Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 17.11.13 - klo:12:47

Immeltä kopioitu;
 "Kuulemma niittoihmisiä saa aina 25 euron luokkaa. "
Jos joku vertailee johonkin keskieurooppaan urakointihintoja, niin verratkaa tukia ja niiden perusteita myös 

Ei mua lämmitä joku Baijerin 900 euron ha-tuki yhtään. Tarkotakko sä nyt sitä, että kun oletettavaa maksukykyä on, nousee taksatkin? Ja kun puhutaan omakustannushinnasta eli kustannuslaskennasta, miksi siinä pitää tuloja huomioida?

Itte vertailen lähinnä urakoinnissa käyttöastetta. Joku engländer niittää 2kk pidemmällä sesongilla kuin me ja sama koskee kaikkia muitakin töitä. Kustannuspuolella siis pienempää pääomakulua per ha. Mutta mehän on jo opittu, että hinta määräytyy kysynnän, ei kulujen perusteella.

Keski-eurooppassa urakointia harrastaa koneasemat. Suomessa maatilat sivutoimena. Meillä myös palkkakulut rasittaa urakkahinnoitelua. Tietysti jos yrittäjä jaksaa ajaa 24/7 koneita, mutta epäilen. Suomalainen palkkausjärjestelmä johtaa pimeisiin palkkoihin maatalousurakoinnissa.

Keski-eurooppassa urakointia harrastaa koneasemat. Suomessa maatilat sivutoimena. Meillä myös palkkakulut rasittaa urakkahinnoitelua. Tietysti jos yrittäjä jaksaa ajaa 24/7 koneita, mutta epäilen. Suomalainen palkkausjärjestelmä johtaa pimeisiin palkkoihin maatalousurakoinnissa.

Tuo palkkatyövoiman kalleus ja sen päivitteleminen joka paikassa on ihan urbaanilegendaa. Saksassa työn hinta on likimain sama, hollannissa ja tanskassa jo suomea kovempi. Palkkakuluista on rasitteeksi, jossei johtaminen ole hanskassa. Se ei taas ole työvoimakustannusta ollenkaan.

Tässä yhteydessä pitää taas toistaa, että Tanska EI ole tehokkaan maatalouden mallimaa ensinkään.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 17.11.13 - klo:13:01

Keski-eurooppassa urakointia harrastaa koneasemat. Suomessa maatilat sivutoimena. Meillä myös palkkakulut rasittaa urakkahinnoitelua. Tietysti jos yrittäjä jaksaa ajaa 24/7 koneita, mutta epäilen. Suomalainen palkkausjärjestelmä johtaa pimeisiin palkkoihin maatalousurakoinnissa.

Tuo palkkatyövoiman kalleus ja sen päivitteleminen joka paikassa on ihan urbaanilegendaa. Saksassa työn hinta on likimain sama, hollannissa ja tanskassa jo suomea kovempi. Palkkakuluista on rasitteeksi, jossei johtaminen ole hanskassa. Se ei taas ole työvoimakustannusta ollenkaan.

Tässä yhteydessä pitää taas toistaa, että Tanska EI ole tehokkaan maatalouden mallimaa ensinkään.

Siis ei varmaan palkkakustannus olekkaan ongelma urakkahinnoissa, vaan PIMEÄT palkat! Jostainhan nekin on maksettava. Tiedän tälläkin seudulla urakoitsijoita joilla on kuskeja joille maksetaan palkat pimeänä.

Ei sitä kovin moni kehtaa vetää 16 tunnin työpäivää valoisana jos verottaja vie palkasta yli 50%!

Kyllä mä sanoisin että kaikessa konetyössä oli sitten urakointia tai omaa työtä eniten kusetetaan itseä sillä suurella oheistyömäärällä mitä ei osata tai haluta laskea. Tämä lyö päin näköä vasta kun harjoitetaan laajamittaisesti työvoiman palkkaamista niin on täysi työ saada puolet rengin tunneista laskutettua. Toinen mikä pääsee herkästi yllättämään on nykyaikaisten koneiden varaosien hinnat eli kun jotain onnistutaan rikkomaan niin Se pikarahdilla toimiitettu osa maksaa todella reilusti.

täällä on pakko pitää urakoinnissa kovempia taksoja kuin keskieuroopassa koneet on saman hintaisia mutta sesongit on täällä paljon lyhempiä.  on urakoinnissa hyviä puolia saa oman työajan pysymään jotenkin järkevissä puitteissa. jotain pitää aina ostaa ulkoa ei tartte kaikkia koneita laittaa ja ne mitkä laittaa voi olla sitten hieman tehokkaampia. olen ainakin ollut tyytyväinen noihin nykyisiin tekijöihin. ajallaan tehdyt työt niitä euroja tuo millä niitä urakointi laskuja maksetaan.

tuo varaosien hinta on minuakin tänä syksynä koskettanut. ei taaskaan 10000 euroa vuodessa riittänyt remonteihin. jolla koneita on niin ne voivat hajota vaikka ne huollettaisi hyvin ja säännöllisesti. maatilalla voi hajota ihan mitä tahansa.

