päädyssä ja johon ei saa mitään sisälle tai ulos kun aina joku kone edessä. Mun mielestä optimaalisin tilanne olisi kun jokaiselle koneelle olisi oma paikka aina oven takana ja ylimääräistä tilaa ei olisi kuin raktoreiden yhteydessä siten että ei tarvitse ottaa konetta pois perästä kun ajaa koneen parkkiin. Sitten tuotantopanoksien ja sadon varastointiin niin keskisadon verran kun on hyvin soveltuvaa varastotilaa niin se riittää. Loput on rahan tuhlausta eikä oikeastaan ole ainakaan isommilla tiloilla varaa varastoida viljaa ylivuotiseksi.
Samoiten kaikilla työkaluuilla pientarvikkeilla pitäisi olla oma paikka eli lavahyllyä ja muuta hyllyä paljon. Seinälle ei kannata kovin paljoa ripustaa koska työkalujen muoto muuttuu niin ripustukset ei toimi.
Onkos pienen siilon rakentaminen suhteessa halvempaa kuin suuren?
:o ??? :o
Vai tarkoitatko että isoilla tiloilla talous on niin kuralla, että myytävä on hinnalla millä hyvänsä, ja pienillä tiloilla menee paremmin kuin isommilla?
WTF?
Jos ensi vuonna viljan hinta nousee samaan mitä se oli viime vuonna, niin miksi yli keskisadon menevä siilotila olisi rahan tuhlausta?
ootkohan skännälle sukua kun ymmärtäminen on noin vaikeaa mutta yritetään.
Eli jos vertaat kahta tilaa jossa toisessa on viljelyksessä 30 ha ja toisessa 300 ha niin näiden satojen arvot on luokkaa 30ha*4 tonnia*150 euroa eli 18000 euroa mikä on rahamäärä mikä on muilla töillä saavutettaessa ja varsinkin voi pitää ihan sijoituksena vaikka metsästä jolla pelaa tolla viljan varastoinnilla eli pääkohta oli että viljelijällä on mahdollista saavuttaa helpohkosti ko rahamäärä mutta kun kaikki kertoo kymmenellä ja sadon arvo on 180000 niin silloin useiten pelimerkit loppuu ja viimeistään pankinjohtaja rupee ehdottelemaan viljan myntiä kun seuraavan apulantalaskun eräpäivä lähenee. Tämä on yhtälö mikä tulee kaikkille tosiasiaksi kun tila kasvaa että sitä rahaa ei ole pitää kiinni tuotantopanoksissa ja varastoissa vaan kaikki rahaliikenne yritetään saada niin lyhyeksi kuin mahdollista. Kuitenkaan tämä ei tarkoita että se iso tila ei voisi tehdä 10 kertaisen tuloksen mutta kun panokset on tulokseen verraten pahimmillaan viellä kymmenkertaiset.
Tuskin sukua ollaan, vaikka sun suhteen samalla aaltopituudella olemmekin.
Ymmärrän mitä tarkoitat, vaikka sen kahdella lauseella kerrotkin. Ja koska ymmärrän, niin sanon nyt selvällä suomenkielellä että olet väärässä.
Pieni tila voi tuplata varastonsa rakentamalla pienen, kuutiohinnaltaan kalliin siilon. Rahaa kuluu euromääräisesti vähän. Isompi tila voi tuplata varastonsa rakentamalla ison, kuutiohinnaltaan edullisen siilon. Rahaa kuluu tietysti enemmän, mutta kumpi maksaa itsensä nopeammin takaisin?
Edustatko vemmsi keskiverto maitomiestä, selittäisi korkeamman ha tuen... ;D ;D ;D ;D
Et näköjään ymmärtänyt kun takerruit varaston hintaan. Se ei tässä ollu pääasia koska kyllä sitä varastotilaa voi tarvittaessa olla varaa rakentaa. Ongelma oli että varastoitava tuote eli vilja on niin arvokasta että ei ole varaa pitää niin isoa summaa kiinni vaan se on myytävä jotta saa edelliset apulannat maksettua ja seuraavat ostettua.
mitä noihin tukiin tulee niin uskottelen itselleni että kyseessä on joku politikointi sen suhteen että eläintukia ei voitu nostaa vaan lisätuki oli helpompi maksaa pellon kautta. Tässä on toki se väärinkäytön mahdollisuus mutta jokaisen viljamiehen pitää muistaa että sen korkeamman tuen takana on aina se kotieläimen hoito mikä ei ole ihan pikkujuttu.
Itsekään en missään nimessä kadehdi kotieläintilojen tukia, mutta toivoisin, että yleistä hinta- ja vuokratasoa ei koroteltaisi lahjoittamalla tämä ylimääräinen 130 euroa / ha elinkeinon ulkopuolella toimiville ihmisille - eikä varsinkaan sen jälkeen ihmeteltäisi ääneen, että on tämä huonosti kannattavaa hommaa.
-
Säikähdin minäkin ja kävin ottamassa rautakangen seinältä maahan ettei se vain veny käyttökelvottomaksi. Mutta sitten tuli mieleen että jos se painuu kasaan niin kävin laittamassa kangen makuulle.
Mut nythän siitä voi tulla lattarauta ;D
Onko italialainen rautakanki? Teräslaatu tuntuisi soipivan noihin saapasmaassa tehtyihin "koneisiin"...
-
Vemssi ei tarkoita sitä että isommat varastot maksavat enemmän, vaan enemmänkin sitä että mikäli toiminta on päätoimista ja isoa, sadon arvo on iso. Satoja tonneja. Ja koska isolla tilalla voi olla kymmenen kertaa enemmän viljelyä, mutta tod näk ei kymmenen kertaa enemmän rahaa, isolla tilalla on suhteessa hankalampaa pantata se sato vuoden tai kaksi.
Eli 30 ha viljelijällä olisi suht helppoa pitää esim 30 tonnia rahaa rahaa kokoajan tilillä jos sellaista jostain syystä tarvittaisiin. Mutta 300ha viljelijällä ei ole yleensä yhtä helppo pitää 300 tonnia kokoajan tilillä. Vuokrat pitää maksaa, jne jne.
on se vaa pientilan pitäjällä hellpoa. 8)
300ha hoidettua viljelemätöntä peltoa tekee (413e) 123900euroa vuodessa. 3vuotta 371700euro
kulut: niitto 3vuoden välein.
ja oikee ku on noheva ni 15% alasta ilmottaa lunnonhoitopelloksi.10 vuotta tolla pintaalalla lhp:nä ois rapiat 320000.
eli ei pitäis olla mikää ongelma saada sitä tilinsaldoa näyttää edes pikkasen muuta ku miinus merkkiä.
Ps.vemssille terkkuja hyvin pyyhkii,ja jaksamisia sinne navettaan :)
-
Vemssi ei tarkoita sitä että isommat varastot maksavat enemmän, vaan enemmänkin sitä että mikäli toiminta on päätoimista ja isoa, sadon arvo on iso. Satoja tonneja. Ja koska isolla tilalla voi olla kymmenen kertaa enemmän viljelyä, mutta tod näk ei kymmenen kertaa enemmän rahaa, isolla tilalla on suhteessa hankalampaa pantata se sato vuoden tai kaksi.
Eli 30 ha viljelijällä olisi suht helppoa pitää esim 30 tonnia rahaa rahaa kokoajan tilillä jos sellaista jostain syystä tarvittaisiin. Mutta 300ha viljelijällä ei ole yleensä yhtä helppo pitää 300 tonnia kokoajan tilillä. Vuokrat pitää maksaa, jne jne.
on se vaa pientilan pitäjällä hellpoa. 8)
300ha hoidettua viljelemätöntä peltoa tekee (413e) 123900euroa vuodessa. 3vuotta 371700euro
kulut: niitto 3vuoden välein.
ja oikee ku on noheva ni 15% alasta ilmottaa lunnonhoitopelloksi.10 vuotta tolla pintaalalla lhp:nä ois rapiat 320000.
eli ei pitäis olla mikää ongelma saada sitä tilinsaldoa näyttää edes pikkasen muuta ku miinus merkkiä.
Ps.vemssille terkkuja hyvin pyyhkii,ja jaksamisia sinne navettaan :)
Mä en nytt oikein tajua mitä täällä pyritään todisstamaan. tuollasen pellon arvohan on moninpaikoin 300ha*500€/ha eli vuosikulut luokkaa 150000 euroa a ostettaessa 300*10000€/ha eli 3 miloonaa eli on siinäkin vähän lainoja maksettavaksi ja useiten siskotkin haluaa jotain jos tollasia omaisuuksia siirretään. Kuitenkin voidaan hieman pyöritellä ison viljatilan tuloja ja menoja jotta ymmärtää että sadon varastoiminen ylivuotisesti voi olla vähän kovaa.
eli menoihin luetaan vaikka vuokra 400€/ha, viljelystyöt kuivatuksineen vaikka 400€/ha apulannat vaikka 300€ ha eli yhteensä 1100€/ha *300ha= 330000. Eli nämä on äkkiseltään menot jja tulopuolella 550€*300 =165000=tuet ja sadosta sitten vaikka 150€/t*4t*300ha=180000 eli jos tili näyttää 165000 pakkasta kun sato on varastossa niin todennäköisesti pankinohtaa ohjeistaa myymän vilja ennen kuin seuraavan vuoden tuotantopanokset tulee ostettavaksi. Sitten kun sato on myyty niin tulos näyttää -330000(menot)+165000(tuet)+180000(sato)=+15000. Ps oli tulos muuten aika perseellään noin isoksi tilaksi mutta kuitenkin. Tämän takia siis satoa ei ole varaa varastoida ylivuotiseksi.
-
4-5 vuotta alkaa vanhimmat tavarat olla siiloissa, lipo 1000 kuutioo kokonaismäärä. Ei tässä nyt vielä puutetta ole, ootyellaan kun jauhavat puolan rukiit ja hätäisimpien jyvät ensin, veroja joutuu maksaan jos myy.
-
Vemssi ei tarkoita sitä että isommat varastot maksavat enemmän, vaan enemmänkin sitä että mikäli toiminta on päätoimista ja isoa, sadon arvo on iso. Satoja tonneja. Ja koska isolla tilalla voi olla kymmenen kertaa enemmän viljelyä, mutta tod näk ei kymmenen kertaa enemmän rahaa, isolla tilalla on suhteessa hankalampaa pantata se sato vuoden tai kaksi.
