Vai pitikö tässä jotenkin perustella sanomisiaan?

Kommenttini liittyi Adamin näkemykseen, jonka mukaan ProAgrian laskentamallit ovat huonoja, jopa kokonaan virheellisiä. Itse en väitettä allekirjoita. Kyllä sielläkin on taustalla hyvää osaamista. Jos jossakin on laskettu tuet kahteen kertaan, kyseessä lienee laskelman tekijän virhe, ei virhe laskentamalleissa.

Kökön esimerkin tarkoitus oli kärjistäen osoittaa, että myöskin Adamin laskutavalla voidaan päätyä täysin virheellisiin johtopäätöksiin, jos laskelmia halutaan lukea kuin piru raamattua.

Peurajussi kiteytti oleellisen, sitä halusin kompata.

Vai pitikö tässä jotenkin perustella sanomisiaan?

Kommenttini liittyi Adamin näkemykseen, jonka mukaan ProAgrian laskentamallit ovat huonoja, jopa kokonaan virheellisiä. Itse en väitettä allekirjoita. Kyllä sielläkin on taustalla hyvää osaamista. Jos jossakin on laskettu tuet kahteen kertaan, kyseessä lienee laskelman tekijän virhe, ei virhe laskentamalleissa.

Kökön esimerkin tarkoitus oli kärjistäen osoittaa, että myöskin Adamin laskutavalla voidaan päätyä täysin virheellisiin johtopäätöksiin, jos laskelmia halutaan lukea kuin piru raamattua.

Peurajussi kiteytti oleellisen, sitä halusin kompata.

Varsinkin mun laskutavalla voi päätyä virheellisiin lopputuloksiin 

Mun pointtini oli taas yleisempi: esimerkiksi rahoittajien puolella kummeksutaan termiä tuettu tuotantokustannus. En väitä, etteikö Proagrian puolella ole hyvää osaamista kustannnusten laskennassa, mutta tuetun tuotantokustannuksen laskeminen ja niiden käyttäminen vaikkapa rehuntuotantokasvien keskinäisessä kannattavuusvertailussa vääristää lopputuloksia. Puhumattakaan siitä, että lähdetään hankkimaan lisäpeltoa suu vaahdossa, kun laskelmat näyttää tuetun tuotantokustannuksen nyt olevan n, eikä huomioida sitä, että nykytilanteen pellosta saattaa kaikki olla omaa eikä sen avo-ojitetun turvemaan vuokraaminen 10 kilsan päästä 350 euroo/ha paranna tilannetta ollenkaan.

Mä en yksinkertaisesti näe mitään tarvetta laskea "tuettua tuotantokustannusta", sillä tuki on tuloa pellonhallinnasta ja tiettyjen ehtojen mukaan hoitamisesta ja kustannukset taas muodostuu rehuntuotannon töistä ja tuotantopanoksista. Hinnalla on merkitystä vain tukioptimoinnissa ja siitä ei mun nähdäkseni kannata puhua rehunteon hinnan yhteydessä. Se kun tuppaa vääristymään sitä mukaa kun satotaso nousee. Tuetun tuotantokustannuksen saattaa saada hyvin edulliseksi ka-kiloa kohden, kun ei lannoita eikä korjaa kuin yhden kerran. Elukat jäävät toki silloin ilman ruokaa....

Älä nyt Aatami pahastu, mutta monet maidontuottajat jättää tuet huomioimatta rehunkorjuussa ja samalla sössii peltomarkkinat huonoon kuntoon 
Toisten pelloilta ei saisi korjata ilmaiseksi rehua, ellei tukien nauttija ole parustanut puhtaan nurmen, kivennyt viimeisen päälle ja lannoittanut kunnolla jokaisen sadon erikseen, muuten lähtee 200 euron lasku jokaiselta korjatulta hehtaarilta 
Markkinoiden sössimisellä tarkoitan yksinkertaisesti sitä, että nämä ilmaisen työn tekijät varmistaa sen ettei nämä pellot tule vapaille markkinoille vuokrattavaksi 

Älä nyt Aatami pahastu, mutta monet maidontuottajat jättää tuet huomioimatta rehunkorjuussa ja samalla sössii peltomarkkinat huonoon kuntoon 
Toisten pelloilta ei saisi korjata ilmaiseksi rehua, ellei tukien nauttija ole parustanut puhtaan nurmen, kivennyt viimeisen päälle ja lannoittanut kunnolla jokaisen sadon erikseen, muuten lähtee 200 euron lasku jokaiselta korjatulta hehtaarilta 
Markkinoiden sössimisellä tarkoitan yksinkertaisesti sitä, että nämä ilmaisen työn tekijät varmistaa sen ettei nämä pellot tule vapaille markkinoille vuokrattavaksi 

Älä nillitä vaan lado euroja tiskiin niin alkaa maata siunaantumaan.

Vai pitikö tässä jotenkin perustella sanomisiaan?