Kyllä mä sanoisin että kaikessa konetyössä oli sitten urakointia tai omaa työtä eniten kusetetaan itseä sillä suurella oheistyömäärällä mitä ei osata tai haluta laskea. Tämä lyö päin näköä vasta kun harjoitetaan laajamittaisesti työvoiman palkkaamista niin on täysi työ saada puolet rengin tunneista laskutettua. Toinen mikä pääsee herkästi yllättämään on nykyaikaisten koneiden varaosien hinnat eli kun jotain onnistutaan rikkomaan niin Se pikarahdilla toimiitettu osa maksaa todella reilusti.

Tämän kun saisi kaikille alalle haluaville taottua päähän... Lähinnä aloitteleville tuo varaosien hinta, jos koneella tulee rahaa,sitä myös jossain vaiheessa palaa. Epätervettä kilpailua kaikilla aloilla, kaivinkoneilla ja lumitöissä varsinkin, voihan hommaa tehdä niinkauan kunnes tulee kaluston uusinnan aika, huomataan etteihän tässä oo mitään järkeä kun hyvä että koneet saa maksettua ja itselle vatsahaavan laskujen ihmettelystä

tuo varaosien hinta on minuakin tänä syksynä koskettanut. ei taaskaan 10000 euroa vuodessa riittänyt remonteihin. jolla koneita on niin ne voivat hajota vaikka ne huollettaisi hyvin ja säännöllisesti. maatilalla voi hajota ihan mitä tahansa.

Kuskin ammattitaito on ihan ratkaisevassa asemassa remonttien määrään ja luonteeseen.
Mulla on oma poika opissa kasvamassa vastuulliseksi koneiden käyttäjäksi.
Urakointihinnat on ainaki täällä karanneet. Muuten vois harkitakkin. Mutta, jos esim. 11 ha kynnöstä tulee tonnin lasku ja on hyvät kappaleet salaojissa.
Niittoa ei saa etes 40 €/ha, niin ei kiitos, pitäkää tunkkinne.

Lainaus käyttäjältä: samppaj76 - 17.11.13 - klo:13:30

tuo varaosien hinta on minuakin tänä syksynä koskettanut. ei taaskaan 10000 euroa vuodessa riittänyt remonteihin. jolla koneita on niin ne voivat hajota vaikka ne huollettaisi hyvin ja säännöllisesti. maatilalla voi hajota ihan mitä tahansa.

Kuskin ammattitaito on ihan ratkaisevassa asemassa remonttien määrään ja luonteeseen.

Kyllä, ehdottomasti!

Toisille sattuu ja tapahtuu ihan kokoajan, toisilla rempat harvinaisempia...

Urakoinnissa remppaa tulee väkisinkin, kun ei peltoja tunneta. Niittourakointi aivan kauheaa, mikäli kivisiä peltoja. Suorastaan vidutti ajaa kun sai vain odottaa milloin kolisee, onneksi ei pahempia sattunut. Puinti samoin, siinä tosin kivikossa ajellaan kivikon mukaan ellei kiviä ole kerätty, latvoja hipoen.

 Vahinko kun ei tule kello kaulassa, sekä niittomurkaimella (kivi tarttui terävään ampukiven nokkaan jota ei pitänyt olla, vauhtia olemattoman vähän) että puimurilla (laihonjakaja nätisi totaalisen ruttuun laakeaan kiveen osumisesta, käsittämätön juttu) samalla, OMALLA pellolla jossa hyvin pienellä alueella kiviä, silti kopsahti. Jotain murphyn lakia kai, niittokone kymmenkunta vuotta sitten ja puimurin laihonjakaja tänä vuonna. Pientä kahlattuihin hehtaareihin verrattuna, mutta itse ajattelen että vahinkojen suhteen pitäisi olla nollatoleranssi, ensimmäinenkin liikaa! Vauhtia kun pudottaa pahoissa paikoissa 30%, rempat vähenee 98%