Eli 30 ha viljelijällä olisi suht helppoa pitää esim 30 tonnia rahaa rahaa kokoajan tilillä jos sellaista jostain syystä tarvittaisiin. Mutta 300ha viljelijällä ei ole yleensä yhtä helppo pitää 300 tonnia kokoajan tilillä. Vuokrat pitää maksaa, jne jne.
on se vaa pientilan pitäjällä hellpoa. 8)
300ha hoidettua viljelemätöntä peltoa tekee (413e) 123900euroa vuodessa. 3vuotta 371700euro
kulut: niitto 3vuoden välein.
ja oikee ku on noheva ni 15% alasta ilmottaa lunnonhoitopelloksi.10 vuotta tolla pintaalalla lhp:nä ois rapiat 320000.
eli ei pitäis olla mikää ongelma saada sitä tilinsaldoa näyttää edes pikkasen muuta ku miinus merkkiä.
Ps.vemssille terkkuja hyvin pyyhkii,ja jaksamisia sinne navettaan :)
Mä en nytt oikein tajua mitä täällä pyritään todisstamaan. tuollasen pellon arvohan on moninpaikoin 300ha*500€/ha eli vuosikulut luokkaa 150000 euroa osatettaessa 300*10000€/ha eli 3 miloonaa eli on siinäkin vähän lainoja maksettavaksi ja useiten siskotkin haluaa jotain jos tollasia omaisuuksia siirretään. Kuitenkin voidaan hieman pyöritellä ison viljatilan tuloja ja menoja jotta ymmärtää että sadon varastoiminen ylivuotisesti voi olla vähän kovaa.
eli menoihin luetaan vaikka vuokra 400€/ha, viljelystyöt kuivatuksineen vaikka 400€/ha apulannat vaikka 300€ ha eli yhteensä 1100€/ha *300ha= 330000. Eli nämä on äkkiseltään menot jja tulopuolella 550€*300 =165000=tuet ja sadosta sitten vaikka 150€/t*4t*300ha=180000 eli jos tili näyttää 165000 pakkasta kun sato on varastossa niin todennäköisesti pankinohtaa ohjeistaa myymän vilja ennen kuin seuraavan vuoden tuotantopanokset tulee ostettavaksi. Sitten kun sato on myyty niin tulos näyttää -330000(menot)+165000(tuet)+180000(sato)=+15000. Ps oli tulos muuten aika perseellään noin isoksi tilaksi mutta kuitenkin. Tämän takia siis satoa ei ole varaa varastoida ylivuotiseksi.
muisti on huono vemssilläkin :) viimeks tais olla että käteen jää 200- 400euroo plus tuet eli 900euroo ha..900 x300 ois 270tonttuu ::)
(osatettaessa 300*10000€/ha eli 3 miloonaa eli on siinäkin vähän lainoja maksettavaksi ja useiten siskotkin haluaa jotain jos tollasia omaisuuksia siirretään mikäs kauppa tää on missä ostetaan 10tonnii hehtaari ja siskohaluu kans jotain ;D ;D
tuollasen pellon arvohan on moninpaikoin 300ha*500€/ha eli vuosikulut luokkaa 150000 euroa no tuleppas vemssi vuokraa maata,hinta on sitte so*****! ei muuta ku ruvetaa nimmareit raapustaa sopparii :)
olis muuten kiva nähdä tää 300ha:N VUOKRAVILJELIJÄ LIVENÄ!mille jää 15tonnii rahaa vuodessa ;D
-
Vemssi ei tarkoita sitä että isommat varastot maksavat enemmän, vaan enemmänkin sitä että mikäli toiminta on päätoimista ja isoa, sadon arvo on iso. Satoja tonneja. Ja koska isolla tilalla voi olla kymmenen kertaa enemmän viljelyä, mutta tod näk ei kymmenen kertaa enemmän rahaa, isolla tilalla on suhteessa hankalampaa pantata se sato vuoden tai kaksi.
Eli 30 ha viljelijällä olisi suht helppoa pitää esim 30 tonnia rahaa rahaa kokoajan tilillä jos sellaista jostain syystä tarvittaisiin. Mutta 300ha viljelijällä ei ole yleensä yhtä helppo pitää 300 tonnia kokoajan tilillä. Vuokrat pitää maksaa, jne jne.
Mistä 30 ha tila saa sen 30te jota voi tilillä pidellä?
Kertokaas mullekkin.
Ja sama mahdollisuus puuttuu isommalta?
Nyt en ymmärrä ??? ??? ???
Pienellä tilalla halvemmat panokset kuin isolla?
Luulisi tuonkin olevan päinvastoin ???
Vai pärjääkö pieni pienemmällä ha kohtaisella panoksella ??? ???
Mikä pientä tilaa tässä niin helpottaa, ja vielä suhteessa pinta-alaan?
On teissä pankinjohtajalla ihmettelemistä.
-
Vemssi ei tarkoita sitä että isommat varastot maksavat enemmän, vaan enemmänkin sitä että mikäli toiminta on päätoimista ja isoa, sadon arvo on iso. Satoja tonneja. Ja koska isolla tilalla voi olla kymmenen kertaa enemmän viljelyä, mutta tod näk ei kymmenen kertaa enemmän rahaa, isolla tilalla on suhteessa hankalampaa pantata se sato vuoden tai kaksi.
Eli 30 ha viljelijällä olisi suht helppoa pitää esim 30 tonnia rahaa rahaa kokoajan tilillä jos sellaista jostain syystä tarvittaisiin. Mutta 300ha viljelijällä ei ole yleensä yhtä helppo pitää 300 tonnia kokoajan tilillä. Vuokrat pitää maksaa, jne jne.
Mistä 30 ha tila saa sen 30te jota voi tilillä pidellä?
Kertokaas mullekkin.
Ja sama mahdollisuus puuttuu isommalta?
Nyt en ymmärrä ??? ??? ???
Pienellä tilalla halvemmat panokset kuin isolla?
Luulisi tuonkin olevan päinvastoin ???
Vai pärjääkö pieni pienemmällä ha kohtaisella panoksella ??? ???
Mikä pientä tilaa tässä niin helpottaa, ja vielä suhteessa pinta-alaan?
On teissä pankinjohtajalla ihmettelemistä.
ehkä pieni mut en silti heikkoo ::)
öö mites ois jos pistäs tilan vaikka 5 osaa..oiskohaa kannattavuus parempi,ku hommais viidet vanhat vehkeet ja muut pelit ;D
joka tilal ois oma pankkitili ja kaikil lepäis se 30tonaa.
tai saman tien silppuais 10 palaa tilukset,ni ois toi maaginen 300tonnii! :o
http://www.youtube.com/watch?v=5APlY6tnQCs
-
Vemssi ei tarkoita sitä että isommat varastot maksavat enemmän, vaan enemmänkin sitä että mikäli toiminta on päätoimista ja isoa, sadon arvo on iso. Satoja tonneja. Ja koska isolla tilalla voi olla kymmenen kertaa enemmän viljelyä, mutta tod näk ei kymmenen kertaa enemmän rahaa, isolla tilalla on suhteessa hankalampaa pantata se sato vuoden tai kaksi.
Eli 30 ha viljelijällä olisi suht helppoa pitää esim 30 tonnia rahaa rahaa kokoajan tilillä jos sellaista jostain syystä tarvittaisiin. Mutta 300ha viljelijällä ei ole yleensä yhtä helppo pitää 300 tonnia kokoajan tilillä. Vuokrat pitää maksaa, jne jne.
Mistä 30 ha tila saa sen 30te jota voi tilillä pidellä?
Kertokaas mullekkin.
Ja sama mahdollisuus puuttuu isommalta?
Nyt en ymmärrä ??? ??? ???
Pienellä tilalla halvemmat panokset kuin isolla?
Luulisi tuonkin olevan päinvastoin ???
Vai pärjääkö pieni pienemmällä ha kohtaisella panoksella ??? ???
Mikä pientä tilaa tässä niin helpottaa, ja vielä suhteessa pinta-alaan?
On teissä pankinjohtajalla ihmettelemistä.
Jos tuon esim. perii tai tienaa muualta... Säästöön tuollaiselta tilalta ei jää yhtään mitään :(
-
Mä en nyt oikein käsitä mitä haetaan takaa mutta omasta mielestä useiten ongelmana on epäkäytännöllinen säilytystila mikä kulminoituu useiten siihen peltihalliin jossa isot ovet päädyssä ja johon ei saa mitään sisälle tai ulos kun aina joku kone edessä. Mun mielestä optimaalisin tilanne olisi kun jokaiselle koneelle olisi oma paikka aina oven takana ja ylimääräistä tilaa ei olisi kuin raktoreiden yhteydessä siten että ei tarvitse ottaa konetta pois perästä kun ajaa koneen parkkiin. Sitten tuotantopanoksien ja sadon varastointiin niin keskisadon verran kun on hyvin soveltuvaa varastotilaa niin se riittää. Loput on rahan tuhlausta eikä oikeastaan ole ainakaan isommilla tiloilla varaa varastoida viljaa ylivuotiseksi.
Samoiten kaikilla työkaluuilla pientarvikkeilla pitäisi olla oma paikka eli lavahyllyä ja muuta hyllyä paljon. Seinälle ei kannata kovin paljoa ripustaa koska työkalujen muoto muuttuu niin ripustukset ei toimi.
Onkos pienen siilon rakentaminen suhteessa halvempaa kuin suuren?
:o ??? :o
Vai tarkoitatko että isoilla tiloilla talous on niin kuralla, että myytävä on hinnalla millä hyvänsä, ja pienillä tiloilla menee paremmin kuin isommilla?
WTF?
Jos ensi vuonna viljan hinta nousee samaan mitä se oli viime vuonna, niin miksi yli keskisadon menevä siilotila olisi rahan tuhlausta?
ootkohan skännälle sukua kun ymmärtäminen on noin vaikeaa mutta yritetään.