Kommenttini liittyi Adamin näkemykseen, jonka mukaan ProAgrian laskentamallit ovat huonoja, jopa kokonaan virheellisiä. Itse en väitettä allekirjoita. Kyllä sielläkin on taustalla hyvää osaamista. Jos jossakin on laskettu tuet kahteen kertaan, kyseessä lienee laskelman tekijän virhe, ei virhe laskentamalleissa.

Kökön esimerkin tarkoitus oli kärjistäen osoittaa, että myöskin Adamin laskutavalla voidaan päätyä täysin virheellisiin johtopäätöksiin, jos laskelmia halutaan lukea kuin piru raamattua.

Peurajussi kiteytti oleellisen, sitä halusin kompata.

Luottolistassa olikin joku proo agria justiinsahiljan.

Älä nyt Aatami pahastu, mutta monet maidontuottajat jättää tuet huomioimatta rehunkorjuussa ja samalla sössii peltomarkkinat huonoon kuntoon 
Toisten pelloilta ei saisi korjata ilmaiseksi rehua, ellei tukien nauttija ole parustanut puhtaan nurmen, kivennyt viimeisen päälle ja lannoittanut kunnolla jokaisen sadon erikseen, muuten lähtee 200 euron lasku jokaiselta korjatulta hehtaarilta 
Markkinoiden sössimisellä tarkoitan yksinkertaisesti sitä, että nämä ilmaisen työn tekijät varmistaa sen ettei nämä pellot tule vapaille markkinoille vuokrattavaksi 

On aika naivia uskoa tuohon. Niin kauan, kun lhp:stä maksetaan, ei ne pellot ole tulossakaan markkinoille. Silloin täytyy löytää muita ratkaisuja. Malli, jossa tuenhakija hoitaa kaikki muut kustannukset, paitsi nurmen korjuun ja lannoituksen, vastaa noin 330 euron hehtaarivuokraa. Jos lohkot on vielä logistisesti edullisella paikalla, eli lähellä ja hyvän yhteyden varrella, touhu on paljon kannattavampaa kuin vuokrata 10 kilsan päästä 150 euroa hehtaari, ostamisesta puhumattakaan.

Logistiset kustannukset nousee nopeasti tukia merkittävämmiksi etäisyyden kasvaessa tilakeskuksesta. Näin siis rehunkäyttäjän näkökulmasta. Tukioptimoija laskee tietysti tappiokseen vielä saamattomat kotieläintilan korotuksetkin, mutta juuri tuohon ajatusvääristymään tämä tukien sotkeminen kustannuksiin johtaa.

Teillä on persaukiset nurmen tarvitsijat. Täälläpäin tarjotaan jo satanen/ha riihikuivaa ja tietysti tuet saa pitää. "Vuokraaja" perustaa, lannoittaa ym. Huonoa hommaa tuo lihantuotanto :-)

On aika naivia uskoa tuohon. Niin kauan, kun lhp:stä maksetaan, ei ne pellot ole tulossakaan markkinoille. Silloin täytyy löytää muita ratkaisuja. Malli, jossa tuenhakija hoitaa kaikki muut kustannukset, paitsi nurmen korjuun ja lannoituksen, vastaa noin 330 euron hehtaarivuokraa. Jos lohkot on vielä logistisesti edullisella paikalla, eli lähellä ja hyvän yhteyden varrella, touhu on paljon kannattavampaa kuin vuokrata 10 kilsan päästä 150 euroa hehtaari, ostamisesta puhumattakaan.

Logistiset kustannukset nousee nopeasti tukia merkittävämmiksi etäisyyden kasvaessa tilakeskuksesta. Näin siis rehunkäyttäjän näkökulmasta. Tukioptimoija laskee tietysti tappiokseen vielä saamattomat kotieläintilan korotuksetkin, mutta juuri tuohon ajatusvääristymään tämä tukien sotkeminen kustannuksiin johtaa.

Naivia tai ei, niin on mulle muutama kymmenen hehtaaria tullu maata tollai lisää, kun omistaja on laskenu että taitaa ollakkin edullisempi vuokrata kuin yrittää "myydä" satoa pystyyn 

Älä nillitä vaan lado euroja tiskiin niin alkaa maata siunaantumaan.

Olen mä latonutkin, taitaa peltoo olla kertaluokkaa kymmenen sun puuhapalstaan verrattuna 

Teillä on persaukiset nurmen tarvitsijat. Täälläpäin tarjotaan jo satanen/ha riihikuivaa ja tietysti tuet saa pitää. "Vuokraaja" perustaa, lannoittaa ym. Huonoa hommaa tuo lihantuotanto :-)

ja tukialue oli?
Totta kyllä persaukisen hommaa lihantuotanto täällä karulla B-alueella, heinät täytyy tulla tuella nollattuna ilmaiseksi jos meinaa saada elukoiden ruokkimisesta palkkaakin. Monihan elää peltotuilla ja luulee karjan tuottavan jotain 

Pallinpyörittelijällä on isot systeemit, hieno juttu että on euroja ladottu tiskiin.

Suattas sää sitten nillität, iso on kaunista mutta kallista.