Noin kymmenen vuotta sitten lopetin niittourakoinnin, hinta oli silloin 30 tai 32€/ha, silppuroinnilla 65€/ha. Kaatokoneena 3.2mepa kone, silppuri 1350JF, jolla täytettiin vierellä ajavia kärryjä. Silppurin hinta mielestäni ok., talonväkeäkin sai olla ajossa mikäli pysyi rinnalla ja ehkä myös kasallakin.
Tää se suurin kompastuskivi urakointia ostavalla, ehkä on omia miehiä ja kalustoakin, mutta ajosilppurikorjuussa tuppaavat olemaan vain tiellä. Hieman rauhallisemmalla tahdilla pääsevät ehkä mukaan ja laskemaan kustannuksia. Kun ne rattorit ja miehet on kuitenkin... No, näistä saattaa tulla uusia urakoitsijoita
Näillä nurkin ajosilppurikorjuuta pidetään toimivana, kun ei tartte hommata kalustoa itselle, ja ihme ja kumma, nää tilat keskiarvoa suurempia ja pärjäävätkin paremmin. Oiskohan jotain asiayhteyttä, ettei oo sitä romua ku raatteen tiellä, vaan keskitytään olennaiseen  

Hyvä verrata tuotantokustannuksen hintaa kun joku laskee tuet mukaan ja toinen ei. 

Itsellä näyttäis tulevan joka kesä kymppidona nokkiin jos siirryn urakoinnin ostoon paalauksessa. Toisaalta rehu vois tulla jopa paremmin ajallaan korjattua, laadukkaampi kalusto ja urakoitsijalla ei ole kiirusta tissin koitolle kuten mulla..  Eli minusta aika tilakohtainenkin asia suhteessa työvoimaan ja ennenmuuta urakoinnin oston mahdollisuuteen.

paljonko maksatte sitten rehun tuottamisesta? Mulla heilahtaa vähän yli 10 sentin/ kg ka mutta mukana myös nurmen perustamisen kulut ja tuet. Kallista, mutta vaihtoehtoja on yritetty miettiä.

Urakointipalveluita rehuntekoon olen ostanut kolme vuotta. Onhan se kallista. Kun sen laskun näkee kerralla siinä pöydällä. Mutta eipä se ollut ilmaista itsekään tehden. Silppurilla oli huono tapa hajota aina rehujen teon aikana. Muulloin toimi ihan hyvin. Nyt rehun tekoon menee 3 x 1 päivä, ennen 3 x vähintään 2 päivää. Tästäpä seurasi, että siirtoajo, joka on tuntihinnoiteltua ollutkin, on halvempaa kokonaisuutena ajosilppuriurakointiostoksessa kuin itse nysväämällä jf:llä.

Nykyisin tehdään kahdella noukkarilla, tehostamistoiveita on toki aina olemassa. Koneet 6600 pötteri -07 ja krone zx350 -11,  n 200ha kertakorjuu menee tuskastelematta.

Ajatusta oli välillä ajosilppurin ostamisesta kun sadonkorjuusaunomisia istuessa tuli tuollaisia ehdotuksia rehunteosta, jos siihen ajosilppuriin lähtisi.

2015 on tarkoitus lemmulaa laajentaa ja pidetään focus selkeästi siis siinä.

Tää on hieno ketju keskustelussa ja monenlaista kommenttia. Parasta on tuo, vaikka itsellä olisi paljon töitä, omassa työssä ei tarvi kummoista palkkavaatimusta, mutta jos toiselle tehdään, pitää saada kunnon hinta. Eli työlle on kaksihintajärjestelmä.

Urakoinnin käytössä sen maksunhetkellä suurelta tuntuvan laskun lisäksi kokonaiskustannukseen vaikuttaa todella paljon tehdyn rehun laatu.
Omalla kalustollakin voi helposti ryssiä homman ja heikentää sen kannattavuutta.

Suuret yksiköt usein ulkoistaa peltotyöt ymmärrettävistä syistä ja vaikutukset ovat samankaltaisia kuin vuokra vs. omistus pellon hoidossa, kalkitus, salaojitus, kivet, puskat jne.

Jostain joutuu aina tinkimään.

Se toi urakoinnin kannattavuuden laskeminen ei ole ihan niin  vaikeeta kuin ensialkuun luulisi, mietit vaan sitä kaluston hintaa ja saatko samalla sijoituksella muualle paremman tuoton, kuin tekemällä itselle rehua omalla kalustolla, käytä kalustolla esim. viiden vuoden kuoletusaikaa