Eli jos vertaat kahta tilaa jossa toisessa on viljelyksessä 30 ha ja toisessa 300 ha niin näiden satojen arvot on luokkaa 30ha*4 tonnia*150 euroa eli 18000 euroa mikä on rahamäärä mikä on muilla töillä saavutettaessa ja varsinkin voi pitää ihan sijoituksena vaikka metsästä jolla pelaa tolla viljan varastoinnilla eli pääkohta oli että viljelijällä on mahdollista saavuttaa helpohkosti ko rahamäärä mutta kun kaikki kertoo kymmenellä ja sadon arvo on 180000 niin silloin useiten pelimerkit loppuu ja viimeistään pankinjohtaja rupee ehdottelemaan viljan myntiä kun seuraavan apulantalaskun eräpäivä lähenee. Tämä on yhtälö mikä tulee kaikkille tosiasiaksi kun tila kasvaa että sitä rahaa ei ole pitää kiinni tuotantopanoksissa ja varastoissa vaan kaikki rahaliikenne yritetään saada niin lyhyeksi kuin mahdollista. Kuitenkaan tämä ei tarkoita että se iso tila ei voisi tehdä 10 kertaisen tuloksen mutta kun panokset on tulokseen verraten pahimmillaan viellä kymmenkertaiset.
Tuskin sukua ollaan, vaikka sun suhteen samalla aaltopituudella olemmekin.
Ymmärrän mitä tarkoitat, vaikka sen kahdella lauseella kerrotkin. Ja koska ymmärrän, niin sanon nyt selvällä suomenkielellä että olet väärässä.
Pieni tila voi tuplata varastonsa rakentamalla pienen, kuutiohinnaltaan kalliin siilon. Rahaa kuluu euromääräisesti vähän. Isompi tila voi tuplata varastonsa rakentamalla ison, kuutiohinnaltaan edullisen siilon. Rahaa kuluu tietysti enemmän, mutta kumpi maksaa itsensä nopeammin takaisin?
Edustatko vemmsi keskiverto maitomiestä, selittäisi korkeamman ha tuen... ;D ;D ;D ;D
Et näköjään ymmärtänyt kun takerruit varaston hintaan. Se ei tässä ollu pääasia koska kyllä sitä varastotilaa voi tarvittaessa olla varaa rakentaa. Ongelma oli että varastoitava tuote eli vilja on niin arvokasta että ei ole varaa pitää niin isoa summaa kiinni vaan se on myytävä jotta saa edelliset apulannat maksettua ja seuraavat ostettua.
mitä noihin tukiin tulee niin uskottelen itselleni että kyseessä on joku politikointi sen suhteen että eläintukia ei voitu nostaa vaan lisätuki oli helpompi maksaa pellon kautta. Tässä on toki se väärinkäytön mahdollisuus mutta jokaisen viljamiehen pitää muistaa että sen korkeamman tuen takana on aina se kotieläimen hoito mikä ei ole ihan pikkujuttu.
Täälläpäin, kun näitä asioita räknäillään, lasketaan yhden vuoden menoiksi yhden vuoden lannat.
Vemssin teesi nro: "siilotila yli keskisadon on rahan hukkaa" tuli kaiketi kaikille muille paitsi vmässälle ja antti-aisapoika-äxsälle selviöksi.
Ylimääräinen siilotila maksaa itsensä takaisin parin kunnon piikin jälkeen. Ei sitä koko satoa ole pakko pantata, tai kerralla myydä.
-
Kun muusta ihan tuntuu siltä et vemssi seilaa TAAS busterillaan täysin omilla aalloillaan????? Ei ole ULA eikä Ääninen sen paremmin ku Aurankaan.
-
Vemssi ei tarkoita sitä että isommat varastot maksavat enemmän, vaan enemmänkin sitä että mikäli toiminta on päätoimista ja isoa, sadon arvo on iso. Satoja tonneja. Ja koska isolla tilalla voi olla kymmenen kertaa enemmän viljelyä, mutta tod näk ei kymmenen kertaa enemmän rahaa, isolla tilalla on suhteessa hankalampaa pantata se sato vuoden tai kaksi.
Eli 30 ha viljelijällä olisi suht helppoa pitää esim 30 tonnia rahaa rahaa kokoajan tilillä jos sellaista jostain syystä tarvittaisiin. Mutta 300ha viljelijällä ei ole yleensä yhtä helppo pitää 300 tonnia kokoajan tilillä. Vuokrat pitää maksaa, jne jne.
Mistä 30 ha tila saa sen 30te jota voi tilillä pidellä?
Kertokaas mullekkin.
Ja sama mahdollisuus puuttuu isommalta?
Nyt en ymmärrä ??? ??? ???
Pienellä tilalla halvemmat panokset kuin isolla?
Luulisi tuonkin olevan päinvastoin ???
Vai pärjääkö pieni pienemmällä ha kohtaisella panoksella ??? ???
Mikä pientä tilaa tässä niin helpottaa, ja vielä suhteessa pinta-alaan?
On teissä pankinjohtajalla ihmettelemistä.
Jos tuon esim. perii tai tienaa muualta... Säästöön tuollaiselta tilalta ei jää yhtään mitään :(
Perintöä odotellessa.
Ainakin aikaisemmin on tuon teesiläisen oletus ollut että rahaa kannetaan pöytään raksahommista ja leipurihommista. Siis aina kun kyseessä on jauholakki.
Erikoiseksi tuon teorian tekee se ettei navettaa saa sekoittaa peltoviljelyyn, niin mitenkä nuo raksahommat ja pullan pyörittelyt?
Tuuliajolla se on. Ollu vuoresta juice, eppu, vuokko ja moni muu.
-
Vemssi ei tarkoita sitä että isommat varastot maksavat enemmän, vaan enemmänkin sitä että mikäli toiminta on päätoimista ja isoa, sadon arvo on iso. Satoja tonneja. Ja koska isolla tilalla voi olla kymmenen kertaa enemmän viljelyä, mutta tod näk ei kymmenen kertaa enemmän rahaa, isolla tilalla on suhteessa hankalampaa pantata se sato vuoden tai kaksi.
Eli 30 ha viljelijällä olisi suht helppoa pitää esim 30 tonnia rahaa rahaa kokoajan tilillä jos sellaista jostain syystä tarvittaisiin. Mutta 300ha viljelijällä ei ole yleensä yhtä helppo pitää 300 tonnia kokoajan tilillä. Vuokrat pitää maksaa, jne jne.
Mistä 30 ha tila saa sen 30te jota voi tilillä pidellä?
Kertokaas mullekkin.
Ja sama mahdollisuus puuttuu isommalta?
Nyt en ymmärrä ??? ??? ???
Pienellä tilalla halvemmat panokset kuin isolla?
Luulisi tuonkin olevan päinvastoin ???
Vai pärjääkö pieni pienemmällä ha kohtaisella panoksella ??? ???
Mikä pientä tilaa tässä niin helpottaa, ja vielä suhteessa pinta-alaan?
On teissä pankinjohtajalla ihmettelemistä.
Jos tuon esim. perii tai tienaa muualta... Säästöön tuollaiselta tilalta ei jää yhtään mitään :(
Perintöä odotellessa.
Ainakin aikaisemmin on tuon teesiläisen oletus ollut että rahaa kannetaan pöytään raksahommista ja leipurihommista. Siis aina kun kyseessä on jauholakki.
Erikoiseksi tuon teorian tekee se ettei navettaa saa sekoittaa peltoviljelyyn, niin mitenkä nuo raksahommat ja pullan pyörittelyt?
Tuuliajolla se on. Ollu vuoresta juice, eppu, vuokko ja moni muu.
Ketä oikeesti elää 30 ha viljatilan tuotoilla? Siis muut kuin Sknöö, joka vetää kaikki panookset triplana, ja sadot on omalta planeetaltaan.
-
Vemssi ei tarkoita sitä että isommat varastot maksavat enemmän, vaan enemmänkin sitä että mikäli toiminta on päätoimista ja isoa, sadon arvo on iso. Satoja tonneja. Ja koska isolla tilalla voi olla kymmenen kertaa enemmän viljelyä, mutta tod näk ei kymmenen kertaa enemmän rahaa, isolla tilalla on suhteessa hankalampaa pantata se sato vuoden tai kaksi.
Eli 30 ha viljelijällä olisi suht helppoa pitää esim 30 tonnia rahaa rahaa kokoajan tilillä jos sellaista jostain syystä tarvittaisiin. Mutta 300ha viljelijällä ei ole yleensä yhtä helppo pitää 300 tonnia kokoajan tilillä. Vuokrat pitää maksaa, jne jne.
Mistä 30 ha tila saa sen 30te jota voi tilillä pidellä?
Kertokaas mullekkin.
Ja sama mahdollisuus puuttuu isommalta?
Nyt en ymmärrä ??? ??? ???
Pienellä tilalla halvemmat panokset kuin isolla?
Luulisi tuonkin olevan päinvastoin ???
Vai pärjääkö pieni pienemmällä ha kohtaisella panoksella ??? ???
Mikä pientä tilaa tässä niin helpottaa, ja vielä suhteessa pinta-alaan?
On teissä pankinjohtajalla ihmettelemistä.
Jos tuon esim. perii tai tienaa muualta... Säästöön tuollaiselta tilalta ei jää yhtään mitään :(
Perintöä odotellessa.
Ainakin aikaisemmin on tuon teesiläisen oletus ollut että rahaa kannetaan pöytään raksahommista ja leipurihommista. Siis aina kun kyseessä on jauholakki.
Erikoiseksi tuon teorian tekee se ettei navettaa saa sekoittaa peltoviljelyyn, niin mitenkä nuo raksahommat ja pullan pyörittelyt?
Tuuliajolla se on. Ollu vuoresta juice, eppu, vuokko ja moni muu.
Ketä oikeesti elää 30 ha viljatilan tuotoilla? Siis muut kuin Sknöö, joka vetää kaikki panookset triplana, ja sadot on omalta planeetaltaan.
skänä elääkin mtk-jäsenmaksuttomuudesta jääneellä säästöllä.
-
Mulla ei olekaan punavanteista eturivin peltokilpuria, pelkästään vanhoja V-kirjaimella alkavia paskoja.
Mitäs muuten Jose tuumaa tähän siilohommaan??
-
Pienellä tilalla halvemmat panokset kuin isolla?
Luulisi tuonkin olevan päinvastoin ???
No jos 30 ha tila pystyy auttavasti tekeen työt vaikkapa kahdella 3000 euron traktorilla niin 300 ha: n tilalla ei pärjää 30000 euron traktorilla vaan ehkäpä pari 120000 euron konetta tarvitaan . Mahtaako riittää edes ? Sama vika muissa koneissa, semmoiset 80-luvun tehoviljelyn koneet auttavat pienimuotoisessa toiminnassa loppuun ajettunakin vielä vuosikausia, mutta eivät ammattilaisten tarpeisiin. Konekaupassa kun joskus käy kuikuilemassa, niin useimmat uudet koneet maksavat vähintään 10 x enemmän kuin olisi varaa edes palkkatuloilla ostaa - ainakaan ei antaisi luonto periksi.
Tässä voitaisiin ehkä päätellä, että esim. konekustannukset saattavat joissakin tapauksissa käyttäytyä eri tavalla kuin koulussa opetetaan.
-SS-
-
Vemssi ei tarkoita sitä että isommat varastot maksavat enemmän, vaan enemmänkin sitä että mikäli toiminta on päätoimista ja isoa, sadon arvo on iso. Satoja tonneja. Ja koska isolla tilalla voi olla kymmenen kertaa enemmän viljelyä, mutta tod näk ei kymmenen kertaa enemmän rahaa, isolla tilalla on suhteessa hankalampaa pantata se sato vuoden tai kaksi.
Eli 30 ha viljelijällä olisi suht helppoa pitää esim 30 tonnia rahaa rahaa kokoajan tilillä jos sellaista jostain syystä tarvittaisiin. Mutta 300ha viljelijällä ei ole yleensä yhtä helppo pitää 300 tonnia kokoajan tilillä. Vuokrat pitää maksaa, jne jne.
on se vaa pientilan pitäjällä hellpoa. 8)
300ha hoidettua viljelemätöntä peltoa tekee (413e) 123900euroa vuodessa. 3vuotta 371700euro
kulut: niitto 3vuoden välein.
ja oikee ku on noheva ni 15% alasta ilmottaa lunnonhoitopelloksi.10 vuotta tolla pintaalalla lhp:nä ois rapiat 320000.
eli ei pitäis olla mikää ongelma saada sitä tilinsaldoa näyttää edes pikkasen muuta ku miinus merkkiä.
Ps.vemssille terkkuja hyvin pyyhkii,ja jaksamisia sinne navettaan :)
Mä en nytt oikein tajua mitä täällä pyritään todisstamaan. tuollasen pellon arvohan on moninpaikoin 300ha*500€/ha eli vuosikulut luokkaa 150000 euroa osatettaessa 300*10000€/ha eli 3 miloonaa eli on siinäkin vähän lainoja maksettavaksi ja useiten siskotkin haluaa jotain jos tollasia omaisuuksia siirretään. Kuitenkin voidaan hieman pyöritellä ison viljatilan tuloja ja menoja jotta ymmärtää että sadon varastoiminen ylivuotisesti voi olla vähän kovaa.
eli menoihin luetaan vaikka vuokra 400€/ha, viljelystyöt kuivatuksineen vaikka 400€/ha apulannat vaikka 300€ ha eli yhteensä 1100€/ha *300ha= 330000. Eli nämä on äkkiseltään menot jja tulopuolella 550€*300 =165000=tuet ja sadosta sitten vaikka 150€/t*4t*300ha=180000 eli jos tili näyttää 165000 pakkasta kun sato on varastossa niin todennäköisesti pankinohtaa ohjeistaa myymän vilja ennen kuin seuraavan vuoden tuotantopanokset tulee ostettavaksi. Sitten kun sato on myyty niin tulos näyttää -330000(menot)+165000(tuet)+180000(sato)=+15000. Ps oli tulos muuten aika perseellään noin isoksi tilaksi mutta kuitenkin. Tämän takia siis satoa ei ole varaa varastoida ylivuotiseksi.
muisti on huono vemssilläkin :) viimeks tais olla että käteen jää 200- 400euroo plus tuet eli 900euroo ha..900 x300 ois 270tonttuu ::)
(osatettaessa 300*10000€/ha eli 3 miloonaa eli on siinäkin vähän lainoja maksettavaksi ja useiten siskotkin haluaa jotain jos tollasia omaisuuksia siirretään mikäs kauppa tää on missä ostetaan 10tonnii hehtaari ja siskohaluu kans jotain ;D ;D
tuollasen pellon arvohan on moninpaikoin 300ha*500€/ha eli vuosikulut luokkaa 150000 euroa no tuleppas vemssi vuokraa maata,hinta on sitte so*****! ei muuta ku ruvetaa nimmareit raapustaa sopparii :)
olis muuten kiva nähdä tää 300ha:N VUOKRAVILJELIJÄ LIVENÄ!mille jää 15tonnii rahaa vuodessa ;D
Ei mulla huonoa muistia ollu ja odotinkin koska tohon otetaan kiinni. Kuitenkin tohon 400 euroon en ittekään uskonut ja nyt ei muutenkaan ollu tarkoitus laskea ihan viimeistä euroa vaan vähän suuntaa että tollasella isolla tilalla voi viellä olla yli 100000 tappiolla ennen kuin sato on myyty.
Toi siskosten saamiset liittyy siihen että jos tehdään sukupolvenvaihdoksia niin voi olla että tilaa jatkava maksaa jonkinverran muille siskoille vaikka tätä ei muutoin näy kun että ehkä ilmestyy kesämökkiä sun muuta. Suora peltokauppa ei sukulaisten kesken on sitten eri ja sitähän ei kosketa kuin ostajaa ja myyjää.
Noihin peltojen hintoihin niin vähänkin aktiivisemmilla maatalousalueilla toi 10000/ha ostoon ja 500 vuokraan rupee olemaan ihan jokapäiväistä. Puhutaan varmaan alueesta helsinki, Lahti,Tampere,seinäjoki Vaasa ja siitä rannikkoa takaisin niin tämän sisään jäävillä alueilla hyvinkin tätä päivää. Toki alueelliset erot on huomattavat mutta varsinkin tämä helsinki, tampere turku kolmio niin kannattaa varautua aika moisiin hintoihin.
-
Vemssi on ku robonavetan katolla oleva tuuliviiri. :o Onko vemssi kepulainen? Kääntötakkien suurkuluttaja?
-
Pientiallisella voi helposti saada kivempi ha kate vanhoilla pienillä konella, hyvä esmerki nuffimaasteri. Ja jää enemän aikaa käydä vaikka palkka töissä kun yrittäi hoitaa sen 300ha ja käydä palkkatöissä.
-
jos olis peltoo 300 niin en todellakaan viittis tehä mitään muuta no tohon varastotilaan olishan se kiva että mahtuis ees yhden vuoden viljat mutta ei vaikka jose täräytti 1 pytynki takatontille vieläkin saa ajaa kolmasosan suoraan nyykkäristä tipulaan kyllä niitä pyttyjä tekis mieli lisää mutta parin kapisen peltolohkon oston jälkeen tili kuralla
-
Vemssi ei tarkoita sitä että isommat varastot maksavat enemmän, vaan enemmänkin sitä että mikäli toiminta on päätoimista ja isoa, sadon arvo on iso. Satoja tonneja. Ja koska isolla tilalla voi olla kymmenen kertaa enemmän viljelyä, mutta tod näk ei kymmenen kertaa enemmän rahaa, isolla tilalla on suhteessa hankalampaa pantata se sato vuoden tai kaksi.
Eli 30 ha viljelijällä olisi suht helppoa pitää esim 30 tonnia rahaa rahaa kokoajan tilillä jos sellaista jostain syystä tarvittaisiin. Mutta 300ha viljelijällä ei ole yleensä yhtä helppo pitää 300 tonnia kokoajan tilillä. Vuokrat pitää maksaa, jne jne.
on se vaa pientilan pitäjällä hellpoa. 8)
300ha hoidettua viljelemätöntä peltoa tekee (413e) 123900euroa vuodessa. 3vuotta 371700euro
kulut: niitto 3vuoden välein.
ja oikee ku on noheva ni 15% alasta ilmottaa lunnonhoitopelloksi.10 vuotta tolla pintaalalla lhp:nä ois rapiat 320000.
eli ei pitäis olla mikää ongelma saada sitä tilinsaldoa näyttää edes pikkasen muuta ku miinus merkkiä.
Ps.vemssille terkkuja hyvin pyyhkii,ja jaksamisia sinne navettaan :)
Mä en nytt oikein tajua mitä täällä pyritään todisstamaan. tuollasen pellon arvohan on moninpaikoin 300ha*500€/ha eli vuosikulut luokkaa 150000 euroa osatettaessa 300*10000€/ha eli 3 miloonaa eli on siinäkin vähän lainoja maksettavaksi ja useiten siskotkin haluaa jotain jos tollasia omaisuuksia siirretään. Kuitenkin voidaan hieman pyöritellä ison viljatilan tuloja ja menoja jotta ymmärtää että sadon varastoiminen ylivuotisesti voi olla vähän kovaa.
eli menoihin luetaan vaikka vuokra 400€/ha, viljelystyöt kuivatuksineen vaikka 400€/ha apulannat vaikka 300€ ha eli yhteensä 1100€/ha *300ha= 330000. Eli nämä on äkkiseltään menot jja tulopuolella 550€*300 =165000=tuet ja sadosta sitten vaikka 150€/t*4t*300ha=180000 eli jos tili näyttää 165000 pakkasta kun sato on varastossa niin todennäköisesti pankinohtaa ohjeistaa myymän vilja ennen kuin seuraavan vuoden tuotantopanokset tulee ostettavaksi. Sitten kun sato on myyty niin tulos näyttää -330000(menot)+165000(tuet)+180000(sato)=+15000. Ps oli tulos muuten aika perseellään noin isoksi tilaksi mutta kuitenkin. Tämän takia siis satoa ei ole varaa varastoida ylivuotiseksi.
muisti on huono vemssilläkin :) viimeks tais olla että käteen jää 200- 400euroo plus tuet eli 900euroo ha..900 x300 ois 270tonttuu ::)
(osatettaessa 300*10000€/ha eli 3 miloonaa eli on siinäkin vähän lainoja maksettavaksi ja useiten siskotkin haluaa jotain jos tollasia omaisuuksia siirretään mikäs kauppa tää on missä ostetaan 10tonnii hehtaari ja siskohaluu kans jotain ;D ;D
tuollasen pellon arvohan on moninpaikoin 300ha*500€/ha eli vuosikulut luokkaa 150000 euroa no tuleppas vemssi vuokraa maata,hinta on sitte so*****! ei muuta ku ruvetaa nimmareit raapustaa sopparii :)
olis muuten kiva nähdä tää 300ha:N VUOKRAVILJELIJÄ LIVENÄ!mille jää 15tonnii rahaa vuodessa ;D
Ei mulla huonoa muistia ollu ja odotinkin koska tohon otetaan kiinni. Kuitenkin tohon 400 euroon en ittekään uskonut ja nyt ei muutenkaan ollu tarkoitus laskea ihan viimeistä euroa vaan vähän suuntaa että tollasella isolla tilalla voi viellä olla yli 100000 tappiolla ennen kuin sato on myyty.
Toi siskosten saamiset liittyy siihen että jos tehdään sukupolvenvaihdoksia niin voi olla että tilaa jatkava maksaa jonkinverran muille siskoille vaikka tätä ei muutoin näy kun että ehkä ilmestyy kesämökkiä sun muuta. Suora peltokauppa ei sukulaisten kesken on sitten eri ja sitähän ei kosketa kuin ostajaa ja myyjää.
Noihin peltojen hintoihin niin vähänkin aktiivisemmilla maatalousalueilla toi 10000/ha ostoon ja 500 vuokraan rupee olemaan ihan jokapäiväistä. Puhutaan varmaan alueesta helsinki, Lahti,Tampere,seinäjoki Vaasa ja siitä rannikkoa takaisin niin tämän sisään jäävillä alueilla hyvinkin tätä päivää. Toki alueelliset erot on huomattavat mutta varsinkin tämä helsinki, tampere turku kolmio niin kannattaa varautua aika moisiin hintoihin.
mistä siinä maksetaan sisaruksille?
se on aivan samanlailla ostajan ja myyjän/myyjien välinen kauppa.(tosin voidaan laskea ennakko perinnöksi mikäli myyjä kuolee kahden vuoden sisällä kaupasta.)
se mitä myyjä/myyjät tekevät rahoillaan on sitten hänen/heidän asiansa.
-
mistä siinä maksetaan sisaruksille?
se on aivan samanlailla ostajan ja myyjän/myyjien välinen kauppa.(tosin voidaan laskea ennakko perinnöksi mikäli myyjä kuolee kahden vuoden sisällä kaupasta.)
se mitä myyjä/myyjät tekevät rahoillaan on sitten hänen/heidän asiansa.
Voi kun olisikin tuolla tavalla muutenkin, raha, arvometallit, pörssiosakkeet, metsä, kaupunkikerrostalot, huvilat, saaret ja ranta-alueet, toivoo perheen mielitietty, Kotivalo perintöprinssi vainen. Yhdelle sisaruksista lahjaksi kaikki käteen lähes ilman (paitsi että lahja-arvot ovat käypähintaiset, mutta siis big deal) , kohtuullisen lahjaveron jälkeen saisi nauttia hyvinvoivuudesta (tietenkään muut sisarukset eivät päivää sanoisi, eivätkä enää vanhempien luona kävisi) , ilman että tarvitsisi pelätä, josko tuoni vie vanhuksen ennen aikaansa. Pihkura, jos kalmo ennakoimatta löytyykin kamarista, tarkat suunnitelmat romuttaen, kohtapa onkin iso sisarkatras tuimailmeisenä lakiosaansa vaatimassa.
Laki siis suojaa muita sisaruksia suosiolahjatapauksissa , paitsi maatilaomaisuudessa, sukupolvenvaihdosmielessä, lievemmällä hinnoittelulla. Voisikin jopa kysyä, miksi vain maatilan sukupolvenvaihdosmielessä ? Jos muut sisarukset eivät vanhan väen eläessä heitä miellytä, menkööt matkoihinsa tyhjin käsin. Totta kai tytöt voi poistaa suvun jatkumosta ilman muuta, jos sitten eivät ole ainokaisia.
Muualla suuressa maailmassa paikoin jopa 16 poikalasta kymmentä tyttöä kohti, jopa enemmän. Esikoispoika on se jokin, ylikansallinen arvo sinänsä.
Mutta offtopic on tämä aihe.
-SS-
-
Sekin etu on, että jos rakentaa viljavaraston pellolle, niin pelto pienenee -> tulee vähemmän korjattavaa ja varaston kapasiteetti riittää pidempään ;D
-
Sekin etu on, että jos rakentaa viljavaraston pellolle, niin pelto pienenee -> tulee vähemmän korjattavaa ja varaston kapasiteetti riittää pidempään ;D
öö miten ois kasvihuoneessa viljely,sato ku valmis ni viimenen sammuttaa valot :)
-
Jonkinlaiset, esim. keskisadon kokoiset, varastot on tietysti hyvä olla, mutta...
Viljan hintamuutoksilla spekuloimiseen ei tarvita ylisuuria varastoja. Johdannaisilla asia hoituu näppärämmin ja edullisemmin kuin valtavissa siiloissa, jotka ruostuu ja maksaa rahaa. Lisäksi tuote voi vielä kärsiä pitkästä varastoinnista, jos puhutaan useiden vuosien sykliin vastaamisesta.
Ja jos jollakin ei sitä rahaa ole rajattomasti, johdannaisilla saa vipuakin aikaiseksi. Eli vaikka 50k€ sijoitus heiluu kuin 100k€ viljamassan arvo siilossa, tai paljonkin enemmänkin.
Jos taas ei halua spekuloida vaan vain tasoitella niin sehän onnistuu pitämällä ostettavan tai myytävän hintasuojauksen vakiona, esim kiinnittämällä aina vaikka 50% ennakkoon.
JOS siis otetaan muut vaihtoehdot huomioon, ei se varastotila juuri millään todennäköisyydellä tuota 30% vuodessa niihin siiloihin sijoitetulle pääomalle. Tuo laskennallinen tuotto tulee onnistuneesta spekuloinnista, ei varastoinnista...
-
Tämä on toinen puoli kuviota, joka on huomioitu vastauksessa. Esittämissäsi toimissa on mahdollista hävitäkin, jota ei tapahdu silloin kun oma vilja seisoo siilossa.
-
jos olis peltoo 300 niin en todellakaan viittis tehä mitään muuta no tohon varastotilaan olishan se kiva että mahtuis ees yhden vuoden viljat mutta ei vaikka jose täräytti 1 pytynki takatontille vieläkin saa ajaa kolmasosan suoraan nyykkäristä tipulaan kyllä niitä pyttyjä tekis mieli lisää mutta parin kapisen peltolohkon oston jälkeen tili kuralla
Jos olis peltoo 300 ha, niin laittaisin 150 ha viherlannoitusnurmelle, 75 ha luonnonhoitopelloksi ja loput viherkesannoksi. Kolmantena vuonna, kun viherlannoitusnurmi olisi pakko kylvää satokasville, laittaisin sille kuminaa. Viherkesanto muutettaisiin viherlannoitusnurmeksi ja kun kuminasta olisi otettu kaksi satoa, olisi sen vuoro palata viherlannoitusnurmeksi ja edelliselle viherlannoitusnurmelle kylväisin kuminaa. Kuminan myisin pystyyn ja ruiskutukset teettäisin ja kuivurin ja siilot vuokraisin tarvitseville.
Elelisin 150 000 - 200 000 euron vaatimattomalla vuositulolla ja aikani kuluksi ajeluttaisin kesantomurskainta kauniina kesäpäivänä. Traktorissa olisi tärkeintä hyvät poppivehkeet, jääkaappi ja kattoluukku, josta sikarinsavu karkaisi taivalle. Ai niin ja tietysti ohjaamon jousitus, ettei grogi läiky. 8)
-
Tämä on toinen puoli kuviota, joka on huomioitu vastauksessa. Esittämissäsi toimissa on mahdollista hävitäkin, jota ei tapahdu silloin kun oma vilja seisoo siilossa.
Ai jaa :) Meneekö se niin, että jos siilossa on viljaa ja hinnat nousee niin tulee voittoa? Ja jos hinnat laskee niin ei tule tappiota? Ton ku todistat niin kumarran syvään!
Kiinnostava aihe kuitenkin, laita valmis lopputulos johonkin jakoon niin voidaan ehkä oppia siitä jotain!
-
En niin väittänyt. Tarkastelit vastauksessa vain sinun lähestymissuunnasta vaihtoehtoja. On mahdollisuus tilanteisiin jolloin etukäteen kiinnittämällä on hävinnyt hinnassa, tai myyntiaikaa muuttamalla vielä enemmän saatavissa.
-
Täällä aina välillä spekuloidaan sillä tekemättömyydellä jos peltoa olisi paljon. Kuitenki harvoin tuo pelto on ilmaista vaan useiten pellon osalta kulut lähentelee viljanviljelijän tukia.
-
Täällä aina välillä spekuloidaan sillä tekemättömyydellä jos peltoa olisi paljon. Kuitenki harvoin tuo pelto on ilmaista vaan useiten pellon osalta kulut lähentelee viljanviljelijän tukia.
Aika usein ylittävätkin ne. Ja monen mielestä se on sitä oikeata viljelyä.
Mutta tämä onkin vain spekulointia: jos olisi 300 ha...
-
Täällä aina välillä spekuloidaan sillä tekemättömyydellä jos peltoa olisi paljon. Kuitenki harvoin tuo pelto on ilmaista vaan useiten pellon osalta kulut lähentelee viljanviljelijän tukia.
Aika usein ylittävätkin ne. Ja monen mielestä se on sitä oikeata viljelyä.
Mutta tämä onkin vain spekulointia: jos olisi 300 ha...
spekua ::)
Kukii spekuilee omillaa kuinka tahtoo.
Viljavaraston olemassa olo tai puuttuminen
On melko samantekevää.
Mikäli on tai rakentaa silloja tahi varastoja,ei tee viljan viljelystä itsestään yhtään tuottavampaa.
Voishaa tota tosiaan verrata,hyödyke pörssiin,tosin
Sillä erolla et noita peltitöttöröitä ei tartte ostaa.
Ai juu kai toi joskus täytyy mailmalle toi viljalaittaa..ostasko tääl joku kiinteää hyödykettä :o
-
Täällä aina välillä spekuloidaan sillä tekemättömyydellä jos peltoa olisi paljon. Kuitenki harvoin tuo pelto on ilmaista vaan useiten pellon osalta kulut lähentelee viljanviljelijän tukia.
Aika usein ylittävätkin ne. Ja monen mielestä se on sitä oikeata viljelyä.
Mutta tämä onkin vain spekulointia: jos olisi 300 ha...
spekua ::)
Kukii spekuilee omillaa kuinka tahtoo.
Viljavaraston olemassa olo tai puuttuminen
On melko samantekevää.
Mikäli on tai rakentaa silloja tahi varastoja,ei tee viljan viljelystä itsestään yhtään tuottavampaa.
Voishaa tota tosiaan verrata,hyödyke pörssiin,tosin
Sillä erolla et noita peltitöttöröitä ei tartte ostaa.
Ai juu kai toi joskus täytyy mailmalle toi viljalaittaa..ostasko tääl joku kiinteää hyödykettä :o
Mun mielestä kannattaa harkita kyllä rakentaa sen sadon verran varastotilaa koska se tasaa töitä työhuippuina kun ei tartte kikkailla niiden viljanäytteiden ja kuljetuksien kanssa kun antaa satsien mennä siiloihin. Sitten kun on maailma rauhoittunut sadonkorjuun jälkeen niin alkaa suunnittelemaan myynnit että sato on poissa ennen seuraavaa puintiaikaa.
-
Täällä aina välillä spekuloidaan sillä tekemättömyydellä jos peltoa olisi paljon. Kuitenki harvoin tuo pelto on ilmaista vaan useiten pellon osalta kulut lähentelee viljanviljelijän tukia.
Aika usein ylittävätkin ne. Ja monen mielestä se on sitä oikeata viljelyä.
Mutta tämä onkin vain spekulointia: jos olisi 300 ha...
spekua ::)
Kukii spekuilee omillaa kuinka tahtoo.
Viljavaraston olemassa olo tai puuttuminen
On melko samantekevää.
Mikäli on tai rakentaa silloja tahi varastoja,ei tee viljan viljelystä itsestään yhtään tuottavampaa.
Voishaa tota tosiaan verrata,hyödyke pörssiin,tosin
Sillä erolla et noita peltitöttöröitä ei tartte ostaa.
Ai juu kai toi joskus täytyy mailmalle toi viljalaittaa..ostasko tääl joku kiinteää hyödykettä :o
Mun mielestä kannattaa harkita kyllä rakentaa sen sadon verran varastotilaa koska se tasaa töitä työhuippuina kun ei tartte kikkailla niiden viljanäytteiden ja kuljetuksien kanssa kun antaa satsien mennä siiloihin. Sitten kun on maailma rauhoittunut sadonkorjuun jälkeen niin alkaa suunnittelemaan myynnit että sato on poissa ennen seuraavaa puintiaikaa.
Kerrankin täysin samaa mieltä vemssin kanssa :)
-
Mut entäs jos ei tarvii myydä niin voiko silloin olla varastotilaa enempi. :P
-
Täällä aina välillä spekuloidaan sillä tekemättömyydellä jos peltoa olisi paljon. Kuitenki harvoin tuo pelto on ilmaista vaan useiten pellon osalta kulut lähentelee viljanviljelijän tukia.
Aika usein ylittävätkin ne. Ja monen mielestä se on sitä oikeata viljelyä.
Mutta tämä onkin vain spekulointia: jos olisi 300 ha...
spekua ::)
Kukii spekuilee omillaa kuinka tahtoo.
Viljavaraston olemassa olo tai puuttuminen
On melko samantekevää.
Mikäli on tai rakentaa silloja tahi varastoja,ei tee viljan viljelystä itsestään yhtään tuottavampaa.
Voishaa tota tosiaan verrata,hyödyke pörssiin,tosin
Sillä erolla et noita peltitöttöröitä ei tartte ostaa.
Ai juu kai toi joskus täytyy mailmalle toi viljalaittaa..ostasko tääl joku kiinteää hyödykettä :o
Mun mielestä kannattaa harkita kyllä rakentaa sen sadon verran varastotilaa koska se tasaa töitä työhuippuina kun ei tartte kikkailla niiden viljanäytteiden ja kuljetuksien kanssa kun antaa satsien mennä siiloihin. Sitten kun on maailma rauhoittunut sadonkorjuun jälkeen niin alkaa suunnittelemaan myynnit että sato on poissa ennen seuraavaa puintiaikaa.
Kerrankin täysin samaa mieltä vemssin kanssa :)
mä en ainakaa oo..vaikka hä kertois maapallonolevan pyöreä.
Jos sille varastolle haluu oikeesti hyötyä,pitää pystyä pitää varastossa jyviä 2 kauden yli.esim 2010 ja sama nyt.
-
Täällä aina välillä spekuloidaan sillä tekemättömyydellä jos peltoa olisi paljon. Kuitenki harvoin tuo pelto on ilmaista vaan useiten pellon osalta kulut lähentelee viljanviljelijän tukia.
Aika usein ylittävätkin ne. Ja monen mielestä se on sitä oikeata viljelyä.
Mutta tämä onkin vain spekulointia: jos olisi 300 ha...
spekua ::)
Kukii spekuilee omillaa kuinka tahtoo.
Viljavaraston olemassa olo tai puuttuminen
On melko samantekevää.
Mikäli on tai rakentaa silloja tahi varastoja,ei tee viljan viljelystä itsestään yhtään tuottavampaa.
Voishaa tota tosiaan verrata,hyödyke pörssiin,tosin
Sillä erolla et noita peltitöttöröitä ei tartte ostaa.
Ai juu kai toi joskus täytyy mailmalle toi viljalaittaa..ostasko tääl joku kiinteää hyödykettä :o
Mun mielestä kannattaa harkita kyllä rakentaa sen sadon verran varastotilaa koska se tasaa töitä työhuippuina kun ei tartte kikkailla niiden viljanäytteiden ja kuljetuksien kanssa kun antaa satsien mennä siiloihin. Sitten kun on maailma rauhoittunut sadonkorjuun jälkeen niin alkaa suunnittelemaan myynnit että sato on poissa ennen seuraavaa puintiaikaa.
Kerrankin täysin samaa mieltä vemssin kanssa :)
mä en ainakaa oo..vaikka hä kertois maapallonolevan pyöreä.
Jos sille varastolle haluu oikeesti hyötyä,pitää pystyä pitää varastossa jyviä 2 kauden yli.esim 2010 ja sama nyt.
Eikös vemssi juurikin kertonut hyödyistä.
-
Täällä aina välillä spekuloidaan sillä tekemättömyydellä jos peltoa olisi paljon. Kuitenki harvoin tuo pelto on ilmaista vaan useiten pellon osalta kulut lähentelee viljanviljelijän tukia.
Aika usein ylittävätkin ne. Ja monen mielestä se on sitä oikeata viljelyä.
Mutta tämä onkin vain spekulointia: jos olisi 300 ha...
spekua ::)
Kukii spekuilee omillaa kuinka tahtoo.
Viljavaraston olemassa olo tai puuttuminen
On melko samantekevää.
Mikäli on tai rakentaa silloja tahi varastoja,ei tee viljan viljelystä itsestään yhtään tuottavampaa.
Voishaa tota tosiaan verrata,hyödyke pörssiin,tosin
Sillä erolla et noita peltitöttöröitä ei tartte ostaa.
Ai juu kai toi joskus täytyy mailmalle toi viljalaittaa..ostasko tääl joku kiinteää hyödykettä :o
Mun mielestä kannattaa harkita kyllä rakentaa sen sadon verran varastotilaa koska se tasaa töitä työhuippuina kun ei tartte kikkailla niiden viljanäytteiden ja kuljetuksien kanssa kun antaa satsien mennä siiloihin. Sitten kun on maailma rauhoittunut sadonkorjuun jälkeen niin alkaa suunnittelemaan myynnit että sato on poissa ennen seuraavaa puintiaikaa.
Kerrankin täysin samaa mieltä vemssin kanssa :)
mä en ainakaa oo..vaikka hä kertois maapallonolevan pyöreä.
Jos sille varastolle haluu oikeesti hyötyä,pitää pystyä pitää varastossa jyviä 2 kauden yli.esim 2010 ja sama nyt.
Eikös vemssi juurikin kertonut hyödyistä.
ei!
Ei oo hyöty ni ei oo.
Tänävuonna ei ainakaa ollu.
Ja mikäs kuivaamo se oo mis pitäs rekka olla alla ku satsivaihtuu? Kai sitä jonkuulainen varasto pitää olla et saa ny ees rekkakuorman.
Ite en tollasia 1 sadon "varastoja" laske varastoiksi.
Paitti jos laivalasti tulee satoa :-X
-
Jos kaikki pystyis varastoimaan viljaa 2 satokautta tai jopa kolme niin vältyttäis polkumyynniltä. Samalla myös lyötäis kiilaa pörssiomistuksessa olevalle jalostukselle, joutais kartellit ryöstää laillisesti jonkun toisen maan viljelijöitä.
-
Jos kaikki pystyis varastoimaan viljaa 2 satokautta tai jopa kolme niin vältyttäis polkumyynniltä. Samalla myös lyötäis kiilaa pörssiomistuksessa olevalle jalostukselle, joutais kartellit ryöstää laillisesti jonkun toisen maan viljelijöitä.
veit sukat suusta.
Noinhaa se menee.
Ostajat tiedostaa tilanteen ettei varastotilaa löydy ja että suuri osa myy viljan ennen uutta satoa.
-
Kuinkas pidät ylivuotisia varastoja jos apulannat ja siemenet on velkana.
-
Todellisuudessa tämänkin topiikin kirjottajista 80% on jo myyny tai myymässä kahujaan.
Ollaan vaan polleeta poikaa ja brassaillaan rahalla. ***** köyhät. ;D
-
Todellisuudessa tämänkin topiikin kirjottajista 80% on jo myyny tai myymässä kahujaan.
Ollaan vaan polleeta poikaa ja brassaillaan rahalla. ***** köyhät. ;D
Eei-ei, vuosi 2012 on myös edelleen siilossa, oli niin huono hinta... ::) ::) ::)
Entä ne loput 20?
Toisen alan "ammattilaisia"?
Eikös keskustelun tarkoitus ollut piikitellä vemssiä, kun sille nyt taas sattui pieni virhe ajatuksissa. Mitä väliä tilin saldolla muka on, kun penniä on aina vähintään 30 donaa, satoi tai paistoi. :(
-
No,no,eipäs ole myyty.
Varastoja pitää olla,tulevan tuki ja turva.(kazakstanin kuivuus, USAn tulvat ja idän Protektionismi :P
-
On se vemssi välillä ihan oikeassakin. En kyllä kerro millon. 8)
-
Viimevuosina ei kauheasti ole riittänyt viljaa myyntiin, mutta riittämättömien varstotilojen vuoksi olen 2008 ja 2013 joutunut myymään viljaa puintiakaan ENNEN hinnan romahdusta. 8)
-
Todellisuudessa tämänkin topiikin kirjottajista 80% on jo myyny tai myymässä kahujaan.
Ollaan vaan polleeta poikaa ja brassaillaan rahalla. ***** köyhät. ;D
rikkautesa voi salata köyhyyttää ei millään.
ei oo kahuja!eikä oo myyty ;D
Kuinkas pidät ylivuotisia varastoja jos apulannat ja siemenet on velkana.
kurja toi on mikäli kassa on tyhjä ja laskut maksamatta.
nyt tulee oikee peruskoulu vinkkii,vaik tota koulupohjaa kyl löytys ;D
mikäli ei ole rahaa ostaa lantaa,joutuu siirtyy luomuu,ja takarivii viljelee kunnes saa taas kassan kuntoo?
helpottaa tota varostontarvetta ku riittää et löytyy kylvökoneen jäljet pellosta.
henkkoht laskenu et luomus "yrityksen"kate ois ainakin aika iso,ku vertaa tavanomaiseen.
eli mikäli maksimaalista voittotavoitetta ettii ni luomu ois ratkaisu?
-
Ei anna viljelijän ammattiylpeys ryhtyä moiseen. Tosi bisnesmiesten sivutoiminen maanviljely on sitten aivan toinen juttu. Esimerkkejä löytyy varmaan jokaisen lähipiiristä.
-
Todellisuudessa tämänkin topiikin kirjottajista 80% on jo myyny tai myymässä kahujaan.
Ollaan vaan polleeta poikaa ja brassaillaan rahalla. ***** köyhät. ;D
rikkautesa voi salata köyhyyttää ei millään.
ei oo kahuja!eikä oo myyty ;D
Kuinkas pidät ylivuotisia varastoja jos apulannat ja siemenet on velkana.
kurja toi on mikäli kassa on tyhjä ja laskut maksamatta.
nyt tulee oikee peruskoulu vinkkii,vaik tota koulupohjaa kyl löytys ;D
mikäli ei ole rahaa ostaa lantaa,joutuu siirtyy luomuu,ja takarivii viljelee kunnes saa taas kassan kuntoo?
helpottaa tota varostontarvetta ku riittää et löytyy kylvökoneen jäljet pellosta.
henkkoht laskenu et luomus "yrityksen"kate ois ainakin aika iso,ku vertaa tavanomaiseen.
eli mikäli maksimaalista voittotavoitetta ettii ni luomu ois ratkaisu?
Luomu= tehotonta tuotantoa, rahastusta ja mielikuvia! ;D
-
Ei anna viljelijän ammattiylpeys ryhtyä moiseen. Tosi bisnesmiesten sivutoiminen maanviljely on sitten aivan toinen juttu. Esimerkkejä löytyy varmaan jokaisen lähipiiristä.
Sama homma.
tyhmästä päästä kärsii koko perhe.
Kahen vuoden duunarin palkka kiinni tuotantopanoksissa
Pistää kyl kovasti miettii,et niitäkin masseja vois lepuuttaa jossain muussa kohteessa.
-
Ei anna viljelijän ammattiylpeys ryhtyä moiseen. Tosi bisnesmiesten sivutoiminen maanviljely on sitten aivan toinen juttu. Esimerkkejä löytyy varmaan jokaisen lähipiiristä.
Sama homma.
tyhmästä päästä kärsii koko perhe.
Kahen vuoden duunarin palkka kiinni tuotantopanoksissa
Pistää kyl kovasti miettii,et niitäkin masseja vois lepuuttaa jossain muussa kohteessa.
Samaa miettinyt myös hän... Luomun tuet, saa käyttää normitilalta tulevaa pskaakin ja viljan hinnat kohdallaan. Pärjäisi nykyisellä kalustolla vaikka pinta-alaa olisi enemmänkin, tuotantopanokset minimaaliset. Voisi kuitenkin lajitella ja peitata siemeniä muille, samoin kasvisuojeluruiskutuksia olisi aikaa tehdä vielä enemmän. Mutta ei, peltojen pitää näyttää pelloilta eikä näennäispöpeliköltä. Muutenhan homma toimisi, mutta näillä keveillä mailla juolavehnä todella hankala kasvi. MOT. :-X
-
Tässä on vähän toisenlainen näkökulma aiheeseen. Eikä lainkaan huono.
http://riihi.mtk.fi/epaper_MT/products/MT_-2013-11-25/pdfs/article_9_2.pdf
-
Samaa miettinyt myös hän... Luomun tuet, saa käyttää normitilalta tulevaa pskaakin ja viljan hinnat kohdallaan. Pärjäisi nykyisellä kalustolla vaikka pinta-alaa olisi enemmänkin, tuotantopanokset minimaaliset. Voisi kuitenkin lajitella ja peitata siemeniä muille, samoin kasvisuojeluruiskutuksia olisi aikaa tehdä vielä enemmän. Mutta ei, peltojen pitää näyttää pelloilta eikä näennäispöpeliköltä. Muutenhan homma toimisi, mutta näillä keveillä mailla juolavehnä todella hankala kasvi. MOT. :-X
Jos löydät paljon rehua tarvivan karjatilan, onnistuu luomu aivan mukiinmenevästi. Muutama luomutila yhteistyökumppanina on, eikä suurempaa ongelmaa ole kuin hiukan lyhyempi nurmikierto. Kokovilja kasvaa luomussa samaa tahtia tavanomaisen kanssa, kun ei palkokasvisekoituksille tavan viljelyssäkään anneta pussisontaa eikä järkevänhintaisia torjunta-aineitakaan ole tarjolla. Rikkojentorjunta rajoittuu viljelyteknisiin toimiin.
Kyllä se kymppitonnin kuiva-ainesato näyttää pellolta ihan luomussakin ;)
-
Luomun teoria ja käytäntö eroaa toisistaan. Diiba daabaa koko rahalla.
Silti kannattaa poimia todellisuudessa toimivat osa-alueet omaan käyttöön.
-
Tässä on vähän toisenlainen näkökulma aiheeseen. Eikä lainkaan huono.
http://riihi.mtk.fi/epaper_MT/products/MT_-2013-11-25/pdfs/article_9_2.pdf
Siinä puhuu Kuusenoksan Jussi Tomaattilasta sataprosenttista asiaa. Tosi yrittäjä tekee ratkaisunsa sen mukaan, mikä antaa parhaan tuoton. Harrastaja voi sitten vaikka keskittyä mahdollisimman korkeaan satotasoon tai muihin mielihyvää tuottaviin asioihin.
-
Tässä on vähän toisenlainen näkökulma aiheeseen. Eikä lainkaan huono.
http://riihi.mtk.fi/epaper_MT/products/MT_-2013-11-25/pdfs/article_9_2.pdf
Siinä puhuu Kuusenoksan Jussi Tomaattilasta sataprosenttista asiaa. Tosi yrittäjä tekee ratkaisunsa sen mukaan, mikä antaa parhaan tuoton. Harrastaja voi sitten vaikka keskittyä mahdollisimman korkeaan satotasoon tai muihin mielihyvää tuottaviin asioihin.
Mun mielestä sato on numero yksi. Vaaksan mittanen vehnäntähkä ja lävitse pääsemätön kaurapelto on orgastisen näkönen.
-
Mun mielestä sato on numero yksi. Vaaksan mittanen vehnäntähkä ja lävitse pääsemätön kaurapelto on orgastisen näkönen.
Ihan riippumatta siitä miten paljon sen sadon tuottamiseen on käytetty €uroja..? ???
-
Mun mielestä sato on numero yksi. Vaaksan mittanen vehnäntähkä ja lävitse pääsemätön kaurapelto on orgastisen näkönen.
Ihan riippumatta siitä miten paljon sen sadon tuottamiseen on käytetty €uroja..? ???
Harrastaminen saakin maksaa.
-
Tässä on vähän toisenlainen näkökulma aiheeseen. Eikä lainkaan huono.
http://riihi.mtk.fi/epaper_MT/products/MT_-2013-11-25/pdfs/article_9_2.pdf
Hölmö kirjoitus, kuka pellettilämmittäjä muka alkaa turaamaan kauran kanssa, vaikka se halvemmaksi tulisikin, koko pelletin sekoittaminen keskusteluun on pelkkää teoretisointia, vai onko joku ihan oikeasti myynyt koko kaurasatonsa pellettilämmittäjälle? tai vielä hölmömpää on investoida itse pellettilämmityssysteemiin, jotta saa kaurat johonkin käyttöön, tässä kirjoituksessa taas nähdään miten eri asioita on teoria ja käytäntö. Sen sijaan tutkija Heikki Mäkisen jutut on ihan järkeviä.
-
Mun mielestä sato on numero yksi. Vaaksan mittanen vehnäntähkä ja lävitse pääsemätön kaurapelto on orgastisen näkönen.
Ihan riippumatta siitä miten paljon sen sadon tuottamiseen on käytetty €uroja..? ???
Harrastaminen saakin maksaa.
saa ja pitääkin ;)
Mut ei kyl pidä purnaa jos yhtee harrastuksee,menee kaik.
Itel ku on noit "harrastuksii" muutakii ku yksi,ni pitää vähä ees kattoo miten tumuttaa,yhtee kohteeseen.
Sitä paitti saa noil euroil muutakin silmänrukaa ;D
Suht tosissaa miettiny siirtymistä "harhaoppiin"
Ku on tossa lähellä luomutila mikä ostas viel ton heinän.
Ois siit viel hyötyy teille Eturivin jermuille
Ku loppus ylituotanto kertalaakista ku tälläi erikoismies
Laittas pillitpussii ja kumartas syvään markkinatalouden
Rattaiden edessä ja kipuais kyytiin,lopettaen turhan perässä juoksemisen. ;D
-
Tässä on vähän toisenlainen näkökulma aiheeseen. Eikä lainkaan huono.
http://riihi.mtk.fi/epaper_MT/products/MT_-2013-11-25/pdfs/article_9_2.pdf
Hölmö kirjoitus, kuka pellettilämmittäjä muka alkaa turaamaan kauran kanssa, vaikka se halvemmaksi tulisikin, koko pelletin sekoittaminen keskusteluun on pelkkää teoretisointia, vai onko joku ihan oikeasti myynyt koko kaurasatonsa pellettilämmittäjälle? tai vielä hölmömpää on investoida itse pellettilämmityssysteemiin, jotta saa kaurat johonkin käyttöön, tässä kirjoituksessa taas nähdään miten eri asioita on teoria ja käytäntö. Sen sijaan tutkija Heikki Mäkisen jutut on ihan järkeviä.
Serkku on lämmittänyt jo monta vuotta taloaan kauroilla, eikä siinä tietääkseni ole muuta eroa tavan pellettiin kuin tuhkan määrä. ::)
-
Hyvinvointi on kyl huipussaan,ketä tän maksaa? >:(
Mikäli jotain tukia hakee tohon touhuu,ni munista pitäs laittaa
Roikkuu kehitysmaahan. >:(
-
Mun mielestä sato on numero yksi. Vaaksan mittanen vehnäntähkä ja lävitse pääsemätön kaurapelto on orgastisen näkönen.
Ihan riippumatta siitä miten paljon sen sadon tuottamiseen on käytetty €uroja..? ???
Hyvästä ja laadukkaasta sadosta saa mun käsittääkseni paremman hinnan ku homeisista oravankynsistä, jos ei sitten niitä punahomeisia ja lentonokisia räkälaattoja laita säkkiin ja myy plommattuna siemenenä.
Mutta, ei pidä hömppiksiäkään unohtaa, pikkutyöllä kunnon kate.
-
Mun mielestä sato on numero yksi. Vaaksan mittanen vehnäntähkä ja lävitse pääsemätön kaurapelto on orgastisen näkönen.
Ihan riippumatta siitä miten paljon sen sadon tuottamiseen on käytetty €uroja..? ???
Hyvästä ja laadukkaasta sadosta saa mun käsittääkseni paremman hinnan ku homeisista oravankynsistä, jos ei sitten niitä punahomeisia ja lentonokisia räkälaattoja laita säkkiin ja myy plommattuna siemenenä.
Mutta, ei pidä hömppiksiäkään unohtaa, pikkutyöllä kunnon kate.
Kyllä kyllä. Kysymys onkin siitä, kattaako hyvä ja laadukas sato tuotantokustannukset hömppäheinää tai näennäisvilejyä paremmin. Ja onko hyvä sato edes kaikin puolin laadukkaampi? Punahometta on vaikea torjua millään. Ainakaan se ei vähene lannoittamalla eikä korrensäädettä lisäämällä. Runsassatoiset lajikkeet ovat yleensä kasvukaudeltaan pitempiä, joten niissä hometoksiinien riski vain kasvaa. Proline ja jokin muu tautiaine teoriassa voivat vähentää myöhään ruiskutettuina puahometta 30 - 50 %, mutta ruiskutusaika on liian myöhäinen muita tauteja vastaan. Rutiininomaisena ruiskutuksena ei varmasti maksa itseään takaisin. Tarpeenmukaan on vaikea ruiskuttaa, koska homeen ilmestyessä näkökenttään, on jo myöhäistä.
Tosin mallasohrasta tuo punahome lähtee varastoimalla, joten siltä osin palataan otsikon mukaiseen varastotilakysymykseen. Puhdistava varastointiaika riippuu mallasohran markkinatilanteesta. Punahome vähenee, kun muuten laadukkaan mallaskelpoisen ohran tarjonta vähenee. Outoa, vai mitä :-X
Siteeraan itseäni: tosi yrittäjä tekee ratkaisunsa sen mukaan, mikä antaa parhaan tuoton. Se voi olla 8000 kg vehnää, mutta myös luonnonhoitopeltoa. Harrastelija viljelee sitten muilla kuin rahantekomotiiveilla. Harrastelijoita on niin pää- kuin sivutoimisissakin viljelijöissä, enkä ole edes ihan varma, kummassa joukossa enemmän. Ehkei sillä ole oikein väliäkään.
-
kyllä se riittävä varastotila helpottaa puinti aikoja. voi sitten hiukan rauhallisempana aikana lastata rekkoja tai ajaa traktorilla kauppaan. monesti paras hinta onkin puintiaikana, osan voi myydä pois ja maksella sillä laskuja. liikevaihdon on pakko vaan pyöriä jos laskuja tulee kuukaudessa vuoden tukisumman edestä. on mukavampaa ostaa tarvikkeet jo hyvissä ajoin saa keväällä alvit kassaan on jotenkin helpompaa aloittaa kesä kun tarvikkeita on riittävästi ja koneet hyvässä kunnossa. isolla tilalla on paljon rahaa mutta se ei ole omaa.
-
kyllä se riittävä varastotila helpottaa puinti aikoja. voi sitten hiukan rauhallisempana aikana lastata rekkoja tai ajaa traktorilla kauppaan. monesti paras hinta onkin puintiaikana, osan voi myydä pois ja maksella sillä laskuja. liikevaihdon on pakko vaan pyöriä jos laskuja tulee kuukaudessa vuoden tukisumman edestä. on mukavampaa ostaa tarvikkeet jo hyvissä ajoin saa keväällä alvit kassaan on jotenkin helpompaa aloittaa kesä kun tarvikkeita on riittävästi ja koneet hyvässä kunnossa. isolla tilalla on paljon rahaa mutta se ei ole omaa.
tota oliks tää jotenkin,maanviljelyyn liittyvää?
Milläs tää sun tila pyörii mikäli 1kk menny rahaa enemmän ku koko vuodentulos on.
Alveillako? ;D
Sori pakko kuittaa viel ku sanot,
ettei oo omaa rahaa isolla tilalla.
Ni kyl mul on vit..köyhät! 8)
On kyl myös pankin kanssa yhteisomistusta :)
-
Tuntuus olevan hinnat menos alaspäin.
Mitens on tarjouksii tullu?
-
Tuntuus olevan hinnat menos alaspäin.
Mitens on tarjouksii tullu?
Eipä niitä tarjoukseks voi kutsua. Tuot sihen hintaan ja sinä päivänä.
Ikinä en oo kuullukkaan et joku ostaja antais tarjouksen.
-
Tuntuus olevan hinnat menos alaspäin.
Mitens on tarjouksii tullu?
ei oo ainakaa missää virallisesssa tuutissa,tollasesta ollu mitää.
No empä kyl oo seurannu ku leipurivehnää..
Mikäli oikein oon titsannu ni,laatu vehnä ei tuu tippumaan.
-
Näkyy pihassa pyörivän muutama fasaani, taidan viedä kaurahaaskan talon nurkalle ja laittaa poikaset pataan lähipäivinä ;D
Kaura on niin halpaa että siitä on hyvä tehdä haaska vaikkapa harakoille. Osuu halvemmilla panoksilla, kun ovat mahat täynnä ja lentävät hitaammin -> säästöä taas :)
-
Äh, linnuille pitää olla leipävehnää, lihakin on vaaleempaa ja kaikki kylän fasaanit saayhtenä iltana pataan. Kaurat mä oon kipannu majaville, niiden on pakko saada kuitua ja emännän turkista tulee kiiltävämpi. :)
-
Äh, linnuille pitää olla leipävehnää, lihakin on vaaleempaa ja kaikki kylän fasaanit saayhtenä iltana pataan. Kaurat mä oon kipannu majaville, niiden on pakko saada kuitua ja emännän turkista tulee kiiltävämpi. :)
Kerro ihmeessä lisää vaimosi majavasta, esim. kuvallinen matsku on ihan ok 8)
-
Äh, linnuille pitää olla leipävehnää, lihakin on vaaleempaa ja kaikki kylän fasaanit saayhtenä iltana pataan. Kaurat mä oon kipannu majaville, niiden on pakko saada kuitua ja emännän turkista tulee kiiltävämpi. :)
Kerro ihmeessä lisää vaimosi majavasta, esim. kuvallinen matsku on ihan ok 8)
jotenkin arvasin että bäkkäri tarttuu koukkuun.
-
Äh, linnuille pitää olla leipävehnää, lihakin on vaaleempaa ja kaikki kylän fasaanit saayhtenä iltana pataan. Kaurat mä oon kipannu majaville, niiden on pakko saada kuitua ja emännän turkista tulee kiiltävämpi. :)
Kerro ihmeessä lisää vaimosi majavasta, esim. kuvallinen matsku on ihan ok 8)
jotenkin arvasin että bäkkäri tarttuu koukkuun.
Koukku oli näkyvissä, mutta en halunnut tuottaa Sinulle pettymystä ;D
-
"Maan keskiarvojen mukainen hehtaarisato ei tämän hetken viljan hinnoilla ja viime kesän tuotantokustannuksilla riitä kannattavaan viljantuotantoon, palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen Pro Agria keskusten liitosta kertoo.
Keskimääräisillä 3500–3700 kilon hehtaarisadoilla viljan tulos painuu yli sata euroa tappiolle hehtaaria kohden."
LHP sun muut jyrää.
Viljan hinnan täytyisi nousta lähes 30 €/tn jotta päästäisiin +- 0 tilanteeseen. Jos vielä lasketaan varastotilan kustannus siitä tulee vajaat 10 €/tn eli hinnan täytyisi nousta noin 40 €/tn jotta olisi mieltä.
-
Tuohon lisätään agrimarketin kuvaston uutuuskoneet ketjuna ni ohhoh.... :o
-
Eli ainoa tie uuteen kannattavuuden aamunkoittoon saattaa olla se kasitonnari jokaiselle ensi vuonna. Toivottavasti vastaava ruiskutusohjelma on jo suunniteltu.
-SS-
-
ei kyllä mää tyydyn 6 alkavaan kevätviljasatoon 300e panoksilla syystykit si paremmin ja taas ahistaa varastosta